SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

Transkriptio

1 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto

2 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen muuttuessa Kohde Päivätuuli Kiukainen Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto Levola Tomi Levola, rakennusinsinööri AMK Rakennusterveysasiantuntija VTT-C Työterveyslaitoksen pätevöittämä työterveyshuollon asiantuntija Pihlajaranta Ulvila tomi.levola@hotmail.com p Satakunnan Rakennekuivaus Oy Vesa Kinnunen Korjaamonkatu Pori

3 L E V O L A Sivu 3 / 15 1 HAVAINNOT Rakennuksen kadun puoleisen sivun (monitoimitila ja vapaa-aikatsto) lattiana on betoniholvin päälle puukoolattu ja lämmöneristetty, tuulettuvalla alapuolisella tilalla (ns. ryömintätilalla) oleva alapohjarakenne, muilla osin rakennus on kellarillinen ja lattiana on betoniholvin päälle puukoolattu ja lämmöneristetty välipohja. Ulkoseinät ovat kivirakenteiset, lämmöneristeenä on sisäpuolinen rappauspintainen tojax-levy. Ryömintätilan maapohja on hienojakoista ja humuspitoista. Maapohjan päällä on orgaanista ainesta ja mikrobikasvustoa. Ryömintätilaa. Välipohjassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä viemäri- yms. vuodoista. Välipohjarakenteen läpiviennit ja kellariin johtavat ovet ovat epätiiviitä. Kellarikerroksesta pääsee luonnollisten painesuhteiden vuoksi läpivientien ja kellarin ovien kautta epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin. Välipohjan vuotojälkiä.

4 Insinööritoimisto LEVOLA Sivu 4 / 15 Välipohjan vuotojälkiä. Välipohjan läpivientejä. Ala- ja välipohjan lämpöeristeistä otettiin materiaalinäytteitä viidestä tutkimuspisteestä (1 5). Ulkoseinän lämpöeristeestä otettiin materiaalinäyte kolmesta tutkimuspisteestä (6, 7 ja 8). Monitoimitilasta otettiin lisäksi ilmanäyte haihtuvien kemiallisten yhdisteiden (VOC) määrittämiseksi. Tutkimuspisteet on merkitty alla oleviin piirrokseen. Ryömintätilainen 1 alapohja Ala- ja välipohjan lämmöneristeestä otetuissa materiaalinäytteissä oli kaikissa vahva viite vauriosta ja kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa sekä Streptomyces lajistoa.

5 L E V O L A Sivu 5 / 15 Sisäilmanäytteen analyysin perusteella ilmassa esiintyy huomattavia määriä yhdisteitä, jotka viittaavaa puuaineksesta kosteuden vaikutuksesta haihtuviin yhdisteisiin. Ulkoseinien tojax-levystä otetuissa materiaalinäytteissä oli mikrobimäärityksen perusteella heikko viite vauriosta tai ei viitettä vauriosta. Näytteissä esiintyi yksittäisiä Streptomyces-itiöitä, em. lajistoa esiintyi runsaana alapohjan lämmöneristeessä. Itiöt ovat kulkeutuneet ilmavirtausten mukana seinäeristeeseen (alapohjan lämmöneristeestä on ilmayhteys ulkoseinän tojax-eristeeseen). Ulkoseinien tutkimuspisteitä. Ulkoseinien liittymät ala- ja välipohjiin ovat epätiivit. Epätiiviys havaittiin merkkisavulla ja lämpökameralla tehdyllä tarkastelulla. Ilmavuotoja ulkoseinien ja lattian liittymistä.

6 L E V O L A Sivu 6 / 15 Ilmavuotoja ulkoseinien ja lattian liittymistä. Ilmavuotoja ulkoseinien ja lattian liittymistä. Ulkoseinissä esiintyy halkeamia, joiden kautta eristetilasta pääsee epäpuhtauksia sisäilmaan. Ulkoseinien rappauksen halkeilua.

7 L E V O L A Sivu 7 / 15 Ulkoseinän lämmöneristettä. Ikkunoiden liittymät ulkoseiniin ovat epätiiviitä, ja liittymistä pääsee ulkoseinän lämmöneristekerroksen epäpuhtauksia sisäilmaan.

8 L E V O L A Sivu 8 / 15 2 YHTEENVETO Rakennuksen lattiarakenteissa on merkittäviä mikrobivaurioita koko ensimmäisen kerroksen alueella. Rakenteet ja niiden liittymät eivät ole tiiviitä; rakenteissa pääsee ilmavuotojen mukana sisätiloihin mikrobien itiöitä, rihmaston kappaleita ja aineenvaihduntatuotteita. Myös kellaritiloista ja ryömintätilasta pääsee epäpuhdasta ilmaa virtaamaan yläpuolisiin tiloihin. Sisäilmassa esiintyy kostuneista puurakenteista (esim. alapohjan purueristeestä) haihtuvia yhdisteitä. Rakennuksen ilmanvaihtoa ei ole järjestetty. Käyttötarkoituksen muuttuessa tulee ilmanvaihto rakentaa. Rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavuodot alentavat pintalämpötiloja ja aiheuttavat vedon tunnetta. Korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon rakenteiden ilmatiiveyden lisäksi rakenteiden lämpöeristävyys. Rakennukseen tulee tehdä haitta-ainekartoitus korjaussuunnittelun yhteydessä. Kohteeseen tulee korjausten jälkeen homeettomaksi siivous Työterveyslaitoksen ohjeen Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus mukaisesti. Ennen korjauspäätöstä on suositeltavaa verrata todettujen korjaustarpeiden kustannuksia uudisrakentamisen kustannuksiin huomioiden koko kiinteistön elinkaari ja kiinteistöön kohdistuvat muut korjaustarpeet (esim. talotekniikka) sekä energiatehokkuus. Ulvilassa Tomi Levola, rakennusinsinööri AMK Rakennusterveysasiantuntija VTT-C Työterveyslaitoksen pätevöittämä työterveyshuollon asiantuntija Toimeksiannoissa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE 2013).

9 L E V O L A Sivu 9 / 15

10 L E V O L A Sivu 10 / 15

11 L E V O L A Sivu 11 / 15

12 L E V O L A Sivu 12 / 15

13 L E V O L A Sivu 13 / 15

14 L E V O L A Sivu 14 / 15

15 L E V O L A Sivu 15 / 15