NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLTÖ JOHDANTO LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT LAPSILÄHTÖISYYS KASVATUSKUMPPANUUS TOIMIVA TYÖYHTEISÖ TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ FYYSINEN YMPÄRISTÖ PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ OPPIMISEN ILO KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN LIIKKUMINEN KOKEILU JA TUTKIMINEN TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT MATEMAATTINEN ORIENTAATIO LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ESTEETTINEN ORIENTAATIO EETTINEN ORIENTAATIO USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA VARHAISERITYISKASVATUS YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

3 JOHDANTO Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) pohjautuu sekä valtakunnalliseen että Nurmijärven kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vasu on kasvattajien työväline, jota käytetään toiminnan suunnittelemisessa ja varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa sekä kehittämisessä. Vasua päivitetään vuosittain. VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA NURMIJÄRVEN KUNNAN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA RYHMÄN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 3

4 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT 1.1 Lapsilähtöisyys Toimintamme perustana on luoda lapselle fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen toimintaympäristö. Lähtökohtana on toimiva arki, hyvä vuorovaikutus, mahdollisuus leikkiin ja syliin. Lasten osallisuutta tuetaan ja huomioidaan ikä ja kehitystason mukaan. Lapsille mahdollistetaan heidän tarpeistaan lähtevää tavoitteellista toimintaa. 1.2 Kasvatuskumppanuus Toimimme yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Arvostamme vanhemman tietämystä ja tuntemusta lastaan koskevissa asioissa. Toimimme luottamuksellisesti ja perheen arvoja kunnioittavasti. Pidämme tärkeänä avointa, rehellistä ja tasavertaista vuorovaikutusta. 1.3 Toimiva työyhteisö Sitoudumme aktiivisesti edistämään työyhteisömme hyvinvointia. Arvostamme ja kunnioitamme toisiamme. Jokainen kantaa vastuun avoimesta ja rehellisestä vuorovaikutuksesta. Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuksen arvoja ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky, yhteistyö ja palveluhenkisyys. 2. TOIMINTA-AJATUS JA PERUSTEHTÄVÄ Huolehdimme lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta hänen päiväkotipäivänsä aikana. Tuemme lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä turvallisessa ympäristössä. Pidämme erityisen tärkeänä hyvää vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä. Toimimme mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä ja vahvistamme lapsen suhdetta oman pienryhmänsä aikuiseen. Rakennamme kasvatuskumppanuutta yhdessä lapsen vanhempien kanssa, tavoitteena toimia yhdessä lapsen parhaaksi. 4

5 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ Päiväkotimme kasvattajayhteisöön kuuluvat lastentarhanopettajat, lastenhoitajat, laitosapulaiset sekä tarvittaessa erityisavustajat ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Lastentarhanopettajat ja päiväkodinjohtaja muodostavat pedagogisen tiimin, joka luo yhtenäisen kasvatuksellisen ja opetuksellisen perustan päiväkodin toiminnalle. Lastenhoitajat ja laitosapulaiset muodostavat yhdessä viestintäsekä henkilöstötiimin. Nämä tiimit hoitavat tiedottamiseen ja henkilöstöön liittyviä asioita. Päiväkodissamme on viisi lapsiryhmää, joissa kaikissa työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. He yhdessä toteuttavat päiväkodin kasvatuksellista tehtävää. Henkilökunta suunnittelee ikä- ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa lapsille ottaen huomioon lasten ideat, ajatukset ja kiinnostuksen kohteet. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa toimivaa kasvatuskumppanuutta. Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin ja mahdollisuuksien mukaan vanhempien toiveita huomioidaan toiminnan suunnittelussa. 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4.1 Fyysinen ympäristö Päiväkodissamme on viisi lapsiryhmää: Siilit, Ahmat, Otsot, Oravat ja Ilvekset. Jokaisessa ryhmässä on kolme huonetta, joita käytetään leikkimiseen, pienryhmätoimintaan, ruokailuun ja lepoon. Ryhmätiloja muokataan lapsiryhmän tarpeiden mukaan, huomioiden lasten oppimisen haasteet ja mielenkiinnon kohteet. Pelit, lelut, askartelu- ja oppimisvälineet ovat lasten ulottuvilla. Päiväkotimme yhteisiä tiloja ovat kaksi salia, pikkukammari, väestösuoja ja lasikäytävä. Saleja käytämme muun muassa liikunta-, leikki- ja lauluhetkiin. Saleissa on monipuolinen liikuntaan innostava välineistö. Jokaisella ryhmällä on omat salien käyttövuoronsa. 5

6 Piha-alue on jaettu kahdeksi pihaksi. Pienempää pihaa käyttävät pääsääntöisesti alle kolmevuotiaat. Pihoilla on muun muassa kiipeilytelineitä, keinuja, liukumäkiä ja isommalla pihalla lisäksi leikkimökki. Kannustamme lapsia liikunnallisiin leikkeihin. Päiväkotimme sijaitsee rauhallisella pientaloalueella. Läheisiä metsiä, puistoja ja kenttää käytämme monipuolisesti liikkumiseen ja leikkeihin. Retkeilemme lähiympäristössä eri vuodenaikoina. Liikumme luontoa kunnioittaen ja suojellen. Talvisin käymme mahdollisuuksien mukaan laskemassa mäkeä, hiihdämme ja luistelemme. Liikennekasvatus on tärkeä osa liikuttaessa ja retkeiltäessä lähiympäristössä. Harjoittelemme lasten kanssa oikeaa liikennekäyttäytymistä, esimerkiksi tien ylittämistä ja muiden tiellä kulkijoiden huomioimista. 4.2 Psyykkinen ympäristö Päiväkodin henkilökunta luo ryhmiin vuorovaikutusta arvostavan ilmapiirin. Näin he mahdollistavat lapsille myönteisen, iloisen, turvallisen ja kannustavan toimintaympäristön. Lapsien erilaisia tarpeita huomioidaan yksilöllisesti hoitopäivän aikana. Aikuiset ovat lähellä lapsia ja puhuvat heille myönteisellä äänensävyllä, kuuntelevat heitä ja mahdollistavat sylin, lohdutuksen ja lapsen tarvitseman huomion. 4.3 Sosiaalinen ympäristö Päiväkodin sosiaalisen ympäristön muodostavat päiväkodin henkilökunta ja lapset perheineen. Tavoitteenamme on hyvä, positiivinen ja hyväksyvä ilmapiiri, joka mahdollistaa lapsille hyvän vuorovaikutuksen mallin. Tuemme lasten keskinäisten ystävyyssuhteiden rakentumista ja jatkuvuutta. Lasten kanssa harjoitellaan ristiriitojen selvittämistä myönteisin keinoin. Kiusaamista ei sallita. 6

7 5. OPPIMISEN ILO Tavoitteenamme on tukea lapsen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Haluamme herätellä lapsen kiinnostusta oppimiseen, jotta hän kokisi sen mielenkiintoisena ja kiehtovana tapahtumana. Arvostamme lapsen omaa ajattelua ja ideoita. Otamme niitä mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Luomme monipuoliset puitteet oppimiselle. Annamme lapselle mahdollisuuden oppia yksilöllisellä tavalla. Kuuntelemme lapsen ajatuksia ja osallistumme yhdessä hänen kanssaan toimintaan esim. arjen tilanteissa, pienryhmätoiminnassa. Kannustamme ja tuemme lasta neuvomalla, opettamalla ja olemalla itse esimerkkinä sekä mahdollistamme lapselle erilaisia kokemuksia ja elämyksiä (mm. retket, juhlat, näytelmät, musiikki, erilaiset leikki- ja liikuntamuodot). 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA Kieli on kommunikaation, vuorovaikutuksen, ajattelun ja ilmaisun väline ja perusta oppimiselle. Kielellinen kehitys on aluksi ilmeitä, eleitä, äänteitä ja matkimista. Puhuminen kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja. Puheen avulla lapsi pystyy kertomaan tunteistaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Hyvät vuorovaikutussuhteet kehittävät myös lapsen itsetunnon kehittymistä. Huomioimme yksilöllisesti lapsen kehitystason ja temperamentin sekä annamme jokaiselle aikaa itsensä ilmaisemiseen. Päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa opettelemme kuuntelemaan toisia ja ilmaisemaan omia ajatuksiamme. Aikuisen antama malli ohjaa lasta vuorovaikutustilanteissa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja läheisen vuorovaikutuksen. Luemme lapsille satuja, runoja, loruja ja kertomuksia. Pidämme erilaisia lauluhetkiä, joissa kuuntelemme musiikkia, laulamme, soitamme ja leikimme laululeikkejä. Näiden myötä lapsen sanavarasto, puhe ja mielikuvitus rikastuvat. 7

8 7. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA 7.1 Leikkiminen Kaikilla lapsilla on luontainen tarve leikkiä. Leikkiessään lapsi kokee iloa ja riemua. Samalla hän harjoittelee elämässä tarvittavia taitoja. Lapsen ajattelu ja kieli kehittyvät, mielikuvitus rikastuu sekä toden ja epätoden välinen suhde selkiytyy. Leikissä lapsen motoriikka kehittyy, itsetunto ja minäkuva vahvistuvat ja vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Aikuisen tehtävä on mahdollistaa turvallinen, monipuolinen ja rauhallinen leikkiympäristö sekä sisällä että ulkona. Rakennamme yhdessä lasten kanssa erilaisia leikkiympäristöjä, lasten ajatukset, toiveet ja ideat huomioon ottaen. Tarvittaessa kannustamme ja tuemme lapsia leikin alkuun. Havainnoimme leikkejä ja annamme positiivista palautetta. Tuemme lapsia ratkaisemaan keskenään pieniä erimielisyyksiä, mutta tarvittaessa autamme ja ohjaamme ristiriitatilanteiden selvittämisessä, lapsen ikä ja taidot huomioiden. Leikkitaitoja harjoitellaan myös ohjatuilla leikkituokioilla joko pienryhmässä tai koko ryhmän kesken. 7.2 Liikkuminen Liikkuminen on lapsille tärkeää. Liikkumalla monipuolisesti lapsen perusliikuntataidot ja havaintomotoriikka sekä suhde itseensä ja ympäristöönsä kehittyvät. Liikkumalla lapsi luo perustaa muulle oppimiselle. Liikunnalla saavutettu hyvä kehonhahmotus vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja sitä kautta lapsen itsetuntoa. Mahdollistamme lapsille monipuolista liikuntaa sekä sisällä että ulkona. Annamme heille myönteistä palautetta sekä onnistumisen kokemuksia. Lähiympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen, joita hyödynnämme mahdollisimman paljon. 7.3 Kokeilu ja tutkiminen Lapsi on luontaisesti utelias, ennakkoluuloton ja halukas oppimaan uutta. Kokeilemalla ja tutkimalla lapsi tekee havaintoja, ratkaisee ongelmia ja pohtii asioita. Yhdessä aikuisen kanssa lapsi etsii vastauksia kysymyksiinsä ja havaintoihinsa. Aikuinen antaa mahdollisuuksia asioiden ja ilmiöiden tutkimiseen erilaisissa oppimisympäristöissä. 8

9 7.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi nauttii taiteesta ja itsensä ilmaisemisesta. Kuvallinen ilmaisu, kädentaidot, musiikki ja draama vahvistavat lapsen itsetuntemusta ja minäkuvaa. Lapsi pääsee kokemaan tekemisen, oppimisen ja onnistumisen iloa. Taiteelliset peruskokemukset luovat pohjaa myös myöhemmälle ilmaisulle, mieltymyksille ja kulttuurin arvostukselle. Kannustamme lasta monipuoliseen sekä omatoimiseen että ohjattuun taiteelliseen ilmaisuun. Annamme tilaa ja arvostusta lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle sekä hänen omille persoonallisille ratkaisuilleen. Ohjaamme teknisessä osaamisessa ja tuomme lapsen taiteellista ilmaisua esille varhaiskasvatusympäristössä. Yli 3-vuotiailla on mahdollisuus osallistua maksulliseen Nurmijärven Musiikkiopiston järjestämään muskariin. 8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 8.1 Matemaattinen orientaatio Matematiikka kuuluu arkipäivään ja sitä on joka puolella ympärillämme. Tuemme kaiken ikäisiä lapsia vertailemaan, päättelemään, luokittelemaan ja laskemaan. Matematiikan valmiuksia harjoitellaan arkielämän tilanteissa ja leikinomaisesti. 8.2 Luonnontieteellinen orientaatio Ohjaamme lapsia havainnoimaan ympäristöä ja luontoa. Hyödynnämme lähellä olevat puistot ja metsät, jotka tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen tutkimiseen ja kokemiseen. Tavoitteenamme on että lapset oppivat suojelemaan ja kunnioittamaan luontoa nauttien luonnon monimuotoisuudesta eri aisteilla kaikkina vuodenaikoina. 8.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Siirrämme perinteitä sukupolvelta toiselle juhlapyhien ja kirkollisten perinteiden kautta. Juhlapyhien yhteydessä erilaiset perinteet ja tavat tulevat lapsille luonnollisella tavalla tutuiksi. Askartelemme, laulamme, luemme, leikimme, loruttelemme ja keskustelemme niihin liittyvistä aiheista. Nykyhetken uudet leikit, laulut ja sadut luovat osaltaan uutta kulttuuria lapsille. 9

10 8.4 Esteettinen orientaatio Tavoitteenamme on viihtyisä ja harmoninen kasvuympäristö, josta kaikki pitävät yhdessä huolta. Lasta ohjataan näkemään ja arvostamaan kauneutta ympärillään. 8.5 Eettinen orientaatio Tavoitteenamme on luoda kaikille turvallinen ja hyväksyvä kasvuympäristö. Päiväkodissa on tilanteita, joissa pohdimme oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmaa. Opettelemme myös hyviä käytöstapoja, toisen huomioon ottamista ja auttamista sekä yhteisten sääntöjen noudattamista. 8.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Kunnioitamme perheiden erilaisia uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia näkemyksiä. Huomioimme suurimmat kirkolliset juhlapyhät ja kerromme lapsille niiden uskonnollisen merkityksen, lapsen ikätaso huomioiden. Osallistumme seurakunnan tarjoamaan joulukirkkoon ja lastenohjaajien päiväkodilla järjestämiin tuokioihin. 9. VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Päivähoidon tavoitteena on lapsen hyvinvointi, jota rakennetaan kasvatuskumppaneina yhdessä vanhempien kanssa. Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla pyrimme luomaan vanhempien kanssa luottamuksellisen, avoimen ja rehellisen keskusteluyhteyden. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta. Heidän toiveitaan toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa käytännössä: Aloituskeskusteluja Päivittäisiä keskusteluja Omahoitajuutta Lapsen vasua Kasvatuskeskusteluja Vanhempainiltoja ja muita tapahtumia 10

11 10. VARHAISERITYISKASVATUS Erityinen tuki on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat tukitoimia fyysisen-, psyykkisenja/tai sosiaalisen kehityksensä tueksi. Havaittuamme lapsen tarvitsevan yksilöllistä erityistä tukea, keskustelemme ensin vanhempien kanssa ja otamme yhteyttä konsultoivaan erityisopettajaan (KELTO). Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa säännöllisesti. Lapsen tuentarpeesta riippuen teemme yhteistyötä mm. puheterapeuttiin, toimintaterapeuttiin, psykologiin tai perhetyöntekijään. Neuvolan ikävuositarkastusten kautta voimme myös saada tietoa tuen tarpeesta ja mahdollisista toimenpiteistä jatkossa. 11. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Teemme yhteistyötä monien tahojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tukea perheitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä auttaa perheitä kasvatustyössään. Yhteistyötahojamme ovat muun muassa: Neuvola Perhetyö Koulu Muut päiväkodit Varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja (KELTO) Puhe- ja toimintaterapeutti Psykologi Lastensuojelu Seurakunta Nurmijärven Musiikkiopisto 11