Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Transkriptio

1 Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012

2 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja Ritva Palviainen Syksyn 2012 ABC2-kurssin pettajat Mervi Huisman Jhanna Lehmusjki-Sihvnen Opistn sumen kielen pettajat Hilkka Leppänen Saana Patrikainen Terhi Riitijki Carita Ruhiainen Henna Tissari Kansi Anne-Mari Ohra-ah Valkuvat Mervi Huisman 2012 Hesam Omidbekhday 2012 Pain Kpijyvä 2012

3 2 SISÄLTÖ JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Jyväskylän kansalaispist ja ktutumiskulutus Jyväskylän kansalaispist vapaan sivistystyön timijana Khderyhmät Yhteistyö muiden tahjen kanssa Kulutuksen laajuus ja kest LÄHTÖTASON ARVIOINTI LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSESSA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Timintakulttuuri, työtavat ja valinnaiset pinnt Eheyttäminen ja eriyttäminen Opetusmateriaalit OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS Erityisen tuen tarpeessa levien piskelijiden humiiminen kulutuksessa TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT ABC 1 ja ABC 2-kurssien tavitteet Sumen kieli ja viestintätaidt Kuunteleminen ja puhuminen Lukeminen ja kirjittaminen Numeeriset taidt Sanast ja aihepiirit... 26

4 3 7. ARVIOINTI JA TODISTUKSET Arviinti kulutuksen aikana Arviinti luku- ja kirjitustaidn kulutuksen päättyessä ja tdistus LIITTEET Liite 1 Yhteistyökumppanit Liite 2 Vierailukhteet Liite 3 Käytettävät petusmateriaalit ja käsikirjat Liite 4 Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman lmake Liite 5 Kielitaidn tasjen kuvausasteikk Liite 6a Tdistusmalli ktutumiskulutuksen päättyessä sivut 1 ja Liite 6b Opetushallituksen antama susitus arviintitaulukksi tdistusta varten... 55

5 4 JOHDANTO Aikuisten maahanmuuttajien sumen kielen ja luku- ja kirjitustaidn arvperustana n, että Sumen tulee hyvinvintivaltina turvata luku- ja kirjitustaidn kulutus kaikille sitä tarvitseville asianmukaisesti. Luku- ja kirjitustait ja numeeriset taidt kuuluvat kansalaisen perusvalmiuksiin. Jkainen tarvitsee näitä perusvalmiuksia vidakseen elää täysipainisemmin sumalaisen yhteiskunnan jäsenenä ja kasvaakseen aktiiviseksi man elämänsä ja ympäristönsä vaikuttajaksi. Ideaalitilanteessa ihmisen tulisi vida ppia lukemaan ja kirjittamaan malla äidinkielellään, mutta aikuisten maahanmuuttajien khdalla tätä periaatetta pystytään vain harvin nudattamaan. Jyväskylän työväenpistssa (nykyisessä Jyväskylän kansalaispistssa) sumen kielen petus alki j vunna Jyväskylän työväenpist li ensimmäinen kuluttaja Jyväskylässä, jka alitti luku- ja kirjitustaidttmien maahanmuuttajien petuksen vunna 1995 kahdeksan kuukautta kestäneellä lukutaidttmien kurssilla. Kansalaispistlla n pitkä perinne, vankka ammattitait ja kkemus maahanmuuttajien sumen kielen kulutuksessa sekä luku- ja kirjitustaidn petuksessa. Jyväskylän kansalaispistn maahanmuuttajapettajien ppimiskäsitys phjautuu ssiknstruktivistiseen ppimiskäsitykseen. Opettaja n tukija ja hjaaja, ja ppiminen n piskelijan aktiivista, tavitteellista ja ssiaalista timintaa, jssa uusi pittava asia liitetään j pittuun. Jyväskylän kansalaispistn ppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat ssiknstruktivistista ppimista. Luku- ja kirjitustaidn petus, kielen petus, numeeristen taitjen petus sekä arjen taitjen petus tteutetaan aihepiireittäin etenevänä kknaisuutena. Uusi petussuunnitelma painttaa henkilökhtaisen hjauksen merkitystä kulutuksessa. Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma heti kulutuksen alkaessa ja piskelija n aktiivinen man kulutus- ja työplun suunnittelija. Jyväskylän kansalaispist tarjaa piskelijille myös mahdllisuuden valinnaisiin pintihin piskelijan kiinnstuksen ja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä luku- ja kirjitustaidttmien kulutus järjestetään ABC-kursseina. ABC1-kurssi kestää 200 työpäivää yhteensä 40 pintviikka ja ABC2-kurssi kestää 104 päivää, jka n yhteensä 23 pintviikka. Nrmaalin klmen vuden ktutumisajan sijaan luku- ja kirjitustaidttmien ktutumisaikaa vidaan jatkaa kahdella vudella viideksi vudeksi. kulutuksen tavitteena n, että piskelija ppii sumen kielen suulliset ja kirjalliset perustaidt. Jyväskylän kansalaispistn petussuunnitelma phjaa petushallituksen antamaan Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelman perusteisiin Opetussuunnitelma timii pettajan työvälineenä, mutta jättää pedaggisen vapauden petuksen tteuttamiseen.

6 5 1. OPETUSSUUNNITELMA Jyväskylän kansalaispistn aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelma perustuu ktutumislain mukaisesti Opetushallituksen antamaan aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen petussuunnitelman perusteet määräykseen. Opetussuunnitelman vahvistaa Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta sivistyspalveluiden palvelualueen timintasäännön mukaan. Tätä petussuunnitelmaa tehtäessä n tettu humin Jyväskylän kaupungin ktutumishjelma ja tähän petussuunnitelmaan n sisällytetty Jyväskylän seudun ktutumista edistäviä seikkja. Tätä petussuunnitelmaa laadittaessa n tettu humin myös aikaisemmista ktutumiskulutuksista saatu palaute. Opetussuunnitelma sisältää seuraavat sat: kulutuksen järjestämisen lähtökhdat ja khderyhmän kuvaus aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutuksen tteuttamisen erityispiirteet kskien kulutuksen laajuutta ja kesta, mahdllista kulutuksen jakamista mduuleihin, ppimiskäsitystä, ppimisympäristöä, timintakulttuuria, työtapja sekä eheyttämistä ja eriyttämistä piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laadinta sekä menettelytavat piskelijan lähtötilanteen ja j lemassa levan saamisen selvittämiseksi ja tämän tiedn dkumentimiseksi kulutuksen yleiset tavitteet ja sumen kielen ja viestintätaitjen ppimistavitteet ja keskeiset sisällöt sekä numeeristen taitjen tavitteet ja sisällöt hjauksen tavitteet, piskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen sekä kuvaus hjaukseen sallistuvien tehtävistä arviinti luku- ja kirjitustaidn kulutuksessa, arviinnin mudt ja käytännöt piskelun aikana ja kulutuksen päättyessä, palautteen antamisen mudt ja käytännöt, arviintiasteikk, tdistus ja siihen merkittävät tiedt kulutuksen päätyttyä

7 6 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Jyväskylän kansalaispist ja ktutumiskulutus Jyväskylän kansalaispist n yksi maamme suurimmista kansalaispistista, jnka ylläpitäjänä n Jyväskylän kaupunki. Tällä hetkellä kansalaispist kuuluu kaupunkiknsernissa sivistyspalveluiden palvelualueeseen sana petuspalveluita. Jyväskylän kaupunkirganisaatin uudistuessa vuden 2013 alusta kansalaispist siirtyy petuspalveluista elämänlaadun ja kulttuurin palvelukknaisuuteen. Jyväskylän kansalaispistn arvphjan mukaisesti kansalaispistmme n mniarvinen ja kehittyvä ppimisyhteisö, jnka timinta perustuu vapauteen, tasa-arvn ja ikeudenmukaisuuteen. Opist n mnialainen ja kehittyvä, ilmapiiriltään avin asiantuntijayhteisö. Timintaperiaatteisiimme kuuluu kaikkien piskelijiden ja yhteisössämme timivien tasavertaisuus ja kaikenlaisen syrjinnän trjuminen sekä yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen maamme yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Mnien kulttuurien khtaaminen ja jatkuva maahanmuuttajien ja kantaväestön vurvaikutus kuuluvat lunnllisena sana kansalaispistmme, jka n järjestänyt ktutumiskulutusta maahanmuuttajille j lähes kahdenkymmenen vuden ajan. Jyväskylän kansalaispist pyrkii jatkuvaan laadun parantamiseen turvaamalla yksikölleen timinnalliset ja taludelliset resurssit, edistämällä henkilökunnan saamista ja työhyvinvintia sekä arviimalla systemaattisesti ja kriittisesti maa timintaansa. Olennaisena periaatteena n pitää yllä ja edistää kaikkien timinta-alueella asuvien asukkaiden hyvinvintia ja terveyttä. Maahanmuuttajien khdalla tärkeänä pidetään sitä, että jkainen kkisi kansalaispistn avimena, tasa-arvisena ja turvallisena ympäristönä ktutumisvaiheen alussa ja säilyttäisi asiakkuutensa kansalaispistn myös ktutumisjaksn jälkeen. Jyväskylän kansalaispistn timintakulttuuria pyritään määrätietisesti kehittämään suuntaan, jssa humiidaan timintaympäristön muuttuminen yhä mnikulttuurisemmaksi. Asiantunteva, vastuullinen ja hyvin kulutettu henkilökunta n avainasemassa krkeatasisen petuksen järjestämisessä. Kansalaispistlla n instituutina ivat mahdllisuudet tteuttaa mnikulttuurisuuden periaatteita ktutumiskulutuksen lisäksi myös yleissivistävillä kursseilla. Jyväskylän kansalaispistn piskelijista ja pettajista maahanmuuttajia n tistaiseksi vähän, mutta uuden ktutumiskulutuksen petussuunnitelman mukaan petusta tullaan suuntaamaan yhä enemmän maahanmuuttajien ja kantasumalaisten khtaamiseen. Viime vudet vat j sittaneet maahanmuuttajien suuden kasvaneen yleissivistävässä petuksessa, mitä maahanmuuttajille tarjttavat pintmaksuja alentavat pintsetelit sekä erilaiset vurvaikutteiset hankkeet vat j saltaan lisänneet.

8 7 2.2 Jyväskylän kansalaispist vapaan sivistystyön timijana Vapaan sivistystyön tarkituksena n järjestää elinikäisen ppimisen periaatteen phjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arva ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa kulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän kulutuksen tavitteena n edistää ihmisen mnipulista kehittymistä, hyvinvintia sekä kansalaisuuden, mniarvisuuden, kestävän kehityksen, mnikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden tteutumista. Vapaassa sivistystyössä krstuu maehtinen ppiminen, yhteisöllisyys ja sallisuus. Jyväskylän kansalaispist järjestää yleissivistävää petusta, musiikin, kuva-, sana- ja teatteritaiteen peruspetusta sekä tilauskulutusta. Tilauskulutuksesta suurin sa n maahanmuuttajille suunnattua työvimakulutusta. Se n työvimahallinnn tilaamaa, työelämälähtöistä sumen kielen kulutusta, jka sisältää myös tiet- ja viestintätekniikkaa ja yhteiskuntatietutta. Kulutus nudattaa petushallituksen vahvistamaa maahanmuuttajakulutuksen petussuunnitelman perusteiden susitusta. Kulutusta n tarjttu j vudesta 1993 lähtien. Jyväskylän kansalaispist kannustaa ja tukee maahanmuuttajia sallistumaan vapaan sivistystyön kursseille tarjamalla pintseteleitä ja järjestämällä maksuttmia kursseja maahanmuuttajille. Tällöin maahanmuuttajilla ja sumalaisilla n mahdllisuus aitn vurvaikutukseen ja samalla tutustua tistensa kulttuureihin, jllin avimuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät. Syksyllä 2012 n käynnistynyt mnikulttuurinen käsityöpaja, jnka susi yllätti. 2.3 Khderyhmät ABC1-kulutus n tarkitettu ensisijaisesti primaarilukutaidttmille maahanmuuttajille. Primaarilukutaidtn ei saa lukea millään kielellä. ABC2- kulutus n tarkitettu ABC1-kulutuksen käyneille sekä sekundaari- ja semilukutaitisille piskelijille. Sekundaarilukutaitinen ppija saa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistlla ja semilukutaitinen n saattanut käydä jnkin verran kulua massa ktimaassaan ja hänellä n jnkin verran kirjallista taita latinalaisella kirjaimistlla. Lukutait ei kuitenkaan le riittävä tietyhteiskunnan vaatimusten näkökulmasta. Sekä primaarilukutaidttmat että sekundaari- ja semilukutaitiset saavat kurssilla luku- ja kirjitustaidn kulutusta, sumen kielen ja viestintätaitjen petusta, arjen taitjen vahvistamista, piskelutaitja sekä perustaidt tietkneen käyttöön. Kulutuksessa humiidaan piskelijiden puutteellisen kulunkäynnin vaikutus ppimiseen ja ktutumiseen.

9 8 2.4 Yhteistyö muiden tahjen kanssa Jyväskylän kansalaispist tekee mniammatillista yhteistyötä useiden timijiden kanssa piskelijan kknaisvaltaisen tuen turvaamiseksi. Jyväskylän kansalaispist hankkii piskelijasta petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät taustatiedt, jtta petus vidaan järjestää parhaalla mahdllisella tavalla. Jyväskylän kaupungissa kehitetään jatkuvasti timintatapja tietjen justavaan siirtämiseen eri timijiden välillä. Tärkeitä yhteistyötahja vat työ- ja elinkeinhallint, maahanmuuttajapalvelut, ssiaali- ja terveyspalvelut ja Jyväskylän aikuispist. Kska luku- ja kirjitustaidn piskelijat kuuluvat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin, näiden ryhmien mat verkstt ja tukiryhmät sekä muut taht vivat lla mukana yhteistyökumppaneina tukemassa piskelijaa sekä luku- ja kirjitustaidn ppimista myös malla äidinkielellä. Tällä alueella teemme yhteistyötä klmannen sektrin timijiden, mm. Mnikulttuurikeskus Glrian kanssa. Jyväskylän kansalaispist maahanmuuttajapetus timii harjittelupaikkana myös useiden ppilaitsten piskelijille. Tällä sektrilla teemme yhteistyötä mm. Jyväskylän ammattikrkeakulun ja Jyväskylän ylipistn kanssa. Myös meidän piskelijamme tutustuvat Jyväskylän pinttarjntaan vierailemalla eri ppilaitksissa, mm. Jyväskylän kristillisellä pistlla ja Jyväskylän ktitalusppilaitksessa. Näiden tutustumiskäyntien tarkituksena n auttaa piskelijaa suunnittelemaan jatk-pintjaan Jyväskylässä. (Liite 1). 2.5 Kulutuksen laajuus ja kest Luku- ja kirjitustaidttmien kulutus n jaettu kahteen mduuliin: ABC1 ja ABC2 -kursseihin. ABC1- kurssi kestää 200 työpäivää yhteensä 40 pintviikka. ABC2-kurssi kestää 104 päivää, jka n yhteensä 23 pintviikka. Yksi pintviikk vastaa 35 tunnin työmäärää. Lähipetusta n 5 tuntia päivässä ja hjausta tai etäpiskelua 2 tuntia päivässä. ABC-kursseilla petus tteutetaan spiraalimaisen petussuunnitelman mukaan, jllin piskelijan n mahdllista tulla mukaan j alkaneelle kurssille tai käydä tarvittava sa kulutuksesta kahteen kertaan.

10 9 3. LÄHTÖTASON ARVIOINTI LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON KOULUTUKSESSA Ennen luku- ja kirjitustaidn kulutusta piskelijalle n tehty ktutumislain mukainen alkukartitus, jssa n selvitetty työllistymis-, piskelu- ja muut ktutumisvalmiudet sekä kielikulutuksen ja muiden ktutumista edistävien timenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Tällä hetkellä Jyväskylässä ABC1-kurssille hakijiden alkukartitus n tehty Palapeli2-prjektin timesta. Samin ABC2-kurssille hakijiden alkukartitus n tehty jk Palapeli2-prjektissa tai aikaisemman kulutuksenjärjestäjän timesta. Jyväskylän kansalaispistlla n valmiudet tehdä kielitaidn alkukartitus piskelijille tarvittaessa. Mlempien kurssien alussa piskelijalle tehdään lähtötasn arviinti. Arviimisessa selvitetään piskelijan sumen kielen suullista taita, kirjainten tunnistusta ja lukemista, hienmtriikan hallintaa, tekstin jäljentämistä, sanelusta kirjittamista sekä numeerisia taitja. Lisäksi selvitetään piskelijan ppimis- ja piskelukykyä, piskeluhalukkuutta, mtivaatita, muistamis- ja maksumiskykyä sekä tarvittaessa kulutustausta, yleissivistys, työhistria ja muu saaminen. Lähtötasn arviinnissa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Samalla kerrtaan myös Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen käytänteistä, säännöistä ja kurssin sisällöstä. Lähtötasn arviinnissa laaditaan jkaiselle piskelijalle henkilökhtainen piskelusuunnitelma (hps), jta tarkennetaan myöhemmin kk kulutuksen ajan. Lähtötasn arviinnissa tetaan humin, että piskelijan kielitaitprfiili vi eri syistä jhtuen lla epätasainen: suullinen kielitait ja luku- ja kirjitustait vivat lla hyvinkin eri tasilla. Luku- ja kirjitustaidn lähtötasn arviinnissa hyödynnetään seuraavaa jattelua: 1. Primaarilukutaidtn Oppija ei saa lukea tai kirjittaa millään kielellä eikä hänellä tavallisesti le kulutaustaa. Primaarilukutaidtn vi tulla jk kirjallisesta kulttuurista tai suullisen tiedn jakamisen kulttuurista, jssa ei le kirjitettua kieltä tai jnka kirjitettu kieli n vasta hiljattain mudstunut. 2. Sekundaarilukutaitinen Oppija saa lukea muulla kuin latinalaisella kirjaimistlla. Sekundaarilukutaitisten kulutausta vi vaihdella. Samin lukutait ppijan malla äidinkielellä tai jllain muulla kielellä vi vaihdella mekaanisen ja funktinaalisen taidn välillä. 3. Semilukutaitinen Oppijalla n jnkin verran kirjallista taita latinalaisella kirjaimistlla. Semilukutaitinen n mahdllisesti käynyt kulua muutaman vuden tai ppinut lukutaita muulla tavin jk ktimaassaan tai Sumessa. Opiskeluvalmiudet vat kuitenkin usein puutteelliset.

11 10 4. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Oppimiskäsitys Jyväskylän kansalaispistn maahanmuuttajapettajien ppimiskäsitys phjautuu ssiknstruktivistiseen ppimiskäsitykseen, jnka mukaan ppiminen n ppijan aktiivista, tavitteellista ja ssiaalista timintaa, jssa uusi pittava asia liitetään j pittuun. Oppimisprsessi tapahtuu siis aina vurvaikutuksessa tisten ihmisten kanssa. Opetuksessa khdataan aikuinen ppijana. Aikuiselle ppijalle n tärkeää petettavan asian merkityksellisyys, relevanttius ja yhteys käytännön elämään. Opettaja n tukija ja hjaaja, jka näkee piskelijiden elämänkkemuksen ja hiljaisen tiedn vimavarana. Opettajan tehtävänä n tunnistaa piskelijan vahvuudet ja hyödyntää niitä ppimisprsessissa. Opettaja ei siirrä valmista tieta vaan ppija itse aktiivisesti lu sen maan aikaisempaan kkemusphjaansa liittäen. Tieta rakennetaan yhdessä; phtien, keskustellen, perustellen, tutkien ja testaten. Mnipuliset ppimistilanteet tukevat ppimisprsessia. Opetuksen tulee vahvistaa piskelijan tietisuutta itsestään ppijana ja lisätä piskelijan maalitteisuutta ja lisätä ppimaan ppimisen taitja. Tavitteena n, että piskelija itse ppii humaamaan ja ymmärtämään man timintansa vaikutukset maan ppimiseensa. Oppiminen vi näkyä myös man elämänhallinnan paranemisena. Opiskelijaa hjataan heti pintjen alusta lähtien man työskentelyn ja ppimisen itsearviintiin. Opiskelijalla n mahdllisuus j ABC-kulutuksessa vaikuttaa miin ppisisältöihinsä valinnaisten pintjen kautta. Opettajan kielitaitkäsitys hjaa petusta ja arviintia. Jyväskylän kansalaispistn pettajien petus phjaa funktinaaliseen kielitaitkäsitykseen. Tällöin ppimisjärjestys määräytyy piskelijan tarvitseman kielitaidn tarpeista käsin. Opetuksessa kielellinen mut, sen merkitys ja käyttö vat tasapainssa. Oppiminen nähdään maehtisena prsessina, jta petus parhaimmillaan tukee, jäsentää ja npeuttaa. Oppimateriaalit ja ppimistilanteet vat mahdllisimman autenttisia ja petusta viedään uls lukasta. 4.2 Oppimisympäristö Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen ppimisympäristö ja käytettävät työtavat tukevat ssiknstruktivistista ppimista. Opetuksessa krstetaan yhteistiminnallisuutta, vurvaikutteisuutta, itsehjautuvuutta sekä verkstissa timimista. Opiskelijalle ludaan edellytyksiä vastuunkantamiseen masta ppimisestaan ja ppimistavitteiden suuntaisesta timinnasta. Kulutuksessa piskelijita hjataan arviimaan pittavia asiita ja timintaansa suhteessa itseensä, tisiin ihmisiin ja laajemmin kk yhteiskuntaan.

12 11 Opiskelija esittelee muille ryhmille maa ktimaataan. Kuvat Hesam Omidbekhday. Opistn jht ja pettajat vat mtivituneita ja situtuneita maahanmuuttajien ktutumiskulutukseen ja pyrkivät kehittämään sitä yhteistyössä ennakkluulttmasti ja rakentavasti. Opistlla n pitkä ja vankka kkemus ktutumiskulutuksen järjestämisestä j vudesta 1993 lähtien. Täten pistn pettajilla n laaja ja timiva yhteistyöverkst kaupungin eri timijiden kanssa. Opistn pettajat vat päteviä ja kulutettuja tehtäviinsä. Opiskelijille tarjtaan turvallinen ja mtiviva ppimisympäristö. Jyväskylän kansalaispistn piskelutilat ja -välineet mahdllistavat mnipulisten piskelumenetelmien ja työtapjen käytön. Opist sijaitsee kaupungin keskustassa, jllin tutustumiskäynnit eri khteisiin n vaivatn tteuttaa. Opistn kanssa samassa rakennuksessa timii Jyväskylän kaupungin pääkirjast, jnka tilat ja palvelut vat helpsti hyödynnettävissä. Kirjast-pistrakennuksessa n ympäri vuden erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä, jihin sallistuminen n kiinteä sa petusta. Opist tarjaa mnipuliset ja mdernit työtilat ja työvälineet, jtka vat piskelijiden käytettävissä. Oman lukan lisäksi piskelijilla n mahdllisuus piskella ATK-lukassa, petusstudissa, ktitaluslukassa, tekstiili- ja teknisen työn lukissa, metallipajassa, keramiikkalukassa, musiikkilukassa ja liikuntasalissa. Jkainen lukka n varustettu spivilla työvälineillä. Jkaisella ryhmällä n pysyvä ktilukka, jssa tietkne, dkumenttikamera ja videtykki, kahvin- ja vedenkeitin. Ryhmillä n käytössä yhteinen tauk- ja rukailutila, jssa he vivat seurustella ateriinnin yhteydessä yli ryhmärajjen. Kirjastn kahvila n piskelijidemme ahkerassa käytössä. Jyväskylän kaupungin työväenpistn pistlaisyhdistys ry mistaa vapaa-ajanviettpaikan Tumijärven rannalla Kiviniemessä, jnne piskelijaryhmät tekevät retkiä.

13 12 Työskentelyä eri tilissa ABC2-kurssilla syksyllä Kuvat Mervi Huisman ja Hesam Omidbekhday. Tiet- ja viestintätekniikan avulla vidaan myös laajentaa ppimisympäristöä ppilaitksen fyysisten rajjen ulkpulelle. Osa piskelusta n myös mahdllista järjestää etäpiskeluna verkkphjaisen ppimisalustan (Peda.net) kautta. Varsinaisten petussisältöjen ja piskelutaitjen lisäksi harjittelemme lukkahuneessa timimista ja piskeluun liittyviä käytänteitä. Harjitusta vivat vaatia esimerkiksi petukseen keskittyminen, työtavat kuten pari- ja ryhmätyöskentely, työvälineistä hulehtiminen tai kurssin työaikjen nudattaminen. Erilaisista kulu- ja kulttuuritaustista tulevien aikuisten ryhmissä yhteiset ja selkeät timintatavat luvat turvallisuutta, ryhdittävät tuntien kulkua ja vapauttavat resursseja muuhun ppimiseen. Lukkahuneen lisäksi ppimisympäristönä käytetään ympäröivää yhteiskuntaa. Tavitteena n ppia kieltä lunnllisissa yhteyksissä sekä kannustaa piskelijaa käyttämään kielitaitaan ja näkemään ppimismahdllisuuksia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Retket ja tutustumiskäynnit rhkaisevat piskelijaa laajentamaan elämänpiiriään ja tutustumaan ympäristöönsä. Tutustumiskhteet valitaan

14 13 kullinkin petettavan aihepiirin mukaan. Vierailut ja retket vat strukturituja ja palvelevat kielen- ja yhteiskuntatiedn ppimista ja tutustumista sumalaiseen kulttuuriin sekä arjen taitjen harjaantumista. Jkaiseen kurssiin sisältyy myös yksi pidempi päiväretki, esimerkiksi Jyväskylän lähialueille sekä kauemmaksi esimerkiksi Kupin, Tampereelle tai Prvseen. Retkillä yhteisen hjelman lisäksi piskelijilla n mahdllisuus tutustua itsenäisesti khteeseen. (Liite 2). Opintretkellä syksyllä Kuvat Mervi Huisman.

15 Timintakulttuuri, työtavat ja valinnaiset pinnt Tekstipaintteisessa yhteiskunnassa lukutaidttmuus rajittaa yksilön keinja man elämän hallintaan. Opettaja sittaa timinnallaan, että vaikka aikuinen ei saa lukea, hänellä n mnia muita taitja ja elämänkkemusta, jlle petus perustuu. Opetusryhmässä kaikki vat tasa-arvisia eikä ikä, kulttuuritausta tai sukupuli vaikuta negatiivisesti piskeluun ja asemaan ryhmässä. Jyväskylän kansalaispistssa petuksen lähtökhtana n käytännönläheisyys ja funktinaalisuus, jllin piskeltavat asiat sidtaan piskelijan arkielämään. Opetuksessa hyödynnetään mahdllisimman pitkälle timinnallista, tekemisen kautta tapahtuvaa ppimista sekä kansalaispistn mnipulisia työtilja ja eri aljen pettajia. Kurssin alkaessa paintetaan ryhmäytymisen merkitystä myönteisen ppimisympäristön lumisessa, jtta jkainen piskelija tulee hyväksytyksi ja kunniitetuksi ryhmässä mana persnanaan. Opiskelijat tutustuvat tisiinsa ja ppivat keskinäisen dialgin merkityksen kielen harjittelussa. Keskeinen työtapa n arkielämän sanastn ja perusrakenteiden harjitteleminen hjatusti parityöskentelynä ja pienryhmissä draaman keinin. Yhteinen tauktila antaa luntevan mahdllisuuden vurvaikutukseen myös pistn muiden piskelijiden kanssa. Opetuksessa käytetään hyväksi elämyksellisyyttä sekä humiidaan piskelijiden erilaiset ppimistyylit. Taitja vahvistetaan tistamalla ja kertaamalla peteltavaa asiaa mnin eri tavin. Uusi piskeltava aines nivtaan j pittuun aihepiiriin, jllin taidt syvenevät ja laajenevat. Opetuksessa hyödynnetään myös virtuaalisia ppimisympäristöjä. Opiskelijita kannustetaan alusta lähtien itsenäiseen työskentelyyn ja kielen piskeluun myös lukkahuneen ulkpulella. Opintjen alkuvaiheessa pintkäynnit eri khteissa (esimerkiksi kauppa, kirpputri) timivat mallina piskelijalle, kuinka timia aktiivisesti eri kielenkäyttötilanteissa (liite 2). Kirjallisia tehtäviä tehdään aluksi lukassa yhdessä ja taitjen karttuessa siirrytään itsenäisempään työskentelyyn sekä ryhmätöihin. Päivittäiset ktitehtävät hjaavat itsenäiseen kielenppimiseen. Kurssien sisältöön kuuluu myös aina kielistudityöskentelyä, jssa harjitellaan erityyppisiä kuullunymmärtämistehtäviä ja eri tilanteiden reagintiharjituksia, dialgeja ja kertmisharjituksia. Valinnaiset pinnt Kansalaispistn yleissivistävä petus tukee hyvin mahdllisuutta valinnaisten pintjen järjestämiseksi. Valinnaisten pintjen lähtökhtana n, että ne edistävät piskelijan ktutumista sumalaiseen yhteiskuntaan. Opintjen tarkituksena n täydentää ja syventää sumen kielen ja viestintätaitjen sekä työelämä- ja yhteiskuntataitjen pintja piskelijiden mien tarpeiden mukaan. Valinnaiset pinnt vivat vahvistaa piskelijan elämänhallintataitja, tutustuttaa hänet erilaisiin vapaa-ajanharrastuksiin ja kannustaa häntä lumaan maa harrasteplkua sekä kartuttaa työelämässä vaadittavia taitja.

16 15 Henkilökhtaisessa pintsuunnitelmassa tetaan humin piskelijiden elämäntilanne, ktutumisvaihe, mat kiinnstuksen khteet sekä jatk-piskeluihin ja työelämään liittyvät tarpeet. Ohjauksen kautta piskelijiden n mahdllista valita valinnaispintjen tarjttimelta itselleen klmentyyppisiä erilaisia pintja. : ELÄMÄ HALLINTAAN piskelutaidt tiednhaku ja atk-taidt arjen matematiikkaa vanhemmuuden taidt arjen asiintitaidt rakennettu Jyväskylä hyvinvinti ammatin ja kulutuksen valinnan hjaus HARRASTAMAAN ktitalus liikunta ja liikuntapaikat kädentaidt lunt lähiympäristössä taide- ja kulttuuri OPISTON KURSSIT TUTUKSI tutustumiskäyntejä kansalaispistn eri kursseille OSAAMISTA TYÖELÄMÄÄN tutkintn tähtäävät työelämää tukevat kurssit Kuvi 1. Jyväskylän kansalaispistn ktutumiskulutuksen valinnaispintjen tarjtin Elämä hallintaan -valinnaispinnt n tarkitettu sellaisille piskelijille, jtka erityisesti tarvitsevat vahvistusta massa arkielämässä timimiseen. Tässä sissa syvennetään eri aihealueilla yleisellä taslla käsiteltyjä teemja. Nämä pinnt n erityisesti suunnattu hitaan plun piskelijille, jtka eivät le eläneet aikaisemmin tietyhteiskunnassa. Tarkituksena n, että pintjen sisällöt suunnitellaan yhdessä piskelijiden kanssa, jtta ne tdella vastaavat heidän tarpeitaan. Opettajan tehtävänä n luda erityyppisille piskelijille spivaa petusta, jssa käytetään timinnallisia työtapja hyväksi. Yksittäisen Elämä hallintaan -pinnn laajuus määritellään tarpeen mukaan, mutta se visi lla 0,5 pintviikka, ja piskelija visi kk ktutumiskulutuksen aikana valita niitä useampia tarpeidensa mukaan. Seuraavassa n lyhyesti kerrttu Elämä hallintaan -valinnaispintjen sisällöistä. Opiskelutaitjen lähtökhtana n kunkin piskelijan yksilöllinen tilanne, jllin perehdytään tapihin ja keinihin piskella tehkkaammin. Opetuksessa käytetään piskelijan muussa petuksessa käyttämää ppimateriaalia, jtta taidt tdella sidstuisivat nrmaaliin piskeluun. Tiednhaku ja atk-taidissa keskitytään Internetin hakupalveluiden käyttämiseen ja sähköisen median lukutaitn. Arjen matematiikkaa n tarkitettu sellaiselle piskelijalle, jlta puuttuvat matemaattiset perustaidt esimerkiksi selviytyäkseen vaativammista sttilanteista.

17 16 Vanhemmuuden taitihin vi kuulua mm. seuraavia teemja: päiväkdin ja kulun käytännöt, perushygieniasta hulehtiminen, lapsen rahankäyttö, tietknepelaamisen rajat ja lapsen säännöllinen elämänrytmi. Arjen asiintitaidt -pinnissa perehdytään yksityiskhtaisesti eri asiimistilanteisiin ja käydään harjittelemassa niitä paikan päällä esim. neuvlassa tai kirjastssa. Rakennettu Jyväskylä -valinnaispinnissa tavitteena n ppia näkemään rakennettua ympäristöä uusin silmin. Sillin mm. harjitellaan kartan lukemista aidssa ympäristössä, petellaan matkustamaan uusiin paikkihin bussilla ja kävellään jkaisen piskelijan lähiympäristössä ppien näkemään myös histriallista perspektiiviä. Hyvinvintipinnissa keskitytään terveellisen elämäntavan tiedstamiseen ja tteuttamiseen massa elämässä esimerkiksi pettelemalla käyttämään askelmittaria arkiliikkumisessa. Ammatin ja kulutuksen valinnan hjauksessa n pyrkimyksenä luda ryhmiä, jilla n samantyyppisiä jatksuunnitelmia. Tällöin vidaan pienryhmissä tutustua tarkemmin ammatin vaatimuksiin, vaadittavaan kulutukseen jne. Opintihin kuuluvat myös vierailut työpaikille ja ppilaitksiin. Harrastamaan-valinnaispinnissa hyödynnetään niin pistn kk henkilökunnan saamista kuin yksittäisten piskelijiden erityistaitja, jllin myös piskelijat pääsevät itse hjaajan rliin. Harrastamaan-pintja järjestetään sen mukaan, mitä erityissaamista n ja minkä harrastamiseen n halukkuutta. Esimerkiksi ktitalus, liikunta ja kädentaidt vat lleet aikaisemmin Jyväskylän kansalaispistssa susittuja alja. Yksittäisen Harrastamaan-pinnn laajuus vi lla 0,5 pintviikka, ja kk ktutumiskulutuksen aikana piskelija vi valita niitä useampia tiveidensa mukaan. Jyväskylän kansalaispist haluaa auttaa piskelijaa löytämään man harrasteplun. Sen avulla hän pystyy lumaan aita vurvaikutusta kantaväestön kanssa uudessa kieliympäristössä. Opistn kurssit tutuksi -valinnaispintjen tarkituksena n, että piskelija tutustuu kansalaispistn tarjamiin erilaisiin vapaa-ajanviettmahdllisuuksiin. Ideana n, että piskelija vierailee 1-2 kertaa häntä kiinnstavalla kansalaispistn yleissivistävällä kurssilla. Sen perusteella hänellä n makhtaista tieta, millaista kielitaita kurssilla tarvitaan ja kiinnstaak kurssi aidsti häntä. Tiveena n, että tutustumiset innstaisivat piskelijita hakeutumaan yleissivistävän petuksen kursseille. Sillin he vivat mahdllisesti hyödyntää myös pintseteliä alentaakseen kurssimaksuja. Kansalaispistlla n erinmaiset mahdllisuudet tarjta esimerkkiä aktiivisen elämän rakentamisesta kannustamalla maahanmuuttajaa lumaan maa harrasteplkua. Yleissivistävän petuksen laajasta kurssitarjnnasta n mahdllista valita esimerkiksi seuraavia pintja: liikunta ja terveys (esim. Jgan alkeet) kielet (esim. Englanti 1 8) ktitalus (esim. Leivtaan leipää)

18 17 käsityöt (esim. Hupakukkaklubi kulttuurien khtauspaikka) kuvataiteet (esim. Maalauskurssi) musiikki (esim. Kitaransitt) tekninen työ (esim. Puutyön peruskurssi) tiettekniikka (esim. Ktisivujen tekeminen) Valinnaisiin pintihin kuuluvat myös erilaiset Osaamista työelämään -valinnaispintihin kuuluvat kurssit ja niistä saatavat tdistukset. Tällaisia kursseja vat esimerkiksi: ensiapukulutukset yleiset kielitutkinnt Näistä valinnaisista kursseista abc-kulutuksessa leville parhaiten sveltuvia vat Elämä hallintaan ja Harrastamaan -kurssit. 4.4 Eheyttäminen ja eriyttäminen Eheyttäminen Luku- ja kirjitustaidn petus, kielenpetus ja numeeristen taitjen petus tteutetaan kknaisuutena. Kielen ppiminen kietutuu muihin ppisisältöihin. Samalla kun pitaan kieltä, pitaan asiita sumalaisesta yhteiskunnasta, masta lähiympäristöstä ja arjessa tarvittavia taitja. Kieltä pitaan timintaa ja vurvaikutusta varten ja niiden kautta (eheyttäminen). Ssiknstruktivistisen ppimiskäsityksen mukaan uudet pittavat ainekset kytketään mielekkäästi piskelijan maan elämänkkemukseen ja kulussa pittuihin tietihin ja taitihin. Opetussisältöjä eheytetään myös ajallisesti, edetään esimerkiksi tutusta tuntemattmaan ja knkreettisesta abstraktiin. Eriyttäminen Eriyttämisen tarpeita luvat piskelijiden kielitait, luku- ja kirjitustait, ikä, sukupuli, elämäntilanne sekä ppimis- ja piskeluvalmiudet. Opetus n ppijalähtöistä ja se vastaa piskelijan senhetkisiä edellytyksiä ja tarpeita. Opettaja humii piskelijiden erilaiset ppimisedellytykset ja eriyttää petusta tarpeen mukaan. Opetuksesta vidaan eriyttää sen laajuuden, syvyyden ja etenemisnpeuden mukaan. Eriyttäminen vi khdistua muun muassa petuksen sisältöihin, käytettäviin petusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä levaan aikaan. Jyväskylän kansalaispistssa eriytetään petusta hyödyntämällä erilaisia piskeluympäristöjä sekä kulun sisällä että kulun ulkpulella. Opiskelijita vidaan jakaa ryhmiin justavasti tarpeen mukaan, jllin petuksen sisällöt ja materiaalit mukautetaan vastaamaan piskelijan senhetkistä tasa ja kiinnstuksen khteita. Opetusta eriytetään järjestämällä yksilö- tai pienryhmähjausta.

19 18 Opetusta eriytetään myös tarjamalla piskelijalle valinnaisia pintja yli ryhmärajjen piskelupäivän aikana, mm. liikunta-, käsityö-, ktitalusryhmät. Opiskelijita hjataan myös aktiivisesti sallistumaan pistn yleissivistäviin pintihin järjestämällä tutustumiskäyntejä eri kursseille piskelijan man kiinnstuksen mukaan. Opistn mnipulinen kurssitarjnta mahdllistaa eritasisten piskelijiden sallistumisen timintaan, mm. käsityö-, kuvataide-, liikunta-, musiikki-, tiettekniikka- ja kielikursseille. Opist tukee sallistumista tarjamalla piskelijille pintsetelin, jka ikeuttaa alennettuun kurssimaksuun. 4.5 Opetusmateriaalit Opettaja kkaa ja valmistaa itse kursseilla käytettävän materiaalin hyödyntämällä valmista materiaalia ja ppikirjja (liite 3). Materiaali vastaa kunkin ryhmän tasa ja harjitukset khdennetaan kielitaidn kullisenkin lähikehityksen vyöhykkeelle. Oppimateriaaleina käytetään mm. tekstejä sekä ppikirjista että autenttisia tekstejä, videita, kuvia, musiikkia ja internetissä levia sumen kielen harjitussivustja. Opetusmateriaali phjaa tdellisiin kielenkäyttötarpeisiin ja vurvaikutuksellisuuteen. Opetuksessa seurataan ajankhtaisia aiheita, mm. uutiset, juhlapäivät, ja niitä käsitellään tunneilla.

20 19 5. OPISKELIJAN TUKEMINEN JA OHJAUS Jkaiselle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (liite 4). Suunnitelma perustuu lähtötasn arviinnissa saatuihin tietihin piskelijan valmiuksista ja piskelijan miin tavitteisiin. Opiskelusuunnitelman laaditaan yhdessä piskelijan ja häntä pettavien pettajien kanssa ja siinä piskelijan pintjen tavitteet, kulutuksen laajuus ja piskelijan tarvitsema mahdllinen ylimääräinen tuki. Suunnitelman hyväksyvät kaikki sapulet ja laadittaessa käytetään tarvittaessa tulkkausta. Opiskelusuunnitelmaa arviidaan kulutuksen kuluessa ja muutksia tehdään tarvittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa keskustellaan ainastaan sellaisista kysymyksistä, jilla n merkitystä piskelun edistymisen ja petuksen järjestämisen kannalta. Viranmaiset vivat vaihtaa tietja piskelijan muusta elämäntilanteesta ainastaan piskelijan sustumuksella. Jyväskylän kansalaispistn henkilökhtainen piskelusuunnitelma sisältää seuraavat khdat: 1. Taustatekijät ja niiden merkitys pinnille, muun muassa aiempi kulutus sekä työkkemus ja mahdlliset tiedt piskelijan ammattitaidsta 2. Sumen kielen taidn sekä luku- ja kirjitustaidn kuvaus 3. Numeeristen taitjen kuvaus 4. Opiskeluvalmiuksien arviinti 5. Opiskelijan kulutus- ja työllistymissuunnitelmat sekä muut suunnitelmat 6. Kulutuksen tavitteiden ja sisältöjen yksilöllistäminen 7. Opiskelijan hjauksen ja tuen tarpeen kuvaus sekä hjauksen ja tuen järjestäminen Opiskelija saa kurssin aikana henkilökhtaista hjausta. Ohjauksen tavitteena n tukea piskelijaa tekemään maa tulevaisuuttaan ja ammatillista kehittymistään kskevia päätöksiä. Ohjauksessa humiidaan henkilön kknaistilanne ja hjauksen tulksena laaditaan piskelijalle realistiset ja knkreettiset lyhyemmän ja pidemmän aikavälin jatksuunnitelmat. Tukipetuksen avulla pyritään ennalta ehkäisemään ppimisen vaikeutumista ja tukemaan piskelijaa henkilökhtaisesti tai pienissä ryhmissä. 5.1 Erityisen tuen tarpeessa levien piskelijiden humiiminen kulutuksessa Opiskelijan hitaan ja heikn ppimisen syitä n usein erittäin hankala selvittää. Taustalla vi lla lukivaikeus tai muu ppimisvaikeus, mutta niiden selvittely sumenkielisin testein n lähes mahdtnta. Usein taustalla vivat lla traumaattiset kkemukset tai stressi, jka sit piskelijan vimavarja ja keskittyminen piskeluun n vaikeaa. Kska piskelijan ppimisvaikeuden sittaminen testaamalla n ngelmallista, lähtökhtaisesti jkainen piskelija, jka ppii keskimääräistä hitaammin ja työläämmin, n erityisen tuen tarpeessa.