LÄNSIKAAREN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 LÄNSIKAAREN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Seikkailusaaren esiopetusryhmä Tärkeintä, mitä aikuinen voi antaa lapselle tässä maailmassa, ovat Juuret ja Siivet.

2 1. YKSIKKÖ Länsikaaren päiväkoti Länsikaari Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetuksessa noudatamme Nurmijärven kunnan koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetus alkaa ja päättyy Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Seikkailusaaren esiopetusryhmä on kokopäiväryhmä, jossa esiopetusta toteutetaan toimintavuoden aikana vähintään 700 tuntia. Ryhmässämme on 14 esiopetusikäistä lasta. Esiopetus painottuu ryhmässämme klo 9 13 väliselle ajalle. Iltapäivät käytämme opetukseen lasten vireystilan huomioiden. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Länsikaaren päiväkoti sijaitsee keskellä omakotitaloaluetta Rajamäessä Länsikaaren koulun naapurissa. Elokuussa 2008 toimintansa aloittaneen päiväkotimme piha rajoittuu koulun alueeseen sekä urheilukenttään, joka on otettu käyttöön syksyllä 2010 Länsikaaren koulun laajennuksen myötä. Kävelymatkan päässä päiväkodistamme löytyy

3 metsiä, peltoja, puistoja sekä monia muita retkikohteita, kuten kirjasto ja uimahalli. Käytämme myös aktiivisesti uutta urheilukenttää, johon toivomme talveksi jäädytettävän luistelukentän. Monikäyttöisiin sisätiloihimme kuuluvat omien ryhmätilojen lisäksi suurehko monitoimitila, josta käytämme nimitystä Touhula. Nämä tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan joko koko ryhmänä tai pienryhmien muodossa. Kaiken toiminnan ohessa lapselle löytyy myös mahdollisuus hiljentymiseen ja lepoon. Kaikissa tiloissamme on esillä välineitä ja materiaaleja, joita lapsi voi hyödyntää vapaasti leikkiin, pelaamiseen, kädentaitoihin, liikuntaan ja musisointiin yksin, muiden lasten kanssa tai yhdessä aikuisen kanssa. Erityisesti omat ryhmätilamme muuttavat ilmettään erilaisten opetusaiheiden, projektien ja tapahtumien myötä. Päiväkotimme tilojen lisäksi käytämme Länsikaaren koulun tiloja esi- ja alkuopetuksen niveltapahtumiin sekä koulun laajennuksen myötä valmistuvaa uutta liikuntasalia jumppatuokioihimme marraskuun alusta alkaen. Fyysinen toiminta- ja oppimisympäristömme vastaa monella tapaa lapsen kehitystasoa sekä antaa myös tarvittavat haasteet lapsen kehityksen edistämiseksi. Ympäristö on rakennettu herättämään lapsen mielenkiinto uusien asioiden tutkimista, kokeilemista ja soveltavaa ongelmanratkaisua kohtaan. Psyykkisen toiminta- ja oppimisympäristömme kulmakivinä toimivat kiireettömyys, turvallisuus ja oikeus työrauhaan, jonka aikuiset luovat omalla toiminnallaan. Tällaisessa ilmapiirissä lapsella on oikeus olla lapsi - ilmaista tunteitaan, saada osakseen kiitosta ja kannustusta sekä tulla kuulluksi. Tämän kaiken aikuiset varmistavat aidolla läsnäolollaan, rajojen ja sääntöjen asettamisella sekä opettamalla lapsille kuuntelemisen ja keskustelemisen jaloa taitoa. Sosiaalisen toiminta- ja oppimisympäristön luomme yhteistyössä päiväkotimme muiden lapsiryhmien ja aikuisten kanssa. Näin ollen järjestämme esim. kaikkien ryhmiemme yhteisiä tapahtumia sekä muita leikki- ja toimintahetkiä yli ryhmärajojen.

4 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET Kielellinen ja motorinen oppiminen tutkien ja kokeillen Suomalaisen luonto rikkaana oppiympäristönä Monipuolinen leikki ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot Koulun aloittamiseen valmistautuminen hyvät tavat, muiden ihmisten huomioiminen, vastuu omasta itsestä ja lähiympäristössä liikkuminen 5. TOIMINNAN TAVOITTEET Tavoitteenamme on luoda lapselle turvallinen kasvuympäristö, jossa lapselle tarjotaan runsaasti aineksia kielen rikastuttamiseen sekä itseilmaisuun, omaan ajatteluun ja oivaltamiseen tutkimisen ja kokeilun kautta. tuetaan lapsen motorista oppimista ja oman kehon tuntemusta erilaisissa oppimisympäristöissä monipuolisin välinein ja harjoituksin. lasta opetetaan arvostamaan suomalaista luontoa oppiympäristönä rohkaisten tätä tutkimaan, kokeilemaan ja pohtimaan luonnon tarjoamaa oppiainesta aikuisen opastuksella. tuetaan lapsen oikeutta leikkiin sekä sosiaalisten taitojen ja eettisen ajattelun kehittymistä vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. lapsella on lupa kokeilla ja epäonnistua sekä olla oma persoonallinen itsensä, kerätä onnistumisen kokemuksia sekä oivaltaa omia vahvuuksiaan minäkuvansa ja itsetuntonsa tueksi. Samalla lapsi voi myös opetella nimeämään, säätelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. vahvistetaan lapsen kouluvalmiustaitoja sekä arjessa selviytymistä tulevana koululaisena.

5 6. MENETELMÄT Esiopetuksessamme eheytämme eri sisältöalueet (musiikki, liikunta, äidinkieli, matematiikka, kädentaidot, kulttuuri, etiikka ja ympäristökasvatus) kokonaisopetukseksi. Oppimateriaalina käytämme Salainen maa kirjasarjaa, jossa yhdistyvät sadun maailma, ystävyys ja tunteet, luonto sekä äidinkieli ja matematiikka. Kirjasarjan lapselle tarkoitetun harjoituskirjan tehtävät tukevat omalta osaltaan esiopetuksen toiminnallisia menetelmiä. Salaisen maan lisäksi tuemme lapsen kielellistä kehitystä saduin, loruin, lauluin, roolileikein ja draaman keinoin. Lisäksi vahvistamme lasten suun motoriikkaa ajoittain suujumpan keinoin. Motorista oppimista tuemme liikkumalla erilaisissa toimintaympäristöissä ja olosuhteissa monipuolisin välinein. Ennen talven tuloa sekä keväällä teemme lähes viikoittain Metsämörri -retken lähimetsään tutkien erilaisia luonnonilmiöitä, kasveja ja eläimiä sekä pohtien jokamiehen oikeuksia ja velvollisuuksia lähiympäristössä. Oman kehon hallintaa ja lapsen motorisia perustaitoja vahvistamme vapaalla ja ohjatulla leikillä metsäretkillä sekä muussa sisä- ja ulkoliikunnassa. Sisäliikunnassa paneudumme mm. nassikkapainiin, erilaisiin temppuratoihin, joukkuepeleihin ja liikuntaleikkeihin erilaisten välineiden avulla. Lisäksi liikumme lumella ja jäällä sekä vedessä läheisessä uimahallissa eskariuintien muodossa. Osallistumme syksyllä myös Nuoren Suomen Varpaat Vauhtiin kampanjaan, jolla pyrimme tarjoamaan virikkeitä myös lapsen oma-aloitteeseen liikkumiseen niin päiväkodissa kuin kotona. Hienomotorisia haasteita tarjoamme lapsille erilaisten kädentöiden, kuten ompelun, muovailun ja leipomisen parista kynätehtävien ohella. Lapsen leikkiä ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja tuemme kaiken muun ohella erilaisilla leikkiprojekteilla. Pyrimme jättämään esiopetussuunnitelmaan myös tilaa lasten omille ideoille ja ajatuksille sekä vapaalle leikille. Oppiminen tapahtuu ensisijaisesti erilaisissa aikuisten ja lasten vuorovaikutustilanteissa, joissa leikki ja toiminnallisuus toimivat kaiken perustana. Suosimme esiopetuksessa pienryhmä- ja parityöskentelyä, jota tuemme tarvittaessa aikuisen antamalla

6 henkilökohtaisella ohjauksella. Näin lapsi saa tarvittavan tuen yksilölliselle kasvulle ja kehitykselleen oppimisprosessissa muiden lasten kanssa. Suurimman osan aikaa ryhmämme esiopetusikäiset lapset toimivat kahdessa pienryhmässä Aarteenetsijöissä ja Tutkimusmatkailijoissa. Pienryhmätoiminnassa pyrimme vastaamaan lapsen kuulluksi tulemisen tarpeeseen sekä muihin kasvua ja kehitystä edistäviin tarpeisiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ohjaavan aikuisen kanssa. Toimimista isossa ryhmässä harjoittelemme ensisijaisesti siirtymä- ja ruokailutilanteissa sekä enenevässä määrin myös opetustilanteissa kevätkaudella koulun aloituksen lähestyessä. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Näin ollen huolehdimme lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvistä tekijöistä myös yhteistyössä muun henkilöstön kanssa ja tarvittaessa kiertävän erityislastentarhanopettajan tuella. Huolehdimme turvallisesta, virikkeellisestä kasvu- ja oppimisympäristöstä sekä kasvuun liittyvien esteiden poistamisesta yhdessä vanhempien kanssa. Myös päivittäiset lepohetket, ruokailut ja hygieniakasvatus kuuluvat osaksi esiopetuksen oppilashuoltoamme. Lapsikohtainen oppilashuolto edellyttää tarvittaessa myös yhteistyötä muiden tukitahojen kanssa. Esimerkiksi lasten keskuudessa esiintyviin kiusaamistilanteisiin sekä muihin lapsen kasvua ja kehitystä uhkaaviin tilanteisiin sovellamme Nurmijärven kunnan VARPU projektin keinoja. Varhaisen puuttumisen (VARPU) keinoihin kuuluvat mm. huolen puheeksi ottaminen vanhempien kanssa sekä verkostoituminen muiden yhteistyötahojen kanssa (kiertävä erityislastentarhanopettaja, esimies, perhetyö, perheneuvola, terapeutit sekä lastensuojelu). Tämän lisäksi päiväkotimme johtaja kutsuu koolle kaksi kertaa toimintakaudessa esiopetuksen pedagogisen oppilashuoltoryhmän (OHR), johon kuuluu esiopettajan lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijatahoja, kuten

7 psykologi, alkuopettaja, sosiaalityöntekijä jne. Pedagogisen OHR:n tarkoituksena keskustella monipuolisen ja turvallisen oppimisympäristön kehittämisestä, lasten huolenpidosta arjessa sekä erityistä tukea ja hoitoa koskevista asioista. Keskusteltaviin asioihin voivat täten kuulua kiusaaminen ja sen ennaltaehkäisy, ruokailutilanteet ja muut käyttäytymiseen liittyvät asiat ryhmissä sekä yhteistyö esim. lähikoulun kanssa. Näin ollen pedagoginen OHR toimii ennaltaehkäisevänä näkökulmasta käsin paneutumatta yksittäisen lapsen asioihin. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT Koko päiväkodin lauluhetket kerran kuukaudessa Retket lähiympäristöön Nuoren Suomen Varpaat vauhtiin kampanja syys-lokakuussa Eskareiden uimakoulu Rajamäen uimahallissa Metsä tutuksi perhetapahtuma ryhmämme perheille syksyllä 2010 Joulujuhla koko päiväkodin perheille joulukuussa Länsikaaren koulun salissa Luisteluretket Klaukkalan jäähalliin sekä lähikentälle Toiminnallinen vanhempi & lapsi ilta ryhmämme perheille keväällä 2011 Nuoren Suomen Pihaseikkailu tapahtuma päiväkotimme perheille huhtikuussa Koko päiväkodin retket ja tapahtumat Yhteiset retket ja tapahtumat koulun kanssa Eskareiden kevätretki ja päiväkotimme kevätjuhla Rajamäen alueen eskareiden Maailmalle! tapahtuma toukokuussa

8 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Teemme vanhempien kanssa yhteistyötä kasvatuskumppanuuden hengessä, mikä tarkoittaa tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämän kasvatuskumppanuuden edellytyksenä toimivat keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja kunnioitus. Lapsen aloittaessa esiopetusvuotensa esiopettaja käy vanhempien kanssa aloituskeskustelun, mikäli lapsi siirtyy kotihoidosta esiopetukseen. Mikäli lapsella on aiempi hoitopaikka, aloituskeskustelu toteutetaan nivelkeskusteluna, johon kutsutaan mukaan myös työntekijä lapsen aikaisemmasta hoitoryhmästä. Päiväkotimme sisällä ryhmästä toiseen siirtyvien lasten kohdalla keskustelu hoidetaan tiedonsiirtona lastentarhanopettajien kesken vanhempien luvalla. Syyskuussa esiopettaja laatii yhdessä vanhempien kanssa keskustellen lapselle henkilökohtaisen esiopetussuunnitelmaan. Tähän esiopetussuunnitelmaan kirjataan lapselle yksilökohtaiset tavoitteet esiopetusvuodelle. Marras-joulukuussa esiopettaja tekee jokaisesta esiopetusikäisestä lapsesta väliarvioinnin, jonka pohjalta suosittelee tarvittaessa vanhemmille lapsen osallistumista kouluvalmiustutkimukseen tammikuussa. Huhtikuussa esiopettaja kirjaa lapsen henkilökohtaiseen esiopetussuunnitelmaan loppuarvioinnin, joka käydään läpi tarkemmin kolmikantakeskustelussa vanhempien, lapsen ja esiopettajan kesken. Tässä keskustelussa esiopettaja pyytää myös luvan lapsen esiopetussuunnitelman ja arvioinnin luovuttamiseen tulevalle luokanopettajalle kouluun. Kouluun tutustumisen jälkeen luokka- ja koulujakojen varmistuttua esi- ja alkuopettaja käyvät tiedonsiirtokeskustelun niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat antaneet luvan tiedonsiirtoon. Tähän tiedonsiirtokeskusteluun voivat myös vanhemmat halutessaan osallistua oman lapsensa osalta. Kaikkien näiden yhteistyömuotojen lisäksi esiopetusryhmän aikuiset ovat avoimessa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa kaikissa arjen tilanteissa ja tapahtumissa. Muita yhteistyömuotojamme toimintavuonna ovatkin päivittäiset keskustelut lasten tuonti- ja hakutilanteissa vanhempainillat ja muut päiväkodin tapahtumat perheille

9 lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman ja tarvittaessa tuki- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen syksyllä sekä loppuarviointi keväällä lapsen ohjaaminen tarvittaessa kouluvalmiustutkimukseen tammikuussa 2011 vanhempien kanssa keskustellun väliarvioinnin pohjalta huolen puheeksi ottaminen, tukitoimien järjestäminen ja/tai olemassa olevien tukitoimien ylläpitäminen ja arviointi hyödyntäen tarvittaessa alue-elton, perhetyöntekijä tms. tahon apua Metsä tutuksi tapahtuma syksyllä 2010 sekä toiminnallinen Vanhempi & lapsi ilta keväällä 2011 toiminnasta tiedottaminen kuukausitiedottein, kyselyt ja palautteet toiminta yhteistyössä päiväkotimme kannatusyhdistyksen kanssa. 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Koulun aloittamiseen valmistaudumme lasten ja vanhempien kanssa yhteistyössä Länsikaaren koulun kanssa. Ystävyysluokkamme tänä vuonna on Länsikaaren koulun 1F-luokka, jonka opettajana toimii Hanna Salmi. Esiopettaja ja luokanopettaja laativat syys- ja kevätlukukaudeksi esi- ja alkuopetuksen yhteisen toimintasuunnitelman, jonka avulla esiopetusikäiset lapset saavat esimakua koulumaailmasta. Keväällä esiopetusikäiset lapset saavat ystävyysluokastamme kummioppilaan, joka auttaa toimimalla vertaistukena esiopetusikäisen kouluun siirtymistä. Toimintavuonna yhteistyömuotojamme Länsikaaren koulun kanssa ovat mm. yhteiset ulko- ja sisäliikuntatuokiot yhteiset lauluhetket jouluiset leivonta- ja kädentaitopajat pienryhmittäin Ystävänpäivän juhlistaminen yhdessä eskareiden osallistuminen ystävyysluokan matematiikan ja äidinkielen tunneille pienryhmittäin

10 Keväällä lapsen oma esiopetussuunnitelma sekä loppuarviointi toimitetaan vanhempien suostumuksella siihen kouluun, johon lapsi siirtyy esiopetusryhmästä. Lisäksi tavoitteena olisi myös käydä tuolloin alkuopettajan kanssa henkilökohtainen tiedonsiirtokeskustelu, johon myös huoltajalla olisi mahdollisuus halutessaan osallistua. 11. ARVIOINTI Arvioimme vanhempien kanssa lapsen kehitystä ja kasvua sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista keskustellen toimintavuoden edetessä, tarvittaessa kouluvalmiustutkimuksen lähestyessä tammikuussa sekä kevätkauden lopulla. Lapsi itse arvioi omaa oppimistaan ja taitojensa karttumista tutkimalla töitään, harjoituskirjaansa sekä kasvun kansiotaan sekä keskustelun että kirjallisen arvioinnin keinoin (kuvasymbolein). Itsearvioinnissa aikuinen on aktiivisena tukijana. Itsearvioinnin tavoitteena on lapsen myönteinen ja realistinen minäkuva sekä vahvuuksien tunnistaminen ja oppimisen ilo. Työyhteisönä arvioimme omaa työtämme keskustellen erilaisissa palavereissa, kehittämispäivissä ja koulutuksissa sekä esimies-alaiskeskusteluissa. Keskusteluissa hyödynnämme lapsilta, vanhemmilta ja yhteistyötahoiltamme saamaamme palautetta sekä peilaamme työtämme päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön. Palautetta saamme myös lasten henkilökohtaisista esiopetussuunnitelmista sekä mahdollisista tuki- ja kuntoutussuunnitelmista. Arvioinnin avulla pidämme yllä jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä kasvattajina. Toimintavuoden päättyessä annamme lapsille todistuksen muistoksi osallistumisestaan ryhmämme esiopetukseen päiväkotimme kevätjuhlassa.