HARJUNIITYN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS 5.10.2010 Kartta alueen sijainnista Kaavan käsittelyvaiheet ja päätökset: Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 16.10.2008 Kaupunginhallitus OAS 16.11.2009, Luonnos 11.10.2010 Kaupunginvaltuusto 1
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 4.10.2010 päivättyä Harjuniityn osayleiskaavakarttaa. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Porin yhdystien (tie n:o 3001) ja Siuronvaltatien (tie n:o 2505) luoteiskulmauksessa rajautuen edellä mainittujen teiden lisäksi pohjoisessa 110 kv:n sähkölinja-alueeseen ja lännessä Poronkorpeen Korvolan asuintaajaman itäpuolelle, kaupungin maanomistuksen rajaan samoin kuin pohjoisessa kaupungin maanomistuksen rajojen mukaisesti. Alueen pinta-ala on n. 400 ha, josta maankäytön laajennusaluetta on 300 hehtaaria. Laajennusalueesta kaksi kolmasosaa on kaupungin omistuksessa ja loput ovat yksityisten maita. 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Yleiskaavan laadinnan tarkoituksena on tuottaa puitteet asutuksen täydennysrakentamiselle Harjuniityn asuintaajaman länsi- ja pohjoispuolella. Keskustasta Siuroon johtavan tien suunta on Taivalkunnantien ja Sorvantien suuntien lisäksi yksi kaupungin tulevaisuuden kasvuvyöhykkeistä. Edellisten ohella myös Porin yhdystien länsipuolinen vyöhyke on voimassa olevan maakuntakaavan mukaista taajamatoimintojen aluetta. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallissa Harjuniitty on keskustan ohella Nokian suurin tulevaisuuden kasvualue. Alueen väestömäärän lisäykseksi on rakennemallissa esitetty 4000 uuttaa asukasta vuoteen 2030 mennessä. Voimakas kasvu tuo mukanaan tarpeita muun muassa koulu- ja päiväkotipalveluille. Maankäytön muutos ohjataan pääosin kaupungin omistamalle maalle. Alueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon myös alueelle jo nykyisinkin kohdistuva aktiivinen ulkoilukäyttö. 2
1.4 Selostuksen sisällysluettelo HARJUNIITYN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS 5.10.2010... 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 4 3.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.4 Suunnittelutilanne... 10 3.5 Muut kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.4 Viranomaisyhteistyö... 11 5 OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 11 5.2 Palvelut... 12 5.3 Aluevaraukset... 12 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 5.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 13 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS... 13 7 LIITTEET... 13 3
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Nokian kaupungin Harjuniityn luontoselvitys 2008 (T:mi Mira Ranta) Nokian kaupungin Harjuniityn liito-oravaselvitys 2010 (T:mi Mira Ranta) Harjuniityn osayleiskaava, Liikenneselvitys 2010 (A-insinöörit) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Alueen rakennetut osat koostuvat kaupungin ydinkeskustan länsipuolella 2-3 km etäisyydellä sijaitsevasta Harjuniityn asuintaajamasta sekä Siuronvaltatien varrelle sijoittuneesta hajaasutustyyppisestä taajamasta, jossa asuinrakennusten ohella on myös joitain yritystoiminnan tiloja sekä yksi maatilan talouskeskus. Alueella asuu hieman yli 1000 asukasta. Asemakaavoitetun taajaman länsi-/luoteisosassa on uudehko rakenteilla oleva pientaloalueen laajennusosa, johon tulee vielä sijoittumaan n. 120 omakotitaloa ja n. 55 rivitaloasuntoa tuoden alueelle n. 500 uutta asukasta. Aluetta luoteen ja pohjoisen välillä kehystävät rakentamattomat osat ovat lähinnä talousmetsää. Alueen sijaintitekijät ja ulkoilutoimintojen kannalta houkuttelevat luonnonolot ovat tuottaneet metsäalueelle suosittuja hoidettuja ulkoilureittejä sekä vilkasta paljolti jokamiehen oikeuteen perustuvaa muuta virkistyskäyttöä. 3.2 Luonnonympäristö Nykyisen asuintaajaman ulkopuoliset osat koostuvat metsämaasta lukuun ottamatta pientä peltoa ja lampea sekä alueella kulkevia metsäautoteitä ja sähkölinjakäytäviä. Alueelle on tyypillistä korkeiden kallioalueiden ja kangasmetsän mosaiikkimainen vaihtelu, sekä aivan pohjoisimman osan ja eteläreunan tasaisemmat ja ravinnerikkaammat metsämaat. Luonnonolot Alueen korkeusasema vaihtelee siten, että lounaisimman Siuron valtatiehen rajoittuvan osan alin korkeusasema on n. +100, Kaakkurilammen korkeusasema on n. +138 sen luoteispuolen kalliomaastot kohoavat runsaan + 160 tasolle. Pohjoisimmat tasaisemmat maastonosat ovat voittopuolisesti + 135 - +140:n tasolla. Alisenjärven korkeusasema on + 134,8. Alueen maaperä on pääosin kantavaa moreenia ja kalliota. Kallioalueiden reunoilla on huonosti rakentamiseen sopivia jyrkänteitä ja moreenialueilla on paikoitellen louhikkoa. Kaavaalueella on myös pienialaisia savi- ja hiesualueita joiden rakennettavuutta heikentää lähinnä pohjaveden korkeus. Kosteissa painanteissa esiintyy saraturvetta. Vaikka turpeen alta löytyykin paikoin kantavaa kalliota tai moreenia, on niiden rakennettavuus kosteusolosuhteista johtuen heikkoa. 4
Suunnittelualueen kasvillisuutta kuvataan laajasti Harjuniityn luontoselvityksessä 2008 (T:mi Mira Ranta). Suurin osa alueen metsistä kuuluu tuoreisiin mustikkatyypin kangasmetsiin, joissa valtapuina ovat useimmiten kuusi mutta myös puhtaita mäntymetsiä esiintyy. Alla olevasta kasvillisuuskartasta voidaan lisäksi todeta, että alueella on runsaasti kuivaksi kangas- ja jäkälätyypin karukkokangas-metsiksi määriteltyjä alueita, jotka ovat lähinnä kalliometsiä. Lehtomaisia kangasmetsiä esiintyy alueen etelä- ja lounaisosassa. Soiden osuus etenkin alueen keski- ja pohjoisosissa on myös merkittävä. Luonnonsuojelu Alueella ei ole havaintoja LSL 29 :n mukaisista suojelluista luontotyypeistä eikä LSL 47 :ssä mainituista erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikoista. Luontoselvityksessä eikä liito-oravaselvityksessä mainittu myöskään havaintoja EU:n luontodirektiivin mukaisista elinympäristöistä ja lajeista, jotka erityisesti tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Metsälain mukaisia kohteita löytyi kaksi ja muita erityisesti huomioitavia kohteita kaksi (kts. alla oleva kartta). 5
3.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne Alueella asuu nykyisin (jouluk. -09) n. 1044 asukasta. Alueen väestön ikärakenteessa on 0 18v lasten osuus (281) jonkun verran kaupungin keskiarvoa suurempi ja eläkeikäisten (65 -) osuus (82) selvästi keskiarvoa pienempi. Rakenteilla olevan pientaloalueen valmistumisen myötä samansuuntaisten painotusten voi arvella voimistuvan. Yhdyskuntarakenne Harjuniityn taajama on kehittynyt neljän asemakaavoitusvaiheen kautta, joita ennen alueella oli kymmenkunta omakotityyppistä asuintaloa. Kukin kaavoitusvaihe on kehämäisesti sijoittunut länsi-luode-suuntaan lähtökohtana olleesta nykyisen Siuronvaltatien ja Porin yhdystien kulmauksen luoteispuolelle sijoittuneesta taloryhmästä. 6
Nykyisen asemakaavoitetun Harjuniityn alueen rakentaminen käynnistyi voimaperäisemmin muun muassa Harjuniitynkatuun ja Jyränmaankatuun liittyvien kortteleiden osalta v. 1960 laaditun asemakaavan pohjalta. Toinen voimakkaampi kasvu tapahtui v. 1974 laaditun asemakaavan valmistuttua (vahvistettu 1975), jolloin käynnistyi Sipiläntie- nimisen kokoojatien kautta kulkevan alueen osien rakentuminen. Kohde sai laajennusosan v. 1980 vahvistetulla asemakaavalla. Tällä hetkellä (2009) rakenteilla oleva pientaloalueen laajennuksen asemakaava valmistui v. 2005. Alueen asuntokanta muodostuu lähinnä omakotitaloista. v. 1975 vahvistettu asemakaava toi alueelle myös joitain rivitalotyyppisiä asuintaloja. Samoin tällä hetkellä rakentuvalle alueelle tulee muutama rivitalo. Muu Siuronvaltatien varren rakennuskanta on sijoittunut haja-asutusluonteisesti pitkän ajan kuluessa. Palvelut Aluetta koskeva palvelukartta Työpaikat Alueen asukkaat käyvät työssä pääsääntöisesti alueen ulkopuolella, kuten kaupungin keskustaajaman muissa osissa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on n. 85 %. Alueen työpaikat ja palvelut ovat sijoittuneet Siuronvaltatien tuntumaan: päiväkoti, päivittäistavara- 7
myymälä, kosmetologiliike, ravintola, kioski ja peltisepänliikkeestä. Kaikkiaan alueella on parikymmentä työpaikkaa. Virkistys Asemakaavoitetuilla alueilla on tavanomaiset lähivirkistysalueet leikki- ja palloilukenttineen. Lähivirkistysalueilta johtaa viherväyliä vilkkaassa virkistyskäytössä olevalle alueen pohjoisosan metsäalueelle. Kyseisellä metsäalueella kulkee mm. kunnossa pidettyä kaupungin pohjoisosien ulkoilureittiverkostoon kuuluvaa reitistöä. Liikenneväylät Aluetta etelässä rajaava Siuronvaltatie sekä koillisessa rajaava Porin yhdystie (tie n:o 3001) on luokiteltu seututie/pääkaduksi. Harjuniityn asuntotaajamaa kehystää ja em. teitä yhdistää rakenteilla oleva pääkokoojaluokkainen Urpolankatu. Edellä mainitut väylät sisältävät myös erilliset kevyenliikenteen raitit. Joukkoliikenne Nykyisellään erityisesti Siuronvaltatie toimii joukkoliikenteen käyttämänä väylänä. Porin yhdystietä kulkevat lähinnä Tampere Pori välisen liikenteen bussit. Rakenteilla olevan Urpolankadun on tarkoitus täydentää keskustaajaman sisäistä joukkoliikenneverkostoa. Tekninen huolto, vesihuoltoverkostot 8
3.1.4 Maanomistus 9
3.4 Suunnittelutilanne Alueella on 18.4.2007 voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen luoteisosia sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Kaavassa aluetta halkoo lisäksi ulkoilureitti-merkintä. Nokian keskustaajaman osayleiskaava kattaa koko suunnittelualueen lukuun ottamatta Melon voimalaitokselta pohjoiseen johtavan 110 kv:n sähkölinjan länsipuolisia osia. Kyseisessä 14.1.2005 voimaan tulleessa yleiskaavassa nykyiset Harjuniityn asemakaavoitetut alueet on osoitettu niiden nykykäytön mukaisina. Asemakaavan ulkopuoliset alueet on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaakkurilammi lähiympäristöineen sekä ojittamaton laajahko suoalue Kaakkurilammen lounaispuolella on määritelty alueen osaksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (se). Nykyisen asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 120 ha. Alueen ensimmäinen asemakaava Harj:1 Siuronvaltatien varteen on vahvistettu 22.9.1960. Viimeisin alueen asemakaavoista Harj:20 on vahvistettu 6.9.2010. Alue on kaavoitettu pääosin omakoti ja rivitaloasumiselle. Siuronvaltatien varressa on liikekortteli ja Urpolankadun sekä Sipiläntien varressa lähipalvelujen korttelit koulua ja päiväkoteja varten. 3.5 Muut kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset - Rakennesuunnitelma ehdotus 2030 (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä) - Nokian kaupungin vähittäiskaupan mitoitus ja palveluverkko 2009 (Tuomas Santasalo Ky) - Kettusuonkallion ja sen eteläpuolisen alueen luontoselvitys 2003. Fil.yo. J. Lehmusnotko. - Porin yhdystien (tie nro 3001) länsipuolisen alueen luontoselvitys 2003. Fil.yo J. Lehmusnotko. 4 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Alue on yksi kaupungin ns. tulevaisuuden kasvusuunnista. Alueen asemakaavoituksen pohjaksi on tarpeen laatia yleiskaava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan laadinnan vireilletulosta on ilmoitettu 16.10.2008 päivätyssä Nokian kaupungin kaavoituskatsauksessa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi 16.11.2009 ja 11.10.2010 päätti asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. 10
4.3 Osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisiksi määriteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Viranomaiset: Nokian kaupungin hallintokunnat ja Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY -keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä alueella toimivat yritykset, elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät sekä yhdistykset Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus (MRA 30 ): 4.4 Viranomaisyhteistyö 15.2.2010. pidettiin Pirkanmaan ELY -keskuksessa MRL 66.2 :n ja MRA 18 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin kaavaa valmisteltaessa tarvittavia selvityksiä ja lausuntoja. Paikalla oli edustajat Pirkanmaan ELY -keskuksesta, Pirkanmaan maakuntamuseosta, Tampereen aluepelastuslaitoksesta ja Turvatekniikan keskuksesta. 5 OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Harjuniityn asutus päättyy keskustaajaman osayleiskaavassa Urpolankadun varteen. Vanhalle jo asemakaavoitetulle Harjuniityn alueelle ei tule oleellisia maankäytön muutoksia. Harjuniityn osayleiskaavaluonnoksessa korttelirakenne laajenee 1-1,5 km länteen Siuronvaltatien ja Porin yhdystien väliselle alueelle. Laajennus tukeutuu olemassa oleviin pääväyliin Siuronvaltatiehen, Porin yhdystiehen ja Urpolankatuun. Alueen yhdystienä toimii edelleen Urpolankatu, mutta sen linjausta muutetaan kohtaamaan Taka-Lauttalankatu. Laajennusalueelle osoitetaan kokoojakatuverkosto. Urpolankadun molempiin päihin osoitetaan kerrostalovaltaista korttelialuetta ja muut korttelialueet osoitetaan pääasiassa pientalovaltaisiksi asuinalueiksi. Julkisille lähipalveluille osoitetaan nykyisten lisäksi korttelit Porin yhdystien varteen esimerkiksi päiväkoteja varten. Kaupallisissa palveluja varten osoitetaan korttelivaraukset olemassa olevan kaupan yhteyteen, Siuronvaltatien ja Porin yhdystien risteykseen ja Urpolankadun itäpäähän. Virkistysalueverkostoa jatketaan katkeamattomina yhteyksinä jotka yhtyvät ja laajentuvat Muurainkalliolla alueen korkeimmalla kohdalla. Etelä- pohjoissuuntaisen voimalinjan länsipuolelle esitetään samansuuntainen kehätievaraus tulevaisuuden tarpeita varten. Alueen laajenemista tukee rakennetuilla lähialueilla olevat vesihuollon verkostot. 11
Alueella asuu noin tuhat asukasta. Alueen on rakennemallin mukaisesti suunniteltu kasvavan vielä noin neljällä tuhannella asukkaalla. Kerros- ja rivitaloihin sijoittuisi noin 1000 2000 asukasta ja pientaloihin 2000-3000 asukasta. 5.2 Palvelut Alueella on nyt tontti koulua ja päiväkotia varten. Lisäksi vanhassa kaupunkirakenteessa on lähikauppa ja päiväkotipalveluja. Koulutontin on tarkoitus riittää myös laajenevan alueen tarpeisiin. Uutta päiväkotia ja vanhusten palveluasumista varten varataan korttelialuetta Urpolankadun itäpäähän, jonne osoitetaan paikka myös kaupallisille lähipalveluille. 5.3 Aluevaraukset Kaavaluonnoksen kokonaispinta-ala on 475 hehtaaria. Asuinalueita osoitetaan 305 hehtaaria josta uutta rakentamatonta asuinaluetta on 215 hehtaaria. Asuinalueet merkitään kerrostalovaltaisiksi AK 35 hehtaaria ja pientalovaltaisiksi AP alueiksi sekä merkinnällä A yleisesti asumiseen tarkoitetuksi alueeksi yhteensä 180 hehtaaria. Palvelualueita (P, PL ja PY) osoitetaan 16 hehtaaria, josta uutta pinta-alaa on 9 hehtaaria. Rakentamattomiksi tarkoitettuja virkistysalueita osoitetaan 120 hehtaaria josta uutta pinta-alaa on 85 hehtaaria. Erityisaluetta sähkölinjoja varten osoitetaan 30 hehtaaria ja vesialuetta 0,5 hehtaaria. 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen väestömäärä kasvaa nykyisestä 1000 asukkaasta noin 5000 asukkaaseen. Uusien omakotirakentajien myötä alueen väestörakenne tulee olemaan nuorempaa kuin Nokialla keskimäärin. Alueen laajeneminen tuo käyttäjiä päiväkodeille ja suunnitellulle Harjuniityn koululle sekä uusille kaupallisille palveluille. Lisäksi tarvitaan vanhuksille suunnattua asumista. Alueen rakentuminen luo tarvetta sijoittaa junaliikenteen pysäkki Haavistoon. Alueen kasvu lisää myös liikennemääriä Siuronvaltatiellä ja Porin yhdystiellä. Aamun ja iltapäivän työpaikkaliikenteessä tulee ruuhkautumista pääliittymissä. Liikenteen sujuvuus on mahdollista pitää hyvällä tasolla muuttamalla risteykset kiertoliittymiksi. Asemakaavoituksessa joudutaan ottamaan huomioon kasvavat liikenteen aiheuttamat häiriöt. 5.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asutuksen kasvu kohdistuu lähinnä moreeni- ja kalliopohjaisiin metsäalueisiin. Seudun näyttävin maisemaelementti Muurainkallio jää virkistyskäyttöön. Lisäksi luontoselvityksessä osoitetut kohteet pienialaiset avosuot, Kaakkurilampi ja näköalakallio jäävät rakentamisen ulkopuolelle katkeamattoman viherverkoston osana. Alueella on myös liito-oravalle soveltuvaa elinpiiriä. Lajista ei ole kuitenkaan havaintoja. 12
5.6 Ympäristön häiriötekijät Alueen suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat liikenne alueen suurimmilla väylillä, Porin yhdystiellä, Siuronvaltatiellä ja Urpolankadulla. Alueen jatkosuunnittelussa on mahdollista vähentää häiriöitä minimoimalla liikenteen tarvetta ja huomioimalla tilavaraukset mahdollisille alueelta syntyvistä ylijäämämaista rakennettaville meluvalleille. Lisääntyvä väestö aiheuttaa myös huomattavaa virkistysalueiden kulumista, joten luonnossa liikkumista on syytä ohjata rakennetuille väylille. Rakentamisaikaisia häiriöitä syntyy muun muassa räjäytys- ja maansiirtotöistä. Ne ovat kuitenkin ajoittaisia ja tilapäisiä. 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Osayleiskaavan laajennusalueiden toteutuksen tähtäin on vuodessa 2030. Toteutus tulee tapahtumaan vaiheittain joka vuodelle jakautuvissa osa-alueissa. Tämä tasaa palveluihin kohdistuvia paineita. Asemakaavoitus ja rakentaminen aloitetaan kaupungin omistamalta maalta. Yksityisten maat pyritään hankkimaan kaupungille ennen toteutusta. Nokialla 5.10.2010 Jorma Hakola Kaavoitusarkkitehti 7 LIITTEET HARJUNIITYN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2009, TARK. 5.10.2010 Suunnittelun lähtökohtia ja alustavia tavoitteita Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustaajaman länsipuolella rajautuen idässä keskustasta vt 11:lle johtavaan yhdystiehen (tie n:o 3001) ja etelässä Siuron valtatiehen (tie n:o 2505). Lännessä alue rajautuu Poronkorven tasalle kaupungin maanomistuksen rajaan samoin kuin pohjoisessa kaupungin maanomistuksen rajojen mukaisesti. Alueen pinta-ala on n. 400 ha. 13
Yleiskaavan laadinnan tarkoituksena on tuottaa puitteet asutuksen täydennysrakentamiselle Harjuniityn asuintaajaman länsi- ja pohjoispuolella. Keskustasta Siuroon johtavan tien suunta on Taivalkunnantien ja Sorvantien suuntien lisäksi yksi ns. kaupungin tulevaisuuden kasvuvyöhykkeitä. Edellisten ohella myös Porin yhdystien länsipuolinen vyöhyke on voimassa olevan maakuntakaavan mukaista taajamatoimintojen aluetta. Alueen väestömäärä voisi asettua 3500 4000 tasolle, joka tuo tarpeita mm. koulu- ja päiväkotipalveluille sekä edellytyksiä elintarvikemyymälälle. Alueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon myös alueelle jo nykyisinkin kohdistuva ulkoilukäyttö. Alueen nykykäyttö Alueen rakennetut osat koostuvat asemakaavoitetusta Harjuniityn asuintaajamasta sekä Siuron valtatien varrelle sijoittuneesta haja-asutustyyppisestä taajamasta, jossa asuinrakennusten ohella on myös joitain yritystoiminnan tiloja sekä yksi maatilan talouskeskus. Harjuniityssä asuu nykyisin noin 1000 asukasta (lokakuu 2009). Asemakaavoitetun taaja- 14
man länsi-/luoteisosan rakenteilla olevaan pientaloalueen laajennusosaan tulee sijoittumaan n. 130 omakotitaloa ja n. 50 rivitaloasuntoa tuoden alueelle noin 500 uutta asukasta. Alue on rakentamattomilta osiltaan lähinnä talousmetsää. Maaperäolot ovat varsin vaihtelevat ja siinä korostuu kallioisuus ja soiden runsaus. Erityisiä luontoarvoja sisältävänä kohteena on luetteloitu Kaakkurilammi ja sen lounaispuolella oleva laajahko ojittamaton suo. Alueen sijaintitekijät ja ulkoilutoimintojen kannalta houkuttelevat luonnonolot ovat tuottaneet metsäalueelle suosittuja hoidettuja ulkoilureitistöjä sekä vilkasta paljolti jokamiehen oikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Maanomistus: Alueen kokonaispinta-ala on n. 400 ha, josta haja-asutustyyppistä rakennetta ja rakentamatonta aluetta on n. 300 ha. Tästä kaupunki omistaa n. 200 ha. Kaavoitustilanne ja kaavojen sisältämiä ominaisuuksia ja tavoitteita Alueella on 18.4.2007 voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen luoteisosia sijoittuu maa-ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Kaavassa aluetta halkoo lisäksi ulkoilureitti-merkintä. Nokian keskustaajaman osayleiskaava kattaa koko suunnittelualueen lukuun ottamatta Melon voimalaitokselta pohjoiseen johtavan 110 kv:n sähkölinjan länsipuolisia osia. Kyseisessä 14.1.2005 voimaan tulleessa yleiskaavassa nykyiset Harjuniityn asemakaavoitetut alueet on osoitettu niiden nykykäytön mukaisina. Asemakaavan ulkopuoliset alueet on määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaakkurilammi lähiympäristöineen sekä ojittamaton laajahko suoalue Kaakkurilammen lounaispuolella on määritelty alueen osaksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (se). Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä on laadittu kaupunkiseudun kuntien yhteiset rakennemallityö ja liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä asuntopoliittinen ohjelma. Rakennemallissa Nokian pääkasvusuuntana on keskustan ohella Harjuniityn alue. Arvioitavat vaikutukset ja arviointiin liittyvät selvitystarpeet vaikutusalue Hankkeella on vaikutuksia mm. keskustaajaman länsiosien palveluverkostoon, Siuron valtatien ja Porin yhdystien liikenteeseen sekä alueen nykyiseen ulkoilukäyttöön. kaupunkirakenne ja sosiaaliset vaikutukset Alueen väestökasvun vaikutukset palveluihin tulee selvittää. Esimerkiksi alueen arvioitu tuleva väestön määrä (4000 asukasta) riittänee elintarvikemyymälän tarvitsemaksi väestöpohjaksi. Väestöstä peruskouluikäisiä olisi n. 500-600, joka tuottaa tarpeita koulutiloille. Samoin vaikutuksia on päiväkotipalveluihin ja vanhuspalveluihin. Hankkeen vaikutusten arviointi painotetaan erityisesti tulevien vaihtoehtoisten maankäyttöratkaisujen vertailun yhteyteen. 15
Osalliset Viranomaiset: Nokian kaupungin eri hallintokunnat, Pirkanmaan ELY keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo. Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä alueella toimivat yritykset, elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät sekä yhdistykset. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osayleiskaavan laadinnan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 16.10.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsitellään yleiskaavatyötä valvovassa työryhmässä sekä pidetään nähtävillä kaavoitusyksikössä. MRL 66 ja MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu kaavan lähtökohdista pyritään järjestämään sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatettu kaupunginhallituksen tietoon. Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus (MRA 30 ): - Alustava luonnos käsitellään yleiskaavatyöryhmässä sekä kaupunginhallituksessa. - Kh asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ilmoitustaululle sekä Internettiin. Ilmoitus nähtävilläolosta Nokian Uutisissa sekä ilmoituskirjeet niille alueen maanomistajille, joiden maille osayleiskaava esittää maankäytön muutoksia. -lausuntopyyntö: Pirkanmaan ELY -keskus, Pirkanmaan liitto, kaupungin eri hallintokunnat Kaavaehdotus - Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja sen aiheuttamat muutosehdotukset käsitellään yleiskaavatyöryhmässä sekä kaupunginhallituksessa. - Kh asettaa yleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville (MRA 19 ) sekä hankkii vielä tarpeelliset lausunnot (MRA 20 ). - Saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään yleiskaavatyöryhmässä. - Järjestetään toinen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ) - Kh käsittelee saadun palautteen ja tekee esityksen kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymisestä. Työn valvonta ja valmistelu Kaavoitustyötä johtaa kaupunginhallitus. Yleiskaavatyötä valvoo kaupunginjohtaja Tapani Mattilan johdolla virkamiehistä koostuva työryhmä. Kaavaa valmistellaan teknisen keskuksen kaavoitusyksikössä kaupunginarkkitehti Asko Riihimäen johdolla. Kaavan valmisteluvastuussa on kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola, jolta saa myös tarvittaessa lisätietoja. Sähköposti: jorma.hakola@nokiankaupunki.fi. Puhelin: 050 3958759. 16