S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän tausta... 2 4 Suunnittelun tavoitteet... 3 5 Suunnittelun lähtökohdat... 3 6 Aluetta koskevat suunnitelmat... 4 7 Laaditut ja laadittavat selvitykset... 5 8 Vaikutusten arviointi... 5 9 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 6 9.1 Osalliset... 6 9.2 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu... 6 10 Yhteystiedot... 7
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (7) VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. 2 Suunnittelualue Suunnittelualueen sijainti. Tuulipuiston yleispiirteinen sijainti on esitetty punaisella aluerajauksella. Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa Vuohtomäen alueella noin 17 kilometriä Pyhäsalmesta kaakkoon. Tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Keiteleentiestä (Säviä-Pyhäsalmi seututie) ja tuulipuiston etäisyys Pyhäjärvestä on lähimmillään noin viisi kilometriä. Tuulipuiston länsiosista on etäisyyttä Kiuruveden kaupungin ja Pohjois-Savon maakunnan rajaan hieman alle kilometriä.
2 (7) 3 Suunnittelutehtävän tausta Puhuri Oy suunnittelee Vuohtomäen alueelle 8-9 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta rakennettavalla maakaapelilla tuulipuiston länsipuolella sijaitsevalle Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Suunnittelualueella on sekä yksityistä maanomistusta että valtion (Metsähallitus) maanomistusta. Puhuri Oy on tehnyt vuokraesisopimuksia tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen maanomistajien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt 16.5.2012 päätöksen, ettei Vuohtomäen tuulipuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Puhuri Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Pyhäjärven kaupungille, jonka kaupunginvaltuusto on 27.8.2012 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Kaava-alueen rajaus sekä tuulivoimaloiden (8 kpl) ja sähköaseman sijainnit (päivitetty 5.6.2013).
3 (7) 4 Suunnittelun tavoitteet 5 Suunnittelun lähtökohdat Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulipuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Pyhäjärven kaupunginvaltuusto. Suunnittelualueen nykytila Vuohtomäen tuulipuiston alue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautotietä ja alueen luoteisosassa sijaitsee vanha autio maatila. Suunnittelualueen lähimmät asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Keiteleentien ja pohjoispuolella Niinimäentien varressa sekä etelässä Hulanperällä. Luonnonympäristö ja suojelukohteet Suunnittelualueen metsät ovat talouskäytössä olevia havupuuvaltaisia kangasmetsiä. Alueen länsiosassa metsät ovat kuusivaltaisia tuoreita kankaita, muuten metsät ovat kuivahkoja mäntypuustoisia kankaita. Alueella on useita laajoja hakkuuaukeita. Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista metsää. Suot ovat mäntypuustoisia rämeitä. Lähes kaikki suot ja soistumat on ojitettu. Suunnittelualueen luoteisosassa olevan autioituneen maatilan ympärillä on umpeenkasvavia peltoja ja niittyä. Suunnittelualueen arvokkaina luontokohteina voidaan mainita luonnontilainen suo alueen itäosassa, joka on ojittamatonta rämettä ja reunassa kuusivaltaista korpea. Iso-Karvolan eteläpuolella on pienialainen ympäristöään rehevämpi korpi, joka on kuitenkin puustoltaan käsiteltyä. Suunnittelualueen lähin suojelualue on noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Natura-alue Toukkasuo-Huttusuo, joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan.
4 (7) 6 Aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitseva Vuohtoniemen-Vuohtomäen alue on tunnistettu arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alue edustaa seudulle tyypillistä vaaraviljelymaisemaa. Aluetta ei ole osoitettu viimeisimmässä (RKY 2009) inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Myös Pyhäjärven ympäristö on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaismuistokohteita. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Vuohtomäen osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä lukuun ottamatta 110 kv:n voimalinjaa. Tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Pyhäjärvi on ympäristöineen osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi ja osa Vuohtoniemen-Vuohtomäen alueesta on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Maakuntakaavassa Pyhäjärvi on osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi sekä kehittämisperiaatemerkinnällä luonnon monikäyttöalueeksi. Vuohtoniemen-Vuohtomäen aluetta ei ole inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2009 inventoinnin mukaan (RKY 2009).
5 (7) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Tuulipuisto sijaitsee pääosin selvityksen kohteella 133, joka on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan C- luokkaan (lisäselvityksiä vaativat alueet) maisema-arvojen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville elokuussa 2012. Maakuntakaavaluonnoksessa Vuohtomäen tuulipuiston alueelle ei ole esitetty aluevarausmerkintöjä. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Pyhäjärven ranta-alueet on yleiskaavoitettu. Tuulipuistosta etäisyyttä Pyhäjärven ranta-alueille on lyhimmillään noin 5 kilometriä. 7 Laaditut ja laadittavat selvitykset 8 Vaikutusten arviointi Osayleiskaavaa varten laaditaan seuraavat selvitykset: luontoselvitykset kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit linnustoselvitykset (pesimälinnustoselvitys) lepakkoselvitys arkeologinen inventointi maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro-ohjelmalla) Selvitysten keskeiset tulokset esitetään osana kaava-aineistoa. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä ja välkettä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtäviin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan tuulivoimaloiden rakennuskohteiden läheisyyteen, osa vaikutuksista ulottuu laajemmalle alueelle, kuten maisemavaikutukset. Arvioinnissa hyödynnetään ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista.
6 (7) 9 Osallistuminen ja vuorovaikutus 9.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Vuohto-Niinimäen kyläyhdistys. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys, Pyhäjärven riistanhoitoyhdistys, metsästysseura Vuohto-Erä, Pyhäjärven ilmailukerho. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Elenia Verkko Oy, Finavia Oyj, Findgrid Oyj, Pyhäjärven lentokenttä Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat sekä Kiuruveden kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois- Savon liitto, Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä. 9.2 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu Kaavoituksen vireilletulo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaava on ilmoitettu vireille Pyhäjärven kaavoituskatsauksessa 2012 (Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.8.2012). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtäville 10.10-8.11.2012 välisen ajan. Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 7.11.2012. Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu 2012 - tammikuu 2013) Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetettiin nähtäville ja siitä tiedotettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.1. 6.2.2013 välisen ajan.
7 (7) 10 Yhteystiedot Saatu palaute (lausunnot ja mielipiteet) on käsitelty koosteeksi. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (helmi - elokuu 2013) Osayleiskaavasta järjestettiin 2. viranomaisneuvottelu 26.2.2013. Osayleiskaavaehdotus on hyväksytty ja asetettu nähtäville Pyhäjärven kaupunginhallituksen 18.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitettiin julkisesti ja osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 3.4.-2.5.2013. Saadut lausunnot ja muistutukset vastineineen on käsitelty koosteeksi. Ehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville Osayleiskaavaratkaisussa tehtyjen muutoksien vuoksi osayleiskaava asetetaan uudelleen ehdotuksena nähtäville. Pyhäjärven kaupunki päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Pyhäjärven kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Hyväksymisvaihe (syksy 2013) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. Pyhäjärven kaupunki PL 15 (Ollintie 26), 86801 Pyhäsalmi Tekninen johtaja Sami Laukkanen puh. 044 4457 684 sami.laukkanen@pyhajarvi.fi FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu 13-17 D, 90100 Oulu Jouni Mäkäräinen, YTM Jaakko Isoherranen, arkkitehti SAFA puh. 050 516 7865 puh. 050 592 1948 jouni.makarainen@fcg.fi jaakko.isoherranen@fcg.fi