Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Transkriptio

1 n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian hallitus

2 Sisältö 1 Ssiaali- ja terveysalan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn tavitteet... 1 Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn mudstuminen... 7 Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle... 8 Opintplkuvaihtehtja Opintjen hjaus Yrittäjyys Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ssiaali- ja terveysalan perustutkinta kskevia erityismääräyksiä Arviinnista ammatillisessa erityispetuksessa Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn tutkintkhtaiset terveydentilavaatimukset Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti Paklliset tutkinnn sat Kasvun tukeminen ja hjaus, 20 sp Kasvun ja kehityksen ammatillinen tukeminen arjessa Eri-ikäisten hjaus yksilöinä ja ryhmässä Lähihitaja kasvun tukemisen ja hjauksen tteuttajana Hit- ja hulenpit, 30 sp Turvallinen hit- ja hulenpittyö Päivittäisissä timinnissa auttaminen Lähihitaja hidn ja hulenpidn tteuttajana Kuntutumisen tukeminen, 20 sp Kuntutumisen suunnittelu, tteutus ja arviinti Erilaisten ja eri-ikäisten kuntutujien khtaaminen, tukeminen ja hjaaminen Lähihitaja kuntutumisen tukemisen ja hjauksen tteuttajana Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen saamisalan pakllinen tutkinnn sa Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen saamisala 50 sp Kasvatustietisuus ja vurvaikutus varhaiskasvatuksessa Alle kuluikäisen lapsen hit, kasvatus ja hjaus Kulu- ja nuruusikäisen lapsen kasvatus ja hjaus Sairaan ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuren hit, kasvatus ja kuntutus Vanhemmuuden ja perheen tukeminen ja hjaaminen Lasten ja nurten hit- ja kasvatustyön tteuttajana Mielenterveys- ja päihdetyön saamisalan pakllinen tutkinnn sa Mielenterveys- ja päihdetyön saamisala 50 sp Asiakkaan ja ptilaan tukeminen ja hjaaminen mielenterveys- ja päihdetyön timintaympäristöissä Terveyden ja hyvinvinnin edistäminen mielenterveys- ja päihdetyössä Lähihitajana mielenterveys- ja päihdetyön tteuttajana Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalan pakllinen tutkinnn sa Sairaanhidn ja hulenpidn saamisala 50 sp Turvallinen sairaanhit- ja hulenpittyö Asiakkaan ja ptilaan hitaminen ja hjaaminen sairaanhidn ja hulenpidn timintaympäristöissä Lähihitaja sairaanhidn ja hulenpidn tteuttajana Valinnaiset tutkinnn sat Lasten ja nurten mielenterveyden edistäminen 15 sp Lasten ja nurten hyvinvinnin ja mielenterveyden tukeminen Lähihitaja lasten ja nurten hyvinvinnin tteuttajana Vanhusten ktihit ja hulenpit 15 sp Ikääntyneiden hit ja hyvinvinnin tukeminen ktna Lähihitaja vanhusten ktihidn ja hulenpidn tteuttajana Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä

3 3 Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Kirjallinen viestintä (2 sp) Suullinen viestintä (2 sp) Media ja kulttuuri (1 sp) Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet, Englanti Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä

4 1 Ssiaali- ja terveysalan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn tavitteet Ssiaali- ja terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Alalla tarvitaan laaja-alaista saamista ja erikissaamista. Asiakasryhmät vat erilaisia ja heidän kanssaan tehdään työtä mnenlaisissa timintaympäristöissä. Asiakkaiden kulttuuritaustat vat myös hyvin erilaiset. Työssä krstuvat ammatilliset, eettiset sekä ihmissuhde- ja vurvaikutustaidt sekä alan tiettekniikan ja teknlgian hallinta. Ssiaali- ja terveysalan työ vaatii työntekijältä justavuutta ja kykyä speutua muuttuviin tilanteisiin sekä valmiutta maksua uusia tietja ja taitja. Ssiaali- ja terveysalalla palvelujen tuttajia vat julkinen, yksityinen ja klmas sektri. Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn surittanut lähihitaja työskentelee mniammatillisissa työryhmissä erilaisissa timintaympäristöissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Ssiaali- ja terveydenhulln peruspalveluissa lähihitaja tekee terveyttä edistävää, ehkäisevää ja kuntuttavaa kasvatus-, hit- ja hulenpittyötä. Mahdllisia ssiaalihulln työympäristöjä vat mm. varhaiskasvatuspalvelujen ja lastensujelun yksiköt sekä lapsiperheet, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt, ktihit sekä vanhusten erilaiset avhulln ja laitshidn yksiköt. Perusterveydenhullssa ja erikissairaanhidssa lähihitajat työskentelevät esimerkiksi terveyskeskusten vudesastilla ja pliklinikilla, suun terveydenhulln yksiköissä, päivystyksessä, periperatiivisissa yksiköissä, ensihidssa ja ktisairaalassa. Ssiaali- ja terveysalan timinnan tavitteena n asiakkaiden timintakyvyn ylläpitäminen sekä sallisuuden, hyvinvinnin ja terveyden kknaisvaltainen edistäminen. Tulevaisuudessa ssiaali- ja terveysalan palvelujen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, lapsiperheiden tuen tarve, päihde- ja mielenterveysngelmat sekä muut kansansairaudet. Työ sisältää yhä enemmän varhaista puuttumista ssiaalisiin ngelmiin ja kansanterveydellisiin riskeihin, yhteisöllisiä timintatapja sekä kumppanuusyhteistyötä verkstjen kanssa. Lähihitaja työskentelee eri kulttuureista tulevien asiakkaiden, ptilaiden ja työtekijöiden kanssa. Kdeissa tapahtuva hit, hulenpit, kuntutus, kasvatus ja vanhemmuuden tukeminen lisääntyvät ja mnipulistuvat. Uusia palvelumutja kehitetään tukemaan kaikkien väestöryhmien ktna asumista ja itsenäistä selviytymistä. Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn surittaneella n hyvät vurvaikutus-, ihmissuhde- ja neuvttelutaidt sekä kyky timia mniammatillisissa työryhmissä, prjekteissa ja yrittäjänä. Hän saa timia mnikulttuurisissa timintaympäristöissä ja n kielitaitinen. Hänellä n vahva saaminen ssiaali- ja terveysalan hit-, hulenpit-, kuntutus- ja kasvatus- ja hjaustehtävissä. Hän hyödyntää työssään kuntuttavaa työtetta ja edistää asiakkaiden hyvinvintia. Lähihitaja hallitsee ihmiseen, hänen ssiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä ja yhteiskuntaan liittyvän ammatillisen tietperustan ja ttaa sen humin työssään. Hän nudattaa työssään tietsujaa, työturvallisuutta ja ergnmiaa. Työ edellyttää lähihitajalta hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä halua hulehtia man saamisensa jatkuvasta kehittämisestä, työkyvyn ylläpidsta ja työhyvinvinnista. Lähihitaja khtaa työssään asiakkaan kknaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Työn tekemisessä krstuu vimavaralähtöinen ajattelu. Lähihitaja kunniittaa asiakkaiden ja ptilaiden vakaumusta, arvja ja kkemuksia. Lähihitajan ammattitaita ja persnallista saamista n myös hiljainen saaminen: tasapain mien tunteiden, arvjen ja asenteiden kanssa, man persnan luva käyttö, ma elämänhallinta ja usk miin kykyihin. Lähihitaja timii työssään ssiaali- ja terveydenhulln lainsäädännön ja säännösten mukaan, jtta ptilas- ja asiakasturvallisuus ja ptilaan ja asiakkaan ikeudet tteutuvat. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 1 (66)

5 Ammattialan arvperusta Lähihitajan työtä hjaavat keskeiset arvt vat elämän ja ihmisarvn kunniittaminen, itsemääräämisikeus, ikeudenmukaisuus, tasa-arv ja yhdenvertaisuus. Ammattieettisten hjeiden mukaan lähihitaja n vastuussa tekemästään työstä ensisijaisesti asiakkaalle ja myös yhteiskunnalle. Tämä vastuu edellyttää lähihitajalta jatkuvaa alansa seuraamista, tietjen päivittämistä sekä lisä- ja täydennyskulutusta ammatillisen saamisen syventämiseksi. Arvperusta mudstuu ammattieettisestä saamisesta (eettisten ngelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu, vastuullinen ja ikeudenmukainen timinta ja ammattietiikan nudattaminen) tiedllisesta saamisesta (ammatin tietperustan hallinta, elinikäinen ppiminen, kyky hankkia ja sveltaa uutta tieta ja perustella tekemiään ratkaisuja ja yrittäjämäinen ajattelu) taidllisesta saamisesta (vurvaikutus- ja viestintätaidt, ssiaaliset taidt ja ammatilliset taidt) saamisesta esteettisestä saamisesta (työ- ja elinympäristön esteettisyyden humin ttaminen, psitiivisen ilmapiirin luminen ja tisten humin ttaminen Tutkinnn tavitteet Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn surittanut lähihitaja työskentelee ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihitaja saa khdata eri elämänkulun vaiheissa levat asiakkaat ja ptilaat yksilöinä ja edistää timinnallaan heidän terveyttään ja hyvinvintiaan. Lähihitaja työskentelee ssiaali- ja terveysalan hit-, hulenpit-, kasvatus- ja kuntutustehtävissä. Hän saa avustaa ja hjata asiakasta ja ptilasta vimavaralähtöisesti, yksilöllisesti ja tasavertaisesti arjen tilanteissa. Hän saa hjata asiakasta ja ptilasta timintakyvyn ylläpitämisessä sekä terveellisissä elintavissa, kuten ravitsemuksessa ja liikunnassa sekä elämänhallinnassa. Hän saa hjata ja tukea asiakkaita ja ptilaita erilaisten hyvinvintipalvelujen hakemisessa ja käytössä sekä tarvittaessa erilaisten vertaistukea antavien yhteisöjen pariin. Lähihitaja saa hyödyntää työssään tutkintn kuuluvaa laaja-alaista ssiaali- ja terveysalan saamista erilaisissa timintaympäristöissä ja työskennellessään eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden ja ptilaiden ja heidän läheisten kanssa. Lähihitajan laaja-alainen ssiaali- ja terveysalan saaminen mahdllistaa tarvittaessa justavan siirtymisen alan erilaisiin työtehtäviin. Lähihitaja hyödyntää työssään valitsemansa saamisalan tuttamaa erikistuneempaa saamista. Lähihitaja saa työskennellä suunnitelmallisesti ja justavasti muuttuvissa tilanteissa sekä tehdä valintja ja päätöksiä luvasti. Lähihitaja saa timia työssään ssiaali- ja terveysalan arvperustan mukaisesti. Hän saa tunnistaa, käsitellä ja ratkaista työssä esiin tulevia eettisiä ngelmia ja nudattaa alansa ammattietiikkaa. Lähihitaja saa työskennellä vastuullisesti ja ikeudenmukaisesti sekä timia ikeuksiensa ja velvllisuuksiensa mukaisesti. Lähihitaja vastaa tekemästään työstä ensisijaisesti asiakkaalle ja ptilaalle mutta myös yhteiskunnalle. Lähihitaja saa ylläpitää ammattitaitaan seuraamalla alansa kehitystä, päivittämällä tietjaan sekä syventämällä ammatillista saamistaan lisä- ja täydennyskulutuksella tai hakeutumalla jatk-pintihin. Lähihitaja saa hulehtia masta työ- ja timintakyvystään, työhyvinvinnistaan ja ammattitaitnsa jatkuvasta kehittämisestä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 2 (66)

6 Lähihitaja saa timia työssään kknaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Lähihitaja kunniittaa asiakkaiden ja ptilaiden vakaumusta, arvja ja kkemuksia. Työssä krstuu asiakkaan terveyden edistäminen sekä hyvinvintia ja kknaiskuntutumista tukeva työte. Hän saa ttaa työskentelyssään humin asiakas- ja ptilasturvallisuuden, ennaltaehkäistä tapaturmien syntymistä sekä timia turvallisesti ja ergnmisesti. Hän saa tunnistaa väkivallan uhkan ja sen erilaiset ilmenemismudt (mm. perheja lähisuhdeväkivallan) ja sallistua väkivaltaa ja syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Hän saa timia asiakaslähtöisesti vammaisten (ml. henkilöt, jilla n näön ja/tai kuuln heikkus) asiakkaiden tai ptilaiden kanssa, edistää heidän timintakykyään ja hjata heitä apuvälineiden käytössä ja ssiaali- ja terveydenhulln ja kuntutuksen palvelujärjestelmässä. Lähihitaja sallistuu terveyden edistämiseen ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, hän tukee ptilaan tai asiakkaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä seksuaalisuuden yksilöllistä ilmenemistä. Hän sallistuu eri kansansairauksien ehkäisyyn niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin khdalla. Lähihitaja saa työskennellä mniammatillisissa ja -kulttuurisissa työryhmissä ja prjekteissa. Hän saa timia rakentavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kesken ja kmmunikida asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Hän saa käyttää työssään ammatillisia, vurvaikutus-, ihmissuhde- ja neuvttelutaitja sekä kielitaita. Hän saa hyödyntää työssään asiakas- ja ptilasryhmien ja työyhteisön jäsenten välistä vertaistukea. Lähihitaja saa ttaa työssään humin työ- ja elinympäristön esteettisyyden hyvinvinnin edistäjänä. Lähihitaja hallitsee ammattinsa keskeisen tietperustan, jka käsittelee ihmisen ja hänen psykssiaalisen ja fyysisen ympäristönsä sekä yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Hän saa ttaa työssään humin mavalvnnasta annetut määräykset sekä hyödyntää tiettekniikkaa ja alan teknlgiaa. Hänellä n valmiudet yrittäjyyteen sekä työskentelyyn mniammatillisissa verkstissa ja mnikulttuurisessa timintaympäristössä. Hän saa ttaa työssään humin ympäristö- ja kustannusvaikutukset ja timia taludellisesti, laadukkaasti ja tulksellisesti. Hän saa nudattaa työssään ympäristöä säästäviä kestävän kehityksen timintaperiaatteita. Hänellä n elinikäisen ppimisen valmiudet, ja hän saa hakea ja sveltaa työssään uutta tieta ja perustella tekemänsä ratkaisut. Asiakaspalvelun ja tiethallinnan saamisalan surittanut lähihitaja saa työskennellä ssiaali- ja terveysalalla vastuullisesti mniammatillisessa työryhmässä. Hän saa tukea ptilasta ja asiakasta yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti terveyden ja timintakyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Työ edellyttää lähihitajalta hidn tarpeen määrittelyä sekä itsenäistä päätöksentekkykyä. Hän saa tehdä ajanvarauksia, kirjittaa asiakirjja ja hulehtia ptilasasiakirjihin liittyvistä tehtävistä. Hän saa käyttää tiet- ja viestintätekniikkaa mnipulisesti sekä työskennellä vastaantttyössä ja plikliinisessa hittyössä. Asiakaspalvelun ja tiethallinnan saamisalan surittanut lähihitaja saa valmistella ja tehdä hittimenpiteitä ja tutkimuksia tai avustaa niissä. Hän saa hjata ptilasta tai asiakasta tutkimuksissa ja timenpiteissä sekä tteuttaa jälkitarkkailua. Hän hyödyntää työssään asiakaspalveluun ja tiethallintaan liittyvää tietperustaa. Tyypillisiä tämän saamisalan surittaneen lähihitajan työpaikkja vat terveyskeskukset, sairaaliden pliklinikat ja sastt, lääkäri- ja työterveysasemat sekä ssiaalihulln työyksiköt. Ensihidn saamisalan surittanut lähihitaja saa timia turvallisesti ensihitpalvelussa erilaisissa ympäristöissä ja hitaa ensihidn ptilasta ambulanssissa ja päivystysvastaantilla. Hän saa työskennellä ptilaan hitprsessissa pliklinikilla ja periperatiivisissa hityksiköissä. Lähihitaja saa käyttää työssään ensihitpalvelun, päivystysptilaan hittyön ja periperatiivisen hittyön edellyttämää tietperustaa sekä tehdä mniammatillista viranmaisyhteistyötä. Hän saa ttaa humin erilaisten sairauksien ja vammjen vaikutukset ihmisen elintimintihin ja käyttäytymiseen. Lähihitaja saa järjestää ensihitptilaalle ja hänen läheisilleen ja muille tapahtumassa mukana lleille psykssiaalista tukea. Hän saa käyttää työssään hitvälineitä ja terveydenhulln lait- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 3 (66)

7 teita sekä hulehtia niiden sekä ambulanssin päivittäisestä hullsta ja käyttökunnsta. Hän saa kuljettaa ambulanssia. Hän saa erilaisia immbilisaatihitn kuuluvia ptilaan repsiti- ja tuentahitja ja yleisimpien ylä- ja alaraajavammjen kipsauksen sekä niihin liittyvän ptilaan hjauksen. Tyypillisiä tämän saamisalan surittaneen lähihitajan työpaikkja vat sairaankuljetusyritykset tai pelastuslaitsten ensihitpalveluyksiköt, sairaaliden päivystyspliklinikat tai terveyskeskusten päivystysvastaantt sekä ylipistllisten sairaaliden tai keskussairaaliden leikkaussastt. Jalkjenhidn saamisalan surittanut lähihitaja saa työskennellä jalkjenhidssa ssiaali- ja terveysalalla ja tehdä yhteistyötä mniammatillisessa asiantuntijaverkstssa tiedstaen lähihitajan vastuun ja rajat. Hän saa hyödyntää jalkjenhittyössään tutkittua tieta ja vahvistettuja hit- ja timintahjeita. Hän saa hjata asiakasta tai ptilasta sekä erilaisia ryhmiä terveyden ja hyvinvinnin sekä jalkaterveyden edistämisessä ja jalkjen mahidn tteuttamisessa. Hän saa valmistella jalkjenhittilan erilaisiin ympäristöihin ja timia aseptisesti. Lähihitaja saa ennaltaehkäistä alaraajjen asentvirheiden ja rasitusvammjen syntymistä ja ttaa työssään humin eri-ikäisten jalkjenhittarpeet, tutkia ja tunnistaa asiakkaan jalissa levia muutksia, laatia jalkjenhitsuunnitelman ja tehdä jalkjenhidn. Hän saa lääkehidn ja liikehidn sekä suunnitella ja tteuttaa kevennykset ja hiera asiakkaan tai ptilaan jalat. Hän saa hultaa käyttämänsä välineet ja laitteet ja arviida tteuttamaansa jalkjenhita ja hjata asiakkaan jatkhitn. Lähihitaja saa hjata asiakasta tai ptilasta ssiaali- ja terveydenhulln palveluihin. Hän saa hjata liikkumisen apuvälineiden hankinnassa ja käytössä. Hän saa trjua työhönsä liittyviä terveysvaarja ja edistää maa ja työyhteisön työhyvinvintia. Jalkjenhidn saamisalan surittanut lähihitaja vi työskennellä terveyskeskuksissa, sairaalissa, kuntutuskeskuksissa sekä vanhustenhulln laitksissa julkisella ja yksityisellä sektrilla. Kuntutuksen saamisalan surittanut lähihitaja saa hjata ja tukea vimavaralähtöisesti erilaisten ja eri-ikäisten kuntutujien kuntutumista sekä edistää kuntutujan timintakykyä, terveyttä ja hyvinvintia kuntuttavalla työtteella mniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työskentelyssään kuntutukseen liittyvää tietperustaa. Lähihitaja hjaa kuntutujaa päivittäisissä timinnissa ja hyödyntää erilaisia kmmunikaatimenetelmiä vurvaikutuksessa ja viestinnässä. Kuntutuksen saamisalan surittanut lähihitaja saa hjata kuntutujalle terveyttä edistävää liikuntaa. Hän saa sveltaa kuntutusalan ammattihenkilöiden tekemiä timintakyvyn mittauksia, tehdä timintakyky- ja surituskykytestejä lähihitajan vastuualueella sekä hjata kuntutujaa tarpeellisten liikkumisvälineiden ja PT- apuvälineiden käytössä ja hankinnassa. Hän saa hyödyntää kuntutujan ssiaalista verksta ja käyttää verksttyön menetelmiä sekä tukea kuntutujaa sallistumaan kdin ulkpuliseen timintaan kuten esim. työ-, harrastus- ja vapaa-ajan timintaan. Tyypillisiä tämän saamisalan surittaneen lähihitajan työpaikkja vat kuntutujan ktiympäristö, ktihidn ja välimutisen asumisen ympäristöt, timinta- ja työkeskukset, työpajat, palvelukeskukset, kylpylät, terveyskeskusten vudesastt ja kuntutumisyksiköt sekä erilaiset kuntutumiseen liittyvät klmannen sektrin työpaikat. Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen saamisalan surittanut lähihitaja saa suunnitella, tteuttaa ja arviida eri-ikäisten lasten ja nurten hita ja kasvatusta mniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. Lähihitaja saa myös sairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nurten hita ja kasvatusta. Hän saa hjata yksittäistä lasta ja nurta sekä erilaisia ryhmiä sekä tukea lasten ja nurten välistä vurvaikutusta. Hän saa timia vastuullisesti, lapsilähtöisesti ja perhekeskeisesti. Lähihitaja hyödyntää työssään lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen tietperustaa. Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen saamisalan surittanut lähihitaja saa hjata perheitä yhteiskunnan tarjamien palveluiden ja tukitimien hyödyntämisessä. Hän saa edistää lapsen ja nuren terveyttä, hyvinvintia ja turvallisuutta sekä tunnistaa näihin liittyviä uhkatekijöitä sekä ehkäistä niiden syntymistä. Tyypillisiä lasten ja nurten hidn ja kasva- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 4 (66)

8 tuksen saamisalan surittaneiden työympäristöjä vat erilaiset varhaiskasvatuksen timintaympäristöt esim. päiväkdit, kulut, lastensujelun yksiköt, lasten ja nurten sairaalat sekä perhetyö. Mielenterveys- ja päihdetyön saamisalan surittanut lähihitaja saa edistää työssään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, sallistua mielenterveys- ja päihdengelmien ehkäisyyn sekä vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa. Hän saa suunnitella, tteuttaa ja arviida eri-ikäisen mielenterveys- ja päihdeasiakkaan ja -ptilaan hitja kuntutusprsessia. Lähihitaja saa arviida mielenterveys- ja päihdeasiakkaan timintakykyisyyttä, päivittäisistä timinnista selviytymistä sekä turvallisuuden ja avun tarvetta. Lähihitaja hyödyntää mielenterveys- ja päihdetyön tietperustaa sekä mielenterveys- ja päihdetyön hit- ja kuntutusmenetelmiä erilaisissa timintaympäristöissä. Mielenterveys- ja päihdetyön saamisalan surittaneen lähihitajan työ n ihmissuhdetyötä, jta tehdään yhdessä asiakkaan ja ptilaan, hänen perheensä sekä mniammatillisen työryhmän ja muiden asiantuntijiden kanssa. Työ vaatii man persnallisuuden käyttöä, jatkuvaa itsensä ja itsetuntemuksensa kehittämistä sekä kykyä hulehtia masta työhyvinvinnista. Tyypillisiä tämän saamisalan surittaneiden työpaikkja vat mielenterveys- ja päihdehulln yksiköt jk julkisella tai yksityisellä sektrilla. Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalan surittanut lähihitaja saa mniammatillisen työryhmän jäsenenä sekä itsenäisesti suunnitella, tteuttaa ja arviida asiakkaan ja ptilaan sairaanhita, hulenpita ja kuntutumista erilaisissa timintaympäristöissä. Hän hyödyntää työssään sairaanhidn ja hulenpidn mnitieteistä tietperustaa. Työssä krstuvat asiakkaan ja ptilaan terveyden, timintakyvyn, turvallisuuden ja hyvinvinnin edistäminen sekä niitä uhkaavien tekijöiden ehkäisy ja trjuminen. Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalan surittanut lähihitaja saa hjata ptilasta tai asiakasta ravitsemuksessa, terveissä elintavissa ja timintakykyä edistävässä liikunnassa sekä tteuttaa lääkehita. Lähihitaja saa edistää asiakkaan tai ptilaan vurvaikutusta ympäristönsä kanssa, päivittäisistä timista selviytymistä sekä hjata ja antaa tukea erilaisten ssiaalisisten ngelmien selvittämisessä. Sairaanhit ja hulenpit edellyttävät lähihitajalta itsenäistä päätöksenteka ja jatkuvaa ammattitaidn ylläpitämistä. Tyypillisiä tämän saamisalan surittaneen lähihitajan työpaikkja vat terveyskeskukset, sairaalat, yksityinen terveydenhult, vanhainkdit, palvelukeskukset tai asiakkaan kti. Suun terveydenhidn saamisalan surittanut lähihitaja saa timia suun terveydenhulln palvelujärjestelmässä mniammatillisen hittiimin jäsenenä sekä hjata asiakkaita ja ptilaita palvelujen käytössä. Hän saa hulehtia aseptisen timintaperiaatteiden mukaan hitympäristön timintavalmiudesta sekä välineiden hullsta. Suun terveydenhidn saamisalan surittanut lähihitaja saa arviida eri-ikäisten asiakkaiden tai ptilaiden suun terveydentilaa ja hjata asiakkaita tai ptilaita suun terveyden edistämisessä. Lähihitaja sallistuu suun tutkimukseen, paikkaus- ja juurenhitn, hampaanpistn ja iensairauksien hitn mniammatillisen hittiimin jäsenenä. Lisäksi hän saa man alansa lääkehidn. Hän saa käyttää alansa perustyövälineitä, työmenetelmiä ja materiaaleja, timia ergnmisesti sekä tunnistaa työhönsä liittyvät terveyshaitat. Hän sallistuu myös ikmishidn, suukirurgian, prtetiikan ja purentafysilgian hittimenpiteisiin hittiimin tukemana. Hän hyödyntää työssään suun terveydenhidn tietperustaa. Työympäristöjä vat julkiset ja yksityiset suun terveydenhulln yksiköt. Vammaistyön saamisalan surittaneella lähihitajalla n valmiudet suunnitella, tteuttaa ja arviida asiakaslähtöisesti eri-ikäisten, eri tavalla vammaisten ja eri kulttuureista tulevien asiakkaiden hita, kasvatusta ja kuntutusta mniammatillisen työryhmän jäsenenä. Hän hyödyntää työssään vammaistyön tietperustaa. Hän kunniittaa vammaisen asiakkaan itsemääräämisikeutta, saa tukea hänen sallisuuttaan ja tunnistaa man vallankäyttötapansa. Lähihitaja saa kmmunikida erilaisten asiakkaiden kanssa ja käyttää tarvittaessa puhetta tukevia tai krvaavia kmmunikaatimenetelmiä. Hän saa käyttää vammaistyön apuvälineitä ja hjata asiakasta niiden turvallisessa käytössä. Hän Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 5 (66)

9 saa tukea ja hjata vammaista asiakasta terveyden edistämisessä sekä khdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita. Vammaistyön saamisalan surittanut lähihitaja saa suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa vammaiselle asiakkaalle viihtyisän ja turvallisen asuin- ja elinympäristön. Työ n ihmissuhdetyötä, jta tehdään yhteistyössä vammaisen itsensä, hänen läheistensä sekä mniammatillisen työryhmän kanssa. Työ vaatii luvaa ngelmanratkaisutaita sekä jatkuvaa man työn kehittämistä. Tyypillisiä tämän saamisalan surittaneen lähihitajan työpaikkja vat erilaiset vammaistyön timintaympäristöt. Vanhustyön saamisalan surittanut lähihitaja saa suunnitella, tteuttaa ja arviida vanhuksen tai muistisairaan ihmisen timintakykyä ylläpitävää ja kuntutumista edistävää hita ja palvelua ja ssiaalista vurvaikutusta erilaisissa timintaympäristöissä. Hän saa hjata ja tukea vanhusta tai muistisairasta ihmistä päivittäisissä timinnissa ja maa elämää kskevassa päätöksentessa sekä tukea hänen sallisuuttaan yhdessä läheisten ja yhteistyöverkstjen kanssa. Timinnassaan hän saa ttaa humin asiakkaan elämänhistrian, vimavarat ja yksilöllisen elämäntilanteen. Hän saa timinnallaan edistää asiakkaan hyvää, mielekästä ja turvallista elämää. Vanhustyön saamisalan surittanut lähihitaja saa hjata vanhuksia ja heidän läheisiään fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisessä, terveiden elintapjen maksumisessa, käyttää kuntuttavia ja timintakykyä edistäviä työmenetelmiä ja ttaa humin työturvallisuuden. Hän saa kehittää ammattitaitaan ja vanhustyötä sekä hyödyntää man alansa mniammatillista tietperustaa. Tyypillisiä vanhustyön saamisalan työpaikkja julkisella, yksityisellä ja klmannella sektrilla vat ktihit, päivätiminta, palvelutalt ja -keskukset, dementiayksiköt, vanhainkdit ja sairaalat. Lisäksi ammatillisen peruskulutuksen tavitteena n antaa piskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Kulutuksen tavitteena n myös tukea piskelijiden kehitystä hyviksi ja tasapainisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa piskelijille jatk-pintvalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persnallisuuden mnipulisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietja ja taitja. (L630/1998, 5, muuts 787/2014). Elinikäisen ppimisen avaintaidt sisältyvät ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksiin ja yhteisten tutkinnn sien saamistavitteisiin sekä niiden arviintikriteereihin. Avaintaitjen tavitteena n tukea sellaisen saamisen kehittymistä, jta tarvitaan jatkuvassa ppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuuntssa sekä työelämän muuttuvissa tilanteissa selviytymisessä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 6 (66)

10 Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn mudstuminen 2. Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp Tutkinnn siin sisältyy saamisen hankkimista työssäppimisen kautta vähintään 30 sp 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 70 sp 2.12 Valinnaiset tutkinnn sat, 15 sp Tutkinnn sista Kasvun tukeminen ja hjaus Lasten ja nurten mielenterveyden edistäminen Hit ja hulenpit Vanhusten ktihit ja hulenpit Kuntutumisen tukeminen Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen saamisalan pakllinen tutkinnn sa, 50 sp Lasten ja nurten hit ja kasvatus 50 Vaihtehdt , ja piskelijan henkilökhtaisen pintplun kautta tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. 2.7 Mielenterveys- ja päihdetyön saamisalan pakllinen tutkinnn sa, 50 sp Mielenterveys- ja päihdetyö Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalan pakllinen tutkinnn sa, 50 sp Sairaanhit ja hulenpit 50 Paklliset 3. Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli 5 Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet 2 Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen Matematiikka 3 Matematiikka Fysiikka ja kemia 2 Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 1 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 8 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt 1 Yhteiskuntataidt Työelämätaidt 1 Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta 1 Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 4.1 Tutkinnn sa ammattitaita syventävistä tai laajentavista tutkinnn sista 4.2 Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa 4.3 Tutkinnn sa yhteisistä tutkinnn sista tai luki-pinnista 4.4 Tutkinnn sa jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista pinnista 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva tutkinnn sa Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista 0-3 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 7 (66)

11 Ammatillisten tutkinnn sien valinnaiset sat Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn ammatillisten tutkinnn sien valinnaisista tutkinnn sista tteutetaan Lasten- ja nurten mielenterveyden edistäminen ja Vanhusten ktihit ja hulenpit. Opiskelijan valinnan suessa muihin tutkinnn siin, ne vivat tteutua henkilökhtaisen pintplun kautta, työssäppimalla tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset sat Tteutetaan vusittain vahvistettavan paikallisen tarjnnan mukaan. Vapaasti valittavat tutkinnn sat Tteutetaan piskelijan henkilökhtaisen pintplun mukaan yhteisten tutkinnn sien valinnaistarjnnasta, kulutuksen järjestäjän tarjlla levista pintpluista, työssäppimisen kautta tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Tutkinnssa edetään tutkinnn sittain ja pintjen tarjnta n suunniteltu klmelle vudelle. Tutkinnn sa pitaan työelämän timintakknaisuuksina, työprsessin mukaan edeten. Suunnitellusta järjestyksestä ja tteutuksesta vidaan piketa piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaisesti. Opinnt vivat lyhemmät kuin klme vutta, js piskelijalla n saamisen tunnustamisia. Tutkinnn sat n kirjattu seuraavassa taulukssa perustutkinnn perusteiden mukaisesti numeriden. Tauluksta näkyy myös ammattisaamisen näyttöjen ja työssäppimisen suunniteltu ajitus. Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa työssäppimalla hankitaan saamista vähintään 30 sp edellyttämä määrä. Työssäppiminen sijittuu ensimmäiselle, tiselle ja klmannelle piskeluvudelle tai piskelijalle tehdyn, henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 8 (66)

12 Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2.1 Kaikille paklliset tutkinnn sat Kasvun tukeminen ja hjaus Hit ja hulenpit Kuntutumisen tukeminen Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen saamisala Lasten ja nurten hit ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdetyön saamisala Mielenterveys- ja päihdetyö Sairaanhidn ja hulenpidn saamisala Sairaanhit- ja hulenpit Valinnaiset tutkinnn sat Lasten ja nurten mielenterveyden 15 edistäminen Vanhusten ktihit- ja hulenpit Yhteiset tutkinnn sat Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen 9 saaminen Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 1 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä 8 tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta 1 sp 1. vusi 2. vusi 3. vusi Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp Taulukk kuvaa yhden alittavan ryhmän pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien pintjen sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 9 (66)

13 Opintplkuvaihtehtja Tutkinnn sittain etenevässä pintjen tarjnnassa piskelijan henkilökhtainen pintplku vi mudstua useasta erilaisesta vaihtehdsta. Opiskeluaika riippuu saamisen hankkimiseen kuluvasta ajasta. Sitä vidaan justavittaa tai npeuttaa henkilökhtaisilla valinnilla, henkilökhtaisesti mititetun tai ajitetun työssäppimisen kautta tai hankkimalla esimerkiksi samanaikaisesti useamman tutkinnn san saamista. Alla levissa esimerkeissä pintplun phjana n pakllisten tutkinnnsien suunniteltu pintjen tarjnta jiden lisäksi valitaan pintja ammatillista valinnaisista, yhteisistä, tai vapaasti valittavista tutkinnn sista. Esimerkkejä pintpluista Perusplku työelämään, Lähihitajan paklliset tutkinnn sat täydennettynä yhdellä valinnaisella saamisalan pinnilla Luki-pinnilla täydennetty plku jatk-pintihin esim. AMK, pettajankulutus tai muulle alalle Huippusaajaksi tai jatk-pintihin AMK, pettajankulutus tai muu ala Plku tisen tutkinnn tai lukin jälkeen mudstuu pakllisista tutkinnn sista 120 sp Ammatilliset valinnaiset tutkinnn sat, 15 sp Vanhusten ktihit- ja hulepit tai Lasten ja nurten mielenterveyden edistäminen Muu Luksian tarjnnasta valittu kknaisuus Ssiaali- ja terveysalan tutkinnn sat ja muista tutkinnista sveltuvat kknaisuudet tai luki-pinnt Huippusaajana timiminen tai ssiaali- ja terveysalan kknaisuudet yksilöllinen suunnitelma kilpailuvalmennukseen ja työssäppimiseen Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta tai luki-pinnista Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset, 16 sp Valinnaisten erilaiset yhdistelmät esim. englanti, rutsi, matematiikka, tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, taide ja kulttuuri, kulttuurien tuntemus. Luki-pinnt verkk- pintina tai iltapintina. valinnaisten yhdistelmät Valinnaisten erilaiset yhdistelmät esim. englanti, rutsi, matematiikka, tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, taide ja kulttuuri, kulttuurien tuntemus. tai luki-pinnt ja valinnaisten yhdistelmät Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta tai luki-pinnista, mahdllisesti valinnaisten yhdistelmillä täydentäen Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp Työssäppien ssiaalija terveysalan työkkemus täydentävät pinnt/ AMK tai muu ammatillinen saaminen Luki-pinnt ja työssäppien ssiaali- ja terveysalan työkkemus Työssäppien ssiaalija terveysalan työkkemusta, kilpailuvalmennusta yksilöllisen suunnitelman mukaan Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta, ssiaali- ja terveysalan perustutkinnsta, tai luki-pinnista Opintjen hjaus Opint-hjauksen yhteiset linjaukset n kirjattu Luksian petussuunnitelman yhteiseen saan. Opint-hjaus n piskelijan kk pintjen ajan kestävä prsessi, jssa piskelija saa pettajilta, ammatillisilta hjaajilta, erikisammattihenkilöiltä, pint-hjaajilta ja muilta piskelijahulln timijilta tarvitsemaansa tukea, hjausta ja kannustusta pintjensa eri vaiheissa. Opint-hjauksen eri sa-alueita vat kasvatuksellinen hjaus, ppimisen ja piskelun hjaus sekä urahjaus. Oppimisen ja piskelun hjauksen sekä urahjauksen kannalta keskeinen väline n piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma eli HOPS. Opiskelijan kanssa käydään HOPS -keskustelu vähintään kaksi kertaa vudessa ja keskustelussa svitut asiat kirjataan HOPS -lmakkeelle. Opint-hjauksen suunnittelun hjeena timivat Luksian intranetistä löytyvä Opinthjaussuunnitelma ja Ryhmänhjaajan käsikirja. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 10 (66)

14 Opint-hjauksen käytännön tteutus kuuluu kk ppilaitksen henkilökunnalle. Jkaisen Luksialaisen tehtävä n hjata piskelijaa esim. puuttumalla epäasialliseen käyttäytymiseen ja muihin järjestyssääntörikkmuksiin. Yrittäjyys Opetusministeriö n linjannut yrittäjyyden suuntaviivat kulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus n sa elinikäistä ppimista, jssa ihmisen kulutus- ja ppimisplkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät. Omaehtinen yrittäjyys tarkittaa henkilökhtaisia minaisuuksia ja asennetta, jlla ammattilainen suhtautuu työhönsä. Se ilmenee mm. ma-alitteisuutena, tunnllisuutena, kekseliäisyytenä, rhkeutena ja luvuutena työssä. Omaehtinen yrittäjyys sisältyy elinikäisen ppimisen avaintaitjen arviintikriteereihin. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana timia ja työskennellä työyhteisössä. Sisäisen yrittäjyyden esimerkkeinä pidetään yrityksen ja yhteisön menestymistä edistävien mahdllisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien ammatillisten tutkinnnsien ammattitaitvaatimuksiin ja arviintikriteereihin. Ulkinen yrittäjyys eli yrittäjänä timiminen sisältyy yhteisten tutkinnn sien sa-alueisiin ja piskelijalla n mahdllisuus laajentaa ja syventää saamistaan valinnaisilla yrittäjyys pinnilla. Luksiassa piskelijan n mahdllista valita myös ammatillisiin valinnaisiin pintihinsa 15 saamispisteen laajuiset yrittäjyys -pinnt. Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista n tämän petussuunnitelman liitteenä (Liite 1). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla n ikeus saada ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita vastaavaa saamistaan tunnistettua ja tunnustettua. Ennen tutkinnn pintjen alkamista, ennen tutkinnnsan pintja tai tutkinnn surittamisen aikana selvitetään, millaista saamista piskelija n hankkinut aiemmilla pinnillaan tai tehdyllä työllä. Aiemmin hankittua saamista verrataan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden saamistavitteisiin. Opintjen alitusvaiheessa piskelijan aiempi saaminen kartitetaan Tullaan tutuksi -haastattelulla ja lähtötasn kartituksella (testit). Näiden tietjen phjalta laaditaan piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) siten kuin ryhmänhjaajan käsikirjassa n hjeistettu. HOPS päivitetään vähintään kaksi kertaa vudessa käytävien HOPS -keskusteluiden phjalta. Tämän lisäksi ennen uuden tutkinnn san tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueen pintjen alittamista pettaja selvittää nk piskelijalla aiemmin hankittua tutkinnnsan tai sa-alueen saamista. Tämän perusteella piskelija hjataan hakemaan saamisen tunnustamista, js hänellä n selvitys saamisestaan (esim. tutkinttdistus, työtdistus tms.). Js piskelijalla ei le riittävää selvitystä saamisestaan, vidaan hänen työskentelyään havainnida, häntä vidaan haastatella, vidaan järjestää harkittu mahdllisuus ammattisaamisen näyttöön tai mahdllisuus sittaa saamisensa muilla tavilla. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 11 (66)

15 Ssiaali- ja terveysalan perustutkinta kskevia erityismääräyksiä Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn surittanut lähihitaja n terveydenhulln ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan nimikesujattu terveydenhulln ammattihenkilö. Kulutuksen ja tutkinnn järjestäjän tulee ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa ttaa humin terveydenhulln ammattihenkilöistä annetun lain tarkitus edistää ptilasturvallisuutta sekä terveydenhulln palveluiden laatua varmistamalla, että lähihitajalla n ammattitiminnan edellyttämä kulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitiminnan edellyttämät muut valmiudet. Vastaavasti kulutuksen ja tutkinnn järjestäjän tulee ttaa humin ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa laki ssiaalihulln ammatillisen henkilöstön kelpisuusvaatimuksista sekä ssiaalihulln asiakkaan asemasta ja ikeuksista annetun lain tarkitus edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luttamuksellisuutta sekä asiakkaan ikeutta hyvään palveluun ja khteluun ssiaalihullssa. Edellä tdettujen lähihitajan ammatin harjittamiseen liittyvien säädösten tteutuminen n tettu humin ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn ammatillisten pakllisten ja keskeisten ammatillisten valinnaisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksissa ja arviinnissa. Jtta tutkinnn surittanut vi timia ssiaali- ja terveysalalla ammattihenkilönä, n varmistettava riittävän pätevyyden ja ammattitiminnan edellyttämien valmiuksien saavuttaminen tutkinta suritettaessa siten, että timitaan laajasti ja mnipulisesti aidissa asiakas- ja ptilastilanteissa. Arviinnista ammatillisessa erityispetuksessa Erityispetusta saavan piskelijan arviinnissa tulee nudattaa samja periaatteita kuin muidenkin piskelijiden arviinnissa. Mikäli ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa mukautetaan ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksia tai saamisen arviintia merkittävästi, piskelija ei vi saada sellaista tutkinttdistusta, jka antaisi ikeuden terveydenhulln ammatin harjittamiseen. Lääkehita kskevaa mukauttamista ei vida tehdä lainkaan. Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn tutkintkhtaiset terveydentilavaatimukset Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn tutkintkhtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään Opetushallituksen määräyksessä Opiskelijan terveydentilaa kskevat vaatimukset ammatillisessa peruskulutuksessa ja näyttötutkintn valmistavassa kulutuksessa ammatillisissa perustutkinnissa (91/011/2014). Opiskeluikeuden peruuttaminen n tiettyjen edellytysten täyttyessä (630/1998, 32 ) mahdllistettu valtineuvstn asetuksissa (811/1998 ja 812/1998) määrättyjen kulutusaljen tutkinnissa (SORAtutkinnt), kun niiden pintihin tai ammatissa timimiseen sisältyy alaikäisen, ptilaan, asiakkaan tai liikenteen turvallisuutta kskevia vaatimuksia. Lähihitajan ammatillisen perustutkinnn terveydentilavaatimuksista keskeisiä vat hakijan terveydentilaa ja timintakykyä kskevat tiedt. Kun piskelijaksi hakija hakee yhteishaussa ssiaali- ja terveysalan ammatilliseen peruskulutukseen, häntä pyydetään ilmittamaan ma terveydentila-arvi ja vertaamaan sitä tutkinnn perusteiden mukaisiin terveydentilavaatimuksiin. Opiskelijaksi hakijaa pyydetään sähköisessä hakulmakkeessa levassa valikssa valitsemaan terveydentilaan liittyviä asiita, jissa hän arvii itsellään mahdllisesti levia terveydellisiä esteitä tai puutteita. Js hakijan antaman ilmituksen perusteella ilmenee aihetta, kulutuksen järjestäjä vi pyytää tarkempia terveyden tilatietja, jiden avulla hän vi arviida piskelusta ja piskelun edellyttämistä timinnista suriutumista. Kulutuksen järjestäjä vi pyytää piskelijaksi hakijaa timittamaan lääkärin arvin siitä, sveltuuk piskelijaksi hakijan terveydentila kyseiseen tutkintn. Js piskelijaksi hakijaa pyydetään timittamaan piskelijaksi ttamisen arviintia varten ter- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 12 (66)

16 veydentilaansa kskevia tietja, kulutuksen järjestäjä antaa tdistuksen tai lausunnn antajalle tiedt k. henkilön hakeman kulutusalan ja tutkinnn terveydentila- ja timintakykyvaatimuksista. Opiskelijaksi hakijaa vidaan pyytää viemään lääkärille tiedt edellä mainituista asiista. Opiskelijaksi hakijan terveydentilaa ja timintakykyä kskevia tietja vivat tarvittaessa antaa myös muut terveydenhulln ammattihenkilöt, kuten fysiterapeutit, psyklgit ja timintaterapeutit (laki terveydenhulln ammattihenkilöistä 559/1994, asetus terveydenhulln ammattihenkilöistä 564/1994). SORA-säädösten (ratkaisuja piskeluun sveltumattmuuteen, OPH: ppaat ja käsikirjat 2013: 1) tavitteena n parantaa kulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta ja lisätä kulutuksen ja tutkinnn järjestäjien mahdllisuutta puuttua piskelijan sveltumattmuuteen ja häntä kskeviin turvallisuuskysymyksiin. Säädösmuutksilla pyritään edistämään ptilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä piskelijan itsensä ja piskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Opiskelijalla n ikeus turvalliseen piskeluympäristöön ja kulutuksen järjestäjällä n velvllisuus laatia turvallisuutta parantavia määräyksiä ja valva niiden nudattamista. Säädökset kskevat myös aikuiskulutusta. Säädöksiä valmisteltaessa keskeisiä arvlähtökhtia vat lleet esteettömyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arv, vastuullisuus, ennaltaehkäisevyys sekä yhteistiminnallisuus. Päätavitteena n turvallisuus sekä piskelussa että työelämässä. Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn lähihitajan tutkintkhtaiset terveydentilavaatimukset ja piskeluikeuden peruuttaminen ja palauttaminen phjautuu seuraaviin lakeihin ja säädöksiin (OPH, Kulutuksen järjestäjän keinja puuttua piskeluun sveltumattmuuteen, Opas SORA-säädösten ja määräysten timeenpann ammattikulutuksessa, Oppaat ja käsikirjat 2013:1). Laki ammatillisesta kulutuksesta (AKL 630/1998) Laki ammatillisesta aikuiskulutuksesta (AAL 631/1998) Riksrekisterilaki (770/1993) Laki piskelijiden ikeusturvalautakunnasta (956/2011) Valtineuvstn asetus ammatillisesta kulutuksesta (VNA 811/1998) Valtineuvstn asetus ammatillisesta aikuiskulutuksesta (VNA 812/1998) Ssiaali- ja terveysministeriön asetus ajterveydestä (1181/2011) Laki terveydenhulln ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhulln ammattihenkilöistä (564/1994) Terveydenhultlaki (1326/2010) sekä sen 23 :n njalla annettu Valtineuvstn asetus neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhidsta Laki julkisesta työvima- ja yrityspalvelusta (916/2012) Laki lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämisestä (504/2002). Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 13 (66)

17 2 Ssiaali- ja terveysalan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti Paklliset tutkinnn sat Kasvun tukeminen ja hjaus, 20 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija saa kunniittaa asiakkaan arvja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri- ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuun ja kehitykseen liittyviä vahvuuksia ja tarpeita asettaa kasvua ja kehitystä tukevia tavitteita timia asiakkaan kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman phjalta arviida timintaansa sekä kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman tteutumista edistää ja tukea asiakkaan kasvua ja kehitystä sekä terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvintia hjata ja tukea asiakasta päivittäisissä timinnista hjata erilaisia asiakasryhmiä työskennellä eri asiakasryhmiä kskevien ssiaali- ja terveydenhulln sekä kasvatusalan säädösten, määräysten, hjeiden ja timintaperiaatteiden mukaan ttaa vastuun ppimisestaan ja arviida ammatillista kehittymistään hakea tieta ja käyttää tiettekniikkaa ja dkumentintivälineitä nudattaa työryhmän sääntöjä ja timia työyksikön työhyvinvinti- ja turvallisuushjeiden mukaan Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ( Esimerkkinä saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta n suritettu hiva-avustajan tutkinnssa kasvun tukemisen ja hjauksen tutkinnn sa. Kk tutkinnn san saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen vidaan tehdä myös järjestämällä piskelijalle ammattisaamisen näyttö. Lisäksi elintarvikehygieniasaaminen vidaan tunnistaa ja tunnustaa sitetulla hygieniasaamisella. Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Kasvun ja kehityksen ammatillinen tukeminen arjessa 6 sp Eri-ikäisten hjaus yksilöinä ja ryhmissä 6 sp Lähihitaja kasvun tukemisen ja hjauksen tteuttajana 8 sp Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija timii sana piskelija- tai työryhmää, hulehtii vastuistaan ja velvllisuuksistaan, nudattaa annettuja hjeita, spimuksia, säädöksiä ja aikatauluja. Hän käyttäytyy asiallisesti ja kunniittavasti kaikkia ihmisiä khtaan eri ppimisympäristöissä. Opiskelija timii aktiivisesti ja yhteistiminnallisesti erilaisissa vurvaikutustilanteissa. Hän hulehtii piskelu- ja työympäristön viihtyisyydestä sekä piskelu- ja työvälineistä. Opiskelija timii alan yrittäjyyden, esteettisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hän käyttää vastuullisesti piskelun ja työn edellyttämiä tietjärjestelmiä, laitteita ja välineitä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 14 (66)

18 Opiskelija hulehtii masta työ- ja timintakyvystään ja työturvallisuudesta. Hän arvii vurvaikutustaitjaan, teriatietaan ja kehittää maa ppimistaan ja timintaansa palautteen perusteella. Tutkinnn saan integrituvat yhteiset tutkinnn sat Tutkinnn saan vidaan integrida ppimistavitteita samaan aikaan eteneviksi suunnitelluista yhteisistä tutkinnn sista. Viestintä ja vurvaikutussaaminen: äidinkieli. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen: työelämätaidt sekä yrittäjyys ja yritystiminta. Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen: matematiikka, tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen. Ssiaalisesta ja kulttuurisesta saamisesta vidaan integrida: psyklgia, etiikka, taide- ja kulttuuri ja kulttuurien tuntemus. Kasvun ja kehityksen ammatillinen tukeminen arjessa Opiskelija tutustuu ssiaali- ja terveydenhulln timintajärjestelmiin ja palveluihin sekä saa valmiuksia hjata asiakkaita käyttämään tarvittavia palveluita ja etuuksia. Hän hankkii tieta kasvun tukemiseen liittyvistä ssiaali- ja terveydenhulln sekä kasvatusalan säädöksistä, määräyksistä, hjeista ja timintaperiaatteista. Hän ppii edistämään ja tukemaan asiakkaan kasvua ja kehitystä sekä hjaamaan asiakasta päivittäisessä timinnassa. Hän harjittelee suunnittelemaan ja valmistamaan perusrukaa ja leivnnaisia elintarvikehygienian vaatimusten mukaisesti ttaen humin asiakkaan tarpeet. Hän hankkii tieta eri lähteistä sekä hyödyntää tiettekniikkaa ja dkumentintivälineitä. Keskeinen sisältö Ssiaali- ja terveydenhulln ja varhaiskasvatuksen timintajärjestelmä sekä ssiaalija terveydenhulln histria Ssiaali- ja terveysalan arvperusta ja lähihitajan ammattietiikka Kasvun tukemiseen ja hjaukseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö Eri asiakasryhmiä kskevia susituksia ja timintaperiaatteita Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvinnin tukeminen Kasvun tukeminen ja hjaus päivittäisessä timinnassa Ravitsemussusitukset, perusruuan valmistuksen periaatteet ja elintarvikehygienian vaatimukset Oman ppimisen ja ammatillisen kasvun edistäminen Oppimisen hjaus ja arviinti Opiskelijaa hjataan timimaan ammatillisesti erilaisissa vurvaikutustilanteissa sekä hjaamaan asiakasta arjessa. Ohjaus tteutuu mahdllisuuksien mukaan varhaiskasvatuksen timintaympäristöissä. Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista mtivivaa keskustelua ja palautetta. Oppimisen arviinti perustuu suhteessa kasvun tukemisen ja hjaamisen arviinnin khteisiin ja sisältöihin. Arviintimenetelminä käytetään suullista ja kirjallista palautetta. Arviintiin sallistuvat ppimista hjanneet pettajat ja piskelija. Mikäli ppiminen ei hjauksen ja arviinnin perusteella etene suunnitellusti, tehdään tarvittavat muutkset piskelijan petukseen ja hjaamiseen ppimisen tukemiseksi. Kun työelämälähtöisen timintakknaisuuden ppimistavitteet n saavutettu, ppiminen arviidaan saavutetuksi merkinnällä S piskelijahallintajärjestelmään. Oppimisen eteneminen Tämä työelämän timintakknaisuuden ppimistavitteet pitaan ennen lähihitaja kasvun tukemisen ja hjauksen tteuttajana timintakknaisuutta. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 15 (66)

19 Oppimisympäristöt Tteutetaan ppilaitksessa tai muussa ppimisen kannalta tarkituksenmukaisessa ppimisympäristössä sekä työelämän eri timintaympäristöissä aidissa asiakastilanteissa. Oppimismenetelmät Oppimismenetelmiä käytetään vusittaisen tteutussuunnitelman ja ryhmän ppimistarpeiden mukaisesti, esimerkiksi yhteistiminnallinen ppiminen, aidt ja simulidut asiakastilanteet, tekemällä ppiminen, pintkäynnit, audivisuaalinen petus, tiet- ja viestintäteknlgian hyödyntäminen, asiantuntijaluennt, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja ryhmätyöt. Oppimismateriaalit Alan painetut- ja verkkjulkaisut, petus -dvd:t, sähköinen heismateriaali, piskelijiden tuttama materiaali, hit- ja kasvatustyön materiaali ja välineistö. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lppuvaiheessa, ammattisaamisen näytöllä. Eri-ikäisten hjaus yksilöinä ja ryhmässä Opiskelija ppii tunnistamaan eri- ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuun ja kehitykseen liittyviä vahvuuksia ja tarpeita. Hän ppii asettamaan tavitteita asiakkaan kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman phjalta ja saa valmiuksia arviida suunnitelman tteutumista. Opiskelija harjittelee tukemaan asiakkaan hyväksyttävää timintaa ja asettamaan tarkituksenmukaisesti rajja. Hän ppii tarjamaan asiakkaille erilaisia timintamahdllisuuksia ja timintaympäristöön sveltuvia menetelmiä sekä käyttämään luvan timinnan menetelmiä ja työtapja. Opiskelija ppii humiimaan timintaympäristön turvallisuuden, viihtyisyyden ja esteettisyyden. Hän harjaantuu hjaamaan ja ymmärtämään erilaisia asiakasryhmiä ja ryhmien timintaan liittyviä lainalaisuuksia. Keskeinen sisältö Eri-ikäisten fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen kehitys ja sen tukeminen Kulttuurien tuntemus kasvatus- ja hittyössä Hit- ja kasvatustyön prsessi Kasvatustietisuus ja kasvatustyylit Sutuisa kasvuympäristö ja erilaiset mahdllisuudet timintaan Luvan timinnan menetelmät Ryhmän- ja yksilöhjauksen menetelmät Oppimisen hjaus ja arviinti Opiskelijaa hjataan asiakkaiden hjaukseen yksilöinä ja ryhmissä erilaisia menetelmiä käyttäen. Ohjaus tteutuu mahdllisuuksien mukaan varhaiskasvatuksen timintaympäristöissä. Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista mtivivaa keskustelua ja palautetta. Oppimisen arviinti perustuu suhteessa kasvun tukemisen ja hjauksen arviinnin khteisiin ja sisältöihin. Arviintimenetelminä käytetään suullista ja kirjallista palautetta. Arviintiin sallistuvat ppimista hjanneet pettajat ja piskelija. Mikäli ppiminen ei hjauksen ja arviinnin perusteella etene suunnitellusti, tehdään tarvittavat muutkset piskelijan petukseen ja hjaamiseen ppimisen tukemiseksi. Kun työelämälähtöisen timintakknaisuuden ppimistavitteet n saavutettu, ppiminen arviidaan saavutetuksi merkinnällä S piskelijahallintajärjestelmään. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 16 (66)

20 Oppimisen eteneminen Tämän työelämän timintakknaisuuden ppimistavitteet pitaan ennen lähihitaja kasvun tukemisen ja hjauksen tteuttajana timintakknaisuutta. Oppimisympäristöt Tteutetaan ppilaitksessa tai muussa ppimisen kannalta tarkituksenmukaisessa ppimisympäristössä sekä työelämän eri timintaympäristöissä aidissa asiakastilanteissa. Oppimismenetelmät Oppimismenetelmiä käytetään vusittaisen tteutussuunnitelman ja ryhmän ppimistarpeiden mukaisesti, esimerkiksi yhteistiminnallinen ppiminen, aidt ja simulidut asiakastilanteet, tekemällä ppiminen, pintkäynnit, audivisuaalinen petus, tiet- ja viestintäteknlgian hyödyntäminen, asiantuntijaluennt, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja ryhmätyöt. Oppimismateriaalit Alan painetut- ja verkkjulkaisut, petus -dvd:t, sähköinen heismateriaali, piskelijiden tuttama materiaali, hit- ja kasvatustyön materiaali ja välineistö. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lppuvaiheessa, ammattisaamisen näytöllä. Lähihitaja kasvun tukemisen ja hjauksen tteuttajana Opiskelija timii vurvaikutustilanteissa erilaisissa kasvun tukemisen ja hjauksen timintaympäristöissä: ensisijaisesti varhaiskasvatuksen timintaympäristöissä (päiväkti, ryhmäperhepäivähit) tai kuluissa, ppilaskdeissa, kulujen ja ppilaitsten asuntlatiminnassa tai päiväkerhissa. Perustelluista syistä kyseeseen vi tulla jnkin muun asiakasryhmän (kuten vanhukset, vammaiset) timintaympäristö tai alan työpaikka. Opiskelija khtaa asiakkaan ammatillisesti. Hän työskentelee ssiaali- ja terveysalan sekä timintaympäristön timintaperiaatteita nudattaen mniammatillisen työryhmän jäsenenä. Opiskelija nudattaa työhyvinvinti- ja työturvallisuushjeita ja -määräyksiä. Hän tukee ja hjaa suunnitelmallisesti eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvua ja kehitystä. Opiskelija edistää ja tukee asiakkaan kasvua, kehitystä, terveyttä, hyvinvintia ja turvallisuutta päivittäisessä timinnassa. Hän tarjaa asiakkaalle luvasti erilaisia timintamahdllisuuksia humiiden timintaympäristöön sveltuvat menetelmät, materiaalit, välineet ja tilat. Oppimisen hjaus ja arviinti Opiskelijaa hjataan tukemaan ja hjaamaan eri-ikäisen asiakkaan kasvua ja kehitystä. Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista mtivivaa keskustelua ja palautetta. Oppimisen arviinti perustuu suhteessa kasvun tukemisen ja hjauksen arviinnin khteisiin ja sisältöihin. Arviinnin khteet vat: työprsessin hallinta, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta, työn perustana levan tiedn hallinta ja elinikäisen ppimisen avaintaidt. Arviintimenetelminä käytetään suullista ja kirjallista palautetta. Arviintiin sallistuvat piskelija, työpaikkahjaaja ja työssäppimista hjaava pettaja. Mikäli ppiminen ei hjauksen ja arviinnin perusteella etene suunnitellusti, tehdään tarvittavat muutkset piskelijan hjaamiseen ppimisen tukemiseksi. Kun työelämälähtöisen timintakknaisuuden ppimistavitteet n saavutettu, ppiminen arviidaan saavutetuksi merkinnällä S piskelijahallintajärjestelmään. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 17 (66)