NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Oppilashultryhmät Oppilaanhjaus Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Muita yhteisöllisen ppilashulln käytänteitä YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Yksittäistä ppilasta kskevan asian käsittely mnialaisessa ppilashullssa Oppilashultkertmusten laatiminen ja säilytys Oppilaan sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen Oppilashulln tuki kurinpitrangaistuksen tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä Lastensujeluilmitus OPPILAAT JA HUOLTAJAT OPPILASHUOLLOSSA OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

3 1. JOHDANTO Oppilashulllla tarkitetaan ppilaan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä kuluissa. Oppilashultn sisältyvät kulutuksen järjestäjän hyväksymän petussuunnitelman mukainen ppilashult sekä ppilashulln palvelut, jita vat psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä kulu- ja piskeluterveydenhulln palvelut (OHL 3 ). Uusi ppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013) annettiin Lain (2 ) tarkituksena n: edistää ppilaiden ppimista, terveyttä ja hyvinvintia sekä sallisuutta ja ehkäistä ngelmien syntymistä; edistää ppilaitsyhteisön ja piskeluympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä timintaa sekä kdin ja ppilaitksen välistä yhteistyötä; turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; turvata ppilaiden tarvitsemien ppilashultpalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; vahvistaa ppilashulln tteuttamista ja jhtamista timinnallisena kknaisuutena ja mnialaisena yhteistyönä. Oppilas- ja piskelijahultlaki (OHL) velvitti Opetushallitusta uudistamaan petussuunnitelmien perusteet kaikkien kuluasteiden salta. Opetushallitus muutti peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden lukua 5.4 Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen, mikä edellytti petuksen järjestäjiltä petussuunnitelmien päivittämistä. Opetuksen järjestäjien tulee ttaa uudistetut petussuunnitelmat käyttöön alkaen. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että ppilashulln tteuttamista, arviintia ja kehittämistä varten laaditaan ppilaitskhtainen ppilashultsuunnitelma (OHL 13 ). Nurmeksen peruspetuksen ppilashultsuunnitelma n Kirkkkadun kulun ja Prkylän kulun yhteinen. Suunnitelma laadittiin keväällä 2014 mlempien kulujen pettajista ktussa työryhmässä yhteistyössä kulujen henkilöstön, ppilashulthenkilöstön, ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Sitä päivitetään seuraavan kerran vunna Oppilas- ja piskelijahultlain (13 ) mukaan suunnitelma n tarkistettava vuden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkitettu lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n tarkistettu. Oppilashultsuunnitelma n nähtävillä kaupungin internet-sivuilla. Suunnitelmasta tiedtetaan vanhemmille myös Wilmassa sekä vanhempainpiiritiminnan ja vanhempainiltjen kautta ja ppilaille ppilaskuntatiminnan kautta. Kuluilla hulehditaan siitä, että petus- ja ppilashulthenkilöstö sekä yhteistyökumppanit vat tietisia ppilashultsuunnitelmasta. 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT Nurmes n asukkaan kunta Phjis-Karjalassa vutiaiden suus väestöstä n 12,7 %. Asukkaista n rutsinkielisiä 0,1 % ja ulkmaiden kansalaisia 0,9 % (tiedt , 3

4 Työttömyysaste li 17,5 % helmikuussa 2014 ( Peruspetusta järjestetään kahdessa kulussa, jtka vat Kirkkkadun kulu (vusilukat ) ja Prkylän kulu (vusilukat ). Peruspetuksen ppilasmäärä n yhteensä 660 (tukkuu 2014). Lukuvunna kuluissa li yhteensä 4 erityislukkaa, jilla piskeli 25 ppilasta. Lisäksi ismmissa petusryhmissä piskeli 21 erityisen tuen päätöksen saanutta ppilasta ja 42 tehstettua tukea saavaa ppilasta. Oppilaiden tukena työskenteli kaikkiaan 24 kulunkäynninhjaajaa. Opetuksen järjestäjä vastaa ppilashulln järjestämisestä. Nurmeksen kasvatus- ja perheneuvla tuttaa kulukuraattri- ja kulupsyklgipalvelut ja Nurmeksen ja Valtimn terveydenhulln kuntayhtymä kuluterveydenhulln palvelut. Peruspetuksen ppilaiden parissa työskentelee kulukuraattri, jlla n vastaantt kuluilla yhteensä klmena päivänä viikssa. Lisäksi kulukuraattri tekee tarvittaessa kululla pienryhmä- ja ryhmätyöskentelyä ppilaiden kanssa ja sallistuu tarvittaessa ppimisen tuen järjestämiseen (mnialaiset pedaggiset kkukset). Työhön kuuluu myös mm. knsultaatita sekä sallistumista ppilashultryhmän kkuksiin ja mnialaisiin ppilashultkkuksiin. Kulupsyklgin työhön kuuluvat mm. ppilaskhtaiset psyklgitutkimukset kasvatus- ja perheneuvlassa (ajanvarauksella), pettajien knsultaati, sallistuminen ppilashultryhmään ja mnialaisiin ppilashultkkuksiin sekä ppimisen tuen järjestämiseen (mnialaiset pedaggiset kkukset). Kulukuraattrin ja psyklgin työpans khdistuu kuluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä ppilashulln kehittämiseen ja seurantaan jatkuvasti, suunnitelmallisesti ja ennakivasti. Työpansta khdennetaan yksittäisiin ppilaisiin (yksilökhtainen ppilashult) tarvittaessa. Sumen Psyklgiliitn ja Stakesin (nyk. THL) hyväksymä susitus n krkeintaan ppilasta yhtä psyklgia khti. Kuluyksiköitä tulee lla krkeintaan klme yhtä psyklgia khden ( Nurmeksen kulupsyklgitilanne n susituksen mukainen. Kasvatus- ja perheneuvlan psyklgi hitaa kulupsyklgin tehtävien lisäksi myös muita kasvatus- ja perheneuvlan psyklgille kuuluvia tehtäviä, mutta psyklgin tekemiä tutkimuksia hidetaan myös stpalveluina. Kulukuraattrit Sklkuratrer ry:n susitus kulun ssiaalityön henkilöstömititukseksi vudelta 2008 n 500 ppilasta/kulukuraattri ja/tai enintään klme kulua ( Nurmeksen kulukuraattritilanne n lähestulkn susituksen mukainen, ppilasmäärämme n jnkin verran susiteltua suurempi. Kuluterveydenhult n sa kunnallista perusterveydenhulta, jhn sisältyvät terveyden- ja sairaanhitpalvelut. Kuluterveydenhitajat työskentelevät Prkylän kululla ja Kirkkkadun kulun alalukilla kahtena aamupäivänä ja ylälukilla klmena kulupäivänä. Muina aikina he vat tavitettavissa puhelimitse. Kuluterveydenhitajat tarkastavat kaikki ppilaat lukuvusittain. Laaja terveystarkastus tehdään klmesti peruskulun aikana (1. lk:n kuluuntultarkastus kesällä sekä 5. lk ja 8. lk lukuvuden aikana). Lisäksi kuluterveydenhitajat sallistuvat kulujen ppilashultryhmiin. Kululääkäri tekee tarkastukset laajissa terveystarkastuksissa (1. lk:n kuluuntultarkastus kesällä sekä 5.lk ja 8.lk lukuvuden aikana). Lisäksi kululääkärin vastaantlle terveyskeskuksessa pääsee ajanvarauksella. Tarvittaessa kululääkäri tekee lähetteet erikislääkärille, neurpsykiatriselle valmentajalle, timinta-, puhe-, psyk- tai taideterapeutille. 4

5 Laajjen terveystarkastusten mniammatilliset timintakäytänteet vat sittain käytössä, sittain kehittämistyön alla. Tarkastuksissa käytettävät kyselylmakkeet vat kuntayhtymän mia (THL:n lmakkeita ei le vielä käytössä). Kuluterveydenhullssa tulee lla yksi kkpäiväinen kuluterveydenhitaja 600 kululaista khti. Oppilasmäärä n laskennallinen eli ppilasmäärä yhtä terveydenhitajan henkilötyövutta khti. Terveydenhitajan ppilasmäärän tulee lla alhaisempi sillin, kun terveydenhitaja työskentelee useammassa timipisteessä tai erilaisissa työtehtävissä käytössä ei le riittävästi muita ppilashulln palveluja paikkakunnalla ei le timivaa lasten/nurten mielenterveyspalvelujen verksta terveydenhitajan työparina ei le nimitettyä kuluterveydenhultn perehtynyttä lääkäriä kululaisissa n paljn erityistä tukea tarvitsevia (esim. erityispetusta saavat / erityiskulujen ppilaat, maahanmuuttajat, syrjäytymisuhan alla levat mningelmaiset nuret). Kkpäiväistä kululääkäriä khti tulee lla krkeintaan 2100 kululaista tai kuluterveydenhulln lääkärillä lla yksi työpäivä viikssa 500 ppilasta khti. Myös lääkärillä ppilaiden spiva määrä riippuu kulujen määrästä ja siitä, miten ppilashulln yhteistyö ja paikalliset hitketjut, erityisesti mielenterveyspalveluissa, n järjestetty ( Kirkkkadun yhtenäiskululla käytettävissä levat kuluterveydenhulln palvelut vat riittävät. Prkylän kululla terveydenhitajan käytettävissä levat työtunnit vat tällä hetkellä riittämättömät ppilasmäärään nähden. Kuluissa ppilashult n kk petushenkilöstön ja ppilashultpalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Mnialaista yhteisöllistä ppilashulttyötä tehdään kulukhtaisissa ppilashultryhmissä. Oppilashultryhmien työskentelyllä, keskinäisellä knsultaatilla ja yhteisillä palavereilla pyritään myös siihen, että ppilashult ja petushenkilöstö tuntevat tisensa ja vivat ttaa tarvittaessa suraan yhteyttä tisiinsa. Myös ppilashultpalveluista tiedttamista vanhemmille tehdään yhteistyössä vanhempainillissa. Kuva: ppilashulln järjestämisen rakenne Nurmeksessa 5

6 P e r u s p e t u s l a k i (477/2003) Oppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013) KUNTATASOINEN OPPILASHUOLTO Oppilashulln strateginen suunnittelu, kehittäminen ja arviinti OPPILASHUOLLON OHJAUSRYHMÄ Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma KOULUKOHTAINEN (YHTEISÖLLINEN) OPPILASHUOLTO Hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen, ehkäisevä timinta KOULUKOHTAINEN OPPI- LASHUOLTORYHMÄ Oppilashultsuunnitelma YKSILÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yksittäisen ppilaan ppilashullllisen asian käsittely KOULUKURAATTORI KOULUPSYKOLOGI KOULUTERVEYDENHOITAJA MONIALAINEN OPPI- LASHUOLTOKOKOUS Asiakasrekisterit Oppilashultkertmus YHTEISTYÖ OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ KÄSITTELY Klmiprtainen tuki, kurinpit, työrauha MONIALAINEN PEDAGOGINEN KOKOUS KIVA-TIIMI REHTORI, OPETTAJAT Pedaggiset asiakirjat Järjestyssäännöt Opetussuunnitelma 6

7 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Yhteisöllisellä ppilashulllla tarkitetaan tässä laissa timintakulttuuria ja timia, jilla kk ppilaitsyhteisössä edistetään piskelijiden ppimista, hyvinvintia, terveyttä, ssiaalista vastuullisuutta, vurvaikutusta ja sallisuutta sekä piskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä ppilashulta tteuttavat kaikki ppilashulln timijat (OHL 4 ) Oppilashultryhmät Mlemmissa Nurmeksen peruskuluissa kkntuu yhteisöllinen mnialainen ppilashultryhmä kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat rehtri, erityispettaja(t), ppilaanhjaaja (yläkulu), kulukuraattri, kulupsyklgi, kuluterveydenhitaja, lastensujelun perhetyöntekijä sekä vaihtuvat pettajien ja kulunkäynninhjaajien edustajat. Ryhmän kllekutsujana timii rehtri. Ryhmässä seurataan, arviidaan ja kehitetään kuluyhteisön ja ppilasryhmien hyvinvintia. Lisäksi hulehditaan kuluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten timintatapjen kehittämisessä tehdään yhteistyötä ppilaiden, hultajien sekä muiden lasten ja nurten hyvinvintia edistävien viranmaisten ja timijiden kanssa (mm. nuristimi, seurakunnat, yhdistykset, seurat jne.). Yhteisöllisen ppilashultryhmän tapaamiset svitaan syyslukukauden alussa. Samalla laaditaan lukuvuden timintasuunnitelma, jhn kirjataan kunkin tapaamisen aihepiirit. Aihepiirien lisäksi kkntumisissa käsitellään muita ajankhtaisia asiita Oppilaanhjaus Oppilaanhjaajan tavite n tukea, auttaa ja hjata ppilaita siten, että jkainen ppilas selviää mahdllisimman hyvin piskelustaan peruskulussa. Lisäksi ppilaanhjaaja hjaa ppilaita niin, että he saavat etsiä tietja ja taitja ja tulevat tietisiksi mista vahvuuksistaan ja kehittämisen khteista, ja että he tätä kautta pystyvät tekemään ammatinvalintaan ja jatkkulutukseen liittyviä tietisia, harkittuja ratkaisuja. Oppilaanhjaajan lisäksi jkaisen pettajan tehtävä n hjata ja tukea ppilaan piskelua ja ennaltaehkäistä ppimiseen liittyvien ngelmien syntyä. Ohjaustyö jatkuu kk peruspetuksen ajan: kaikki hjaustyöhön sallistuvat pettajat timivat yhteistyössä peruspetuksen ajan. Yhteistyö jatkuu ppilaan siirtyessä tiselle asteelle jatk-pintihin. Kulussa tteutettavan hjauksen tulee ennaltaehkäisevän timinnan lisäksi tukea erityisesti niitä ppilaita, jilla n piskeluun liittyviä vaikeuksia, ja jtka vat vaarassa jäädä kulutuksen ja työelämän ulkpulelle peruspintjen jälkeen. Oppilas vi saada henkilökhtaista hjausta piskeluun, ajankäyttöön tai elämänhallintaan liittyvissä asiissa. Oppilaanhjaaja vi myös järjestää ylimääräisiä kulutuskkeiluja, vierailuja ja tutustumisia kiinnstaville alille. Tätä kautta pyritään mtivimaan ppilasta piskeluun. 7

8 3.3. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaamisella tarkitetaan kulussa tistuvasti ja tahallisesti tapahtuvaa pahan mielen aiheuttamista tietylle ppilaalle. Kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvintiin. Kiusaamisen mut sinänsä vi vaihdella (fyysistä tai sanallista kiusaamista, syrjintää, uhkailua jne.), ja sitä tapahtuu usein myös ryhmässä. Periaatteena kuluissa n, että kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ei hyväksytä. Jkaisen kulun henkilökuntaan kuuluvan velvllisuus n puuttua kaikkiin havaitsemiinsa kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin. Nurmeksen kulut vat mukana valtakunnallisessa KiVa kulu -hjelmassa (KiVa = Kiusaamista Vastaan), jka n petusministeriön rahituksella Turun ylipistssa kehitetty kiusaamisen vastainen timenpidehjelma. Ohjelmalla pyritään vähentämään kiusaamista, lisäämään empatiaa, edistämään psitiivista lukkailmapiiriä ja ppimismtivaatita. Ohjelma sisältää mm. pettajien kulutusta, ppitunteja ppilaille sekä menettelyhjeet kiusaamistapausten selvittämiseen. Ohjelma sisältää myös vusittain tehtävän tilannekartituksen, jnka avulla kulut pystyvät arviimaan ja kehittämään kiusaamisen vastaista työskentelyään. Oppilaat vastaavat Kiva Kulutilannekartitukseen keväällä ja tulksia hyödynnetään seuraavan lukuvuden suunnittelussa. KiVa kulu -hjelmasta löytyy lisätieta Internet-sivuilta sitteessa Kiva kulu -hjelmaa esitellään yhteisissä tilaisuuksissa: henkilöstölle syksyn pettajakkuksissa ja ppilaille yhteisissä tilaisuuksissa, aamunavauksissa, Kiva kulu -tunneilla (lukat 1-6) ja Kiva kulu -teematunneilla (lukat 7 9). Kiusaamistilanteissa menetellään KiVa kulu hjelman timintahjeiden mukaan. Käytössä vat tarvittaessa myös kurinpitkeint ja kulukhtaiset timintamallit kurinpittilanteissa. Tarvittaessa kiusaajaa ja kiusattua sekä heidän perheitään hjataan kasvatus- ja perheneuvlan tuen piiriin. KiVa kulu -hjelman mukainen kiusaamistilanteisiin puuttuminen lyhyesti: 1. Seulnta: Onk kysymys kiusaamisesta? 2. Keskustelu kiusatun ppilaan kanssa 3. Yksilökeskustelut kiusaamiseen sallistuneiden ppilaiden kanssa 4. Yhteiskeskustelu kiusaamiseen sallistuneiden ppilaiden kanssa 5. Lukanpettajan / lukanvalvjan keskustelu muutaman lukkatverin kanssa (tarvittaessa) 6. Yhteydentt hultajiin (lukat 1-6) 7. Seurantakeskustelut 8. Sanktit (tarvittaessa): - Yhteydentt hultajiin (yläkulu), js kiusaaminen ei le seurantajakslla lppunut - Kiusaamiseen sallistuneiden ppilaiden hultajat kutsutaan kululle - Kurinpidlliset keint - Riksikeudelliset timenpiteet Kiusaaminen n rikllista timintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikkselle asetetut tunnusmerkit. Rikstapausta epäiltäessä kulu ttaa yhteyttä pliisiin ja keskustelee menettelytavista tapauskhtaisesti. Kiusaamiseen vidaan sveltaa mm. kunnianlukkauksen, laittmaan uhkaukseen, lievään pahinpitelyyn ja pahinpitelyyn liittyviä pykäliä. Myös kiusaajan rikskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä timiminen vat lain mukaan rangaistavia tekja. Häirintä vi lla epäasiallista khtelua ja puhetta, jka vi sisältää sukupuleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-tivttua fyysistä ksketusta. Oppilaiden välillä tapahtuva häirintä selvitetään saman timintamallin mukaan kuin kiusaamistapaukset. Js kulussa herää epäilys, että ppilaaseen khdistuu häirintää kulun aikuisen tahlta, tulee asiasta ilmittaa viipymättä rehtrille tai muulle ppilashultryhmän jäsenelle. 8

9 Väkivallalla tarkitetaan tarkituksellista itseen, tiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön khdistettua fyysisen viman tai vallan käyttöä. Nurmeksen kuluissa n käytössä kulukhtaiset hjeet väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Prkylän kulun laatimat Timintahjeet petushenkilöstölle kiinnipit- ja väkivaltatilanteiden varalta tetaan käyttöön myös Kirkkkadun kululla lukuvuden alussa. Asiansaisten hultajiin llaan yhteydessä kiusaamis-, häirintä- tai väkivaltatilanteen tullessa ilmi. Hultajien kanssa pyritään yhteistyöhön, jtta kiusaaminen, häirintä ja väkivalta saadaan lppumaan mahdllisimman pikaisesti. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta esitellään kulun lukuvusitiedtteessa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kuluterveydenhulln, kasvatus- ja perheneuvlan ja pliisin kanssa Tämän suunnitelman seuranta ja arviinti tapahtuvat kulukhtaisesti. Oppilashultryhmät arviivat suunnitelmaa vusittain, ja sitä päivitetään tarvittaessa Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Kulukhtaiset pelastus- ja kriisisuunnitelmat valmistellaan yhteistyössä asiansaisten viranmaisten kanssa. Pelastussuunnitelmat päivitetään vusittain ja kriisisuunnitelmat tarvittaessa. Suunnitelmissa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa sisäisen ja ulkisen sekä kulun ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, ppilaille, hultajille ja yhteistyötahille timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen Muita yhteisöllisen ppilashulln käytänteitä Kuluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kuluyhteisön hyvinvinnin tarkastuksia ei le tteutettu Nurmeksessa säännöllisesti. Oppilashulln hjausryhmän tulisi jatkssa valva tarkastusten surittamista. Lieksan ja Nurmeksen tekninen virast vastaa kiinteistön ja pihan hidn, liikunta-alueiden hidn ja puhtauspalveluiden järjestämisestä sekä tekee tarvittavaa yhteistyötä kulujen kanssa. Kulujen henkilökunta seuraa kuluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja tekee tarvittaessa ilmituksia ja ehdtuksia timenpiteistä teknisen virastn timijille. Kuluympäristön turvallisuuteen liittyen tehdään yhteistyötä myös pliisin ja pelastuslaitksen kanssa. Rehtrit vastaavat kulujensa turvallisuuskulutuksesta, turvallisuuskansiiden päivityksestä ja pistumisharjitusten järjestämisestä. Pliisi ja kulujen muuhun yhteistyöhön kuuluu mm. ppilaiden valistusta, henkilöstön kulutusta, neuvntaa ja kulumatkjen valvntaa. Kulukuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet löytyvät Nurmeksen kaupungin kulukuljetusppaasta. 9

10 Lievät tapaturmat hidetaan kuluilla. Kuluterveydenhitaja antaa ensiapua ja hitnhjausta kululla llessaan, muutin kulun henkilöstö hulehtii tarvittavasta ensiavusta ja hitnhjauksesta terveyskeskuksen ensiapuun. Tarvittaessa ppilas viedään kulusta ensiapuasemalle taksilla. Tapaturmasta ilmitetaan hultajalle välittömästi. Kuluterveydenhitajat vastaavat kulujen ensiapuvälineistöstä. Rehtri hulehtii henkilöstön ensiapuvalmiuden ylläpidsta täydennyskulutusten avulla. Ensiapukulutusta järjestää mm. kaupungin työsujelu. Kuluterveydenhitajat pitävät pyydettäessä terveyskasvatustunteja lukissa, esimerkiksi lk:n tytöille terveydenhitaja pitää ppitunnin murrsikään liittyvistä asiista. Js terveydenhitaja humaa terveystarkastuksissa jtakin, jsta lisi syytä keskustella yleisesti ppilaiden kanssa, spii hän aiheen käsittelystä terveystiednpettajan tai lukanpettajan kanssa. Tupakinti, päihteiden ja alkhlin käyttö sekä tupakintivälineiden, päihteiden ja alkhlin tuminen kuluun n kielletty kulujen järjestyssäännöissä. Kuluissa tupakintiin ja päihteiden tai alkhlin käyttöön puututaan kurinpittimin sekä llaan kdin lisäksi yhteydessä tarvittaviin viranmaisiin (esim. kuluterveydenhitaja, lastensujelu, pliisi). Kuluterveydenhitaja keskustelee päihteiden käyttöön liittyvistä asiista ppilaiden kanssa terveystarkastuksissa. Keskusteluilla pyritään ennaltaehkäisemään päihdekkeiluja ja päihteiden käytön alittamista. Myös mahdlliseen j alkaneeseen päihteiden käyttöön puututaan keskustelemalla ppilaan kanssa ja miettimällä yhdessä jatktimia. Kuluissa järjestetään tupakinnin, alkhlin ja päihteiden käytön vastaista valistusta eri ppiaineiden petuksen yhteydessä sekä yhdessä yhteistyöverkstjen kanssa. Käytössä n mm. nurten päihdemittari. Nurmeksen kaupungissa järjestetään myös Selvä spimus timintamallin mukaista timintaa. Kaupungissa n laadittu mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2014), jta nudatetaan myös peruspetuksessa. Mlemmissa kuluissa n mat järjestyssäännöt, jita päivitetään tarvittaessa ja jtka sivistyslautakunta hyväksyy. Järjestyssääntöjen laadinnassa kuullaan myös ppilaskuntaa ja hultajia. Pissaljen seuraamiseen, niistä ilmittamiseen ja niihin puuttumiseen n laadittu petushenkilöstölle erillinen hjeistus, jnka sivistyslautakunta n hyväksynyt YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Oppilas vi tarvita kulunkäynnissään mnenlaista tukea. Oppimisen ja kulunkäynnin tukimutja n kuvattu kattavasti petussuunnitelman luvuissa 4, 5.1, 5.2 ja 5.3. Lisäksi ppilas vi tarvita tukea fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen kasvun alilla. Yksilökhtaista ppilashulta vat kuluterveydenhult, kulupsyklgi- ja kuraattripalvelut sekä mnialainen yksilökhtainen ppilashult ja erityisppilaitsten mat ssiaali- ja terveyspalvelut petuksen tueksi. Yksilökhtainen ppilashult perustuu aina ppilaan sekä -tarpeen niin vaatiessa- hänen hultajansa sustumukseen. Hultajalla ei le ikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä ppilashulln palveluja. Kulun henkilöstöllä n velvllisuus havainnida ppilaiden kulunkäyntiä ja kehitystä. Js huli herää, n pettajan tettava pikaisesti yhteyttä kasvatus- ja perheneuvlan ppilashulln psyklgiin tai kuraattriin yhdessä ppilaan tai hultajan kanssa. Psyklgin tai kuraattrin arvin perusteella ppilaalle järjestetään hänen tarvitsemaansa tukea ja hjausta. Tarvittaessa ppilas hjataan saamaan muita ppilashulln palveluja. 10

11 4.1. Yksittäistä ppilasta kskevan asian käsittely mnialaisessa ppilashullssa Yksittäisen ppilaan ppilashultasiaa vidaan käsitellä mnialaisessa ppilashultkkuksessa. Asiantuntijat ktaan tapauskhtaisesti ja heitä vidaan nimetä vain ppilaan tai hultajan sustumuksella. Kkukseen vivat sallistua esim. terveydenhitaja, kuraattri, psyklgi, lääkäri, rehtri, lukanpettaja/-valvja, ppilaanhjaaja, erityispettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen asiantuntija. Se henkilö, jlle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu kkuksen klle, timii puheenjhtajana ja hankkii ppilaan ja/tai hultajan sustumuksen tai kirjallisen luvan. Asian käsittely kirjataan ppilaan yksilölliseen ppilashultkertmukseen, jka säilytetään lain vaatimalla tavalla ppilashultrekisterissä. (Liite: Oppilasasian käsittely -lmakemalli) 4.2. Oppilashultkertmusten laatiminen ja säilytys Mnialaisessa ppilashultkkuksessa kulun edustaja kirjaa yksittäistä piskelijaa kskevasta asiasta ppilashultkertmukseen asian aiheen, vireillepanijan, läsnälijat, tteutetut timenpiteet ja jatktimenpiteet vastuuhenkilöineen, kirjauspäivämäärän ja kirjauksen tekijän. Lisäksi, js sivulliselle annetaan ppilashultkertmukseen sisältyviä tietja, lmakkeelle merkitään, mitä tietja, millä perusteella ja kenelle tietja n luvutettu. Oppilashultkertmukset kirjataan Oppilasasian käsittely -lmakkeelle. Kulut ylläpitävät mnialaisen ppilashulln rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan yksittäisen ppilaan ppilasasian käsittelylmakkeet sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä ppilasta kskevat asiakirjat. Tiedt vat salassa pidettäviä, jten ne n säilytettävä lukitussa tilassa ja siten, että niihin pääsevät käsiksi vain ne, jilla n asiansaisen ppilaan tai hultajan kirjallinen yksilöity sustumus, tai tiedn luvuttaminen perustuu sen ikeuttavaan lainsäädäntöön. Oppilashultrekisterin vastuuhenkilönä timii Nurmeksen peruspetuksessa kulusihteeri. Vastuuhenkilö määrittelee yhdessä yksittäisen ppilaan asian käsittelyssä timineen puheenjhtajan kanssa tapauskhtaisesti käyttöikeudet k. rekisterin tietihin. Tietjen luvutus merkitään Oppilasasian käsittely lmakkeeseen Oppilaan sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen Oppilaan sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin ja lääkityksen järjestäminen hidetaan kuluterveydenhulln ja kulun henkilöstön sekä ppilaan ja vanhempien yhteistyönä. Sairauden vaatima kulupäivän aikainen hit, mm. lääkityksen järjestäminen, suunnitellaan tapauskhtaisesti. Hultajan ilmittama ppilaan erityisrukavali menee tiedksi kulun keittiölle kuluterveydenhitajan kautta. 11

12 4.4. Oppilashulln tuki kurinpitrangaistuksen tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä Peruspetuslain (36 h ) mukaan petuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaalle, jlle n määrätty kurinpitrangaistus (jälki-istunt, kirjallinen varitus tai määräaikainen erttaminen) tai jlta petus n evätty jäljellä levan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava ppilashult. Lukanpettajat ja valvjat tarkkailevat ppilaskhtaisesti kurinpitrangaistusten määriä ja perusteita. Js perusteet herättävät hulta ppilaan kulunkäynnissä tai elämänhallinnassa levista vaikeuksista, n lukanpettajan tai -valvjan tettava huli keskusteluun ppilaan ja hultajan kanssa ja tarvittaessa hjattava ppilas ppilashultpalveluiden piiriin. Kurinpitrangaistusten yhteydessä n selvitettävä ppilaan tarvitsema ppilashult. Esimerkiksi määräaikaisen kulusta erttamisen yhteydessä tehdään mniammatillista yhteistyötä tarvittavan ppilashulln järjestämiseksi Lastensujeluilmitus Lastensujelulain (luku 5, 25 ) mukaan kulun petushenkilöstöön kuuluva n velvllinen salassapitsäännösten estämättä viipymättä ilmittamaan ssiaalihultn, js hän n tehtävässään saanut tietää lapsesta, jnka hidn tai hulenpidn tarve, kehitystä vaarantavat lsuhteet tai ma käyttäytyminen edellyttää lastensujelutarpeen selvittämistä. Lastensujeluilmituksen vi tehdä kirjallisesti (lmake löytyy internetistä > ssiaali > lastensujelu) tai suullisesti (asiimalla henkilökhtaisesti tai puhelimitse). Yksityishenkilö vi tehdä lastensujeluilmituksen nimettömänä, mutta tullin hän n itse vastuussa siitä, ettei paljasta ilmituksen vastaanttavalle työntekijälle henkilöllisyyttään. Ilmituksen tekijän nimi annetaan ilmituksen khteelle tiedksi, ellei le perusteltua syytä epäillä lapselle tai ilmittajalle khdistuvan vaaraa ilmituksen ten vuksi. Osalla julkisista timijista, kuten ssiaali- ja terveydenhulln, kulutimen, pliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luttamustimessa levilla n lastensujelulaissa säädetty ilmitusvelvllisuus lapseen ja perheeseen khdistuvasta hulesta. Tullin ilmitusta ei vi tehdä nimettömänä, ja pääasiallisesti ilmitus tulisi tehdä myös kirjallisesti. Virallistahilla n myös knsultintimahdllisuus. Kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkpulella tetaan yhteyttä ssiaalipäivystykseen hätäkeskukseen sittamalla. 5. OPPILAAT JA HUOLTAJAT OPPILASHUOLLOSSA Osallisuus n ppilashulttyötä hjaava periaate, jnka mukaan ppilaalla ja hänen hultajillaan n mahdllisuus saada tieta ja päästä vaikuttamaan itseä kskeviin asiihin ja päätöksentekn. Tämä pulestaan edistää mtivaatita, kuluviihtyvyyttä ja hyvinvintia. Oppilaiden sallisuutta kulutyöhön ja ppilashultn edistetään kunkin kykyihin ja ikäkehitykseen spivilla vastuilla. Oppilas sallistuu yhteisölliseen ppilashulttyön suunnitteluun ppilaskuntatyön kautta. Oppilashulllliset näkökulmat tetaan humin petusryhmissä ja petusta suunniteltaessa. Yhteisölliseen ppilashulttyön tteuttamiseen ppilaat sallistuvat mm. ppilaskuntatyön, kummippilas- 12

13 timinnan ja tukippilastiminnan kautta. Oppilaskunnan edustajat sallistuvat tarvittaessa ppilashultryhmän timintaan. Oppilas vi arviida ppilashulttyötä antamalla palautetta eri ppilashulln sa-alueista ja vastaamalla erilaisiin kyselyihin, esim. Kiva Kulu kyselyt, kulurukakyselyt. Yksittäistä piskelijaa kskeva ppilashultasia käsitellään tapauskhtaisesti ktussa mnialaisessa ppilashultkkuksessa. Oppilas antaa kirjallisen sustumuksen asian käsittelyyn ja siihen, ketkä ppilaan asiaa kkuksessa käsittelevät. Js alaikäisellä tai muutin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasnsa vuksi le edellytyksiä arviida itsenäisesti asian merkitystä, hultaja tai muu laillinen edustaja vi antaa siihen sustumuksen hänen sijastaan. Oppilaan mat tivmukset ja mielipiteet tetaan humin häntä kskevissa timenpiteissä ja ratkaisuissa, hänen ikänsä, kehitystasnsa ja muiden henkilökhtaisten edellytystensä mukaisesti. Hultaja vi sallistua yhteisöllisen ppilashulttyön suunnitteluun ja tteuttamiseen vanhempainpiirin kautta. Vanhempainpiirin mielipiteitä ja näkemyksiä kysytään esim. järjestyssääntöjä laadittaessa, petussuunnitelmatyössä ja vastaavissa hankkeissa. Lukkakhtaista ppilashulttyötä vidaan suunnitella esim. vanhempainillissa. Hultaja vi arviida ppilashulttyötä antamalla palautetta eri ppilashulln sa-alueista ja vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Yhteisöllistä ja yksilökhtaista ppilashulttyötä suunniteltaessa ja tteuttaessa turvataan se, että ppilaan ja hultajan näkemyksiä kuunnellaan. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen vi, ttaen humin hänen ikänsä, kehitystasnsa ja muut henkilökhtaiset minaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää hultajaansa tai muuta laillista edustajansa sallistumasta itseään kskevan piskeluhultasian käsittelyyn sekä antamasta itseään kskevia salassa pidettäviä piskeluhulln tietja hultajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jllei se le selvästi hänen etunsa vastaista. Arvin vajaavaltaisen edun tteutumisesta tekee piskeluhulln henkilöstöön kuuluva ssiaali- tai terveydenhulln ammattihenkilö. Hultajalla ei le ikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä piskeluhulln palveluja. Oppilashullllisia palveluja vat mm. kuluterveydenhit, psyklgi- ja kuraattripalvelut. Oppilashulln periaatteista ja menettelytavista löytyy tieta petussuunnitelmasta ja ppilashultsuunnitelmasta. Oppilashultasiista tiedtetaan myös lukuvusitiedtteessa ja Wilmatiedtteissa. Oppilaitksen ja piskeluhulln henkilökunnalla n velvllisuus hjata ppilaita hakemaan heidän tarvitsemiaan ppilashulln etuuksia ja palveluja. Oppilashulln asiista tiedtetaan tarvittaessa vanhempainpiirille ja ppilaskunnan hallitukselle. Oppilashulthenkilöstö esittäytyy kulun eri tilaisuuksissa, esim. vanhempainillissa. 6. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Kulukhtaiset ppilashultryhmät seuraavat ppilashultsuunnitelman tteutumista. Kulut ja ppilashultpalveluita tarjavat taht timittavat ppilaiden hyvinvintiin liittyvien kyselyjen ja selvitysten tulkset ppilashultryhmälle aina tulksia saatuaan. Tällaisia kyselyjä vat mm. vusittainen KiVa kulu tilannekartitus, laajjen terveystarkastusten yhteenvedt, kuluterveyskyselyt ja muut kulussa tehdyt ppilaiden hyvinvintiin liittyvät selvitykset. Oppilashultryhmät käsittelevät saatuja tulksia säännöllisissä palavereissaan ja päättävät timenpiteistä, kuten keskeisistä tulksista tiedttamisesta ja tulsten hyödyntämisestä kulujen ppilashulln kehittämisessä. 13