Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin lapsen toimintaan sekä sisällä että ulkona.varhaiskasvatusympäristömme on leikkiin ja liikuntaan kannustava sekä tiloiltaan että välineiltään. Sekä ohjattu toiminta että arjen tilanteet toteutetaan pääsääntöisesti pienryhmätoimintana. Kuuntelemme lasta ja mahdollistamme hänen osallisuutensa toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Arvot ja strategiaperusta Tavoitteena on, että lapsi harjoittelee ja oppii: toisen huomioonottamista ja yhteistoimintaa itseensä luottamista, omatoimisuutta ja luovuutta yhteisiä sääntöjä ja hyviä käyttäytymistapoja suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa SAMMON PÄIVÄKOTI Lemminkäisenkatu 11 Kieli ja kulttuurinäkökulmia Arviointi varhaiskasvatuksessa

2 ARVOT JA STRATEGIAPERUSTA Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Sammon päiväkodin kasvattajat muodostavat moniammatillisen kasvattajayhteisön, jossa on yhteisesti sovitut kasvatuksen arvot ja toimintatavat, joihin kaikki kasvattajat sitoutuvat. Sammon päiväkodin lapset ja aikuiset muodostavat yhteisön, jonka koossapitävänä voimana on toisista välittäminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Vastuu lapsista on kaikilla yhteinen. Erilaiset yhteiset tapahtumat ja teemaviikot edistävät me henkeä. Hyvät käytöstavat, toisen kunnioittaminen, auttaminen, välittäminen ja yhteisvastuu näkyvät päivittäisessä arjessamme ja opettelemme näitä asioita yhdessä lasten kanssa. Vastuu itsestä, toisesta ja ympäristöstämme korostuu erilaisten retkien ja työtehtävien kautta. Esim. jätteiden lajittelu, tavaroiden uusiokäyttö jne. Seuraava

3 Turvallisuus Haluamme taata lapsille päivittäin turvallisen kasvuympäristön. Se tarkoittaa mahdollisimman pysyviä lapsi ja aikuissuhteita. Ilmapiiri on lasta kunnioittava ja kannustava. Henkilökunnan työvuorot suunnitellaan lasten hoidontarvetta vastaaviksi. Varhaiskasvatusympäristöä rakennamme yhdessä lasten kanssa turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toimintavälineet ovat asianmukaisia ja turvallisia. Ulkoilupiha tarkastetaan päivittäin ennen ulkoilua. Päiväkodissamme on turvallisuussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Seuraava

4 Asiakaslähtöisyys / Lapsilähtöisyys Kasvatustyön pohjana on yhdessä lapsen vanhempien ja kasvattajien kanssa laadittu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi kasvattajat havainnoivat sekä yksittäistä lasta että koko lapsiryhmää. Havainnoinnin avulla kasvattajat löytävät lapsen kiinnostuksen kohteet, jotka ovat pohjana toiminnan suunnittelulle, painotuksille ja toteutukselle. Toiminnan tuloksissa näkyvät lasten ajatukset ja tekemiset ja lasten töitä on esillä koko päiväkodissa. Toteutamme toimintaa kunkin lapsiryhmän ikä ja kehitystason mukaisesti suunnitellusti pienryhmätoimintana tai erilaisissa vertaisryhmissä. Toteutamme myös eriytettyä toimintaa lasten tarpeiden mukaan. Lasta kuullaan ja hän saa olla tekemässä itseään koskevia päätöksiä kehitystasonsa mukaan koskien toimintaa ja oppimisympäristöä. Päiväkodissa aloittaville perheille suunnataan palvelukykykysely. Joka toinen vuosi vanhemmilta pyydetään palautetta asiakastyytyväisyyskyselyllä. Keväisin pyydämme kaikilta vanhemmilta palautetta ruusut ja risut lomakkeella. Saadun palautteen pohjalta kehitämme toimintaamme. Kesäpäivystyksistä pyydetään vanhemmilta palautetta ja annetun palautteen pohjalta kehitämme päivystyskäytäntöjä. Seuraava

5 Kumppanuus Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päivähoidon yhteistä asiantuntijuutta, jossa kasvattajat jakavat arjen kasvatusvastuuta yhdessä perheiden kanssa. Syksyisin teemme yhdessä vanhempien kanssa lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman, jossa käydään läpi lapsen kasvua ja kehitystä koskevat asiat ja asetetaan yhteisiä tavoitteita tulevaa kautta varten. Samalla keräämme tietoa vanhempien toiveista toimintaan liittyen. Keväisin suunnitelma päivitetään ja tarkastellaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lapsella on mahdollisuus osallistua keskusteluun vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Päiväkodissamme käy säännöllisesti kiertävä erityislastentarhanopettaja. Teemme yhteistyötä lähikoulujen ja neuvolan kanssa. Lisäksi olemme tarpeen mukaan yhteydessä erityistyöntekijöihin kuten, puheterapeuttiin, fysioterapeuttiin, perheneuvolaan ja sosiaalityöntekijään. Tarjoamme käytännön harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja työelämään tutustujille. Seuraava

6 Rohkea aloitteellisuus Päiväkodissamme on avoin asenne uusille toimintatavoille ja toiminnan kehittämiselle. Henkilökunta kehittää aktiivisesti työtään ja ammattitaitoaan esim. valitsemalla koulutuksia, joiden sisältö palvelee lapsiryhmän tarpeita. Taloudellisuus Päiväkodin toimintavälineiden hankinnoissa huomioimme taloudellisuuden lisäksi kestävän kehityksen näkökulman. Lapsia opetetaan huolehtimaan yhteisistä tavaroista sekä ympäristöstä. Johtajan tehtävänä on huolehtia, että henkilökuntaa on paikalla lain ja asetuksen mukaisesti. Henkilökunnan lomat keskitetään lasten loma aikoihin. Kaupin tiimillä on käytössä vakituisina varahenkilöinä lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja. Perustehtävään keskittymällä toteutamme tehokasta ja laadukasta päivähoitoa. Seuraava

7 Leikki, liikunta ja luovuus Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin ja liikunnan kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin lapsen toimintaan sekä sisällä että ulkona. Varhaiskasvatusympäristömme on leikkiin ja liikuntaan kannustava sekä tiloiltaan että välineiltään. Sammon päiväkodissa toteutetaan päivähoidon Luova, leikkivä lapsi ohjelmaa. Tähän liittyen toteutamme mm. Aija Leinosen materiaaliin pohjautuvaa musiikki ja taidekasvatusta. Etusivulle

8 VANHEMPIEN OSUUS LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA Päivähoidossa aloittavan lapsen perhe kutsutaan tutustumiskäynnille. Tutustumiskäyntien tavoitteena on helpottaa lapsen päivähoidon aloitusta, lisätä henkilökunnan tietämystä lapsesta; hänen tavoistaan ja tarpeistaan. Tutustumiskäynnit ja käytännöt järjestetään luomaan pohjaa hyvälle yhteistyölle, luottamukselle ja lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa. Säännöllisillä keskusteluilla, esim. tuonti ja hakutilanteissa, vahvistetaan vanhempien ja päivähoidon yhteistä kasvatustehtävää ja keskinäistä luottamusta. Vanhempien kanssa sovitaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä käytännöistä ja ne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaksi. Päiväkodissamme järjestetään perheille yhteisiä tapahtumia mm. syys ja talvitapahtumat sekä erilaiset juhlat ja vanhempainillat. Lasten vanhemmat osallistuvat Tampereen kaupungin järjestämiin palvelukyky ja asiakastyytyväisyyskyselyihin. Sammon päiväkodin vanhemmilta pyydetään toimintakauden päätteeksi toukokuussa ruusut ja risut palautetta. Kaikkien näiden palautteiden antama tieto hyödynnetään suunnittelussa. Etusivulle

9 VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jokaisen lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma on suunnittelun pohjana. Lasta kuunnellen ja havainnoiden kasvattajat löytävät lapsen kiinnostuksen kohteet, jotka ovat pohjana toiminnan suunnittelulle, painotuksille ja toteutukselle. Kasvattajat käyttävät toiminnan suunnittelun pohjana myös perheiden antamia laatupalautteita (palvelukyky, asiakastyytyväisyys, sekä Kaupin oma ruusut ja risut kysely). Kasvattajat huomioivat lapsen ja lapsiryhmän erityispiirteet suunnittelussa. Viikkosuunnitelmat ovat vanhempien nähtävillä ilmoitustaululla. Etusivulle

10 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Kasvattajat huolehtivat, että ryhmässä vallitsee avoin, luottavainen ilmapiiri, joka saavutetaan aidolla vuorovaikutuksella. Kasvattajat luovat lapsille turvalliset puitteet esim. yhdessä lasten kanssa sovituilla säännöillä. Oppimisympäristöä muunnellaan yhdessä lasten kanssa ryhmän tarpeita vastaavaksi ja erilaisten teemojen mukaan lasta innostavaksi, huomioiden lasten erilaisuus ja kiinnostuksen kohteet. Toimintaa kirjataan eteisessä olevaan vihkoon tai kansioon sekä lasten omiin kasvun kansioihin, toiminnasta on nähtävillä valokuvia. Toimintavälineet ovat lasten saatavilla: esim. avonaisissa hyllyissä lasten korkeudella liikuntavälineitä on lasten saatavilla Seuraava

11 Leikki, liikunta ja luovuus Päiväkotimme sijaitsee puistoalueen keskellä ja lähellä Kaupin metsää. Tämä mahdollistaa retket luontoon. Oma pihamme tarjoaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen leikkiin ja liikuntaan (esim. hiihto puistopihassa). Käytössämme on oman salin lisäksi naapurikoulun liikuntasali, lisäksi olemme luoneet ryhmätilat liikuntaan kannustaviksi (esim. hyppyruudukot, kiipeilyköydet, renkaat, liikuntaleikit). Toteutamme lasten toiveita leikkivälineiden ja materiaalien valinnassa ja mahdollistamme lasten pitkäkestoisen leikin. Lasten käytössä on myös vesileikkihuone, verstas, viheriö ja pikkukeittiö. Kannustamme lapsia luovuuteen tarjoamalla heille mahdollisuuksia tutkimiseen ja oivaltamiseen sekä taiteelliseen kokemiseen ja itseilmaisuun. Seuraava

12 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen tuen tarpeen arvioiminen edellyttää kokonaiskuvan luomista lapsesta, hänen vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan. Vanhempien ja kasvattajien havainnot lapsesta ovat pohjana lapsen tuen tarpeen arvioinnille. Tarvittaessa lapselle laaditaan erityisen tuen suunnitelma yhdessä vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa. Päiväkodissamme käy säännöllisesti kiertävä erityislastentarhanopettaja. Hän toimii erityisen tuen asiantuntijana ja antaa tietoa eri tukitoimista lapsen tuen tarpeen mukaan. Yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa selvitetään lapsen kuntoutukselliset tarpeet ja tavoitteet. Etusivulle

13 KIELI JA KULTTUURINÄKÖKULMIA Kieli on kommunikoinnin ja ajattelun väline. On tärkeää tiedostaa lapsen yksilöllinen tapa kommunikoida. Kieli ja ajattelu kehittyvät vuorovaikutuksessa. Lapsi oppii kieltä päivän toiminnoissa, perushoitotilanteissa, vertaisryhmässä ja pienryhmissä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. luemme satuja loruttelemme laulamme keskustelemme ja kuuntelemme kannustamme luovaan ilmaisuun Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset Lapsen aloittaessa päivähoidon keskustelemme vanhempien kanssa perheen tavoista ja kulttuurista sekä arvioimme lapsen suomen kielen tasoa. Lapselle annetaan hänen lähtötasonsa mukaista suomenkielen opetusta monipuolisen toiminnan kautta (esim. pelit, leikit, arjen tilanteet). Perheellä on mahdollisuus tulla päiväkotiin kertomaan omasta kulttuuristaan. Etusivulle

14 ARVIOINTI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatusympäristön arviointi Arvioimme varhaiskasvatusympäristöä käyttäen apuna päivähoidon laatukriteereitä sekä kontekstianalyysiä. Tarkastelemme varhaiskasvatusympäristöä sisällä ja ulkona aina turvallisuusasiat huomioiden. Jatkuvan turvallisuuden arvioinnin lisäksi arvioimme varhaiskasvatusympäristön monipuolisuutta, esteettisyyttä ja toiminnallisuutta. Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Lasten ääni kuuluu päivittäisissä keskusteluissa ja erilaisten lastenkokousten kautta. Viisivuotiaat lapset osallistuvat vuosittain lasten laatukyselyyn. Perheillä on mahdollisuus osallistua päivähoidon palvelukyky ja asiakastyytyväisyyskyselyihin. Päiväkodissamme vanhemmilta pyydetään toimintakauden päätteeksi ruusut ja risut palautetta. Etusivulle