RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

Transkriptio

1 RESETTI perhelukat Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu

2 RESETTI perhelukat R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I itsenäinen tait Resetti n kkeilutimintaa, jssa kehitetään ppilaan kasvua ja hyvinvintia tukeva kulun taslla tteutettava perhelukan malli. Tavitteena n tiivistää kdin ja kulun yhteistimintaa sekä mallintaa varhaisen tuen perhetyötä kuluissa. Timinnan avulla pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä lapsen tilanteesta, löytämään kaikkia sapulia tyydyttäviä ratkaisumalleja, vahvistamaan vanhempien ja kulujen henkilöstön valmiuksia khdata lapsen tuen tarve sekä vahvistamaan yhteistimintaa paikallisissa verkstissa. Yhteinen jäsennys tilanteesta n keskeistä timinnassa. Timinnalla tuetaan lapsia ja nuria haastavissa kehitysvaiheissa tilanteen jäsentämisen, knkreettisten suunnitelmien, taitjen pettelun ja lapsen läheisten aikuisten tiivistetyn yhteistiminnan avulla. Timintaa vi tteuttaa yleisessä, tehstetussa ja erityisessä tuessa, yksilötyöskentelynä ja ryhmän interventina. Resetti n yhdistävä malli, jssa hyödynnetään useita lähestymistapja ja menetelmiä. Timintamallia vi sveltaa, kulujen ja ryhmien ma laatu saa näkyä. Timinnan vat nimenneet Resetiksi (reset) Saunalahden kulun ppilaat ja kehittäjä. Perhelukkia n kehitetty yhdessä sallistuvien perheiden kanssa.

3 Kkeilun keskeiset periaatteet Timintaan lähdetään lapsen, vanhempien ja kulun henkilöstön tarpeista keskeisiä viitekehyksiä ja menetelmiä yhdistämällä vrt. strukturidut hjelmat. Lapsen ja nuren tukeminen tapahtuu elämän keskeisillä sa-alueilla ja kaikkien läheisten yhteistimintana. Resetissä paintetaan yhteisen jäsennyksen merkitystä timinnan alussa ja sen aikana, jtta tuki lapselle n yhdenmukaista ja jatkuvaa ktna ja kulussa. Yhteisen jäsentämisen avulla vältetään tilanne, jssa lapsen läheisten aikuisten erilaiset ja mahdllisesti sin ristiriitaiset näkemykset jhtavat eri keinihin ja päämääriin. Timinnassa vahvistetaan lapsen myönteisiä ja tivttuja käyttäytymismalleja sekä aikuisten rakentavaa reagimista lapsen haastavaksi kettuun käytökseen. Taitjen pettelu n timinnan keskiössä. Taitjen harjittelu n perusteltua tehdä siinä ympäristössä, jssa tarve ilmenee tai n syntynyt. Timinta n saavutettavaa. Oppilaan asiihin vidaan tarttua varhaisessa vaiheessa, kun kulussa tunnistetaan haasteita. Tilanteen ei tarvitse hunntua ja perheen dttaa ns. krjaaviin palveluihin pääsemistä. Kun timinta tapahtuu lukan tai kulun timinnan taslla, sallistumiseen ei valita/karsita haasteiden, diagnsien tai muiden perusteiden mukaan. Kynnys sallistua madaltuu, kun timinta tudaan perheen lähiympäristöön. Timintaan sallistuminen ei määrittele ppilasta/perhettä ngelmien kautta. Ensimmäinen kkeilun vaihe n sittanut, että salle ppilaista ryhmämutinen harjittelu n vähentänyt tunnetta masta erilaisuudesta. Kuva Piia Ruutu ja sen käyttö kuvassa esiintyvien lasten sustumuksella vain resetti viestinnässä.

4 Kuva Piia Ruutu ja sen käyttö kuvassa esiintyvän lapsen sustumuksella vain resetti viestinnässä. Erikissairaanhidssa vastaavan ryhmätiminnan järjestäminen maksaa jpa yli kuusinkertaisesti. Timinnan juuret vat Helsingin petustimessa tteutetuissa ryhmäinterventiissa Kehittäminen nykymudssa alki Me-säätiön Me-kulukehittämisen alla Espssa Saunalahden kulussa keväällä Timinnan ktipesä löytyi Valterista keväällä Ohjausryhmään kuuluu Pirj Kivula (OPH), Elina Kntu (Helsingin ylipist), Kari Lappi (Hyks lastenpsykiatria) Jukka Mäkelä (THL), Terhi Ojala (Valteri), Piia Ruutu (Valteri), Tiina-Maija Tivla (Mesäätiö) sekä sallistuvien kuntien edustajat. Tulevaisuudessa tavitteena kkeilujen laajentaminen, vaikutusten arviinti sekä tutkimus.

5 Kiinnstuitk? Ota yhteyttä! Piia Ruutu Oppimis- ja hjauskeskus Valteri i