Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti
2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Yleistietoja kohteesta Kiinteistö koostuu 40-luvulla rakennetusta osasta ja 70-luvulla rakennetusta laajennusosasta. Rakennuksessa on vahoja toimisto ja asuintiloja, jotka toimivat nykyisin kirpputori ja harrastetiloina. Vanhempi osa on 1,5 kerroksinen ja laajennusosassa on yksi kerros. Vanhojen piirustusten perusteella vanhan osan alapohjarakenteena on tuulettuva alapohja ja laajennusosan puolella todennäköisesti puukorokelattia. Ulkoseinät ovat hirsi/rankarakenteiset. Kattomuotona on harjakatto. Yläpohjarakenne on vanhalla osalla osin ullakkotilallinen ja osin lappeen suuntaisesti eristetty. Vesikatteena on rivipeltikate. Laajennusosan yläpohjaan ei ole pääsyä. Tutkimuksen tarkoitus Nyt kohteeseen tehdyn kartoituskäynnin tarkoituksena oli tehdä sisäilman terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia rakennus- ja kosteusteknisiä havaintoja riskiarviointia ja tarvittavia jatkotutkimustoimenpiteitä varten.
3/9 Tehdyt tutkimukset Kohteeseen tehtiin 4.3.2014 alkukartoituskäynti, jonka yhteydessä tehtiin sisäilman laatuun vaikuttavia, pääsääntöisesti aistinvaraisia, havaintoja. Tilat esitteli kiinteistöpäällikkö Tapani Hirvonen. Tutkimuksen tekijät Milja Kiiskinen, Sisäilmatalo Kärki Oy Jussi Mertanen, Sisäilmatalo Kärki Oy Käytetyt mittalaitteet Tramex Moisture Encounter Plus pintakosteusosoitin Dräger Ch216 -virtausilmaisin (merkkisavu) Havainnot ulkopuolelta Ulkoseinän maalipinta on kohtalaisessa kunnossa. Kuistin kattovesien ohjaus on puutteellinen kastellen viereistä seinää ja aiheuttaen maalipinnan hilseilyä kuistin viereisellä seinäalueella (kuva1). Rikkoontuneet tai kokonaan puuttuvat sadevesikourut, puutteellinen sadevesien ohjaus ja maanpinnan muotoilu ei johda sade- ja sulamisvesiä pois rakennuksen vierustoilta kastellen seinän alaosia (kuva 2). Räystäät ovat lyhyet. Ränni- tai salaojan tarkastuskaivoja ei havaittu. Takapihan puoleisen seinän alaosa on lähellä maan pintaa (kuva 3). Julkisivulaudoituksen takana on ainakin osin tuuletusrako alareunassa, mutta yläreunan tuuletusrako puuttuu. Ikkunoiden pellitykset eivät ole tiiviit eikä kallistus ole riittävä (kuva 4). Sadevedet eivät saa jäädä seisomaan talon vierustalle. Ulkoseinän alareunan tulisi olla vähintään 30 cm ulkopuolen maaperää ylempänä ja taloa ympäröivien maapintojen tulee kallistua rakennuksesta poispäin kolmen metrin matkalla vähintään 15 cm, jotta pintavedet eivät kastele talon perustuksia. Puisen julkisivulaudoituksen takana tulee olla 2 3 cm:n yhtenäinen pystysuuntainen tuuletusrako, joka on ylä- ja alareunasta yhteydessä ulkoilmaan. Ikkunan pellitysten vähimmäiskaltevuus tulee olla vähintään 30 astetta. Peltien reunojen tulee ulottua vähintään 30 mm ulos seinäpinnasta, jotta seinärakenteet eivät kastu. Ulkopuolisen kosteusrasituksen ja seinärakenteen tuulettumattomuuden sekä epätiiviiden ikkunaliitosten vuoksi on olemassa riski seinärakenteen kosteusvaurioitumisesta.
4/9 Havainnot yläpohjasta Peltikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska vesikatolle ei ollut pääsyä. Yläpohjarakenteen päätykolmioiden ja räystäiden tuuletukset puuttuvat (kuva 5). Eristetilan päällä on muovia ja pahvia, joka estää eristetilan tuulettumisen (kuva 6). Vinokattojen eristeet ovat kiinni vesikatteessa, joten eristetilan tuulettuminen on estynyt (kuva 7). Vanha pärekatto on jätetty peltikatteen alle (kuva 8). Yläpohjatilassa on eristämätön viemärin tuuletusputki (kuva 9). Vesikattorakenteissa on kattovuotojälkiä mm. tuuletushormin läpiviennin kohdalla (kuva 10). Uudemman osan yläpohjaan ei ollut pääsyä. Vesikatteen epätiiveyskohdista rakenteisiin pääsevät sade- ja sulamisvedet voivat aiheuttaa yläpohjarakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioitumisriskin. Tuuletusilma yläpohjatiloihin tulisi ottaa räystäiltä ja poistaa päätykolmioiden tuuletussäleikköjen kautta. Eristeen pinnalla oleva tiivis kerros, kuten pahvit, muovit, levyt tai matot tai muutoin varastoitu tavara estää eristeen tuulettumisen. Kosteus kerääntyy tiiviin pinnan ja eristeen väliin ja aiheuttaa kosteusvaurion. Alkuperäiset luonnonmateriaalit ovat äärimmäisen herkkiä kosteusvaurioille. Jos katossa on katon lappeen suuntaisia eristekerroksia, lämmöneristekerroksen ja vesikatemateriaalin välissä tulee olla vähintään 5 cm:n, mielellään 10 cm:n, yhtenäinen tuuletusrako. Kun vesi tiivistyy kylmän katteen sisäpintaan, voi siitä aiheutua väärin asennettujen eristeiden kosteus- ja homevaurioitumista. Vanhat eloperäiset katemateriaalit, kuten päre, tulisi poistaa ennen uuden katteen asentamista. Kaikki yläpohjatilassa olevat putket tulisi eristään kondensoitumisen ja huurtumisen estämiseksi. Kondensoivat putket kastelevat yläpohjatilan eristeitä aiheuttaen kosteus- ja mikrobivaurioitumisriskin ja eristämätön viemärin tuuletusputki voi huurtua umpeen aiheuttaen hajuhaittaa. Havainnot alapohjasta Vanhojen piirustusten perusteella rakennuksessa on ryömintätilainen alapohja. Ryömintätilaisia alapohjia ei tämän tarkastuksen yhteydessä tutkittu, koska tilaan ei ollut kulkuaukkoa ja näkyvillä oli ainoastaan yksi ritilällinen tuuletusluukku (kuva 11). Laajennusosan alapohjarakenteena on puukorokelattia. Alapohjarakenteista ei ole täyttä varmuutta. Talon alla olevan alkuperäisen maapohjan tulee viettää rakennuksen keskeltä perustuksiin päin, jolloin vesi ohjautuu pois talon alta. Ryömintätilassa ei saa olla sinne kuulumatonta materiaalia. Ryömintätilaisen alapohjan tuuletuksesta tulee huolehtia. Talviaikanakaan tuuletusta ei saa sulkea kokonaan. Tuuletusaukkojen määrän ja sijainnin tulee olla sellainen, että myös nurkka-alueet tuulettuvat. Ryömintätilan suuri kosteuspitoisuus tiivistyy pinnoille vetenä tai huurteena. Sulava huurre ja tiivistyvä vesi mahdollistavat mikrobikasvuston synnyn kaikille pinnoille. Ryömintätilasta sisäilmaan
5/9 ohjautuvat vuotoilmavirtaukset voivat kuljettaa mukanaan mikrobi-itiöiden lisäksi myös niiden aineenvaihduntatuotteita aiheuttaen sisäilmahaittariskin. Lattiarakenteet, joissa on puukorotus ja lämmöneristeet on asennettu betonilaatanpäälle, ovat erittäin kosteusvaurioherkkiä. Mikrobit viihtyvät kostean betonilaatan ja sen päällä olevan eristekerroksen välissä. Myös puiset tukirakenteet ovat usein mikrobivaurioituneet. Mikäli vanhan osan alapohja on rakenteeltaan tuulettuva ja laajennusosan maanvarainen, kysymyksessä on riskirakenne, jossa kosteusvauriot ovat yleisiä. Kosteusvaurioita syntyy, koska vanhan osan puurakenteet ovat jääneet uuden osan hiekkatäyttöön tai liitoskohdan tuuletus on katkaistu remontin yhteydessä. Havainnot sisätiloista Kiinteistössä on pääasiallisesti painovoimainen ilmanvaihto. Joidenkin tilojen poistoilmanvaihtoa on lisätty poistopuhaltimella. Korvausilmanvaihto on riittämätön. Ruokasalin poistopuhallin ei ollut tarkastushetkellä päällä. Yläkerran huoneissa ei ole ilmanvaihtoventtiileitä. Ruokasalin keittiönurkkauksen puolella on korvausilmaventtiilit ja vastakkaisella seinustalla on poistoilmaventtiilit. Keittiönurkkauksen kohdalla on kattovuotojälkiä (kuva 12). Yläkerran huoneiden lappeen suuntaisessa yläpohjarakenteessa on höyrynsulkumuovi (kuva 13). Lattiapinnoitteena on asbestivinyylilaatta joka on paikoin rikkoontunut (kuva 14). Oikein toimiva ilmanvaihto poistaa sisäilman epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuo tilalle raikasta ilmaa. Painovoimaista ilmanvaihtoa voi parantaa lisäämällä korvausilmanvaihtoa. Poistopuhaltimilla tehostetun poistoilmavaihdon riittämätön korvausilmanvaihto voi mahdollistaa rakenteissa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan aiheuttaen sisäilmahaittariskin. Rikkoontuneista asbestivinyylilaatoista voi vapautua asbestikuituja sisäilmaan. Pinnoite tulisi korjata. Korjaustyö on suoritettava asbestipurkutyönä Ratu-ohjeen 82-0347 mukaisesti.
6/9 Kuva 1. Ulkoseinän maali hilseilee kuistin liittymän kohdalta. Kuva 2. Rikkoontuneet vesikourut, puutteellinen sadevesien ohjaus ja maanpinnan kallistus kastelevat seinän alaosaa. Kuva 3. Takapihalla seinän alaosa on lähellä maan pintaa. Kuva 4. Ikkunan pellitykset eivät ole tiiviit eikä kallistus ole riittävä.
7/9 Kuva 6. Räystästuuletus ja päätysäleiköt puuttuvat. Kuva 6. Yläpohjan eristetilan päällä on muovia ja pahvia. Kuva 7. Vinokattojen eristetilan tuuletus on estynyt. Kuva 8. Vanha pärekatto on jätetty peltikatteen alle. Kuva 9. Yläpohjatilassa on eristämätön viemärin tuuletusputki. Kuva 10. Kosteusjälkiä vesikatossa
8/9 Kuva 11. Kellarin tuuletusluukku. Kuva 12. Kattovuotojälkiä ruokasalin keittiönurkkauksessa. Kuva 13. Lappeen suuntaisessa yläpohjarakenteessa on höyrynsulkumuovi. Kuva 14. Asbestivinyylilaatta on rikkoontunut kirpputorin kohdalla.
9/9 Jatkotutkimussuunnitelma Sisäilmaston terveellisyyteen ja turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavia rakenteiden riskitekijöitä suositellaan tutkittavaksi seuraavasti: Molempien osien ulkoseinärakenteiden rakenneselvitys sekä kosteusteknisen ja mikrobiologisen kunnon selvitys Molempien osien alapohjarakenteen rakenneselvitys sekä kosteusteknisen ja mikrobiologisen kunnon selvitys Molempien osien yläpohjarakenteen kosteusteknisen ja mikrobiologisen kunnon selvitys Vinokattojen kosteusteknisen ja mikrobiologisen kunnon selvitys Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuussa 1.4.2014 Milja Kiiskinen rakennusterveysasiantuntija VTT-C-10276-26-13 Jussi Mertanen tutkimusinsinööri Jakelu Tapani Hirvonen, Kiteen kaupunki Sisäilmatalon arkisto