ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMARUNKO

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMARUNKO 1. YKSIKKÖ Toivojentien päiväkoti, Einarit-ryhmä. Toivojentie 1, Rajamäki puh TOIMINTA-AIKA Esiopetusta vuodessa 700 tuntia. Ajalle: Painottuu välisenä aikana. Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Psyykkinen: a)pidämme tärkeänä lapselle muodostuvaa turvallisuudentunnetta. On tärkeätä, että lapsi saa ilmaista avoimesti erilaisia tunteita ja että hän kokee, että aikuinen on läsnä. b) Henkilökunnan ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä lapsen turvallisuuden kokemisen kannalta; läheisyys, hellyys ja huumori vuorovaikutuksessa tuovat lapselle tunteen, että hän on huomattu ja hänen tarpeisiinsa vastataan. c) Sosiaalisten suhteiden/ taitojen merkitys koko elämän kannalta; opimme toisiltamme vuorovaikutuksen taitoja koko ajan. Fyysinen: Esiopetus tapahtuu koko päiväkodin tiloja hyväksikäyttäen. Myös piha, lähimetsä, läheinen kenttä ja Rajakaaren jumppasali ovat esiopetuksen toimintaympäristönä. Sosiaalinen: Einarin esiopetusryhmä ja alle esiopetusikäiset lapset toimivat yhdessä kaikkina muina paitsi esiopetushetkien aikana. Teemme yhteistyötä lähikoulun kanssa. Yhteistyömuotoja ovat yhteiset metsäretket, pihaleikit, tutustuminen toistemme toimintaympäristöihin, yhdessä sovitut tapahtumat. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Liikunta Vuorovaikutustaidot Työskentelytaidot

2 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia; oman kehon hahmottamista ja realistisen minäkuvan kehittymistä. Päivittäinen spontaani liikunta on tärkeä ohjatun toiminnan lisäksi. Yhteiset perinne- ja liikuntaleikit antavat lapselle liikuntakokemuksen lisäksi rakennuspalikoita omiin leikkeihin. Vuorovaikutustaitojen tavoitteellinen harjoittelu omassa, turvallisessa ryhmässä on tärkeää arjessa tapahtuvan yhteisen leikin/ siirtymätilanteissa tapahtuvien vuorovaikutustilanteiden lisäksi. Leikit, keskustelut sekä vuorovaikutustilanteiden sanoittaminen auttavat lasta hahmottamaan omaa sosiaalista ympäristöään ja rooliaan siinä. Työskentelytaidot ovat esiopetusikäisen lapsen kohdalla oppimisen tärkeä perusta. Opettelemme suuntaamaan tarkkaavuutta olennaisiin asioihin. Vuoron odottaminen, oman asian esittäminen, sovituista asioista kiinnipitäminen, työn loppuun asti saattaminen ovat tärkeitä taitoja. Kullakin lapsella on tällä alueella omat vahvuutensa ja kehittämisen alueensa, jotka otetaan huomioon toimintaa ja tavoitteita suunniteltaessa. 6. MENETELMÄT Liikunta on osa päivittäistä arkea. Tuemme lasten omatoimista liikkumista siten, että vältämme turhia kieltoja, rohkaisemme lasta kokeilemaan uutta ja ylittämään turvallisesti omia rajojaan liikunnan alueella. Perinneleikit, pihaleikit ja lasten kanssa keksityt liikuntaleikit innostavat lapsia leikkimään ja liikkumaan päivittäin. Vuorovaikutustaitoja harjoittelemme päivittäin sekä spontaanisti arjessa että tavoitteellisena toimintana nostamalla ryhmästä nousevia ajankohtaisia asioita esille draaman/ keskustelun kautta. Asioiden nimeäminen ja niistä keskustelu ovat tärkeä osa arjen toimintaa. Yhteisleikit muodostavat merkittävän osan tavoitteellisesta vuorovaikutuksen harjoittelusta. Työskentelytaidot harjaantuvat esiopetushetkillä määrittämällä lapselle selkeät, realistiset tavoitteet ja tarpeen vaatiessa niistä keskustelemalla ja pohtimalla yhdessä, miksi on tärkeää esim. noudattaa yhteisiä sääntöjä tai pitää sovituista asioista kiinni. Lapsen realistinen minäkuva kehittyy ja hän löytää paikkansa ryhmässä omana itsenään, mutta kuitenkin osana ryhmää. Esiopetusikäisellä lapsella oppiminen tapahtuu parhaiten leikin ja toiminnan kautta. Opetus on eheytettyä; opetettavia asioita käydään läpi liikunnan, leikin, tehtävien, musiikin, kädentaitojen keinoin. Tavoitteena on myöskin tarttua lasten ideoihin ja löytää niistä aineksia toimintaamme. 7. RETKET JA TAPAHTUMAT Uimahallikäynnit (2 krt syys-lokakuussa) Jäähallikäynti Järjestämme retken esiopetusvuoden aikana

3 8. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Toteutamme vanhempien kanssa kasvatuskumppanuutta seuraavin keinoin; lasten tuonti- ja hakutilanteessa keskustelemme tarpeen mukaan lapseen liittyvät ajankohtaiset asiat, esiopetussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa syksyllä ja kevään arviointikeskustelussa arvioidaan esiopetusvuoden antia jokaisen lapsen kohdalla. Tarvittaessa kokoonnumme useammin. Järjestämme vanhempainillan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vanhempaintoimikunnan ja henkilöstön välinen yhteistyö ja sitä kautta tulevat yhteiset projektit lisäävät perheiden, lasten ja henkilöstön yhteistä vuorovaikutusta. Huolen aiheisiin pyrimme puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sopimaan vanhempien kanssa yhdessä toimintatavat. 9. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Tapaamme kummiluokkaa esiopetusvuoden aikana. Yhteistyötapoja ovat vierailut puolin ja toisin: yhteiset pihaleikit, toistemme oppimisympäristöihin tutustuminen, pienimuotoiset projektit askartelun/ leipomisen merkeissä. Keskustelua esiopetuksen ja alkuopetuksen kumppanuudesta kuinka voimme yhteistyön merkeissä auttaa toinen toistamme. Keväällä pidämme tiedonsiirtopalaverin kouluun siirtyvistä lapsista. Lähtökohtana palaverille on, että yhteistyölle pyydetään aina vanhempien kirjallinen lupa ja palaverissa keskusteltavista asioista keskustellaan aina ensin vanhempien kanssa. Vanhemmilla on myös mahdollisuus osallistua halutessaan tiedonsiirtopalaveriin. 10. ARVIOINTI a. KESKUSTELUT VANHEMPIEN KANSSA Päivittäiset keskustelut muodostavat tärkeän osan siitä ymmärryksestä, missä olemme menossa ko. lapsen kohdalla. Lisäksi esiopetussuunnitelman yhteydessä on mahdollisuus arvioida sen hetkistä tilannetta ja lapsen kehitysvaiheen painopisteitä yhdessä vanhempien kanssa. b. LAPSEN ITSEARVIOINTI Lapsen itsearviointi toteutuu yhteisillä toimintahetkillä ja vuorovaikutuksessa päivän aikana. c. OPETUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Arvioimme ja pohdimme ryhmän työntekijöiden kesken ryhmästä nousevia kehitystarpeita eri lasten kohdalla ja muokkaamme sitä kautta toimintaa. Pohdimme vanhempien kanssa lapsen kehitysvaihetta suhteessa esiopetukseen esiopetussuunnitelman teon yhteydessä. Järjestämme tarvittaessa keskusteluja eri asiantuntijatahojen kanssa (esim. neuvola, kelto jne.) d. OSALLISTUMISTODISTUS Lapset saavat osallistumistodistuksen keväällä kevätjuhlan yhteydessä.

4 11. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO 11.1 Kiusaaminen ja siihen puuttuminen Mitä tarkoitetaan kiusaamisella? Kiusaaminen voi olla jatkuvaa, systemaattista. Kohteena voi olla sama lapsi tai kiusaaminen voi kohdistua sattumanvaraisesti eri lapsiin. Kiusaaminen voi myös olla satunnaista häirintää tai aggressiivista käytöstä. Suhtaudumme kaikenlaiseen kiusaamiseen vakavasti, ja kaikki tapaukset selvitetään Kiusaamisen ehkäisy Pidämme tärkeänä hyvän ryhmähengen luomista. Ketään ei jätetä yksin. Pyrimme havainnoimaan lapsia leikeissä. Kirjaamme mahdolliset kiusaamiset ylös. Kuuntelemme aina lasten huolet ja suhtaudumme niihin vakavasti. Teemme vanhempien kanssa yhteistyötä, niin että kotiväki tietää mahdollisesta kiusaamisesta. Käsittelemme/pohdimme asiaa lasten kanssa yhdessä; mikä on oikein ja mikä väärin Kiusaamiseen puuttuminen Jos kiusaamista esiintyy, tapaukset käydään läpi niin, että sekä kiusaaja että kiusattava kertovat, mitä on tapahtunut. Kiusaajalle tehdään selväksi, että hänen tekoaan ei hyväksytä. Sovimme, että hän pyytää anteeksi kaverilta, ja tilannetta seurataan, onko hän sisäistänyt asian. Myös vanhemmille tiedotetaan asiasta. Jos systemaattista kiusaamista esiintyy, eikä puhuttelu tehoa, pyydämme konsultointiapua kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. Järjestämme yhteisen kokoontumisen, johon tulevat asianomaiset vanhemmat, kelto ja päiväkodin edustaja. Tällöin selvitetään, tarvitaanko muita erityisiä toimenpiteitä esim. perheneuvola, psykologin arvio, lapsen mahdollinen siirto pienryhmään, jotta lapsi, joka kiusaa saisi huomiota ja parhaan mahdollisen avun. Tavoitteena on, että kiusaaminen ehdottomasti loppuu ja kaikkien lasten turvallisuus ja leikkirauha taataan. 12. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLLON TUEN TASOT Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen. On tärkeää, että kaikki esiopetusyksikössä työskentelevät aikuiset yhdessä tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia siten, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi ja kokee olevansa hyväksytty. Yhteistyö vanhempien kanssa on edellytys lapsen parhaalle mahdolliselle kasvulle ja kehitykselle. Esiopetusyksikössä lapsi on osa yhteisöä. Sosiaaliset taidot mm. toisten huomioiminen ja erilaisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä taitoja tulevalle koululaiselle. Kasvun ja oppimisen tuen tasot jaetaan kolmeen tasoon; yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen Yleinen tuki Yleistä tukea antavat kaikki esiopetusyksikössä työskentelevät aikuiset. Se on lapsen kuulemista, välittämistä ja turvallisen ilmapiirin luomista. On tärkeää seurata, miten lapsi toimii ryhmässä, onko kavereita, miten leikit sujuvat jne. Jokainen aikuinen voi

5 vaikuttaa yksikön tunneilmastoon. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa kertoa mahdolliset vaikeatkin asiat aikuiselle. Esiopettaja tekee syksyllä kaikille esiopetuksessa oleville lapsille esiopetuksen oppimissuunnitelman. Tämän suunnitelman avulla seurataan ja arvioidaan lapsen kehitystä ja oppimista. Lapset oppivat ja kehittyvät sekä vuorovaikutuksessa aikuisten että ryhmässä olevien lasten kanssa. Hyvä ryhmähenki luo avoimuutta ja rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja, jotta erilaisten lasten tarpeet huomioitaisiin mahdollisimman hyvin Tehostettu tuki Tehostettu tuki aloitetaan, kun yleinen tuki ei ole riittävää. Tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion laatii esiopettaja yhdessä huoltajien kanssa. Tällöin opettaja konsultoi keltoa ja tarvittaessa muita asiantuntijoita (neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, toimintaterapeutti jne.) Tehostettu tuki on suunnitelmallisempaa kuin yleinen tuki. Tuessa korostuu säännöllinen erityislastentarhanopettajan antama tuki oppimiseen liittyvissä asioissa, yksilöllinen ohjaus pienryhmissä, yhteistyö kodin kanssa, ryhmäkoon pienennys, erityisavustajan tuki ja integroitu erityisryhmä. Lapsen tilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti esim. helmi-maaliskuussa sekä toukokuussa. Jos tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, käsitellään tuen päättäminen monialaisesti esiopetuksen oppilashuoltotyössä Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvua, kehitystä ja oppimista ei kyetä riittävästi tukemaan tehostetun tuen keinoin. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen pohjautuvasta erityisopetuksesta ja muista esiopetuksen tukimuodoista. Jos esiopetukseen kirjattu tehostettu tuki ei riitä, lapselle laaditaan pedagoginen selvitys. Sen laatii erityislastentarhanopettaja ja se käsitellään yhdessä huoltajien kanssa moniammatillisesti. Pedagogisessa selvityksessä tulee näkyä lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena, lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista, lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet. Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea. Integroidut erityisryhmät (pääsääntöisesti 12 lasta), jossa työskentelevät erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja erityisavustaja palvelevat parhaiten edellä mainittujen lasten tarpeita. Erityisen tuen päätös edellyttää esiopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemistä. HOJKS laaditaan lapsikohtaisessa oppilashuoltotyössä ja päävastuussa on esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ja mukana erityislastentarhanopettaja, huoltajat ja mahdolliset muut asiantuntijat. HOJKS on pedagoginen asiakirja, jonka laatimisessa hyödynnetään aikaisemmin laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa tuki- ja kuntoutussuunnitelmaa sekä asiantuntijalausuntoja. 13. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ

6 Esiopetuksen pedagogisten oppilashuoltoryhmien toiminnan tarkoitus on koordinoida yksiköiden esiopetuksen oppilashuoltoa sekä tarkastella esiopetusikäisten lasten hyvinvointiin ja pedagogiikkaan liittyviä asioita. Ryhmän jäsenet koostuvat päiväkodin johtajasta, kiertävästä erityislastentarhanopettajasta, esiopetuksesta vastaavista lastentarhanopettajista sekä mahdollisesti yksikön muista lastentarhanopettajista. Monialaista näkökulmaa tuovat ryhmiin tarvittaessa neuvolaterveydenhoitajat ja terveyskeskuspsykologit. Yksikön esimies suunnittelee yhteistyössä henkilöstön kanssa tapaamisten sisällöt ja kutsuu koolle ryhmän kaksi kertaa toimintakaudessa. Pedagogisessa oppilashuoltoryhmässä voidaan keskustella turvalliseen toimintaympäristöön, arjen huolenpitoon sekä erityiseen tukeen ja hoitoon liittyvistä asioista. Esimerkkejä tästä ovat kiusaaminen ja sen ennaltaehkäisy ja käyttäytymiseen liittyvät asiat. Tärkeää on keskustelu (vuorovaikutus), jossa tulee esiin erilaisia näkökulmia. Tällöin saamme vahvistusta ja rohkaisua vaativaan työhömme. LIIKENNEKASVATUS Esiopetusikäiset lapset oppivat liikennekasvatusta parhaiten käytännössä harjoittelemalla. Teemme syys- ja kevätkaudella retkiä lähiympäristöön (uimahalli, urheilukenttä, kirjasto jne.). Tällöin harjoittelemme tien ylittämistä suojatietä pitkin. Korostamme tarkkaavaisuutta sekä katsomista oikealle ja vasemmalle. Kun autoja ei tule, tien voi rauhallisesti ylittää. Kauden aikana toistoja tulee paljon. Tämä on tärkeää, kun lapsille annetaan liikennekasvatusta. Korostamme heijastimen tärkeyttä pimeänä aikana. Puemme heijastinliivit, kun lähdemme kävelyretkille. Joulun alla eskarit olivat kirkon kuvaelmissa enkeleitä ja paimenia. Kiitokseksi he saivat enkeliheijastimet. Lapset olivat iloisia ja he kiinnittivät ne heti takkeihinsa. Kävelyretkillä olemme harjoitelleet kulkemista rautatien tasoristeyksissä. Tällöin olemme korostaneet lapsille, että on tärkeää katsoa molempiin suuntiin, vaikka puomi onkin ylhäällä ja on lupa ylittää risteys. Liikennevalot ovat lapsille tuttu asia, vaikka lähiympäristössämme ei niitä ole. He tietävät, että punaisella ei saa mennä, vaan pitää odottaa vihreää valoa. Keskustelemme turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä. Esiopetusikäiset lapset laajentavat reviiriään vähitellen. He harjoittelevat kulkemaan lyhyen matkan esim. naapuriin kaverin luo. On tärkeää kulkea tien reunassa, tiellä ei voi leikkiä tai pelata jalkapalloa. Mäenlaskupaikka täytyy valita niin, että se on turvallinen; autotielle ei saa laskea. Tulevaa koulutietä voi harjoitella vanhempien kanssa hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Olemme suunnitelleet, että kutsuisimme keväällä lähipoliisin kertomaan turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä.

7 . TOIVOJENTIEN PÄIVÄKODIN EINARIT-RYHMÄN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA