Loppuseminaari Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Transkriptio

1 Loppuseminaari Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

2 Loppuseminaari 9:45 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus, valkuaiskasvikokeet Kaisa Matilainen, Pasi Hartikainen ja Tero Tolvanen ProAgria Pohjois-Karjala 11:00 Miten saamme nurmen kestävyyttä parannettua ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön? Vanhempi tutkija Päivi Kurki, MTT 12:15 Ruokailu (omakustanteinen) 12:45 Laidunkokeet, D-vitamiinikartoitus, zeoliitti poikimahalvausten ehkäisyssä Yliopistonlehtori Eeva Kuusela, Itä-Suomen yliopisto 13:45 Miten säästän energiaa kasvintuotannossa? Lehtori Juha Kilpeläinen Karelia AMK 14:30 Loppupuheenvuoro, Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois- Karjala 14:45 Tilaisuuden päätös

3 Hankkeen kesto: Hankkeen toteuttajat: Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala MTT, kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli, Itä-Suomen yliopisto Karelia ammattikorkeakoulu

4 Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuotiin esille käytännön viljelyyn sovellettavissa olevia tuotantokustannuksia säästäviä ratkaisuja ja menetelmiä (Living Lab metodit) Havaintokokeissa haettiin ratkaisuja mm. palkokasvilaitumien ja - säilörehunurmien ja valkuaiskasvien viljelyssä esiintyviin ongelmiin ja etsittiin uusia valkuaiskasviseoksia AMK:lla energiateema; kasvintuotannon kokonaisenergiankulutuslaskuri, bioenergian käyttö kuivauksessa, lantalogistiikkalaskelmat Neuvoja-tutkija yhteistyömallin luominen

5 Hankkeen toimenpiteet Havaintokokeissa oli mukana 58 tilaa ja erilaisia havaintokokeita tehtiin 23 kappaletta Pienryhmät; rypsi, ruis, luomu, siementuotanto Luomukartoitukset tavanomaisille tiloille Pellonpiennartilaisuudet, teemapäivät, opintomatkat Lehtiartikkelit, nettisivut Hankkeen teemoihin kytkeytynyt Itä-Suomen yliopiston ja AMK:n opinnäytetöitä

6 MTT:n havaintokokeet Apilanurmi säilörehu Lannanlevitys nurmeen Lohkokohtainen nurmen satomäärä Nurmien päättämisen muokkaustekniikat Nurmien suora- ja täydennyskylvö Rikkakasvien torjunta apilanurmesta Virtsan lannoitusvaikutus apilanurmella Yhden niiton nurmi

7 Itä-Suomen yliopiston havaintokokeet Laidunkasvina keltamaite Yksivuotiset virnalaitumet Metsälaitumet Reunalaitumet Nautojen yökäyttäytyminen reunalaitumella Lyhytaikaisen ulkoilun vaikutus D-vitamiinistatukseen X-Zelitin vaikutus poikimahalvauksen ennaltaehkäisyssä

8 Karelia ammattikorkeakoulu Energiaosio: kokonaisenergiankulutuslaskuri Lämminilmakuivaamoiden bioenergiankäyttösuunnitelma (4 kappaletta) Lantalogistiikkalaskelmat (3 tilaa) Havaintokokeet: Mädätysjäännöksen ammoniakkipäästöt nurmella Sinimailasen menestyminen Pohjois-Karjalassa, Viljan säilöntämenetelmän vaikutus bioetanolisaantoon ja rankin ruokinnallisiin ominaisuuksiin

9 Valkuaiskasvikokeet Luomu syysrypsi seurantakoe Puitava herne-viljaseoskasvusto Sinimailasen menestyminen Pohjois-Karjalassa (AMK) Säilörehuksi korjattava herne-vilja seoskasvusto Säilörehuksi korjattava härkäpapu-vehnä seoskasvusto Sinilupiini valkuaiskasvina Monivuotiset mesikasvinurmet

10 Miksi uusia valkuaiskasveja ja seoksia? Karjatilojen tavoitteet; lannoitekustannusten alentaminen, valkuaisomavaraisuuden tavoittelu Monipuolistavat viljelykiertoa Apilattomia vuosia luomu kotieläintilan viljelykiertoon Parantavat maan rakennetta Enemmän Ca ja Mg kuin viljoissa Seoksissa tavoitteena saada säilörehuun tai laitumeen lisää valkuaista, maittavuutta, energiaa ja sulavuutta

11 Haasteita valkuaiskasvien käytössä Siemenkustannus suurempi Korjuussa haasteita Kasvinsuojelu Sulavuus voi jäädä alhaiseksi Rehuanalyysien arvot saattavat olla epävarmoja

12 Kasvien ominaisuuksia seoksia muodostettaessa (lähde Arja Nykänen ProAgria, MTT) Herne Härkäpapu Rehuvirna Ruisvirna Ohra Vehnä Kaura Kevätruis Syysruis Sadon määrä Sulavuus, maittavuus Valkuaispitoisuus Korren vahvuus Taimettumisnopeus Jälkikasvu

13 Valkuainen eri kasveilla suhteessa tehoisaan lämpösummaan (lähde Arja Nykänen ProAgria, MTT) Lupiini

14 Sulavuus eri kasveilla suhteessa tehoisaan lämpösummaan (lähde Arja Nykänen ProAgria, MTT) Lupiini

15 Havaintokoe: Säilörehuksi korjattava sinilupiini-viljaseos Kokeessa mukana 3 luomutilaa Seoskasvusto: ympätty sinilupiini Haags Blaue 94 kg/ha + 66 kg vehnä Anniina Kahdella tilalla kasvustot epäonnistuivat kuivuuden vuoksi (satovahinkoilmoitus) Kasvusto korjattiin säilörehuksi ( 4800 kg ka/ha), ei säilöntäainetta, hyvin maistui emolehmille ja sonneille Ruokinnallisesti käy hyvin naudoille (varsinkin siemenet) Pohjois-Karjala ilmastollisesti lupiiniin viljelyn äärirajoilla Sopii hikeville kivennäismaille (sinilupiini happaman maan suosija)

16 Sinilupiinivehnäkasvusto Kiteellä

17 Havaintokoe: Herne-viljaseoskasvustot (säilörehuksi) Säilörehuksi korjattavia kasvustoja, joissa vihantaa massaa tuottavia vihantaherneitä (esim. Arvika, Florida, Akoija, Timo, Lisa, Dolores) Tila 1; 60 kg/ha Anniina vehnä + 60 kg/ha Akoja/Arvika/Florida + 15 kg/ha Westerwoldin raiheinä (lohkolta korjattu 2 säilörehusatoa), lannoitus kevät lietelanta 25 t/ha, kesä Suomensalpietaria 100 kg/ha Parhaiten satoa antoi Arvika 7204 kg ka/ha (Akoja 7030 kg ka/ha ja Florida 6160 kg ka/ha) Westerwoldin raiheinä tuo kuitua seokseen

18 Herne-viljaseoskasvustot (säilörehuksi) Tila 2; 100 kg Anniina vehnä + 50 kg Arvika vihantaherne + 15 kg Meroa italianraiheinä (lohkoa laidunnettu loppukesä), lannoitus kuivalanta kevät 30 t/ha Italianraiheinä hyvä loppukesän laidunkasvi Kun seoksessa vehnän määrä kasvoi, muuntokelpoisen energian määrä kasvoi mutta valkuaisen määrä väheni Optimi korjuuaste kun vilja taikinatuleentumisasteella, herneen kukinnan alkupuolella

19

20 Näytteenottopäivä Muut tiedot Vehnä+ herne Koostumus: Tila 1 Säilörehunäytteitä Tulos Tila 2, raakaainenäyte Näytetunniste Näytteenottopäivä Muut tiedot herne-vehnä Kuiva-aine, g/kg 348 D-arvo, g /kg ka 642 Raakavalkuainen, g /kg ka 135 Kuitu, g /kg ka 484 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 9,90 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 82 PVT, g /kg ka 14 Syönti-indeksi 120 Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 282 D-arvo, g /kg ka 681 Raakavalkuainen, g /kg ka 107 Kuitu, g /kg ka 431 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 10,9 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 78 PVT, g /kg ka -10 Syönti-indeksi Säilönnällinen laatu: ph 4,10 Ammoniakkityppi, g/kg N 20 Maito- ja muurahaishappo, 49 g /kg ka Haihtuvat rasvahapot, 8 g /kg ka Liukoinen typpi, g/kg N 310 Sokeri, g /kg ka 21 Laatuarvosana

21 Havaintokoe: Härkäpapu-vehnä seoskasvusto säilörehuksi kesä 2012 (4 tilaa) Siemenseos: ympätty härkäpapu Fuego 200 kg/ha + vehnä Amaretto 160 kg/ha (muita vihantahärkäpapu lajikkeita Taifun -ei tanniinia, Tangenta, Aurora) Koetiloilla lannoitus kaikilla karjanlanta ja kasvinsuojelua ei tehty (bentatsoni ainoa käyttökelpoinen tehoaine) Korjuu kunhan palot ovat täyttyneet (3-4 vkoa kukinnan alusta) ja ennen kuin suklaalaikku saastuttaa kasvuston Satomäärät n kg ka/ha

22 Härkäpapu-vehnä seoskasvusto

23 Suklaalaikku

24 Härkäpapu-vehnä raaka-ainenäyte

25 Johtopäätelmät Härkäpapu tuo viljaseokseen valkuaista ja sulavuutta Kivennäiskoostumus hyvä kalsiumin ja magnesiumin osalta Kuivuus saattaa rajoittaa härkäpavun kasvua Kosteina kesinä suklaalaikku saattaa tulla ongelmaksi

26 Ongelmat korjuussa Palkokasveilla suurempi puskurikapasiteetti kuin nurmikasveilla, pienempi sokeripitoisuus ja kuivaainepitoisuus Suositellaan happopohjaisia säilöntäaineita, myös maitohappobakteerivalmisteita on käytetty Korjuutappiot mahdollisia, varottava karisemista Syöttöön mieluiten seoksena nurmisäilörehun kanssa (aperehuna, korjuu samaan siiloon 2. rehun kanssa)

27 Sinimailanen Tärkeimpiä valkuaiskasveja maailmalla Vaatelias kasvupaikan suhteen, ph > 6,0, ravinteikas maa (Ca, Mg tärkeitä) Suurimmiksi ongelmiksi on koettu kylmät keväät ja märät maat Mailanen on arka keväthalloille Sinimailanen ei kestä tallaamista ja korjuu märästä maasta tappaa sen Sinimailanen häviää helposti myös talvella notkokohdista, jonne muodostuu jääpoltetta Liiallista typpilannoitusta tulee välttää Karjanlanta soveltuu kohtuullisina määrinä mailaselle mainiosti kesällä ensimmäisen korjuun jälkeen Kaliumtarve mailasella suuri (biotiitti perustamisvaiheessa)

28 Sinimailanen Ymppäys välttämätön Esim.1 lypsykarjatilalla nurmiseoksessa on 15 kg/ha sinimailasta, 8 kg/ha koiranheinää ja 8 kg/ha ruokonataa. Perustamisvuonna nurmi korjataan säilörehuksi 1-2 kertaa ja raakavalkuainen on noin (ensin yksi puhdistusniitto). Säilöntä tehdään AIV Primalla. Esim.2 Timotei Nuutti 10 kg/ha, englanninraiheinä Riikka 4 kg/ha, ruokonata 4 kg/ha, sinimailanen Pondus 12 kg/ha, valkoapila Jögeva 4 kg/ha

29 Karelia AMK: sinimailaskoe Koivikolla Opinnäytetyössä tutkittiin eri lajikkeiden soveltuvuutta Pohjois-Karjalaan; Pondus, Juurlu, Derby, Creno, Verko Kylvö puhdaskasvustona keväällä kg/ha, puhdistusniitto Paras kuiva-ainesato Crenolla 5100 kg/ka/ha, mutta erot pieniä eri lajikkeilla Kasvusto jouduttiin lopettamaan keväällä 2013 (pahat talvehtimisvauriot)

30

31 AMK:n sinimailaskoe

32 Syysrypsi seoskasvustona ohran kanssa Tavoitteet; talvehtimisen parantaminen, muokkauskertojen vähentäminen Syysrypsi (Largo) 4,5 kg/ha kylvettiin keväällä 2010 ohran kanssa (Vilde) Lannoitus 2010 sianliete 33 m3 ja Suomensalpietari, kevät 2011 Nurmen NK2 250 kg/ha Ei sopivaa kasvinsuojeluainetta käytettävissä Ohran puinti => syysrypsi jatkaa kasvuaan syksyllä Seuraavana keväänä rypsikasvusto oli harva ja se näkyi sadossa (n. 500 kg/ha)

33 Syyshavaintoja

34

35 Keväthavaintoja

36 Kesällä 2011

37 Mesikasvikoe, yhteistyö Hunajaluotsin kanssa Kokeen tavoitteena tutkia: 1. pölyttäjien esiintyminen kasvustossa 2. pölytyksen vaikutus alsikeapilan siemensatoon 3. kasvuston vaikutus hunajasatoon Siemenseos Tila 1: 5 kg/ha valkoapila + 5 kg/ha alsikeapila Tila 2: 5 kg/ha valkoapila + 5 kg/ha alsikeapila + 1 kg/ha puna-apila + 10 kg/ha hunajakukka

38 Koelohkot houkuttelivat paljon mehiläisten lisäksi luonnonpölyttäjiä Mesikasvikoe tulokset Alsikeapilan siementuotanto kaksinkertaistui ja tuleentuminen tasoittui Mesikasvinurmien sato kului mehiläispesän elintoimintojen ylläpitoon (sateinen kesä 2012) Mesikasvien viljelyllä suuri merkitys mehiläistaloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle

39 KIITOS