Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Transkriptio

1 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa

2 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja Riihi -lajikkeet soveltuvat hyvin. Näillä lajikkeilla on pitkä ja vahva korsi. Sopimustuottajille on maksettu /tonni luomurukiista. Ostajana on Helsingin Mylly Oy. Tekee sopimuksia 15tonnista alkaen. Rukiin luomusiementä on saatavissa ja siemenen tarve on kg/ha. Lannoitus voidaan hoitaa viherlannoituksella. Viherlannoitusnurmi (myöhäinen timotei 8 kg, kaksivuotinen raiheinä 12 kg, ruoko- tai nurminata 6 kg, valko-apila 3 kg, puna-apila 3 kg ja alsike-apila 1 kg, kaksivuotinen viherlannoitusnurmi, jossa riittävästi juurimassaa lannoitteeksi ja yli 20 % palkokasvin siemeniä). Sato kg/ha. 2. Ohran viljely luomussa. Ohra vaatii alkukasvatukseen paljon typpeä. Hyvä viherlannoitusnurmi ja lisäksi karjanlantaa takaa ohran viljelyn onnistumisen. Kaksitahoinen ja monitahoinen ohransiemen yhdessä seoksena antaa parhaan sadon, jolloin viljelykasvit kilpailevat kompensoivat toisiaan ja kilpailevat rikkakasveja vastaan. Ohrasta on kova puute ja jos on kokemusta tavanomaisesta ohran viljelystä, kannattaa ohran viljelyä kokeilla myös luomussa. Eloperäiset maalajit ovat haastavimpia. Ohraa ostavat sika-, kanaja siipikarjatilat sekä nautatilat. Ohran siemenen määrä on kg/ha, että saadaan täystiheä kasvusto aikaiseksi. Ohran alla tulee käyttää aina viherlannoitusnurmea aluskasvina tai kaksivuotista raiheinää kg/ha siemenen kylvön yhteydessä. 3. Luomukaura jolla on rajaton tarve ja markkinoiden ykkönen on Suomalainen luomukaura. Luomukauraksi kannattaa valita pitkäkortisia ja vankkoja kauralajikkeita. Siementä käytetään kg/ ha. Luomukauran lannoitteeksi soveltuu hyvin Viljo-lannoite ja kotieläinten lannat sekä hyvä kaksivuotinen viherlannoitenurmi. Kaura kärsii kaliumin (K) puutteesta ja mangaanin puutteesta, jolloin sato pienenee puolella. Kaliumin puutteeseen tuhkaa, jonka kadmium pitoisuus ei ylitä 6 g ha neljänä viljelyvuotena ja vaihtoehtoisesti käytettävissä biotiitti, jolla saa jo seuraavassa sadossa selvää sadon lisäystä. Kun ph kauralla ylittää 6.2, mangaanin puute voi vaivata. Puutteen torjuntaan kasvuston ruiskutukseen käytetään mangaanikelaattia tai muita mangaanivalmisteita, jotka eivät sisällä typpeä. Valmisteita voi käyttää aina ja toistuvasti puuteoireiden ilmaannuttua. Käytön perusteet kirjataan luomusuunnitelmaan. Vehnä: 1 Anniina-kevätvehnä on hyvä lajike seosviljelyyn kg/ha. Puhdaskasvustona kg/ha. Etelä-Suomen savimailla käytetään 400 kg/ha siementä. Kevätvehnän valkuaispitoisuus on parempi kuin muiden viljojen ja siksi se on suosittu kana-, sika- ja nautatiloilla. Luomuelintarvikevehnälle on hyvät markkinat. Kevätvehnä ja syysvehnä ovat varma valinta luomutuotantoon kasvilajeina. Sadot kg/ ha.

3 Valkuaisviljat luomussa Härkäpapu. Härkäpapua on puitavaa lajike Kontu (kuvassa) ja vihermassa härkäpapua, joka on tarkoitettu säilörehuksi. Härkäpapu kylvetään huhti-toukokuun vaihteessa 6-8-cm syvyyteen. Härkäpavusta voi saada hyvänä kesänä kg sadon/ha. Kuitenkin on muistettava, että ei lannoita liikaa, että papu valmistuu ränsistymällä syyskuun puoliväliin tai lokakuuhun mennessä. Pavulla on hyvä jälkivaikutus peltoon. Härkäpavun puhdasviljelyyn siementä hehtaarille n. 300 kg, lajikkeena Kontu. Härkäpavun sulava raakavalkuainen on % onnistuessaan antaa suuren valkuaissadon. Hyvä typen kerääjäkasvi ja viherlannoituksen jälkeen tarvitsee vähän eloperäistä lantaa ja viihtyy hyvin seosviljoissa. SEOSVILJA HÄRKÄPAPU? SIEMENSEOS: kaura 60 kg, ohra 60, vehnä 60 kg ja h- papu 120 kg = 300 kg ha. Seoskasvustoon soveltuu pitkän kasvukauden viljalajit, tukevakortiset ja pystyssä pysyvät lajikkeet. Käytetään murskeviljoina. Parhaan tuloksen murskauksessa saa hiertävällä murskeviljamyllyllä, jolloin pavut rikkoutuvat. Sadon määrä kg/ha. Luomukarjatilat ostavat tuoreena suoraan murskaukseen. 2

4 Syysrypsi Syysrypsi kylvetään heinäkuun puolivälissä. Siementä keskimäärin 6 kg/ha. Lannoituksen karjanlanta ja Viljo-lannoite. Syysrypsin voi kylvää kevätviljalle aluskasviksi kauran tai seosviljan alle 6 8 kg/ha. Noin 20 cm kasvusto jätetään peltoon sängen peittoon ja suojaukseen. Syysrypsille pahin vitsaus on pellossa seisova vesi keväällä. Harvahko taimettuminen takaa rehevät oksat ja paljon siemeniä. Sato ha luomussa. Säästyy kasvurytmin ansiosta kirpoilta Kevätrypsi: Keväällä mahdollisimman lämpimän peltoon on kylvettävä, jossa vielä kosteutta riittävästi kovan siemenen itävyyttä varten. Tulisi itää muutamassa päivässä. Kylvetään 8 12 kg/ha. Esimerkki: Savimaa kannattaa kyntää syksyllä ja kerran äestys. Taasen multamaat joille sopii kevätkyntö ja yksi äestys. Kynnön aloitus niin, että heinänurmelle ensin liete sitten kyntö. Multa ja turvemaat kylvetty kesäkuun alussa. Lannoitus karjanlanta ja Viljo-lannoite 600 kg/hehtaari tai karjanlantaa 30 tn. Sato heikompi kuin syysrypsin kg/ha. Herne: 3 Puhdas hernekasvustoksi sopivat kärhelliset hernelajikkeet, koska kasvusto pysyy tukevasti toistensa turvin pystyssä. Hernelajikkeista kannattaa valita siemeneksi pienempi kokoisia siemeniä, ne saa hyvin puitua ja kuivattua. Uusimmissa lajikkeissa on lehdellisiä lajikkeita ruoka ja rehuherneissä joissa runsas palko- ja siemensato. Kylvömäärä kg/ha. Voi rikka- äestää, ennekuin kärhet kiinnittyvät herneestä toiseen. Antaa satoa kg/ ha. Kylvö toukokuun alkupuolella noin 6 8 cm. syvyyteen.

5 Kasvitilan rehunurmet kotieläintilojen käyttöön: sinimailanen Soveltuu sikojen, siipikarjan ja naudan rehuksi. Sisältää arvokkaita aminohappoja. On typensitojakasvi. Viihtyy pellossa jossa on alhainen pohjavesi tilanne. Voi antaa kolme satoa kesässä. Säilyy pidempään korjuukelpoisena kuin apila-nurmi. Voi käyttää ensimmäisen tai toisen sadon jälkeen viherlannoitukseen. Kasvilla on syvät juuret sekä hyvä maanmuokkaaja. Korjataan rehuksi kukinnan alkaessa. Hyötyy hyvin karjanlannasta. Mailanen viherlannoitusnurmena on syväjuurisena kasvina, maata parantava ja typpeä runsaasti tuottava viherlannoitukseen, pioneerikasvi joka valloittaa pellon ja siksi menestyy yksin parhaiten. ( kuva vieressä ylhäällä ) 4 Apilaviherlannoitusnurmena on perinteinen rehuna ja lannoitusnurmena. Joskaan ei ole hyvä vaihtoehto rikkaongelmiin, mutta on hyvä typentuottaja. Jos rikkaongelma on olemassa ja tarvitaan rikkatorjuntaan keinoja, silloin on valittava kasvilajikkeiltaan monipuolinen viherlannoitusnurmi tai rehunurmi raeheinälisällä Siemenseos: Aliske-apila 2 kg (multa ja turvemaat) Puna-apila 3 kg (hiesu ja savimaat sekä raiviot) Valko-apila 2 kg (multa ja turvemaat sekä laitumet Raiheinä 6 kg Nurminata tai ruokonata 6 kg Timotei 12 kg Kasvuston murskaus niittoja 2 3 kertaa, ellei niitetä rehuksi. Kuva: Alsikeapila nurmi 8 kg alsikeapila ja 12 kg nurmensiementä viherlannoitukseen. Pellon viljavuus: Viljavuuden kaliumtaso oltava yli 150 että on mahdollista saada nurmesta ja viljasta kohtuullinen tai hyvä sato. Luomussa saa ja pitää käyttää lannoitukseen tavanomaista karjanlantaa, biotiittiä sekä tuhkaa kaliumtilanteen ylläpitämiseen.

6 Kasvitilan viherlannoituksen hoito ja mahdollisuudet Pelkkä raiheinä viherlannoitusnurmena ja rikkatorjunnan ykkönen Juolavehnän, voikukan, leskenlehden hevonhierakan, valvatin ja ohdakkeen torjunta paras ja varmin keino raiheinä puhtaana kasvustona 30 kg/ha ja valko-apilaa yli 20 % siementen määrästä 6 7 kg/ha. Viljavuuden kaliumarvojen ollessa matalat, kasvaa heikosti. Raiheinä torjuu rikkakasvit nopealla kasvulla ja 3 niitto kerralla. Suojaa syksyllä pakkaseen asti maan pinnan ja ehkäisee juolavehnän kasvua. Raiheinällä on hyvä juuristo, se sitoo humusta, pelto kantaa koneita sekä tekee mahdolliseksi märkänä syksynä puinnin, sitoo ravinteita ja on hyvä lisärehu. Raiheinä aluskasvina Raiheinä aluskasvina antaa hyvän turvan viljalle. Viljan alla käytetään englannin raiheinää, joka on kaksivuotinen ja soveltuu hyvin viljan aluskasviksi jollei apilanurmea ole kylvetty. Aluskasvina kg/ha. Viherlannoitus apilalla: Apilaa on kasvustossa oltava runsaasti, että saavutetaan riittävä viherlannoitusvaikutus. Hyvä nurmi tuottaa kg ha typpeä. Nurmi murskataan niittomurskaimella tai vihersilppurilla 2 3 kertaa kesässä. Kaksivuotisella viherlannoitusnurmella on yhtä pitkät juuret kuin kasvusto maan pinnalla. Juurimassa kerää humusta maahan ja soveltuu pitkään viljanviljelyssä olleille maille. Kuvassa oleva apilan sänki pitää olla tiheä ja kasvusto apilavaltainen, että saadaan typetysvaikutus seuraavan vuoden kasveille. Voidaan kylvää ensimmäisen vuoden nurmeen 6 10 kg uutta apilan ja heinän siementä. 5 Apilan kukintavaihe: Siemenvaiheeseen ehtinyt nurmi alkaa siirtää ravinteita siemeniin ja peltoon tulevan typen määrä alkaa pienentyä jyrkästi.

7 Muut valkuaisrehut lihanaudan, sikojen ja kanojen käyttöön. Lupiini rehuna ja puitavana kasvustona: Valkolupiinista on tehty 2012 rehua, jota on tullut ha kg/ha. Rehumaa on raivio ja happamuus ph 5,0 pintaan. Tykkää happamasta maasta. Öljyhamppu: Pois puitu Helppo sadonkorjuu. Tarvitsee aluksi helppoliukoista typpeä ja on kova juurinen sekä kerää ravinnetta. Siemen maksaa 10 / kg. 75 kg ha kylvetty / 3 ha hlp, noin 500 kg/ha. Finola Kuopiossa ostaa öljyhamppua. 6