LÄNSIKAAREN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 LÄNSIKAAREN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Seikkailusaaren esiopetusryhmä Tärkeintä, mitä aikuinen voi antaa lapselle tässä maailmassa, ovat Juuret ja Siivet.

2 1. YKSIKKÖ Länsikaaren päiväkoti Länsikaari Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetuksessa noudatamme Nurmijärven kunnan koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetus alkaa ja päättyy Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Seikkailusaaren esiopetusryhmä on kokopäiväryhmä, jossa esiopetusta toteutetaan toimintavuoden aikana vähintään 700 tuntia. Ryhmässämme on yhteensä 14 esiopetusikäistä lasta. Esiopetus painottuu ryhmässämme klo 9 13 väliselle ajalle. Iltapäivät käytämme opetukseen lasten vireystilan huomioiden. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Länsikaaren päiväkoti sijaitsee keskellä omakotitaloaluetta Rajamäessä Länsikaaren koulun naapurissa. Elokuussa 2008 toimintansa aloittaneen päiväkotimme piha rajoittuu pääosin koulun alueeseen sekä urheilukenttään. Kävelymatkan päässä päiväkodistamme löytyy metsiä, peltoja, puistoja sekä monia muita retkikohteita, kuten kirjasto ja

3 uimahalli. Käytämme aktiivisesti urheilukenttää, johon jäädytetään talveksi luistelukenttä sääolosuhteet huomioiden, sekä lähipellon hiihtolatuja. Monikäyttöisiin sisätiloihimme kuuluvat omien ryhmätilojen lisäksi suurehko monitoimitila, josta käytämme nimitystä Touhula. Nämä tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan joko koko ryhmänä tai pienryhmien muodossa. Kaiken toiminnan ohessa lapselle löytyy myös mahdollisuus hiljentymiseen ja lepoon. Kaikissa tiloissamme on esillä välineitä ja materiaaleja, joita lapsi voi hyödyntää vapaasti leikkiin, pelaamiseen, kädentaitoihin ja liikuntaan yksin, muiden lasten kanssa tai yhdessä aikuisen kanssa. Erityisesti omat ryhmätilamme muuttavat ilmettään erilaisten opetusaiheiden, projektien ja tapahtumien myötä. Ryhmätulojemme kalustuksessa on myös nähtävissä voimakkaasti mediakasvatus ja siihen liittyvä TVT-hanke, johon päiväkotimme osallistuu yhdessä Länsikaaren koulun kanssa. Päiväkotimme tilojen lisäksi käytämme Länsikaaren koulun tiloja esi- ja alkuopetuksen niveltapahtumiin sekä koulun liikuntasalia jumppatuokioihimme. Fyysinen toiminta- ja oppimisympäristömme vastaa monella tapaa lapsen kehitystasoa sekä antaa myös tarvittavat haasteet lapsen kehityksen edistämiseksi. Ympäristö on rakennettu herättämään lapsen mielenkiinto uusien asioiden tutkimista, kokeilemista ja soveltavaa ongelmanratkaisua kohtaan. Psyykkisen toiminta- ja oppimisympäristömme kulmakivinä toimivat kiireettömyys, turvallisuus ja oikeus työrauhaan, jonka aikuiset luovat omalla toiminnallaan. Tällaisessa ilmapiirissä lapsella on oikeus olla lapsi - ilmaista tunteitaan, saada osakseen kiitosta ja kannustusta sekä tulla kuulluksi. Tämän kaiken aikuiset varmistavat aidolla läsnäolollaan, rajojen ja sääntöjen asettamisella sekä opettamalla lapsille kuuntelemisen ja keskustelemisen jaloa taitoa. Sosiaalisen toiminta- ja oppimisympäristön luomme yhteistyössä päiväkotimme lapsiryhmien ja aikuisten kanssa. Näin ollen järjestämme esim. kaikkien ryhmiemme yhteisiä tapahtumia sekä muita leikki- ja toimintahetkiä yli ryhmärajojen. Tämä näkyy mm. tilojen käytössä ja aikuisten päivittäin tekemässä yhteistyössä.

4 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET Oppiminen mediakasvatuksen keinoin (TVT-hanke) Matemaattinen, kielellinen ja motorinen oppiminen leikkien ja tutkien eri ympäristöissä Kasvattava leikki ohjatun ja vapaan leikin mahdollisuudet aikuisen tuella Koulun aloittamiseen valmistautuminen hyvät tavat, muiden ihmisten huomioiminen, vastuu omasta itsestä ja lähiympäristössä liikkuminen Esikoululaisesta koululaiseksi liikenteessä turvallisesti liikkuen 5. TOIMINNAN TAVOITTEET Tavoitteenamme on luoda lapselle turvallinen kasvuympäristö, jossa tuemme lapsen ajattelua ja oppimista moniulotteisesti mediakasvatuksen keinoin. tarjoamme runsaasti aineksia matemaattisen ajatteluun, kielen rikastuttamiseen sekä itseilmaisuun, omaan ajatteluun ja oivaltamiseen leikin ja tutkimisen kautta. tuemme lapsen motorista oppimista ja oman kehon tuntemusta erilaisissa oppimisympäristöissä monipuolisin välinein ja harjoituksin sekä pienryhmätoiminnan myötä. tuemme lasten leikkiä erilaisin keinoin sekä ohjatuissa tuokioissa että vapaassa leikissä. Tällöin lapsella on lupa kokeilla ja epäonnistua sekä olla oma persoonallinen itsensä, kerätä onnistumisen kokemuksia sekä oivaltaa omia vahvuuksiaan minäkuvansa ja itsetuntonsa tueksi. Samalla lapsi voi myös opetella nimeämään, säätelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. vahvistetamme lapsen kouluvalmiustaitoja sekä arjessa selviytymistä tulevana koululaisena opettaen mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä taitoja.

5 6. MENETELMÄT Seikkailusaaren esiopetusryhmä osallistuu pilottina yhdessä Länsikaaren koulun 1. luokan kanssa syksystä 2013 alkaen kunnan esi- ja alkuopetuksen yhteiseen TVT-hankkeeseen (tieto- ja viestintätekniikka). Meidän lisäksemme hankkeessa ovat mukana myös Kirkonkylän päiväkoti yhdessä Maaniitun koulun kanssa, Haikalan päiväkoti yhdessä Mäntysalon koulun kanssa sekä Ylitilantien päiväkoti yhdessä Isoniitun koulun kanssa. Hankkeen myötä esiopetusryhmämme tilat varustetaan mm. interaktiivisella projektorilla, dokumentointikameralla ja tablettitietokoneilla, joita käytämme talven aikana opetuksen tukena mediakasvatuksessa uusia kokemuksia keräten. Esiopetuksessamme eheytämme eri sisältöalueet (musiikki, liikunta, äidinkieli, matematiikka, kädentaidot, kulttuuri, etiikka ja ympäristökasvatus) kokonaisopetukseksi. Oppimateriaalina käytämme Kirjakujan Eskarimäki kirjasarjaa, jossa yhdistyvät sadun maailma, ystävyys ja tunteet, luonto sekä äidinkieli ja matematiikka. Kirjasarjan lapselle tarkoitetun harjoituskirjan tehtävät tukevat omalta osaltaan esiopetuksen toiminnallisia menetelmiä. Harjoituskirjan lisäksi tuemme lapsen kielellistä kehitystä saduin, loruin, leikein, lauluin, roolileikein ja draaman keinoin. Lisäksi vahvistamme lasten suun motoriikkaa ajoittain suujumpan keinoin. Motorista oppimista tuemme liikkumalla erilaisissa toimintaympäristöissä ja olosuhteissa monipuolisin välinein. Pitkin toimintavuotta teemme retkiä lähimetsään tutkien erilaisia luonnonilmiöitä, kasveja ja eläimiä sekä pohtien jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia lähiympäristössä. Oman kehon hallintaa ja lapsen motorisia perustaitoja vahvistamme vapaalla ja ohjatulla leikillä metsäretkillä sekä muussa sisä- ja ulkoliikunnassa. Sisäliikunnassa paneudumme mm. nassikkapainiin, erilaisiin temppuratoihin, joukkuepeleihin ja liikuntaleikkeihin erilaisten välineiden avulla. Lisäksi liikumme lumella ja jäällä sekä vedessä läheisessä uimahallissa eskariuintien muodossa. Osallistumme syksyllä myös Nuoren Suomen Varpaat Vauhtiin kampanjaan, jolla pyrimme tarjoamaan virikkeitä myös lapsen oma-aloitteeseen liikkumiseen niin päiväkodissa kuin kotona. Hienomotorisia haasteita tarjoamme lapsille erilaisten

6 kädentöiden, kuten ompelun, muovailun, askartelun ja monien muiden tekniikoiden parista kynätehtävien ohella. Lapsen leikkiä ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja tuemme aikuisten vahvalla läsnäololla havainnoiden, ohjaten, tarjoten virikkeitä ja mahdollisuuksia sekä osallistuen itse aikuisena lasten leikkiin. Pyrimme jättämään esiopetuksessa myös tilaa lasten omille ideoille ja ajatuksille sekä tukemaan projektiluontoista, pitkäkestoista leikkiä erilaisien teemojen avulla. Tästä esimerkkinä mainittakoon Turvataitoviikkona toteutettavat sairaala-, poliisi- ja palokuntaleikki. Oppiminen tapahtuu ensisijaisesti erilaisissa aikuisten ja lasten vuorovaikutustilanteissa, joissa leikki ja toiminnallisuus toimivat kaiken perustana. Suosimme esiopetuksessa pienryhmä- ja parityöskentelyä, jota tuemme tarvittaessa aikuisen antamalla henkilökohtaisella ohjauksella. Näin lapsi saa tarvittavan tuen yksilölliselle kasvulle ja kehitykselleen oppimisprosessissa muiden lasten kanssa. Suurimman osan aikaa ryhmämme esiopetusikäiset lapset toimivat kahdessa pienryhmässä, Aarteenetsijöissä ja Tutkimusmatkailijoissa. Pienryhmätoiminnassa pyrimme vastaamaan lapsen kuulluksi tulemisen tarpeeseen sekä muihin kasvua ja kehitystä edistäviin tarpeisiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ohjaavan aikuisen kanssa. Toimimista isossa ryhmässä harjoittelemme ensisijaisesti siirtymä- ja ruokailutilanteissa sekä enenevässä määrin myös opetustilanteissa koulun aloituksen lähestyessä. Tätä koululaiseksi kasvamista tuemme myös esi- ja alkuopetuksen niveltämisen keinoin yhteistyössä Länsikaaren koulun kanssa. Retkillä ja erilaisissa opetustuokioissa perehdymme lasten kanssa liikenneturvallisuuteen Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelmaa hyödyntäen. Keskustelemme myös vanhempien kanssa liikenneturvallisuudesta mm. vanhempainilloissa.

7 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Näin ollen huolehdimme lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvistä tekijöistä myös yhteistyössä muun henkilöstön kanssa ja tarvittaessa otamme yhteyttä varhaiskasvatuksen konsultoivaan erityisopettajaan. Huolehdimme turvallisesta, virikkeellisestä kasvu- ja oppimisympäristöstä sekä kasvuun liittyvien esteiden poistamisesta yhdessä vanhempien kanssa. Myös päivittäiset lepohetket, ruokailut ja hygieniakasvatus kuuluvat osaksi esiopetuksen oppilashuoltoamme. Lapsikohtainen oppilashuolto edellyttää tarvittaessa myös yhteistyötä muiden tukitahojen kanssa. Esimerkiksi lasten keskuudessa esiintyviin kiusaamistilanteisiin sekä muihin lapsen kasvua ja kehitystä uhkaaviin tilanteisiin sovellamme Nurmijärven kunnan VARPU projektin keinoja. Varhaisen avoimen yhteistyön keinoihin kuuluvat mm. huolen puheeksi ottaminen vanhempien kanssa sekä verkostoituminen muiden yhteistyötahojen kanssa (varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, esimies, perhetyö, perheneuvola, terapeutit sekä lastensuojelu). Tämän lisäksi päiväkotimme johtaja kutsuu koolle kaksi kertaa toimintakaudessa esiopetuksen pedagogisen oppilashuoltoryhmän (OHR), johon kuuluu esiopettajan lisäksi päiväkotimme muut lastentarhanopettajat sekä tarvittaessa muita asiantuntijatahoja, kuten varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, psykologi, alkuopettaja, sosiaalityöntekijä jne. Pedagogisen OHR:n tarkoituksena keskustella monipuolisen ja turvallisen oppimisympäristön kehittämisestä, lasten huolenpidosta arjessa sekä erityistä tukea ja hoitoa koskevista asioista. Keskusteltaviin asioihin voivat täten kuulua kiusaaminen ja sen ennaltaehkäisy, ruokailutilanteet ja muut käyttäytymiseen liittyvät asiat ryhmissä sekä yhteistyö esim. lähikoulun kanssa. Näin ollen pedagoginen OHR toimii ennaltaehkäisevänä näkökulmasta käsin paneutumatta yksittäisen lapsen asioihin. Päiväkotimme kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa (liite 1) käytämme tarvittaessa ohjenuorana esiopetuksessa niissä lasten keskinäisissä ristiriitatilanteissa,

8 jotka kärjistyvät toistuvaksi kiusaamiseksi. Kiusaamiseen puutumme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT Koko päiväkodin lauluhetket kerran kuukaudessa Retket lähiympäristöön Turvataitoviikko syyskuussa Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin kampanja syys-lokakuussa Eskareiden uimakoulu Rajamäen uimahallissa Joulujuhla koko päiväkodin perheille joulukuussa Luisteluretket Klaukkalan jäähalliin sekä lähikentälle Nuoren Suomen Pihaseikkailu tapahtuma päiväkotimme perheille huhtikuussa Koko päiväkodin retket ja tapahtumat Yhteiset retket ja tapahtumat koulun kanssa Eskareiden kevätretki ja päiväkotimme kevätjuhla Rajamäen alueen eskareiden Maailmalle! tapahtuma toukokuussa 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Teemme vanhempien kanssa yhteistyötä kasvatuskumppanuuden hengessä, mikä tarkoittaa tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämän kasvatuskumppanuuden edellytyksenä toimivat keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja kunnioitus. Lapsen aloittaessa esiopetusvuotensa esiopettaja käy vanhempien kanssa aloituskeskustelun, mikäli lapsi siirtyy kotihoidosta esiopetukseen. Mikäli lapsella on aiempi hoitopaikka, aloituskeskustelu toteutetaan nivelkeskusteluna, johon kutsutaan mukaan myös

9 työntekijä lapsen aikaisemmasta hoitoryhmästä. Päiväkotimme sisällä ryhmästä toiseen siirtyvien lasten kohdalla keskustelu hoidetaan tiedonsiirtona lastentarhanopettajien kesken vanhempien luvalla. Syyskuussa esiopettaja laatii yhdessä vanhempien kanssa keskustellen lapselle henkilökohtaisen esiopetuksen oppimissuunnitelman (yleinen tuki). Tähän oppimissuunnitelmaan kirjataan lapselle yksilökohtaiset tavoitteet esiopetusvuodelle. Lapsille, joille kuntoutussuunnitelman pohjalta pidetään alkusyksystä pedagogisen arvion palaveri, yleisen tuen esiopetussuunnitelma toimii tehostetun tuen oppimissuunnitelman tukena. Joulukuuussa esiopettaja tekee tarvittaessa esiopetusikäisestä lapsesta väliarvioinnin kouluvalmiutta ajatellen. Väliarviointi tehdään myös lapsille, jotka kuuluvat jo tehostetun tuen piiriin. Huhtikuussa esiopettaja kirjaa lapsen henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan loppuarvioinnin, joka käydään läpi tarkemmin kolmikantakeskustelussa vanhempien, lapsen ja esiopettajan kesken. Oppimissuunnitelmaan kirjataan näkyviin myös lapsen oma itsearviointi, joka kirjataan osaksi lapsen oppimissuunnitelmaa. Loppuarviointia koskevassa keskustelussa esiopettaja pyytää myös luvan lapsen esiopetussuunnitelman ja arvioinnin luovuttamiseen tulevalle luokanopettajalle kouluun. Kouluun tutustumisen jälkeen luokka- ja koulujakojen varmistuttua esiopettaja luovuttaa lasten esiopetussuunnitelmat arviointeineen tulevien koulujen rehtoreille. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmista pidetään keväällä nivelpalaveri esiopettajan, luokanopettajan, vanhempien ja muiden tahojen kesken. Kaikkien näiden yhteistyömuotojen lisäksi esiopetusryhmän aikuiset ovat avoimessa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa kaikissa arjen tilanteissa ja tapahtumissa. Muita yhteistyömuotojamme toimintavuonna ovatkin päivittäiset keskustelut lasten tuonti- ja hakutilanteissa vanhempainillat ja muut päiväkodin tapahtumat perheille lapsen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman ja tarvittaessa tehostetun tuen oppimissuunnitelman laatiminen pedagogisen arvion pohjalta syksyllä sekä loppuarviointi keväällä mahdolliset lapsikohtaiset neuvottelut, jotka aiheuttavat esiopetukseen erilaisia toimenpiteitä (esim. kiusaamistilanteet)

10 tarvittaessa lapsen kouluvalmiuden arviointi yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan kanssa keskustellun väliarvioinnin pohjalta huolen puheeksi ottaminen, tukitoimien järjestäminen ja/tai olemassa olevien tukitoimien ylläpitäminen ja arviointi hyödyntäen tarvittaessa varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan, perhetyöntekijän tai jonkin muun tahon apua toiminnasta tiedottaminen kuukausitiedottein sekä palautteen kerääminen vanhemmilta esim. kyselyjen muodossa toiminta yhteistyössä päiväkotimme kannatusyhdistyksen kanssa. 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Koulun aloittamiseen valmistaudumme lasten ja vanhempien kanssa yhteistyössä Länsikaaren koulun kanssa. Ystävyysluokkamme on Länsikaaren koulun 1-luokka, jonka opettajana toimii Leena Flink. Esiopettaja ja luokanopettaja laativat syys- ja kevätlukukaudeksi esi- ja alkuopetuksen yhteisen toimintasuunnitelman (liite 2), jonka avulla esiopetusikäiset lapset saavat esimakua koulumaailmasta. Jokainen esiopetusikäinen lapsi saa ystävyysluokastamme henkilökohtaisen kummioppilaan, joka auttaa toimimalla vertaistukena esiopetusikäisen lapsen kouluun siirtymistä. Keväällä lapsen oma esiopetuksen oppimissuunnitelma sekä mahdollisesti tehostetun tuen oppimissuunnitelma toimitetaan vanhempien suostumuksella siihen kouluun, johon lapsi siirtyy esiopetusryhmästä. Lisäksi tehostetun tuen oppimissuunnitelman omaavista lapsista käydään nivelpalaveri esiopettajan, luokanopettajan vanhempien ja muiden tahojen kesken (esim. koulun erityisopettaja).

11 11. ARVIOINTI Arvioimme vanhempien kanssa lapsen kehitystä ja kasvua sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista keskustellen toimintavuoden edetessä sekä kevätkauden lopulla myös kouluvalmiutta silmällä pitäen. Lapsi itse arvioi omaa oppimistaan ja taitojensa karttumista tutkimalla töitään, harjoituskirjaansa sekä kasvun kansiotaan sekä keskustelun että kirjallisen arvioinnin keinoin osana henkilökohtaista oppimissuunnitelmaansa. Itsearvioinnissa aikuinen on aktiivisena tukijana. Itsearvioinnin tavoitteena on lapsen myönteinen ja realistinen minäkuva sekä vahvuuksien tunnistaminen ja oppimisen ilo. Työyhteisönä arvioimme omaa työtämme keskustellen erilaisissa palavereissa, kehittämispäivissä ja koulutuksissa sekä esimies-alaiskeskusteluissa. Keskusteluissa hyödynnämme lapsilta, vanhemmilta ja yhteistyötahoiltamme saamaamme palautetta sekä peilaamme työtämme päiväkotimme esiopetussuunnitelman sisältöön. Palautetta saamme myös lasten henkilökohtaisista oppimissuunnitelmista sekä mahdollisista tehostetun tuen oppimissuunnitelmista. Arvioinnin avulla pidämme yllä jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä kasvattajina. Toimintavuoden päättyessä annamme lapsille todistuksen muistoksi osallistumisestaan ryhmämme esiopetukseen päiväkotimme kevätjuhlassa. Toimintavuoden puolivälissä ja lopussa arvioimme myös esi- ja alkuopetuksen nivellysprosessia opettajien ja esimiesten kesken erillisissä palavereissa syksyllä laaditun yhteistyösuunnitelman pohjalta.

12 Liite 1: KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Länsikaaren päiväkoti Nurmijärven kunta Lapsella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja turvallisiin ihmissuhteisiin Arvomme pohjautuvat Nurmijärven kunnan arvoihin sekä kunnan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmiin. Varhaiskasvatuksessa jokaista lasta kohdellaan tasa-arvoisesti, lapsen etu ja mielipide huomioon ottaen. Keskeisiä periaatteita toiminnan järjestämiselle ovat turvalliset ihmissuhteet sekä ympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja leikkimisen. Lapsella on oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen sekä tarvittaessa erityiseen tukeen. Lisäksi yhteisöön liittyminen, toisten huomioiminen ja huomioonottaminen sekä omien halujen ja tarpeiden säätelyn oppiminen ovat tärkeitä oppimisen tavoitteita. Päiväkotimme toiminta-ajatus onkin edistää lapsen kasvua ja kehitystä olemalla läsnä ja osoittamalla herkkyyttä lapsen asioille sekä ajatuksille aikuisina. Tätä ajatusta toteutamme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa avoimessa kasvatuskumppanuudessa toimien ja keskustellen. Mitä on kiusaaminen varhaiskasvatuksessa? Kiusaamisessa lapsi joutuu toistuvasti ja pidemmän aikaa yhden tai useamman ihmisen kielteisten, tahallisten tekojen kohteeksi. Aikuisten on tärkeää tuntea konfliktin ja kiusaamisen erot. Yksittäiset teot eivät ole kiusaamista. Ne voivat kuitenkin johtaa siihen, että lapsi tuntee itsensä uhatuksi toisten lasten taholta. Kiusaamisen muodot varhaiskasvatuksessa Kiusaamisen muotoja ovat fyysinen, sanallinen ja psyykkinen kiusaaminen. Fyysinen kiusaaminen voi ilmetä lyömisenä, potkimisena, estämisenä tai leikkien sotkemisena.

13 Sanalliseen kiusaamiseen kuuluvat haukkuminen, nimittely, härnääminen ja selän takana puhuminen, kun taas psyykkistä kiusaamista ovat uhkailu, manipulointi, leikin sääntöjen muuttaminen, leikistä poissulkeminen ja puhumatta jättäminen. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ilmenee eniten vapaan leikin aikana, mutta tämän lisäksi myös aikuisen ohjaamissa, erilaisissa opetus- ja toimintatuokioissa. Kiusaamisen ehkäisy Päiväkotimme arvojen mukaisesti pyrimme ehkäisemään kiusaamista lasten keskuudessa aikuisten aidolla läsnäololla. Turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön takaamiseksi päiväkotimme aikuiset ovat kaikkia lapsia varten ryhmään katsomatta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aikuiset ovat siellä, missä lapset toimivat ja leikkivät. Lisäksi muita toimenpiteitämme ovat * lasten kanssa yhdessä laaditut ryhmäsäännöt * aikuisen osallistuminen leikkiin lasten vuorovaikutustilanteita tukien * lasta kunnioittava ja arvostava kuunteleminen sekä lapsen oikeudenmukainen kohtelu * lasten toiminnan havainnointi ja kirjaaminen * tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen (esim. Askeleittain, Lions Quest) * pienryhmätoiminta, osallistava yhteistoiminta ja erilaisten sosiaalisia taitoja vahvistavien materiaalien käyttäminen ryhmissä * lapsen itsearviointitaitojen vahvistaminen * ryhmädynamiikan seuranta ja arviointi (hymynaamakysely, kaverikysely) * omahoitajan seuranta ja konsultointi * tiedottaminen aikuisten kesken * avoin vuorovaikutus vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä * henkilöstön jatkuva kouluttautuminen Rohkaisemme lapsia kertomaan aikuisille kiusaamisesta ja tunnistamaan kiusaamista vertaisryhmässä. Lisäksi pyrimme draaman, satujen, laulujen ja keskustelun keinoin opettamaan lapsille ymmärtämään hyviä käytöstapoja ja kiusaamisen seurauksia.

14 Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Lastensuojelulainsäädäntö velvoittaa kaikkia lasta kasvattavia tahoja suojelemaan lapsen oikeutta turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Näin ollen lainsäädännön näkökulmasta kiusaamiseen puuttuminen on sekä kasvatushenkilöstön että vanhempien vastuulla. 1. Kiusaamistilanteisiin puutumme välittömästi. Tilanne selvitetään aikuisen johdolla keskustellen niiden lasten kesken, joita tilanne koski. Keskustelulle varataan tarvittaessa erillinen tila ja riittävästi aikaa. Keskustelussa kuunnellaan kaikkia osapuolia ja otetaan selville tapahtumien kulku. Aikuinen kirjaa ylös saamansa tiedon kuunnellen lapsia tasapuolisesti tuomitsematta ketään. Lapsia voidaan puhutella erikseen ja yhdessä. Mikäli kiusaamistilanteen havainnut aikuinen ei ole kyseisen ryhmän aikuinen, tämän on tiedotettava asiasta ensi tilassa ryhmän omia aikuisia ja tarvittaessa osallistuttava myöhemmin lapsen oman ryhmän aikuisen johtamaan keskustelutilanteeseen. Tieto kiusaamisesta voi tulla myös vanhempien taholta. Tällöin toimenpiteet mahdollisen kiusaamistilanteen selvittämiseksi ovat päiväkodissa samat kuin edellä. 2. Vanhempia tiedotamme kiusaamisesta akuutisti. Kiusaamistilanteissa vanhempia ja päiväkodin johtajaa tiedotetaan välittömästi. Yhdessä vanhempien kanssa sovimme jatkotoimenpiteistä niin kotona kuin päiväkodissa. Tarvittaessa kasvatushenkilöstö, päiväkodin johtaja ja vanhemmat sopivat yhdessä jatkotoimenpiteistä erillisessä keskustelussa, jonka kulku kirjataan ja allekirjoitetaan kaikkien osapuolten taholta. Tarvittaessa myös lapset itse voivat osallistua tähän keskusteluun ja olla vaikuttamassa päätöksentekoon. Keskustelussa voimme myös konsultoida kuntamme eri asiantuntijatahoja, kuten varhaiskasvatuksen verkostotyön koordinaattoria, varhaiskasvatuksen konsultoivaa erityisopettajaa, perhetyöntekijää, perheneuvolaa, terapeutteja tai psykologia.

15 3. Kiusaamistilanteiden seuranta ja tiedonsiirto Kiusaamistilanteissa järjestämme myös seurantakeskusteluja vanhempien ja kasvatushenkilöstön kesken. Ennen seurantakeskustelua kasvatushenkilöstö havainnoi ja kirjaa lasten toimintaa ohjaten ja tukien omalla toiminnallaan tarvittaessa vuorovaikutustilanteiden kulkua. Lisäksi huolehdimme avoimesta ja luottamuksellisesta tiedonkulusta kodin ja kasvatushenkilöstön kesken. Mikäli lapsi siirtyy toiseen päivähoitoyksikköön tai kouluun, kasvatushenkilöstö huolehtii tiedonsiirrosta vanhempien luvalla. Tiedonsiirrolla pyritään ehkäisemään kiusaamistilanteiden syntymistä jatkossa.

16 Liite 2: ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LÄNSIKAARESSA YHTEISTYÖN TAVOITE: Esiopetusikäisen lapsen kouluun siirtymisen tukeminen yhteistyössä esi- ja alkuopetuksen kesken vertaistukea ja erilaisia toimintamuotoja hyödyntäen. YHTEISTYÖTAHOT: Leena Flink Länsikaaren koulu luokanopettaja 1. lk puh Marjo Vänni Länsikaaren päiväkoti esiopettaja puh Länsikaaren koulun 1. luokka (A- ja B-ryhmä), Länsikaaren päiväkodin esiopetusikäiset lapset Seikkailusaaresta (pienryhmät Aarteenetsijät ja Tutkimusmatkailijat). Mukana toiminnassa myös lastenhoitaja Sari Kyytsönen, erityisavustaja Inka Soininen ja koulunkäynnin ohjaaja on Mervi Pelkonen. TOIMINTA SYKSYLLÄ 2013: klo tutustumisleikit ja valokuvasuunnistus koulun ja päiväkodin pihalla eskareille ja koululaisille yhdessä (8 sekaryhmää) klo yhteiset Halloween-juhlat päiväkodin tiloissa (koululaiset esiintyvät eskareille) klo musiikkituokio jouluisista lauluista koulun salissa (koulukummien jako ja joulukorteilla muistaminen) yhteisen TVT-hankkeen aloitus syksyn 2013 aikana TOIMINTA KEVÄÄLLÄ 2014: klo eskareiden ja koulukummien yhteinen luistelutuokio luistelukentällä (sisältää leikkejä pareittain, tutustumista henkilökohtaiseen vertaistukeen)

17 helmikuussa 2014 eskareiden kouluun ilmoittautuminen (mahdollisesti sähköisellä lomakkeella) klo A-ryhmän ja Aarteenetsijöiden sekä klo B- ryhmän ja Tutkimusmatkailijoiden yhteiset ystävänpäiväaskastelut päiväkodilla klo yhteinen hiihtoretki läheisellä pellolla klo A-ryhmän ja Aarteenetsijöiden sekä klo B- ryhmän ja Tutkimusmatkailijoiden yhteinen pääsiäisenvietto koululla. Ohjelmaan kuuluu koulukummien pääsiäisesitykset ja eskareiden tarinat. Tapaamisten päätteeksi yhteinen kouluruokailu (Leena sopii asiasta koulun keittiöhenkilökunnan kanssa) klo yhteiset pihapelit koulun pihalla eskareiden kouluun tutustuminen Länsikaaren koululla yhteistyön arviointi kuluneelta toimintavuodelta klo 13 Länsikaaren koululla (mukana rehtori Stina Pulkkinen, päiväkodin johtaja Päivi Kytönen sekä yhteistyössä mukana olleet opettajat, mahdollisesti myös koulun erityisopettaja ja tulevan 1. luokan opettaja) LISÄKSI: eskareiden tiedonsiirto koululle hoidetaan mahdollisesti koulun OHR:ssä toukokuussa (Stina tiedottaa tarkemmasta ajankohdasta) yhteistyötahojen keskinäinen tapaaminen ja yhteistyösuunnitelman päivitys (opettajat ja esimiehet) klo 14 päiväkodilla