NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

Transkriptio

1

2 Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset ovat hoidossa joka päivä, 15 päivää tai 10 päivää kuussa. NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Yksilöllisyys Jokainen lapsi nähdään / hyväksytään yksilönä, omana itsenään. Huomioidaan lapsen ikätaso. Annetaan lasten olla omia persoonia. Tasapuollisuus Kakkia lapsia kohdellaan tasapuollisesti. Jokainen lapsi on tärkeä. Rakkaus Lapsen kuuleminen, tarpeisiin vastaaminen, arvostaminen ja huomioon ottaminen sekä hellyyden osoittaminen. Kiirettömyys Leikille on aikaa ja tilaa (aikuisen läsnä olo ja syli). Kuunnellaan lasta. Kodinomaisuus Pieni ryhmä ja samat hoitajat. Lapset mukana päivän toiminnassa, pienillä päiväaskareilla. Turvallisuus Turvallinen aikuinen olemalla läsnä ja syli tarvittaessa. Turvalliset rajat. Turvallinen ympäristö

3 VANHEMPIEN OSALLISUUS Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja yhdessä vanhempien kanssa tuemme lapsen kehitystä ja oppimista. Olemme kiinnostuneita lapsen kehityksestä ja kasvusta, keskustelemme avoimesti, etsimme yhteiset ratkaisut ja toimintamallit. Vanhemmat ja lapsi tulevat tutustumaan hoitopaikkaan ennen hoidon alkamista. Käymme läpi Nallelan tilat, tutustumme hoitajiin ja muihin hoidossa oleviin lapsiin. Käymme läpi hoitopaikan päivärytmin, nukkumisasiat lapsen ikä huomioiden, ruokailun, yleiset säännöt ja toimintatavat. Kirjaamme vanhempien yhteystiedot ja kenelle lapsen saa luovuttaa.kerrotaan hoitopaikan kasvatus näkemykset, huomioiden myös vanhempien mielipiteet ja toimintatavat. Käymme läpi myös sen minkälainen vanhempien kanta on uskontokasvatukseen. Keskustelemme myös erityisasioista kuten jos lapsella on allergiaa tai muu sairaus, joka vaatii hoitopäivän aikana erityistä huomioimista tai lääkitystä. Huomioimme jos on kehityshäiriöitä, onko mahdollisesti tukihenkilöitä joiden kanssa tehdään yhteistyötä ja jos on niin miten. Yhteistyö vanhempien kanssa syntyy sovituista rajoista ja säännöistä. Kun yhteistyö toimii, luodaan avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde. Jokaiselle lapselle laadimme varhaiskasvatus suunnitelman (VASU) joka käydään läpi joka vuosi. Vasun lisäksi yhteisiä hetkiä vanhempien kanssa ovat : vanhempainillat joulujuhlat kevät bibbalot Lasten vanhempia kunnioitetaan kuuntelemalla heitä ja heidän toiveitaan. Kunnioitus ja luottamus syntyvät noudattamalla yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Yhteiset säännöt ovat perusta turvallisuudelle, tasapuolisuudelle ja yhteenkuuluvuudelle. Henkilökunnan ammattitaidolla on kyky luoda edellytykset hyvälle yhteistyölle.

4 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti ja kohdellaan tasapuolisesti, kiireettömässä ja turvallisessa ympäristössä. Lasta kuunnellaan ja hänen kanssa keskustellaan ja olemme aidosti läsnä lapsen päivässä. Lasta kehutaan ja kannustetaan oppimaan uutta. Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen Kasvatuspäämäärämme on, että jokainen lapsi oppii suhtautumaan myönteisesti toisiin lapsiin, itseensä, ympäristöön ja muihin kulttuureihin. Lasten yhteistyö taitoja tuemme opettelemalla oikean ja väärän, hyvät tavat ; kiitos, anteeksi, ole hyvä jne. Aikuisten käyttäytyminen ja esimerkki ovat mallina lapsille. Itsenäisyyden asteittain lisääminen Jokaiselle lapselle annamme mahdollisuuden toimia itsenäisesti omaa ikätasoaan vastaavalla tavalla. Ohjaamme lapsia omien leikkien pois siivouksessa, omista ja ryhmiksen tavaroiden huolehtimisessa. Kannustamme, rohkaisemme sekä kehumme lasta uusien asioiden oppimisessa ja onnistumisessa. Annamme pieniä työtehtäviä lapsille ja kannustamme niiden tekemisessä. Esimerkiksi pienten lapsien auttaminen, aikuisen apulaisena oleminen.

5 Leikkiminen Lapsi oppii leikkiessään ja käyttävät leikissä elettyä elämäänsä ja kokemuksia. Leikin kehitys on osa lapsen kokonaiskehitystä. Ihminen kehittyy niissä toiminnoissa missä ponnistelee, leikkiessä lapsi ponnistelee. Leikissä on kysymyksessä vuorovaikutustilanne jossa lapsi tekee suorituksia, joita ei leikin ulkopuolella kykene tekemään. Lapsi voi leikkiä myös yksin. Pienemmät lapset leikkivät aikuisen läsnä ollessa ja avustuksella, tutustuen samalla esineisiin kokeilemalla ja maistamalla niitä. He matkivat isompia lapsia ja aikuisia. Kielellisen kehityksen ja leikin lähteet piilevät varhaisessa vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Isommilta lapsilta onnistuvat yhteis- ja rinnakkaisleikit. Roolileikit, sääntöleikit ja rakenteluleikit ovat isommille yleensä mieluisimpia. Roolileikit ovat ennen kouluikää tärkein leikkimuoto. Mielikuvituksissaan lapsi voi toimia itsenäisesti ja toteuttaa omia mielikuvia ja suunnitella niitä ennakolta. Siirtymä mielikuvitukseen tapahtuu lapsen kehitysvaiheessa, jossa lapselle tulee tarve toimia aikuisen tavoin. Lapsi rakentaa eri rooleihin eläytyessään ymmärrystään paitsi havaitsemistaan todellisuuden ja ihmisten välisistä suhteista, myös omasta itsestään kuka ja millainen minä olen. Tytöillä on tarve hoivata ja asettua toisen asemaan. Pojilla leikeissä korostuvat seikkailun ja jännityksen elementit. Sääntöleikit ovat pääasiassa aikuisten lapsille kehittämiä leikkejä, joiden sisällöistä lapset eivät itse päätä. Sääntöleikeissä on useimmiten ennalta määrätty sisältö ja aikuisen määrittelemät opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Rakenteluleikeissä lapset voivat työstää erilaisia leikki-ideoita rakennusvälineitä apuna käyttäen. Lapselle hyvän leikin mahdollistamme sopivilla tiloilla ja leikkivälineillä jotka ovat turvallisia ja lasten saatavilla. Annamme leikille riittävästi aikaa, vapautta ja tilaa. Joskus leikki vaatii ohjausta ja sopivan leikkikaverin löytymistä. Nallelassa olemme sopineet yhdessä vanhempien kanssa, että sotaleikit ja väkivaltaleikit eivät kuulu Nallelaan.

6 Liikkuminen Liikkumalla paikasta toiseen lapsi hahmottaa ympäristöään ja liikkeen avulla lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja rajoihin. Liikkumalla lapsen näkemys itsestään, koostaan ja voimastaan vahvistuu. Liikkuessa lapsi tarvitsee tilaa ja haasteita. Nallelan sisätiloissa on pienet tilat, joten liikkuminen on rajallista. Käytämme hyväksi läheisiä puistoja ja pururataa jossa lapset voivat leikkiä liikunnallisia leikkejä. Myös päiväkodin jumppasali on käytössä kerran kuussa, jossa lapset voivat tutustua erilaisiin liikuntavälineisiin. Siellä tilat ovat isommat ja siellä onnistuu ohjatut liikuntaleikit.

7 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Taidekasvatuksen suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen ikä, taidot ja kokemukset. Lapset ilmaisevat itseään monipuolisesti ; Piirrellen, maalaillen, muovaillen, roolileikein, lauluin ym. Lapsi luo jatkuvasti kun saa mahdollisuuden ja rohkaisun erilaisista taiteellisista kokemuksista. Pyrimme luomaan lapsille mahdollisuuden kokea monenlaisia taidekokemuksia. Kehumalla ja kannustamalla lapsia saamme heidät kokemaan onnistumisen iloa. Askartelut ja piirrustukset laitamme esille, jotta myös vanhemmat ja muut lapset näkevät ne. Myös sillä osoitamme lapselle, että hänen tekemänsä työ on arvokas.

8 Tutkiminen Lapset ovat aktiivisia ja uteliaita, haluavat kysellä ja pohtia. Tutkimalla itse lapsi oppii ja saa uusia kokemuksia, lisää mielikuvitusta ja kiinnostusta erilaisiin asioihin. Meillä kiirettömällä päivärytmillä mahdollistetaan lasten tutkimusintoa. Lähiympäristö suo hyvät mahdollisuudet monenlaiseen toimintaan (lähimetsä ja puistot.) Teemme havaintoja kaikilla aisteilla, kuunnellen, katsellen, haistellen ja koskettamalla. Havainnoimme myös luonnon muuttumista keväästä talveen. Keskustelemalla, miettimällä ja tutkimalla kirjoja voimme löytää erilaisille asioille vastauksia.

9 Erityinen tuki varhaiskasvatuksena Kaikilla lapsilla on oikeus saada tarpeidensa mukaista varhaiskasvatusta. Jotkut lapset tarvitsevat tukea fyysisen, tiedon taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Varhaiskasvatuksessa lapsen tukeminen perustuu joka päiväiseen havainnointiin, yhteistyössä muiden kasvatuskumppaneiden ja vanhempien kanssa. Nallelassa meidän tehtävämme on tukea lasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, silloin kun huoli on noussut esille. Kun huoli lapsesta nousee esille keskustelemme yhdessä: 1) Henkilökunnan kanssa asiasta 2) Otamme yhteyden esimieheen 3) Sekö Keltoon (erityislastentarhanopettaja) Heidän kanssaan sovimme kuinka huoleen lapsesta puututaan. Myös lapsen vanhempien kuuntelu ja heidän kanssaan keskustelu on todella tärkeää. Yhdessä vanhempien ja kelton kanssa sovimme, kuinka lapsen kanssa toimimme, sillä yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat ovat tärkeitä. Kun on yhteiset tavoitteet, silloin on arki helppo tehdä toimivaksi. Välillä on hyvä yhdessä arvioida onko sen hetkiset toimintatavat hyviä vai olisiko niitä syytä muuttaa. Avoimuus vanhempien ja henkilökunnan kanssa toimiessa on todella tärkeää, jotta arki saadaan toimivaksi ja lapsella olisi hyvä olla ja henkilökunnan helppo toimia. Nallelassa pyrimme erityislasta huomioimaan erityisesti tukemalla lapsen itsetuntoa ja hänen vahvoja osaamisalueitaan. Ryhmän muut lapset ohjataan huomioimaan hyväksymään erilaiset lapset, jolloin hekin saavat osallistua päivän leikkeihin ja touhuihin. Nallelassa pienryhmä toiminta auttaa meitä tukemaan erityislasta ja huomioimaan paremmin heidän tarpeensa. Pienryhmässä erityislapsella on paremmat mahdollisuudet malli oppia muilta lapsilta ja kokea tulevansa kuulluksi. POSITIIVINEN PALAUTE ON TÄRKEÄÄ ITSE LAPSELLE KUIN MYÖS HEIDÄN VANHEMMILLE

10 ARVIONTI Nallelassa me työntekijät yhdessä suunnittelemme ja pohdimme yhteiset tavoitteet toiminnallemme ja miten saamme ne arjessa hyvin toimimaan. Tiimipalaverit ja yhteiset kehityskeskustelut ovat hyviä hetkiä pohtia ja arvioida ovat tavoitteet toteutuneet arjessa. Jokaista työntekijää kuunnellaan ja arvostetaan hänen ajatuksiaan. Arvioimalla omia tavoitteitamme pystymme kehittämään omaa kasvatustyötämme. Arviointi on kasvatustyömme kehittämisen väline. Lasten vanhemmilta saatu palaute on hyvä arviointi keino ovatko tavoitteemme toteutuneet. Myös joka päiväiset tuonti ja hakuhetket toimivat arviointi hetkinä. Vanhempien kanssa käymme joka vuosi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman, jossa asetamme tavoitteet tulevalle vuodelle ja samalla mietimme ovatko jo asetetut tavoitteet saavutettu.