LÄNSIKAAREN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015
SISÄLTÖ: 1. Yksikkö 2. Toiminta-aika 3. Toimintaympäristön kuvaus 4. Toiminnan painopistealueet 5. Toiminnan yksikkökohtaiset tavoitteet 6. Menetelmät 7. Esiopetuksen oppilashuolto 8. Retket ja tapahtumat 9. Yhteistyö vanhempien kanssa 10. Yhteistyö koulun kanssa 11. Arviointi 12. LIITE 1. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
1. YKSIKKÖ Länsikaaren päiväkoti/ Seikkailusaari Länsikaari 10, 05200 Rajamäki p. 040-317 4415 2. TOIMINTA- AIKA Esiopetussuunnitelma on laadittu ajalle 11.8.2014 30.5.2015. Esiopetusta toteutetaan vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetus noudattaa koulun toiminta-aikoja. Loma- ajat: Syysloma 13. 19.10.2014 (vko 42) Joululoma 21.12.2014 6.1.2015 Talviloma 16. 22.2015 (vko 8) Pääsiäisloma 3. 6.4.2015 Ryhmässämme on tällä kaudella 21 esiopetusikäistä lasta. Ryhmässämme työskentelee lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja erityisavustaja. Virallinen esiopetusaikamme on klo 8 12; esiopetusta toteutetaan kuitenkin koko sinä aikana, kun lapset ovat päiväkodissa. Perustana ovat luonnolliset päivittäiset tilanteet (mm. ulkoilu, ruokailu, pukeminen yms.), joihin kytkeytyy jatkuvasti opittavia asioita. Lisäksi harjoittelemme erilaisia asioita erillisillä aamupäivien tuokioilla, joille jakaannumme yleensä kahteen pienryhmään. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Länsikaaren päiväkoti sijaitsee keskellä omakotialuetta Rajamäessä, Länsikaaren koulun naapurissa. Elokuussa 2008 toimintansa aloittaneen päiväkotimme piha rajoittuu pääosin koulun alueeseen sekä urheilukenttään. Kävelymatkan päästä löytyy metsiä, peltoja, puistoja sekä muita retkikohteita, kuten kirjasto ja uimahalli. Käytämme toiminnassamme hyödyksi viereistä urheilukenttää, johon jäädytetään talveksi luistelukenttä sääolojen mukaan, sekä käymme mahdollisuuksien mukaan hiihtämässä lähipellon laduilla.
Päiväkodin sisätiloihin kuuluu omien ryhmätilojen lisäksi suurehko monitoimitila, josta käytämme nimitystä Touhula. Talon ensimmäiset hoitoon tulevat lapset kerääntyvät aamuisin Touhulaan ennen omiin ryhmiin siirtymistä, Touhulassa on noin kerran kuukaudessa koko talon yhteinen toimintatuokio ja siellä järjestetään ajoittain myös muita yhteisiä toimintoja (esimerkiksi heijastinnäyttely). Ryhmien omat Touhulavuorot on aamupäivien osalta jaettu koko talon kesken ja meidän vuoromme on pääsääntöisesti perjantaisin. Tuolloin osa ryhmämme lapsista pääsee useimmiten leikkimään sinne vapaata leikkiä. Omissa ryhmätiloissamme oppimisvälineitä säilytetään lasten saatavilla ja käytetään monipuolisesti. Lapset voivat hyödyntää välineitä ja materiaaleja leikkiin, pelaamisen, kädentaitoihin ja liikuntaan yksin, muiden lasten kanssa tai yhdessä aikuisen kanssa. Ryhmätilamme muuttavat ilmettään opetusaiheiden, projektien ja tapahtumien myötä. Kalustuksessa on nähtävissä voimakkaasti mediakasvatus ja siihen liittyvä TVT-hanke, johon osallistumme yhdessä Länsikaaren koulun kanssa. Päiväkotimme tilojen lisäksi käytämme Länsikaaren koulun tiloja esi- ja alkuopetuksen niveltapahtumiin sekä koulun liikuntasalia lähes viikoittain jumppatuokioihimme. Luomme lapsille kannustavan ja avoimen oppimisympäristön, jossa lapsi kokee onnistumisen elämyksiä, oppimisen iloa sekä kiinnostusta uusien asioiden oppimiseen. Toimintaympäristön tarkoituksena on tarjota mahdollisuus kokeilemiseen ja tutkimiseen lapsen edellytysten mukaisesti. Järjestämme lapsille myös mahdollisuuden leikkirauhaan erilaisten nurkkausten luomisella. Ryhmässä korostamme myös yhteisten sääntöjen ja rajojen noudattamisen tärkeyttä, joustavuutta toiminnassa sekä lapsen yksilöllisyyden huomioimista. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET - itsetunnon ja itsenäisen ajattelun tukeminen - leikki - sosiaaliset taidot - äidinkieli ja matematiikka - hyvät tavat - liikunta
5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Annamme hoitoa, kasvatusta ja opetusta myönteisessä ilmapiirissä, fyysisesti ja psyykkisesti turvallisessa ympäristössä - yhteistyössä vanhempien kanssa. Tavoitteena lasten itsetunnon vahvistuminen, erilaisuuden hyväksyminen, omatoimisuus sekä koululaiseksi kasvaminen. Kiinnitämme myös erityistä huomiota lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen. 6. MENETELMÄT Seikkailusaaren esiopetusryhmä osallistuu yhdessä Länsikaaren koulun kanssa kunnan esi- ja alkuopetuksen yhteiseen TVT-hankkeeseen (tieto- ja viestintätekniikka). Hankkeen myötä esiopetusryhmämme tilat on varustettu mm. interaktiivisella projektorilla ja dokumentointikameralla. I pad-koneita on yhteensä 16 kappaletta koulun ja esiopetusryhmän käyttöön yhteisesti; koneet ovat käytössämme kaksi viikkoa kuukaudessa ja tuolloin käytämme niitä ajoittain pienryhmissä esiopetuksen tukena. Tietotekniikkaa hyödynnetään mm. (paperinukkeesitysten) videoinnissa ja tiedonhankinnassa. Lisäksi olemme hankkineet (ilmaisia) ohjelmia joilla lapset saavat harjoitella mm. käsitteitä, kirjaimia, numeroita, loogista ajattelua, rahojen arvoja, hahmottamista jne. Toimintamme perustuu eheytettyihin kokonaisuuksiin, joissa käymme läpi eri sisältöalueita. Oppiminen tapahtuu luontevasti kokemusten ja tekemisen kautta; kuuntelemista ja kynätyöskentelyä kuitenkaan unohtamatta. Joustamme myös suunnitelluissa toiminnan menetelmissä, koska pyrimme lapsikeskeiseen sekä lasten yksilöllisistä tarpeista lähtevään toimintaan. Lapsia kannustetaan jatkuvasti yrittämään ja uskaltamaan sekä sietämään virheitä; mottonamme voisi olla: Parhaansa yrittäminen riittää!. Huumori, keskustelu, yhteiset säännöt ja aito kiinnostus jokaista lasta kohtaan, ovat olennainen osa arkipäiväämme. Esiopetuksen suunnittelun ja etenemisen apuna käytämme Nurmijärven kunnan esiopetuksen äidinkielen ja matematiikan vuosikalenteria. Matemaattisen puolen leikkejä ja harjoitteita teemme piireillä, jonoissa, ruokailussa ja pienryhmittäin erillisillä Matikasta moneksi - tuokioilla. Matikasta moneksi - tuokiot perustuvat samannimisen kirjan harjoitteisiin, jossa matematiikkaa lähestytään, aina uutta asiaa opeteltaessa,
toiminnallisuuden kautta konkreettisesta abstraktimpaan suuntaan. Ensin harjoittelemme hahmottamista ja sen jälkeen siirrymme mm. luokittelun, sarjoittamisen ja lukumäärien vertailun kautta numeromerkkeihin ja lukumääriin. Pohjustetaanpa vielä ennen kesää yhteen- ja vähennyslaskujen laskemistakin. Äidinkielellisiä harjoitteita teemme kaikessa arjessa, piireillä, jonoissa yms. koko ajan. Lähdemme liikkeelle mm. nimeämisestä, tarinoista, riimittelystä, rytmityksestä, tavutuksesta ja etenemme pikkuhiljaa kohti kirjaimia ja äänteitä. Kirjainten ja numeroiden harjoitteleminen kynän ja paperin avulla alkaa vasta myöhemmin, ensin panostamme käytännön kielen hahmottamiseen. Mm. äidinkielellistä puolta tukee myös viikoittain etenevä Salaisen maan-satu, jota luetaan pienryhmissä. Sadussa tulee esille monia lapsia kiehtovia ja askarruttavia aiheita, joista keskustellaan yhdessä, pitkälti lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan, mutta kuitenkin aikuisjohtoisesti. Salaisen maan satujen kautta pohdimme mm. erilaisia sosiaalisia tilanteita, tunteita ja ongelmia. Lasten tunneälyä edistää myös Askeleittain materiaali. Askeleittain ohjelma on lasten tunnetaitoja parantava ohjelma, jota etenemme pienryhmissä lähes viikoittain. Tuokioilla opettelemme tunnistamaan omia ja toisten tunteita, käsittelemään niitä ja selviytymään hankalistakin sosiaalisista tilanteista (esimerkiksi ristiriitatilanteet). Edellä mainittujen materiaalien lisäksi käytämme vaihtelevasti monenlaista muutakin materiaalia, kuten luonto-, ihminen- ja matematiikkakirjat, testit, pelit, monisteet yms. Varsinaista tehtäväkirjaa emme täytä. Oman kehon hallintaa ja lapsen motorisia perustaitoja vahvistamme vapaalla ja ohjatulla leikillä metsäretkillä sekä muussa sisä- ja ulkoliikunnassa. Sisäliikunnassa paneudumme mm. liikuntaleikkeihin, temppuratoihin ja joukkuepeleihin. Ulkona harrastamme mm. jalkapalloa, koripalloa, polttopalloa, hippaa, luistelua ja hiihtoa. Toimintamme tärkeänä osana on leikkiminen, jossa lapsi voi käydä läpi ja harjoitella hänelle sillä hetkellä tärkeitä asioita. Leikki kehittää lasta kokonaisvaltaisesti; sekä psyykkinen että fyysinen puoli harjaantuu leikkien kautta. Pyrimme tietoisesti jättämään tilaa pitkäkestoiselle leikille.
Teemme erilaisia kädentöitä, kuten esim. piirros- ja maalaustöitä sekä luonnonmateriaaliaskartelua. Luovuutta ja mielikuvitusta kehittäviä harjoituksia ovat myös mm. tanssi, omat sadut ja tarinat sekä roolileikit. Laulut ja erilaisiin musiikkilajeihin tutustuminen kuuluvat myös toimintaamme. Luonnosta nauttimista ja sen kunnioittamista opettelemme silloin tällöin tehtävillä metsäretkillä. Useimmiten lapset saavat harjoitella metsässä leikkimistä ilman valmiita leluja ja tasapainoilla erilaisilla alustoilla. Välillä harjoittelemme mm. puiden, kasvien, sienien ja eläinten tunnistamista esimerkiksi luontokirjoja, luuppeja ja suurennuslaseja hyödyntäen. Teemme myös maatumiskokeen (omenanranka muovipussi). Lapsille opetetaan luonnossa mm. ettei eläviä puita revitä, sammalten ja jäkälien annetaan olla rauhassa eikä luontoa roskata. Päivittäin lepäämme ruokailun jälkeen noin tunnin ajan kuunnellen satua ja rauhallista musiikkia. Tarkoituksena on rentoutua ja hiljentyä toiminnan keskellä. Liikennekasvatus on kiinteästi mukana toiminnassamme. Hyödynnämme Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelmaa ja opetamme liikennekasvatusta lapsille aina, kun poistumme päiväkodilta. Tien ylittäminen, suojatien käyttäminen, heijastimien pitäminen jne. ovat tärkeitä opeteltavia asioita liikkuessamme päiväkodin pihan ulkopuolella. Pidämme vuoden aikana lapsille myös liikenneturvallisuuteen liittyviä tuokioita (esimerkiksi kypärän käyttö, heijastimet, liikennevalot) 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetusikäiset kuuluvat esiopetuksen suhteen perusopetuslainpiiriin, johon oppilashuolto kuuluu. Esiopetusikäisellä on näin ollen oikeus käyttää myös kuraattorin palveluita. Yksikölle on laadittu oma esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma, joka kokoontuu moniammatillisesti säännöllisesti 1-2 kertaa toimintakaudessa päiväkodinjohtajan johdolla. Työryhmä pohtii ilmiötasolla esiopetuksessa tapahtuvia lapsen terveyteen, hyvinvointiin, elinoloihin, kasvuun ja yhteisöön liittyviä asioita. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Siihen kuuluu oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Lapsikohtaista esiopetuksen oppilashuoltoa toteuttavat päivittäin kaikki esiopetusyksikössä työskentelevät.
Kasvatamme lapsia yhteistyössä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuusideologiaa noudattaen. Keskustelemme avoimesti vanhempien kanssa varhaisessa vaiheessa pienistäkin lapseen liittyvistä huolenaiheista kunnan varhaisen avoimen yhteistyön- mallin mukaisesti. Tarvittaessa teemme vanhempien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveysalan osaajien, esimerkiksi konsultoivan erityislastentarhanopettajan, psykologin, neuvolaterveydenhoitajan, kuraattorin ym., kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus olla myös henkisesti turvallisessa ympäristössä, joten kiusaamisen mahdollista esiintymistä seurataan tarkasti ja tapauksiin puututaan nopeasti ja tiukasti keskustelemalla sekä lapsen/lasten että vanhempien kanssa. Ennaltaehkäisyssä käytämme mm. Askeleittain-opetusohjelmaa. Liitteenä taloomme on luotu kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT - metsäretket ja muut retket lähiympäristöön - Joulujuhla - Isänpäivä, Äitienpäivä - Halloweenjuhlat - teatterit - Nuoren Suomen Varpaat Vauhtiin-kampanja - päiväkodin yhteiset tuokiot noin kerran kuussa - eskariluistelut Klaukkalan jäähallissa ja viereisellä kentällä - yhteiset tapahtumat alkuopetuksen kanssa - koko talon kevätretki - muut mahdolliset retket - Rajamäen alueen eskareiden Maailmalle!- tapahtuma toukokuussa - kevätjuhla, jossa jaetaan osallistumistodistus esiopetuksesta 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vaalimme Nurmijärven kunnan kasvatuskumppanuusideologiaa, joten teemme vanhempien kanssa tiivistä yhteistyötä heidän lastensa parhaaksi. Toimivan yhteistyön pohjana on keskinäinen luottamus, tasavertaisuus, avoimuus ja kunnioitus.
Mikäli lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan kotihoidosta, esiopettaja käy vanhempien kanssa aloituskeskustelun ennen esiopetuksen alkua. Mikäli lapsella on aiempi hoitopaikka, aloituskeskusteluun kutsutaan mukaan myös aiemman hoitoryhmän työntekijä. Päiväkotimme sisällä ryhmästä toiseen siirtyvien lasten kohdalla keskustelu hoidetaan tiedonsiirtona lastentarhanopettajien kesken vanhempien luvalla. Noin kahden kuukauden sisällä esiopetuksen alkamisesta esiopettaja laatii yhdessä vanhempien kanssa lapselle henkilökohtaisen esiopetuksen oppimissuunnitelman (yleinen tuki). Tässä oppimissuunnitelmassa arvioidaan miten lapsella esiopetuksessa menee, mitä taitoja hänellä on jo hallussa ja mitä pitää vielä harjoitella. Esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen yksilökohtaiset tavoitteet esiopetusvuodelle. Lapsille joilla on tehostetun tuen tarvetta, laaditaan yllä mainitun yleisen tuen oppimissuunnitelman lisäksi tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tämä kirjataan sen jälkeen, kun hänelle on tehty yhteistyössä vanhempien, kelton ja joko terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa pedagoginen arvio. Joulukuussa esiopettaja tekee tarvittaessa, ja kaikille tehostetun tuen piiriin kuuluville lapsille väliarvioinnin kouluvalmiutta ajatellen. Tammikuussa pidetään moniammatillinen palaveri niiden lasten asioissa joiden koulumuotoa mietitään. Mikäli lapselle haetaan erityisluokkapaikkaa, tehdään hänelle yhteistyössä vanhempien kanssa tässä vaiheessa pedagoginen selvitys, johon kirjataan tärkeimmät tuen tarpeet ja hänet siirretään erityisen tuen piiriin. Vanhemmat päättävät aina viimekädessä millaiselle luokalle lasta hakevat vai meneekö hän lähikouluun tehostetulla tuella. Huhtikuussa esiopettaja kirjaa kaikkien lasten henkilökohtaiseen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan loppuarvioinnin joka käydään läpi vanhempien kanssa ns. loppukeskustelussa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan näkyviin myös lapsen oma itsearviointi. Vanhemmilta pyydetään loppukeskustelussa lupa luovuttaa esiopetuksen oppimissuunnitelma tulevalle luokanopettajalle kouluun. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien lasten asioista pidetään keväällä nivelpalaveri koululla esiopettajan, luokanopettajan, vanhempien ja muiden tarvittavien tahojen kesken.
Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö sisältää yllämainitun lisäksi mm.: - päivittäiset keskustelut lasta tuodessa ja hakiessa - mahdolliset lapsikohtaiset neuvottelut, jotka aiheuttavat esiopetukseen toimenpiteitä (esimerkiksi kiusaamistilanteet) - toiminnasta tiedottaminen ilmoitustaululla - kotiin menevä posti, esim. kuukausikirjeet ja Askeleittain-kirjeet - vanhempainillat - juhlat ja muut tapahtumat - yhteistyö Länsikaaren päiväkodin kannatusyhdistyksen kanssa 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Päiväkotimme sijaitsee Länsikaaren koulun vieressä, joten yhteistyömme koulun kanssa on tiivistä. Tavoitteena on madaltaa lapsen kynnystä esiopetuksesta kouluun siirtymisessä. Teemme kautena 2014 2015 yhteistyötä koko alkuopetuksen kanssa. Yhteistyöluokkinamme ovat: 1. luokka, opettajana Riikka Ahoniemi (koulun yhteyshenkilö) p. 040-317 4664 1. 2. luokka, opettajana Auli Kangas-Mero 2. luokka, opettajana Leena Flink Kaudelle 2014 2015 sovittuja yhteistyömuotoja ovat syyskaudella: 11.9.2014 klo 8.50 10.30 pihaleikkejä yms.. Erilaisia toimintapisteitä koulun pihalla ja kentällä. Kaikki eskarilaiset ja oppilaat samalla kertaa. Eskarilaiset saavat tietää omat kummioppilaansa. Pihaleikkien jälkeen eskarilaiset ruokailevat koululla. 23.10.2014 klo 8.50 10.30 Temppurata koulun salissa. Tämän jälkeen eskarilaiset ruokailevat koululla. 2.12.2014 klo 8.50 10.30 Puolet koululaisista tulee päiväkodille tekemään jouluaiheisen askartelun Tutkimusmatkailijoiden ryhmän kanssa. Askartelun jälkeen myös koululaiset voivat siirtyä ohjatusti leikkimään, pelaamaan tms. päiväkodin tiloihin. 4.12.2014 klo 8.50 10.30 Sama ohjelma kuin yllä, mutta nyt loput koululaiset askartelevat Aarteenetsijöiden ryhmän kanssa.
kevätkaudella: 20.1.2015 klo 9.30 10.15 Puolet koululaisista luistelee Tutkimusmatkailijoiden ryhmän kanssa koulun kentällä. Yhteisiä leikkejä. 22.1.2015 Sama aika ja ohjelma, mutta nyt Aarteenetsijöiden ryhmän kanssa. 5.3.2015 Yhdessä hiihtämään. Lähtö koulun pihasta klo 8.30. 31.3.2015 klo 8.50 10.30 Tutkimusmatkailijat ja puolet koululaisista tekevät pääsiäisaiheisen esityksen I padeilla koululla. Tuokion jälkeen esitykset katsotaan luokassa. Eskarit syövät koululla. 2.4.2015 Sama aika ja ohjelma, mutta Aarteenetsijöiden kanssa + loput koululaisista. Eskarit syövät koululla. Sovittiin myös, että eskarit saavat käydä toukokuun aikana seuraamassa normaalin opetustunnin koululla (kahdessa osassa). Tarkempi päivä sovitaan myöhemmin. Näinä päivinä eskarit mahdollisesti harjoittelevat myös ruokailua koululla. Lisäksi: - Toukokuussa opettajien kanssa käytävät oppilaskohtaiset nivelvaiheen palaverit erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtymisestä kouluun. Keskustelua käydään esiopetussuunnitelmien pohjalta yhdessä vanhempien kanssa. - yleisen tuen eskareiden tiedonsiirto koululle vanhempien luvalla toukokuussa - yhteistyötahot suunnittelevat, kehittävät ja arvioivat yhteistyötä useita kertoja vuoden aikana yhteisissä tapaamisissa 11. ARVIOINTI - lapsilta saatava välitön palaute - keskustelut vanhempien kanssa - toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen ryhmän työntekijöiden kesken päivittäin toiminnan lomassa sekä kerran viikossa ryhmän omassa palaverissa (lisäksi välillä koko päiväkodin viikkopalaverissa) - arviointia henkilökunnan kesken syksyn ja kevään kehittämispäivissä koko kautta koskien - arviointia koulun yhteistyötahojen kanssa yhteistyön toimivuudesta ja muodoista - esiopetuksen oppimissuunnitelmat, joissa arviointia lapsen vahvoista/ tuettavista osa-alueista
Liite 1: Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Länsikaaren päiväkoti Nurmijärven kunta Lapsella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja turvallisiin ihmissuhteisiin Arvomme pohjautuvat Nurmijärven kunnan arvoihin sekä kunnan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmiin. Varhaiskasvatuksessa jokaista lasta kohdellaan tasa-arvoisesti, lapsen etu ja mielipide huomioon ottaen. Keskeisiä periaatteita toiminnan järjestämisessä ovat turvalliset ihmissuhteet sekä ympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja leikkimisen. Lapsella on oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen sekä tarvittaessa erityiseen tukeen. Lisäksi yhteisöön liittyminen, toisten huomioiminen ja huomioonottaminen sekä omien halujen ja tarpeiden säätelyn oppiminen ovat tärkeitä oppimisen tavoitteita. Päiväkotimme toiminta-ajatus onkin edistää lapsen kasvua ja kehitystä olemalla läsnä ja osoittamalla herkkyyttä lapsen asioille sekä ajatuksille aikuisina. Tätä ajatusta toteutamme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa avoimessa kasvatuskumppanuudessa toimien ja keskustellen. Mitä on kiusaaminen varhaiskasvatuksessa? Kiusaamisessa lapsi joutuu toistuvasti ja pidemmän aikaa yhden tai useamman ihmisen kielteisten, tahallisten tekojen kohteeksi. Aikuisten on tärkeää tuntea konftiktin ja kiusaamisen erot. Yksittäiset teot eivät ole kiusaamista. Ne voivat kuitenkin johtaa siihen, että lapsi tuntee itsensä uhatuksi toisten lasten taholta. Kiusaamisen muodot varhaiskasvatuksessa Kiusaamisen muotoja ovat fyysinen, sanallinen ja psyykkinen kiusaaminen. Fyysinen kiusaaminen voi ilmetä lyömisenä, potkimisena, estämisenä tai leikkien sotkemisena. Sanalliseen kiusaamiseen kuuluvat haukkuminen, nimittely, härnääminen ja selän takana puhuminen, kun taas psyykkistä kiusaamista ovat uhkailu, manipulointi, leikin sääntöjen muuttaminen, leikistä poissulkeminen ja puhumatta jättäminen. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ilmenee eniten vapaan leikin aikana, mutta tämän lisäksi myös aikuisen
opetus- ja toimintatuokioissa. Kiusaamisen ehkäisy Päiväkotimme arvojen mukaisesti pyrimme ehkäisemään kiusaamista lasten keskuudessa aikuisten aidolla läsnäololla. Turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön takaamiseksi päiväkotimme aikuiset ovat kaikkia lapsia varten ryhmään katsomatta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aikuiset ovat siellä, missä lapset toimivat ja leikkivät. Lisäksi muita toimenpiteitämme ovat * lasten kanssa yhdessä laaditut ryhmäsäännöt * aikuisen osallistuminen leikkiin lasten vuorovaikutustilanteita tukien * lasta kunnioittava ja arvostava kuunteleminen sekä lapsen oikeudenmukainen kohtelu * lasten toiminnan havainnointi ja kirjaaminen * tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen (esim. Askeleittain, Lions Quest) * pienryhmätoiminta, osallistava yhteistoiminta ja erilaisten sosiaalisia taitoja vahvistavien materiaalien käyttäminen ryhmissä * lapsen itsearviointitaitojen vahvistaminen * ryhmädynamiikan seuranta ja arviointi (hymynaamakysely, kaverikysely) * omahoitajan seuranta ja konsultointi * tiedottaminen aikuisten kesken * avoin vuorovaikutus vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä * henkilöstön jatkuva kouluttautuminen Rohkaisemme lapsia kertomaan aikuisille kiusaamisesta ja tunnistamaan kiusaamista vertaisryhmässä. Lisäksi pyrimme draaman, satujen, laulujen ja keskustelun keinoin opettamaan lapsia ymmärtämään hyviä käytöstapoja ja kiusaamisen seurauksia. Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Lastensuojelulainsäädäntö velvoittaa kaikkia lasta kasvattavia tahoja suojelemaan lapsen oikeutta turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Näin ollen lainsäädännön näkökulmasta kiusaamiseen puuttuminen on sekä kasvatushenkilöstön että vanhempien vastuulla.
1. Kiusaamistilanteisiin puutumme välittömästi. Tilanne selvitetään aikuisen johdolla keskustellen niiden lasten kesken, joita tilanne koski. Keskustelulle varataan tarvittaessa erillinen tila ja riittävästi aikaa. Keskustelussa kuunnellaan kaikkia osapuolia ja otetaan selville tapahtumien kulku. Aikuinen kirjaa ylös saamansa tiedon kuunnellen lapsia tasapuolisesti tuomitsematta ketään. Lapsia voidaan puhutella erikseen ja yhdessä. Mikäli kiusaamistilanteen havainnut aikuinen ei ole kyseisen ryhmän aikuinen, tämän on tiedotettava asiasta ensi tilassa ryhmän omia aikuisia ja tarvittaessa osallistuttava myöhemmin lapsen oman ryhmän aikuisen johtamaan keskustelutilanteeseen. Tieto kiusaamisesta voi tulla myös vanhempien taholta. Tällöin toimenpiteet mahdollisen kiusaamistilanteen setvittämiseksi ovat päiväkodissa samat kuin edellä. 2. Vanhempia tiedotamme kiusaamisesta akuutisti. Kiusaamistilanteissa vanhempia ja päiväkodin johtajaa tiedotetaan välittömästi. Yhdessä vanhempien kanssa sovimme jatkotoimenpiteistä niin kotona kuin päiväkodissa. Tarvittaessa kasvatushenkilöstö, päiväkodin johtaja ja vanhemmat sopivat yhdessä jatkotoimenpiteistä erillisessä keskustelussa, jonka kulku kirjataan ja allekirjoitetaan kaikkien osapuolten taholta. Tarvittaessa myös lapset itse voivat osallistua tähän keskusteluun ja olla vaikuttamassa päätöksentekoon. Keskustelussa voimme myös konsultoida kuntamme eri asiantuntijatahoja, kuten varhaiskasvatuksen verkostotyön koordinaattoria, varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityisopettajaa, perhetyöntekijää, perheneuvolaa, terapeutteja tai psykologia. 3. Kiusaamistilanteiden seuranta ja tiedonsiirto Kiusaamistilanteissa järjestämme myös seurantakeskusteluja vanhempien ja kasvatushenkilöstön kesken. Ennen seurantakeskustelua kasvatushenkilöstö havainnoi ja kirjaa lasten toimintaa ohjaten ja tukien omalla toiminnallaan tarvittaessa vuorovaikutustilanteiden kulkua. Lisäksi huolehdimme avoimesta ja luottamuksellisesta tiedonkulusta kodin ja kasvatushenkilöstön kesken. Mikäli lapsi siirtyy toiseen päivähoitoyksikköön tai kouluun, kasvatushenkilöstö huolehtii tiedonsiirrosta vanhempien luvalla. Tiedonsiirrolla pyritään ehkäisemään kiusaamistilanteiden syntymistä jatkossa.