Toivojentien, Länsikaaren ja Kylänpään päiväkotien. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Toivojentien, Länsikaaren ja Kylänpään päiväkotien Esiopetuksen toimintasuunnitelma

2 1. YKSIKÖT Toivojentien päiväkoti Aarne Einari Toivojentie 4 Toivojentie Rajamäki Rajamäki p p paivakoti.aarne@nurmijarvi.fi paivakoti.einari@nurmijarvi.fi Erkki Oskari (osapäiväryhmät) Toivojentie 6 Villentie Rajamäki Rajamäki p paivakoti.erkki@nurmijarvi.fi p esiopetus.rajamaki@nurmijarvi.fi Länsikaaren päiväkoti Seikkailusaari ja Satumetsä Länsikaari Rajamäki p , p paivakoti.lansikaari@nurmijarvi.fi päiväkodin johtaja Päivi Benjaminsson paivi.benjaminsson@nurmijarvi.fi Kylänpään päiväkoti Siilinpesä Kylänpääntie Rajamäki kylanpaapk@nurmijarvi.fi päiväkodin johtaja Tarja Rajamäki tarja.rajamaki@nurmijarvi.fi

3 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetusta annetaan välisenä aikana vähintään 700 tuntia. Perusopetuslaki määrittelee esiopetuksen laajuuden. PÄIVITTÄINEN ESIOPETUSAIKA Aarne, Einari, Erkki, Seikkailusaari, Satumetsä: Siilinpesä: Oskarit: aamupäiväryhmä , iltapäiväryhmä LOMAT Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Toimimme valtakunnallisten esiopetuksen perusteiden sekä Nurmijärven kunnan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteemme on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tarjoamalla lasten yksilölliset kehitystarpeet huomioon ottavaa esiopetusta. Kasvatuksemme ja opetuksemme lähtökohta on lapsi aktiivisena oppijana. Lapsi tutkii, etsii, kokee ja näkee, yrittää, erehtyy, onnistuu, pohtii ja rakentaa näin aktiivista kuvaa itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Toivojentien päiväkoti sijaitsee Rajamäen keskustassa, Rajamäen koulun naapurissa. Päiväkotimme muodostuu neljästä lähekkäin sijaitsevasta omakotitalosta, joista jokaisella on oma aidattu piha-alue. Länsikaaren päiväkoti sijaitsee Länsikaaren koulun naapurissa, keskellä Länsikaaren asuinaluetta. Päiväkodissa on kolme ryhmää, joista kahdessa on tällä toimintakaudella esiopetuslapsia. Kylänpään päiväkoti sijaitsee Kylänpään pientaloalueella, noin kahden kilometrin päässä Rajamäen keskustasta. Kylänpään päiväkodissa esiopetusta annetaan Siilinpesä ryhmässä, jossa esiopetuksen toteutus ja tavoitteet lähtevät lasten henkilökohtaisista tavoitteista. Monikäyttöisiin sisätiloihimme kuuluvat kaikissa taloissa eteinen, laaja ruokailutila sekä muutama erillinen huone. Nämä tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan joko

4 pienryhmissä tai koko ryhmänä. Päiväkodeissamme on käytössä myös tietoteknisiä laitteita, joita hyödynnämme esiopetuksessa ja siihen liittyvässä mediakasvatuksessa. Kaikissa tiloissamme on lisäksi esillä välineitä ja materiaaleja, joita lapsi voi hyödyntää leikkiin, pelaamiseen, kädentaitoihin ja liikuntaan joko yksin, muiden lasten kanssa tai yhdessä aikuisen kanssa. Ryhmätilamme muuttavat ilmettään erilaisten opetusaiheiden, projektien ja tapahtumien myötä. Nämä tilat ja leikkialueet luovat edellytyksiä erityisesti sosiaalisten taitojen oppimiselle. Lapsen toiveet ja kiinnostuksen kohteet ja erityisesti uudet kokemukset ohjaavat ja laajentavat kokemusmaailmaa ja antavat oppimisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Rajamäessä on hyvät ulkoilu ja liikunta alueet, joita hyödynnämme toiminnassamme. Teemme yhteistyötä vahvasti kaikkien päiväkotiemme ryhmien kesken mm. päivittäisten aamu- ja iltakokoontumisten myötä. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö muotoutuu syksyllä henkilöstön kesken pidettävän palaverien myötä. Päiväkotiemme tilojen lisäksi käytämme mm. Nuorisotilan liikuntasalia, Rajakaaren peilisalia ja Länsikaaren koulun salia jumppatuokioihimme sekä Rajamäen ja Länsikaaren koulun tiloja esi- ja alkuopetuksen niveltapahtumiin.

5 4. TOIMINNAN TAVOITTEET JA MENETELMÄT Päiväkotiemme toiminta muotoutuu esiopetusvuoden aikana kunkin lapsiryhmän tarpeiden ja lasten toiveiden mukaan. Esiopetusvuoden aikana tärkeimmät harjoiteltavat taidot ovat ryhmässä toimiminen, itseilmaisussa harjaantuminen, toisten huomioon ottaminen sekä yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen. Esiopetus on loogisesti etenevä kokonaisuus, jonka tavoitteena on tarjota eri kehitysvaiheissa oleville lapsille oivaltamisen ja oppimisen iloa. Esiopetuksen tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan esiopetuksessa leikkimällä, loruilemalla ja riimittelemällä kielen avulla sekä tutustumalla monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu puheeksi sekä aikuisen antaman mallin että omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla. Esiopetusvuoden aikana vahvistetaan lisäksi pohjaa lapsen matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja matematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomioita arjessa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan. Matemaattisia taitoja kehitetään toiminnallisesti erilaisten pelien ja tehtävien avulla sekä leikinomaisesti eri aisteja hyväksi käyttäen. Esiopetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien. 4.1 Sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot Lapsi oppii toimimalla ryhmässä ja olemalla vuorovaikutussuhteessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Harjoittelemme lasten kanssa sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja tavoitteellisesti omassa turvallisessa ryhmässä yhteisen toiminnan ja leikin myötä. Kannustamme lapsia ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tarjoamme lapsille turvallisen ja mielekkään oppimisympäristön, jossa he saavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Haluamme lisäksi tukea lapsen itsetunnon kehittymistä myönteisessä ilmapiirissä, jossa lapsen kanssa yhdessä käsittelemme erilaisia tunteita ja niiden ilmaisua. Aikuisen tehtävänä on kuulla ja kuunnella lapsia sekä ohjata kannustavasti. Lapsen aito kohtaaminen on mm. päivittäistä arkisten asioiden kertomista ruokailun yhteydessä. Omatoimisuuden harjoittelu on tärkeä osa esiopetusvuotta. Tätä harjoittelemme kaikissa arkipäivän tilanteissa kuten pukemisessa ja riisumisessa, omista välineistä huolehtimisessa ja ruokailemisessa. Näissä tilanteissa kiinnitämme huomiota lisäksi hyviin tapoihin ja toisten ystävälliseen kohteluun. Kannustamme lapsia ottamaan vastuuta itsestä ja muista antamalla heille myös pieniä apulaistehtäviä, kuten pöytien kattaminen tai pyyhkiminen.

6 4.2 Leikki Leikki on lapselle luonnollisin ja siksi erittäin tärkeä tapa oppia ja harjoitella mm. sosiaalisia ja kielellisiä taitoja. Leikkiin sisältyy vuorovaikutusta, suunnittelemista, mielikuvituksen käyttöä, eläytymistä, keskittymistä, karkea- ja hienomotoriikkaa, ristiriitojen selvittämistä, huomaavaisuutta, havainnoimista, itsehillintää, vastuun ottamista, ajattelua, tilan ja oman kehon hahmottamista sekä pettymysten sietämistä. Leikissä lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat. Leikillä on suuri merkitys esiopetuksessamme. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus opetella erilaisia asioita sekä sisällä että ulkona tapahtuvan vapaan ja ohjatun leikin avulla. Esiopetuksessa lapselle tarjotaan erilaisia leikkikokemuksia, välillä lapset valitsevat leikin ja leikkikaverit itse ja välillä kasvattajat päättävät leikin kulusta ja leikkikaverista, jotta jokainen lapsi tutustuu erilaisiin leikkeihin ja leikkikavereihin. Tämän toiminnan myötä varhaiskasvatuksen sitova tavoite lasten osallisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista hoitopäivän aikana toteutuu parhaiten. Aikuisen rooli leikeissä vaihtelee tilanteen ja opetettavan asian mukaan. Aikuinen voi osallistua leikin suunnitteluun ja rakentamiseen, mutta tarpeen mukaan hän myös leikkii yhdessä lasten kanssa. Näin ollen aikuinen ohjaa ja opastaa lapsia sosiaalistenja leikkitaitojen kehittymisessä. 4.3 Monipuolinen toiminta Esiopetus perustuu toiminnallisuuteen, koska esiopetusikäisellä lapsella oppiminen tapahtuu parhaiten leikin ja toiminnan kautta. Opetuksessa ei ole erillisiä sisältöalueita kuten matematiikkaa vaan opetus on eheytettyä: opetettavia asioita käydään läpi leikin, erilaisten tehtävien, kädentaitojen, musiikin, taiteen ja liikunnan avulla. Esimerkiksi kirjaimia voidaan harjoitella muodostamalla niitä ensin omalla keholla, piirtämällä niitä hiekkaan, etsimällä niitä sanomalehdistä, miettimällä ja maistelemalla kyseisellä kirjaimella alkavia sanoja ja vasta lopuksi harjoitellaan kirjaimia kynän ja paperin avulla. Yhtenä osana eri taitojen harjoittelua käytämme erilaisia esiopetusmateriaaleja. Monipuolinen toiminta tukee lasten työskentelytaitojen kehittymistä. Työskentelytaidot ovat esiopetusikäisen lapsen kohdalla oppimisen tärkeä perusta. Käytämme toiminnassamme pienryhmätoimintaa, parityöskentelyä ja joskus myös henkilökohtaista ohjausta. Opettelemme suuntaamaan tarkkaavuutta olennaisiin asioihin. Oman vuoron odottaminen, oman asian esittäminen, toisen kuuntelu, sovituista asioista kiinnipitäminen ja työn loppuun asti saattaminen ovat tärkeitä harjoiteltavia taitoja. Kullakin lapsella on tällä alueella omat vahvuutensa ja kehittämisen alueensa, jotka otamme huomioon toimintaa ja tavoitteita suunniteltaessa.

7 Liikunta on osa esiopetuksen päivittäistä arkea ja se tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, oman kehon hahmottamista ja realistisen minäkuvan kehittymistä. Päivittäinen spontaani liikunta on tärkeää ohjatun toiminnan lisäksi. Tuemme lasten omatoimista liikkumista siten, että vältämme turhia kieltoja sekä rohkaisemme lasta kokeilemaan uusia asioita ja ylittämään turvallisesti omia rajojaan liikunnan alueella. Päiväkodeissamme on käytössä tietoteknisiä laitteita, kuten tabletit ja dokumenttikamerat, joita hyödynnämme esiopetuksessa eri tavoin. Esiopetuksessa harjoittelemme mediataitoja vähitellen. Media on eri välineiden avulla tapahtuvaa viestintää, esim. kirjat, kirjeet, lehdet. Mediakasvatuksessa pohdimme, mitä iloa media tuo lasten elämään sekä mitä ja miten median avulla voi oppia. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että lapsi saa kokea kehitystasolleen sopivia mediaelämyksiä ja käsitellä niitä yhdessä aikuisen kanssa. Esiopetusikäiset lapset oppivat liikennekäyttäytymistä parhaiten liikkumalla lähiympäristössä. Lähiympäristöön suuntautuvien retkien aikana kiinnitämme huomiota turvalliseen liikkumiseen ja liikennesääntöjen huomioon ottamiseen Kasvun ja oppimisen tuen tasot Esiopetuksessa lapsella on oikeus saada varhaista ja ennaltaehkäisevää kasvun ja oppimisen tukea. Tuen on oltava laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason sekä yksilöllisten tarpeiden mukaista. Kasvun ja oppimisen tuen tasot jaetaan kolmeen tasoon: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen Yleinen tuki Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle suunnattua tukea ja sitä antavat lapsille kaikki päiväkodissa työskentelevät kasvattajat. Se on lapsen kuulemista, välittämistä ja turvallisen ilmapiirin luomista. On tärkeää seurata, miten lapsi toimii ryhmässä, onko kavereita, miten leikit sujuvat jne. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa kertoa mahdolliset vaikeatkin asiat aikuiselle. Hyvällä yleisellä tuella pyritään ennaltaehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Esiopettaja tekee syksyllä yhteistyössä vanhempien ja muiden kasvattajien kanssa kaikille esiopetuksessa oleville lapsille esiopetuksen oppimissuunnitelman. Tämän suunnitelman avulla suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan lapsen kehitystä ja oppimista esiopetusvuoden aikana Tehostettu tuki Tehostettu tuki aloitetaan, kun yleinen tuki ei ole riittävää. Tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion esiopettaja laatii yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan (kelto) ja jonkun muun asiantuntijatahon (esim. neuvolan terveydenhoitajan, psykologin, toimintaterapeutin) kanssa. Tehostettu tuki on suunnitelmallisempaa kuin yleinen tuki. Tuessa korostuu säännöllinen erityisopettajan antama tuki oppimiseen liittyvissä asioissa, yksilöllinen ohjaus pienryhmissä, yhteistyö kodin kanssa, mahdollisesti ryhmäkoon pienennys,

8 erityisavustajan tuki tai integroitu erityisryhmä. Lapsen tilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti esiopetusvuoden aikana. Tarvittaessa lapsi voi siirtyä alkuopetukseen tehostetulla tuella tai jos tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, käsitellään tuen päättäminen monialaisesti Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvua, kehitystä ja oppimista ei kyetä riittävästi tukemaan tehostetun tuen keinoin. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen pohjautuvasta erityisopetuksesta ja muista esiopetuksen tukimuodoista. Jos esiopetukseen kirjattu tehostettu tuki ei riitä, lapselle laaditaan pedagoginen selvitys. Sen laatii varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja se käsitellään yhdessä vanhempien kanssa moniammatillisessa palaverissa. Pedagogisessa selvityksessä tulee näkyä lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena, lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista, lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet. Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea. 4.5 Suomi toisena kielenä opetus Suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen kehitystaso ja tausta kokonaisvaltaisesti. Esiopetuksessa S2 opetus toteutuu pääosin arjen toiminnan yhteydessä suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa yhdessä toimien. S2 opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuu varhaiskasvatuksen S2 lastentarhanopettaja ja kaikki varhaiskasvattajat. Nurmijärven varhaiskasvatuksessa työskentelee S2 lastentarhanopettaja Taina Mättö

9 5. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kotien ja esiopetusryhmän kasvatushenkilöstön tukena toimii oppilashuoltoryhmä. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa lukuvuodessa päiväkodin johtajan johdolla. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, kelto, koulupsykologi, koulukuraattori ja neuvolan terveydenhoitajat ja siellä käsitellään ilmiötasoisia asioita, ilman tunnistetietoja. Yksilökohtainen oppilashuoltotapaaminen voidaan järjestää huoltajien suostumuksella, jos jollain lapsen läheisellä tai kasvatushenkilöstöllä herää huoli liittyen lapsen hyvinvointiin tai turvalliseen kehitysympäristöön. Yksilökohtaisesta oppilashuoltotapaamisesta laaditaan aina muistio. Vanhempien ja opettajien on mahdollista neuvotella erityislastentarhanopettajan, terveydenhoitajan, psykologin tai muiden asiantuntijoiden kanssa lapsen kasvua ja kehitystä koskevissa asioissa. Rohkaisemme lapsia kertomaan huolistaan, esim. kiusaamisesta esiopetuksessa tai kotona. Kysymme näistä asioista myös lasten haastatteluissa. Panostamme kiusaamisen ennaltaehkäisyyn erilaisilla vuorovaikutus ja tunnetaitoja tukevilla menetelmillä mm. Askeleittain ja Lions Quest. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja asiat selvitetään puhumalla. Tilannetta seurataan aktiivisesti, ettei kiusaaminen pääse toistumaan. Esiopetusryhmässä sekä lasten että aikuisten tulee oppia ymmärtämään erilaisuutta ja oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. 6. RETKET JA TAPAHTUMAT Teemme päiväkodista retkiä lähiympäristöön mm. metsään, urheilualueille, kirjastoon ja muihin mahdollisiin lähialueen kohteisiin. Pidemmälle suuntautuvista retkistä ja tutustumiskäynneistä informoimme vanhempia erikseen. Kodin ja päiväkodin yhteisiä tapahtumia järjestämme muutamia toimintavuoden aikana. 7. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Teemme avointa yhteistyötä lasten vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä, vanhempia kuullen, kunnioittaen ja tukien. On tärkeää, että vanhemmat osallistuvat esiopettajien rinnalla lasten esiopetusvuoteen tukemalla ja seuraamalla lapsen kasvua ja kehitystä sekä esimerkiksi vahvistamalla esiopetuksessa opittuja taitoja ja tietoja kotona. Lasten tuonti- ja hakutilanteissa keskustelemme päivittäin lapseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja lapsen tekemisistä päivän aikana. Kerromme säännöllisesti

10 ryhmien toiminnasta ja opetuksen toteuttamisesta kotiin lähetettävillä sähköisillä tai paperisilla tiedotteilla. Jokaisen lapsen oma esiopetussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa syksyllä ja kevään arviointikeskustelussa arvioidaan esiopetusvuoden antia. Huolen noustessa keskustelemme asiasta vanhempien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sovimme yhteiset toimintatavat. Tarvittaessa sovimme lisäksi yhteisen tapaamisen vanhempien ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen esim. kelton kanssa. Järjestämme esiopetusvuoden aikana ainakin yhden vanhempainillan. Tämän lisäksi järjestämme tarpeen mukaan muita teema- ja keskusteluiltoja. Vanhempaintoimikunnan ja henkilöstön välinen yhteistyö ja sitä kautta tulevat yhteiset projektit lisäävät perheiden, lasten ja henkilöstön yhteistä vuorovaikutusta. 8. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Osallistumme Rajamäen koulun ja Länsikaaren koulun alkuopettajien ja esiopettajien yhteistyöpalavereihin ja pyrimme omalta osaltamme kehittämään yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Viime vuosina yhteistyömuotoina koulun kanssa on ollut mm. vierailut yhteistyöluokkien kanssa puolin ja toisin. Näiden vierailujen aikana olemme leikkineet yhdessä pihalla, tutustuneet toistemme oppimisympäristöön ja osallistuneet erilaisille oppitunneille. Lähetämme keväällä lapsen esiopetussuunnitelman liitteenä olevan koontilomakkeen tulevaan kouluun. Tarvittaessa käymme koulun työntekijöiden ja vanhempien kanssa nivelpalaverin, erityisesti niiden lasten kohdalta, joille on tehty erityisen tai tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Koemme yhteistyön esi- ja alkuopetuksen välillä tärkeänä ja sen tavoitteena on aikaansaada sujuva ja mutkaton siirtyminen esiopetuksesta kouluun kaikkien lasten kohdalla. Kivenpuiston koulun erityisopettaja Anna Karjalainen on mukana pidennetyn oppivelvollisuuden henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimisessa.

11 9. ARVIOINTI a) Keskustelut vanhempien kanssa - Vanhempien kanssa keskustellaan tuonti- ja hakutilanteissa. - Vanhempien kanssa käydään esiopetuskeskustelut syksyllä ja keväällä. Esiopetuskeskusteluissa mietitään yhdessä lapsen oppimisen vahvuuksia ja kehityskohtia sekä kirjataan lapsen yksilöllisiä tavoitteita esiopetusvuodelle. b) Lapsen itsearviointi - Lapsi harjoittelee esiopetusvuoden aikana oman osaamisensa, toimintansa ja käyttäytymisensä itsearviointia yhdessä aikuisen kanssa. c) Toiminnan arviointi ja kehittäminen - Ryhmän työntekijät arvioivat esiopetusryhmien toimintaa säännöllisesti. Jatkuva toiminnan arviointi ohjaa tavoitteiden mukaista suunnittelua ja kehittämistä. - Pidämme yllä ammattitaitoamme seuraamalla ajankohtaisia asioita työhömme liittyen sekä pohtimalla ja keskustelemalla alaamme liittyvistä kysymyksistä yhdessä toistemme kanssa. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme ammattitaitoa edistäviin ja ylläpitäviin koulutuksiin. d) Osallistumistodistus - Esiopetuksen päättyessä keväällä lapset saavat osallistumistodistuksen.