Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä itsetunta leikin ja myönteisten ppimiskkemusten avulla. Tavitteena n myös, että lapsen kehitykseen ja ppimiseen vaikuttavat ngelmat havaitaan ja niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdllisesti ilmeneviä vaikutuksia. Esipetus perustuu leikinmaiseen lapsesta lähtevään timintaan, jssa tärkeinä tekijöinä vat myös ikeanlainen ppimisympäristö, petuksen eheyttäminen ja yhteistyö hultajien kanssa. Esipetus yhdessä varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen kanssa mudstaa lapsen kannalta jhdnmukaisesti etenevän kknaisuuden. Päiväkti Röllin esipetuksessa tavitteena vat lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnn vahvistuminen lapsen ssiaalisten ja tunne-elämän taitjen kehittyminen arjessa tarvittavien perustaitjen harjitteleminen ppimaan ppimisen taitjen kehittäminen Päiväkti Röllillä n ma Kestävän kehityksen suunnitelma, jnka avulla kestävän kehityksen ppiminen tehdään suunnitelmalliseksi saksi päiväkdin arkea ja timintaa. Päiväkdilla n vusittain vaihtuva kestävän kehityksen teema. Esipetuksen ppimisympäristö n rakennettu siten, että lapsi pystyy tteuttamaan arjessaan kestävän kehityksen mukaisia pieniä ympäristötekja. Lapsen näkökulmasta kestävä kehitys tarkittaa hyvin knkreettisia asiita, kuten kaverista hulehtimista, lähiympäristön tutkimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen ppimista 2. Esipetuksen tteuttaminen 2.1. Miten lapsi ppii? Tutkimalla, kysymällä, timimalla ja leikkimällä Esipetusikäinen lapsi n aktiivinen, utelias, liikkuva, leikkivä, ssiaalinen, tunteva, tutkiva, phtiva ja keskusteleva ppija. Lapsi ppii uusia asiita vurvaikutuksessa tisten lasten ja aikuisten kanssa liittämällä tietja, taitja ja kkemuksia aikaisemmin pittuun. Röllin esipetusryhmässä lapsen mat kysymykset vat tärkeitä ja kyseenalaistamiseen kannustetaan ppimisprsessi n tärkeämpi kuin lpputuls lapsi sallistuu timinnan suunnitteluun ja arviintiin humiidaan erilaiset ppijat ja ppimismenetelmät arkipäivän tilanteet vat tärkeä sa ppimista lapsi saa harjitella matimisuutta ja vastuunttamista lasta hjataan tiedstamaan ja arviimaan maa ppimistaan Lapsen kknaisvaltaisessa kehityksessä ja ppimisessa leikillä n merkittävä suus. Lapsi ei leiki tietisesti kehittyäkseen, vaan siksi, että leikki tuttaa hänelle tyydytystä, huvia ja ila. Leikki kuuluu keskeisesti myös esipetukseen. Esikuluikäinen lapsi leikkii mielellään rli-. rakentelu- ja
sääntöleikkejä. Aikuisen tehtävä n hulehtia, että lapsi saa tilaa ja mahdllisuuksia maehtiseen leikkiin ja lisäksi aikuinen vi tarjta aiheita uusien leikki-ideiden syntymiseksi. Röllissä pitaan leikkien, tutkien ja timien; yksin, parin kanssa ja ryhminä. Esipetuksen työskentely perustuu leikinmaiseen, lapsen kehitystassta lähtevään timintaan, jssa humiidaan lapsen kiinnstuksen khteet. Jka päivä lapsilla n aikaa ja mahdllisuuksia myös vapaaseen maan leikkiin. 2.2. Missä lapsi ppii? - Usvametsän ja Peiknpesän kätköissä, muuta maailmaa tutkien Oppimisympäristöllä tarkitetaan fyysistä, psyykkistä, ssiaalista, pedaggista ja emtinaalista ympäristöä, jssa timinta tapahtuu. Oppimisympäristö mudstuu ilmapiiristä, rakennuksista, tilista, välineistä ja lunnnvaraisesta ympäristöstä. Röllin esipetusryhmä timii Usvametsän ja Peiknpesän tilissa. Päiväkdin liikunta- ja musiikkisalit vat esikululaisten käytettävissä kerran viikssa. Lapsilla n mahdllisuus myös uintiin ja saunmiseen. Röllissä n avara ja mnipulinen piha-alue, jsta löytyy metsäistä maasta ja mahdllisuudet mnipuliseen leikkiin ja liikkumiseen. Liikunnassa hyödynnämme lisäksi Menninkäisentaipaleen liikuntakenttää yleisurheiluun ja luisteluun ja hiihtämään pääsemme lähiladuille. Oppimisympäristönämme vi välillä timia mikä tahansa retkikhde ja vaikkapa lähikulu, jnka kanssa teemme yhteistyötä esipetusvuden aikana. Röllissä tavitteenamme n rakentaa turvallinen ja lämmin ilmapiiri, jssa lasta arvstetaan ja rhkaistaan mukaan yhteiseen timintaan ja vurvaikutukseen. Yhteiset lasten kanssa ludut spimukset auttavat lumaan ja ylläpitämään timivaa ppimisympäristöä. 2.3. Millin lapsi ppii? - Oppimisen ila arjen tilanteissa Lapsen esikulupäivä kstuu hjatusta timinnasta, maehtisesta vapaasta leikkiajasta sekä matimisuuden harjittelusta erilaisissa arjen tilanteissa. Päivään sisältyy mnia siirtymätilanteita ja perustimia, jissa lapsi ppii uusia ja hyödyllisiä timintatapja ja harjittelee matimisuutta. Kaikissa näissä tilanteissa ryhmän aikuiset vat läsnä ja tarvittaessa auttavat lasta. Päiväkdin timinta-aika ja esikululaisten päiväjärjestys: 6.30 Päiväkti aukeaa 8.00-8.30 Aamupala 8.45 Aamupiiri 9.00-11.00 Esikulutimintaa / ulkilu 11.00 Rukailu 11.45 12.15 Lephetki 12.15 13.00 Esikulutimintaa 13.00-14.00 Vapaata leikkiä 14.00 Välipala 14.30 Leikkejä sisällä ja ulkna 17.00 Päiväkti suljetaan
Päivähitn tul- ja lähtötilanteet Tul- ja lähtötilanteet vat tärkeitä tilaisuuksia hultajien ja henkilökunnan tapaamiselle, sillin n mahdllisuus pulin ja tisin kerta tärkeitä lapsen kuulumisia. Aina, kun haette lapsenne päiväkdista hulehtikaa siitä, että lapsen ryhmän aikuinen tai jku muu henkilökunnasta n asiasta tietinen. Ilmittakaa etukäteen myös tilanteet, jllin lasta hakee jku muu kuin hultaja. Lapsilla ei le turvallisuussyistä lupaa hakutilanteessakaan pistua päiväkdin piha-alueelta ilman aikuista. Siisteyskasvatus ja hygienia: Esikululaiset hulehtivat itse käsien pesusta päiväktiin tullessaan, aina ennen rukailua ja tarvittaessa timintatukiiden yhteydessä. Autamme lasta tarvittaessa WC-timissa. Rukailun yhteydessä lapsille tarjtaan Xylitl - pastilli. Oman kamman tai harjan vi tuda lapsen maan kaappiin. Pukemis- ja riisumistilanteissa lapset harjittelevat j itsenäisesti löytämään ja pukemaan mat varusteensa. Esikululaiset ulkilevat säällä kuin säällä, jten vanhempien n hulehdittava lapselle spiva varustus erilaisiin säälsuhteisiin. Vaatteisiin tulee merkitä lapsen nimi. Omaan lkerkaappiin n hyvä varata myös yksi varavaatekerta sisälle ja liikuntavaatteet sisäliikuntaan. Uintipäiväksi lapsi tarvitsee uima-asun ja pyyhkeen. Sisällä tivmme lasten käyttävän sisäkenkiä tai tssuja. Kiinnitämme yhdessä lapsen kanssa humita myös man vaatelkern siisteyteen ja hjaamme vaatteiden ripustusta ja viikkausta. Ulkilua lapsilla n pääsin kaksi kertaa päivässä. Ulkilutilanteet vat valvttuja, mutta yleensä lasten maehtisen timinnan aikaa. Päiväkdissa n kirjattuna ulkiluun liittyvät säännöt, jita kaikki lapsiryhmät nudattavat. Ulklelujen keräys varastn n päiväkdin lasten yhteinen tehtävä ja myös ktiinlähtötilanteessa lapsia pastetaan viemään leluja varastn. Rukailutilanteissa lapset saavat ttaa itse haluamansa määrän rukaa, periaatteella kaikkea maistetaan. Lapsia hjataan terveellisiin rukailutttumuksiin, kauniisiin pöytätapihin ja rukailuvälineiden ikeaan käyttöön. Rukailutilanne n myös maini mahdllisuus kkea yhteisöllisyyttä sekä harjitella auttamisen ja vurvaikutuksen taitja. Esikulun ruka tulee Röllin masta keittiöstä. Rukahullsta vastaa emäntä Riitta Ylönen. Lep: Esikululaiset viettävät massa ryhmätilassaan pienen levähdyshetken rukailun jälkeen. Päiväktiin vi tuda man, pienen tyynyn, jnka vi säilyttää massa naulakklkerssa. Js lapsi tarvitsee vielä päiväunet, asiasta vidaan spia. Omia leluja saa eskariin tuda jka päivä. Leluvalinnassa tivmme teidän humiivan, että lelu mahdllistaa ja tukee ryhmässä yhdessä leikkimistä, masta lelustaan lapsi hulehtii itse. Peliknslit ja kännykät eivät le jkapäiväisiä leluja, niiden tumisesta svitaan yhdessä erikseen. Syntymäpäivät: Kunkin lapsen syntymäpäivää vietetään päiväkdissa kerran esikuluvuden aikana. Vietämme pienen juhlahetken ja lapsi vi halutessaan tarjta jtain pientä herkuteltavaa ryhmässä. Lasten mia kdin syntymäpäiväkutsuja ei jaeta päiväkdissa vaan kkamme kauden alussa vanhempien yhteystietlistan, jnka avulla mahdlliset kutsut vitte timittaa pstitse tai viestein.
3. Esipetuksen yksityiskhtaiset tavitteet ja sisällöt 3.1. Lapsen sallisuus Röllissä Osallisuus n vastavurisuutta, aita khtaamista ja kiinnstusta tisen ajatuksista ja tärkeäksi kkemista asiista, sekä yhdessä tekemistä ja kkemista. Lapsi n aktiivinen man arkensa ja elämänsä rakentaja; lasten mielipiteet ja ideat humiidaan ja tarvittaessa muutetaan asiita ja timintja niiden phjalta. Lasten alitteesta syntyneitä timintja arvstetaan ja mahdllistetaan. Timinnan aiheet valitaan läheltä lapsen maailmaa. Leikki ja tutkiminen vat tärkeimmät timinta- ja ppimistavat. Lapsen ääntä ja ajatuksia tudaan näkyviin; lasten havainninti ja timinnan dkumentinti yhtenä päiväkdin timintatapana. Lapsen sallisuutta tukee kasvattaja, jka n lapsen lähellä havainniden, kuunnellen ja humiiden lapsen tarpeita. Aikuinen myös rhkaisee lasta tekemään itse, sallistumaan, ilmaisemaan itseään ja rakentamaan ssiaalisia suhteita ryhmässä. Usvametsässä lapset vat mukana lumassa yhteisiä timintasääntöjä, hulehtimassa masta timintaympäristöstään erilaisissa arjen apulaistehtävissä sekä ideimassa yhteistä timintaa. Lasten leikkejä arvstetaan ja ppimisessa humiidaan timinnallisuus ja erilaiset ppimistavat. 3.2. Opetuksen eheyttäminen Eheyttävä petus mudstuu kknaisuuksista, jtka liittyvät tisaalta lapsen elämänpiiriin ja tisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja täsmentäviin sisältöihin. Keskeistä timinnan suunnittelussa ja tteutuksessa n aktiivinen vurvaikutus lasten kanssa ja lapsille merkityksellisten kkemusten tuttaminen. Lapsi kkee ppimisen merkityksellisenä, kun pittavat asiat sidtaan arkielämään ja lapsi havaitsee, että pituilla asiilla n käyttöarva. 3.3. Nämä taidt auttavat lasta ppimaan Esipetuksessa tuetaan lapsen työskentely- ja ppimaan ppimisen taitja. Näitä vat: itsenäinen tekemisen vahvistaminen päivittäistiminnissa, esim. mista tavarista ja tehtävistä hulehtiminen keskittyminen ja kuunteleminen, muistaminen, hjeiden mukaan timiminen työn lppuun saattaminen, järjestelmällinen työskentely ja ngelmaratkaisutaidt vastuunttamisen harjittelu masta timinnasta ja ppimisesta kiinnstuneisuus ppimisesta eli tiedn ja taidn halu
3.4. Opetuksen yhteiset tavitteet ja ppimiskknaisuudet Tämänhetkisessä petussuunnitelmassa luetellaan keskeiset sisältöalueet, jista ppimisen sisällöt ja timinta rakentuvat. Sisältöalueet vat ssiaaliset taidt, kieli ja vurvaikutus, matematiikka, etiikka ja katsmus, ympäristö ja lunnntiet, terveys, fyysinen ja mtrinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Uusi esipetuksen petussuunnitelmaperusteet sen sijaan krstaa ppimiskknaisuuksien rakentamista lasten ppimisen tukena. Oppimiskknaisuudet mudstuvat lasten kiinnstuksen khteista ja petukselle asetettavista yhteisistä tavitteista. Yhteiset tavitteet perustuvat eri tiedn- ja taidnalista nuseviin, esipetuksen kannalta leellisiin petuksen tavitteisiin sekä laaja-alaiselle saamiselle asetettuihin tavitteisiin. Oppimiskknaisuuksina tteutetun petuksen tavitteena n tukea lasten kknaisvaltaista kasvua ja hyvinvintia sekä tarjta mnipulinen perusta heidän saamisensa edistymiselle. Opetukselle asetetut yhteiset tavitteet n ryhmitelty viideksi kknaisuudeksi. Kuhunkin kknaisuuteen n kttu tavitteita, jilla n tisiinsa liittyviä petuksellisia ja kasvatuksellisia tehtäviä. Eri kknaisuuksien tavitteita ja sisältöjä yhdistellään pedaggisesti tarkituksenmukaisella tavalla esipetuksen ppimiskknaisuuksia mudstettaessa. Kknaisuudet vat nimeltään seuraavat: ilmaisun mnet mudt, kielen rikas maailma, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja timin ympäristössäni sekä kasvan ja kehityn. 4. Yhteistyö kdin kanssa sekä kasvun ja ppimisen tuki esipetuksessa 4.1 Yhteistyö kdin kanssa Päiväkti Röllissä leville minieskareille järjestetään kevään aikana mahdllisuus tutustua esikuluun ja uudet, Rölliin tulevat lapset ja hultajat kutsutaan tutustumaan esikuluun kesäkuussa. Jkaisen lapsen tavitteet esipetusvudelle kirjataan syksyllä lapsen esipetuksen ppimissuunnitemaan yhdessä hultajien ja esipetuksen pettajan kanssa. Kuulumisia lapsen esipetuspäivästä ja muista asiista vaihdetaan päivittäin hakutilanteissa. Syksyllä pidetään kaikille päiväkdin ryhmille vanhempainilta. Vanhemmilla n tullin mahdllisuus tutustua esipetusryhmän timintaan ja tuda esille yhteisesti tärkeitä asiita esipetusvutta ajatellen. Maaliskuussa järjestetään myös tinen vanhempainilta kulun lähtöön liittyvistä asiista. Huhtikuussa yhdessä hultajien kanssa arviidaan kulunutta timintakautta ja sitä, miten syksyllä asetetut tavitteet n saavutettu. Samalla kirjataan esippilaan siirttiedt kuluun lmake, jnka päiväkti lähettää tulevan kulun pettajalle. 4.2 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Esipetusvuden syksyllä laaditaan yhdessä hultajien ja esipetuksen pettajan kanssa lapsen ma ppimissuunnitelma, jta tteutetaan, seurataan ja arviidaan esipetusvuden aikana. Lapsen ppimissuunnitelma n suunnitelma lapsen kasvun ja ppimisen etenemisestä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma laaditaan kaikille päiväkdin esipetukseen sallistuville.
4.3 Tuen järjestämisen periaatteet Esipetuksessa työskentely n leikinmaista, lapsen kehitystassta lähtevää ryhmä- ja yksilötimintaa, aikuisen tukemana ja hjaamana. Jkaisella lapsella n mahdllisuus mista lähtökhdista käsin saada tukea kasvulleen ja ppimiselleen sekä kehittää ppimisvalmiuksiaan. Työskentelyn ja tuen perustana esipetuksessa vat kdin kanssa svitut tavitteet. Lapsi vi esipetuksessa saada yleistä tukea, tehstettua tukea tai erityistä tukea. Erityistä tukea tarvitseva lapsi vi saada esipetusta Röllin esipetusryhmässä tai muussa lapsen kehitystä vastaavassa ryhmässä. Esipetuksen ja tuen järjestämisen lähtökhtana vat sekä esipetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja ppimis- ja kehitystarpeet. Esipetusta ja tukea suunniteltaessa n tettava humin, että lapsen tuen tarve vi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimudn tarpeesta useamman tukimudn tarpeeseen. Lapsen saaman tuen tulee lla justavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasisena kuin se n tarpeellista. 4.3.1 Yleinen tuki Päiväkti Röllissä yleisen tuen mutja vat mm. yhteistyö hultajien kanssa, mnipuliset pedaggiset menetelmät ja työtavat, petuksen eriyttäminen, petusryhmien justava muunteleminen, petusmateriaalien mnipulinen käyttö sekä ennakiva tai kertaava lisäpetus. Yleisestä tuesta vastaa esikulun pettaja. 4.3.2 Tehstettu tuki Tehstettua tukea annetaan sillin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehstetun tuen tarve n saatettu tdeta aikaisemmin tai se tdetaan esipetusvuden aikana. Tehstetun tuen alittaminen perustuu pedaggiseen arvin, jnka laatimisesta vastaa esipetuksen pettaja. Arvissa kuvataan millaista tukea lapsi n aiemmin saanut, sekä arviidaan millaisia järjestelyjä tarvitaan lapsen ppimisen ja kasvun tukemiseksi jatkssa. Pedaggiset järjestelyt vivat sisältää esimerkiksi ppimisympäristöön, petus- ja hjaushenkilöstöön, petus- ja piskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagginen arvi käsitellään mniammatillisesti. Mukana vat lapsen esipetuksen pettaja, erityislastentarhanpettaja, muut asiantuntijat ja hultajat. Päätöksen tehstetun tuen antamisesta tekee päiväkdin jhtaja. Erityislastentarhanpettaja timii usein myös mniammatillisen työn krdinijana. Tehstettua tukea annetaan lapselle, jka tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukimutja. Tuki n vielä suunnitelmallisempaa ja tavitteellisempaa kuin yleisessä tuessa. Oppimisvalmiuksia tuetaan systemaattisesti käyttäen ryhmä- ja yksilöhjausta sekä kuntutuksellisia elementtejä, esimerkiksi petuksen, päiväjärjestyksen ja ympäristön strukturimista. Tehstetun tuen riittävyyttä arviidaan viimeistään esipetusvuden keväällä. Lapsen siirtyessä kuluun tehstetun tuen jatktarvetta arviidaan esipetusvuden keväällä yhteisneuvttelussa.
Esipetuksen pettaja vastaa yhteisneuvttelun kllekutsumisesta. Yhteisneuvtteluun sallistuvat hultajat, esipetuksen pettaja, varhaiskasvatuksen erityispettaja (elt), lasten asiissa mukana levat asiantuntijat sekä tulevan kulun pettaja ja tarvittaessa erityispettaja. Tarvittaessa lapsen siirtymistä takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään uuteen pedaggiseen arvin perustuen. Mikäli tehstettu tuki ei riitä lapsen kasvun ja ppimisen tueksi, alitetaan pedaggisen selvityksen laatiminen mahdllisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. Pedaggisesta selvityksestä vastaa elt. 4.3.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille, jiden esipetusta ei kasvun ja ppimisen vaikeuksien vuksi vida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään jk yleisen tai pidennetyn ppivelvllisuuden piirissä. Erityinen tuki mudstuu erityispetuksesta ja muusta ppilaan tarvitsemasta tuesta. Erityisen tuen päätöksen jälkeen ppilaalle laaditaan Henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jka tarkistetaan säännöllisesti. Erityislastentarhanpettaja n tiiviisti mukana arjen tuen suunnittelussa, tteutuksessa ja arviinnissa. Esipetuksen pettaja vastaa siitä, että HOJKS:iin kirjatut tiedt siirtyvät kuluun yhteistyössä hultajien kanssa. 4.3.4 Pidennetty ppivelvllisuus Kulutusjhtaja tekee päätöksen lapsen ttamisesta pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin. Js päätös n tehty ennen esipetusvuden alkua, lapsella n ikeus esipetukseen sen vuden syyslukukauden alussa, jllin hän täyttää viisi vutta. Tullin lapsi n pääsääntöisesti esipetuksessa minieskariryhmässä tai muussa kehitystä vastaavassa ryhmässä. Lapselle laaditaan tällöin timinta- ja kuntutussuunnitelma. Seuraavan timintakauden alussa hän jatkaa ppivelvllisuuttaan esipetusryhmässä tai muussa kehitystä vastaavassa ryhmässä, jllin hänelle laaditaan henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Lapsi vi alittaa pidennetyn ppivelvllisuuden myös sinä vunna kun hän täyttää kuusi vutta. 4.3.5 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella tai muulla tukea tarvitsevalla lapsella n ikeus saada maksutta petukseen sallistumisen edellyttämät peruspetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Palveluiden tarkituksena n taata esipetuksessa lapselle kasvun ja ppimisen perusedellytykset ja mahdllisimman esteetön ppimisympäristö. Päätöksen tulkitsemis- ja avustajapalveluista tekee päivähidn esimies. 4.4 Yhteistyö muiden tahjen kanssa Esipetuksessa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja peruspetuksen kanssa. Päiväkti Rölli n tehnyt vusien ajan yhteistyötä Ruhialan kulun kanssa. Yhteistyömutina vat eri sisältöiset
ryhmien vierailut kululla, kulun väen vierailut päiväkdissa ja tarvittaessa kulun alittajan pettajan sallistuminen kevällä pidettävään siirtkeskusteluun. Seurakunnan työntekijät käyvät päiväkdilla pitämässä kynttilähetken muutaman kerrantimintakauden aikana. Lisäksi sallistumme seurakunnan järjestämiin tapahtumiin juluna ja pääsiäisenä. Hultajien niin halutessa lapset eivät sallistu seurakunnan järjestämään timintaan. Teemme vusittain vaihtelevaa yhteistyötä eri tahjen kanssa, esim. pelastuslaitksen vierailut, taidemusen näyttelyt ja uimakulu. 5. Oppilashult esipetuksessa 5.1. Oppilashult Oppilashulllla tarkitetaan lapsen hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa esipetusyhteisössä. Oppilashulta tteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä kk esipetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä ppilashultna. Tämän lisäksi lapsella n ikeus yksilökhtaiseen ppilashultn. Mnialainen yhteistyö n ppilashullssa keskeistä. Oppilashulenpitn kuuluu ennaltaehkäisevä työ, kriisityö, hulen puheeksi ttaminen sekä npea ngelmiin puuttuminen. Oppilashulttyötä hjaavat luttamuksellisuus, kunniittava suhtautuminen lapseen ja hultajaan sekä heidän sallisuutensa tukeminen. Esipetuksen ppilashult kstuu kk kaupungin, alueen, yksikön ja yksittäisen lapsen ppilashulenpidsta. Mikkelin kaupungin ppilashulenpidn hjausryhmä hjaa esipetuksen ppilashulln timintaa lainsäädännön ja petussuunnitelman perusteiden mukaan. Yhteisöllisen ppilashulln suunnittelufrumina timii alueellinen mnialainen yhteistyöryhmä (aluevarpu), jka vastaa yksiköiden esipetuksen yhteisöllisestä ppilashullsta, suunnittelee ppilashulta alueella, pitää tilannekatsauksia, jakaa infrmaatita ja käsittelee ajankhtaisia ilmiöitä. Esipetusyksikössä ppilashullsta vastaa yksikön jhtaja. Oppilashulln työtä tekevät yksikön henkilökunta, erityislastentarhanpettaja ja kiertävä erityislastentarhanpettaja. tarvittaessa mukaan vidaan kutsua myös muita asiantuntijita. Yksikön tehtävänä n hulehtia esipetuksen pedaggisesta kehittämisestä humiiden lapsiryhmän tarpeet. Jkaisessa esipetusyksikössä kirjataan vusittain yksikön ma lukuvusisuunnitelma, jka sisältää yksikkökhtaisen ppilashultsuunnitelman. Röllin esipetuksessa yksittäisen lapsen ppilashult kuuluu esikulun pettajalle, lapsen kanssa työskentelevälle muulle henkilöstölle, päiväkdin jhtajalle ja tarvittaessa erityislastentarhanpettajalle. Hultajien lisäksi ppilashultn vivat sallistua heidän sustumuksellaan mm. neuvlan terveydenhitaja, lääkäri, tukiyksikön työntekijät, lastensujelun ssiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä. Esipetuksessa yksittäisen lapsen asiita käsiteltäessä hultajat vat läsnä. Js heillä ei le siihen mahdllisuutta, hultajia tiedtetaan asian käsittelystä ja käsittelyssä tehdyistä päätöksistä
kirjallisesti. Js hultajilla n lastenvalvjan tai ikeuden vahvistama yhteishultajuus, lähtökhtana n, että mlempia vanhempia infrmidaan lasta kskevissa asiissa. Käsiteltäessä yksittäisen lapsen asiaa kirjataan asiaa asiantuntijaryhmässä, kirjataan käsittelystä ppilashultkertmus. Kirjaamiseen käytetään valmista lmaketta. Oppilashultkertmukset tallennetaan ppilashultrekisteriin ja ne vat salassa pidettäviä. Esipetukseen sallistuvalla n ikeus turvalliseen ppimisympäristöön, jhn kuuluu fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen turvallisuus. Lähtökhtana n lasten ja esipetuksen henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa lsuhteissa. Päiväktiin n laadittu vusittain tarkastettava pelastussuunnitelma, jka sisältää timintahjeita erilaisten vaara- ja kriisitilanteiden varalle. Yksikön lukuvusisuunnitelmaan kirjataan vusittain suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Sen tarkituksena n tukea lasten yhteisöllisyyttä ja ssiaalisia taitja, sekä auttaa aikuisia humaamaan lapsiryhmässä esiintyviä ristiriitja ja kiusaamistilanteita. Suunnitelma antaa myös hjeita näiden tilanteiden ratkmiseen ja selvittelyyn yhteistyössä lasten ja perheiden kanssa. Päiväktiimme n laadittu myös pihavalvntasuunnitelma, jnka tarkitus n saattaa jkaisen työntekijän tietn päiväktimme ulkiluun liittyvät säännöt ja mahdlliset vaaratilanteet. 5.2. Salassapit Kaikki lasta ja hänen perhettään kskevat tiedt vat lain mukaan pidettävä salassa. Salassapidlla tarkitetaan asiakirjjen pitämistä salassa ja kielta ilmaista tiet suullisesti eli vaitilvelvllisuus. Vaitilvelvllisuus kskee kaikkia Röllissä työskenteleviä henkilöitä. Esipetuksen hakemuksessa kysytään hultajilta, antavatk he luvan esipetuksen henkilöstölle lla yhteistyössä tulevan kulun kanssa. Lähtökhtana n sillinkin, että henkilöstö keskustelee aina ensin hultajien kanssa. Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmassa kysytään hultajilta lupa yhteistyöhön neuvlan, edellisen hitpaikan ja mahdllisten yhteistyötahjen kanssa. 6. Yhdessä mnikulttuurisesti maahanmuuttajataustainen lapsi esipetuksessa Maahanmuuttajataustaisen lapsen esipetus järjestetään päiväkdin esipetusryhmässä. He sallistuvat timintaan Mikkelin kaupungin, Päiväkti Röllin ja maan ppimissuunnitelmaansa sekä S2-suunnitelmaansa kirjattujen tavitteiden mukaisesti. Maahanmuuttajataustaisten lasten esipetuksessa tuetaan man kulttuurin ja äidinkielen kehittymistä mahdllisuuksien mukaan sekä annetaan Sumi tisena kielenä (S2) -petusta. S2- petusta tteutetaan sana päivittäistä esipetustimintaa, yksilö-, pari- sekä tarvittaessa pienryhmäpetuksena. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielen kehittymistä arviidaan arjen timinnassa sekä erilaisia havainninti- ja arviintimenetelmiä apuna käyttäen. Mikkelissä maahanmuuttajataustainen lapsi n ikeutettu saamaan sumen kielen petusta. Lasten hyvä äidinkieli n phjana uuden kielen ppimiselle. Vanhemmilla n ensisijainen vastuu äidinkielen ppimisen tukemisesta. Js vanhemmat haluavat, vi lapsi sallistua petustimen
järjestämään man äidinkielen petukseen jidenkin kielten salta. Opetus tapahtuu kaupungin kuluilla kerran viikssa. Vanhemmat kuljettavat lapsen äidinkielen petuksen ryhmiin. 7. Arviinti Timinnan tavitteiden ja sisältöjen tteutumisen arviinti n jatkuva prsessi. Timinnan arviinti hjaa suunnitelmien tarkastamista, uusien tavitteiden asettamista sekä timinnan kehittämistä. Timinnan arviintiin kuuluu tavitteiden, sisältöjen, työtapjen ja menetelmien sekä ppimis- ja kasvuympäristön arviinti. Opettaja kehittää jatkuvasti kasvatus- ja petuskäytäntöjään sekä phtii kriittisesti työnsä perusteita. Esipetusryhmässä pettaja n vastuussa timinnan päivittäisestä arviinnista. hän arvii suunnittelua, tavitteen asettelua ja timinnan tteutusta tiiminsä kanssa lapsilta ja hultajilta saadun palautteen perusteella. Esipetuksessa lasta havainnidaan ja hänen kasvua sekä ppimistaan arviidaan eri tilanteissa ja havainnista keskustellaan vanhempien kanssa. Arviinnin ja keskustelujen tarkituksena n auttaa aikuista ymmärtämään ja tuntemaan lasta paremmin ja kehittämään timintaa niin, että lapsen kasvu ja ppiminen edistyisivät parhaalla mahdllisella tavalla. Lapselle ilmaistavan arviinnin tulee lla kannustavaa ja lapsen itsetunta vahvistavaa, lisäksi sen tulee auttaa lasta mien kykyjen ja taitjen tuntemisessa. Lapsen itsearviintia tteutetaan lapsen man ppimissuunnitelman yhteydessä ja jatkuvissa vurvaikutustilanteissa lapsen ja aikuisen välillä. Lapsella n mahdllisuus arviida myös timintaa ja kkemuksiaan yhteisissä keskusteluissa.