MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

Transkriptio

1

2 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Aamulla Rukailut Lephetki Perushittilanteet Ulkilemme Ktiinlähtö LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Liikkuminen Leikkiminen Tutkiminen Taiteellinen kkeminen VANHEMMAT PERHEPÄIVÄHOIDOSSA LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TUKEMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT VARAHOITO TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA

3 3 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO Perhepäivähidn varhaiskasvatussuunnitelman phjautuu Mänttä-Vilppulan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Syksyllä 2012 alitimme perhepäivähitajien kanssa vasuprsessin. Ensimmäiseksi jkainen hitaja asettui hetkeksi lapsen asemaan ja mietti, millainen lisi lapsen hyvä päivä perhepäivähidssa. Hitajien yhteisissä iltapalavereissa työstimme vasuun liittyviä asiita. Tavitteena li kirjata näkyväksi työmme timintatavat. Vasu timii perhepäivähitajan työn perustana. Lasten näkökulman vasuun tivat hitajat kkamalla lastan kmmentteja varhaiskasvatussuunnitelmassa leviin asiihin. Vasu n kuvitettu hitajien timinnasta ttamillaan kuvilla. Vanhemmille n lähetetty sähköpstitse vasu kmmentitavaksi ennen sen julkaisua. Varhaiskasvatus n sitä kun: - kasvatetaan prkkanaa lapsi kasvaa vatsassa leikitään pikkuautilla TOIMINTA-AJATUS Kdinmaisissa lsuhteissa lapset saavat kiireetöntä ja yksilöllistä hita ja kasvatusta läheisessä yhteistyössä vanhempien kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Lapsen timintaympäristönä n perhepäivähitajan kti lähiympäristöineen sekä hitryhmä ja siinä vallitseva tunneilmapiiri. Hyvä timintaympäristö n lasta arvstava. PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ meillä kaikilla, vanhemmat, lapset ja hitajat, n turvallinen l kk hitpäivän ajan. Muistamme humiida tisemme psitiivisella tavalla päivän aikana. Emme satuta tista sanilla emmekä teilla. Lapsiryhmän tarpeista suunniteltu päivän kulku ja yhdessä svitut hitpaikan timintamallit luvat lapselle turvallisen ltilan. Hitaja li lapsen kanssa erimieltä kirilemisesta, lapsi kysyi, miksei niitä sitten saa käyttää, kun ne kerran n tehty Khtaamme lapsen mana ainutkertaisena yksilönä. Kuuntelemme ja humiimme lapsen tarpeet. Hitpaikan ilmapiiri n ystävällinen ja lämmin sekä puheensävy psitiivinen. Hitpaikassa nauretaan, itketään, kiukutellaan, hassutellaan eli eletään kaikkia elämään kuuluvia tunteita. Hitaja sanittaa lasten tunteita ja hjaa niiden kkemista. Aikuisen syli n lapselle tärkeä paikka.

4 4 PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA Hyvä hitaja tekee hyvää rukaa Tiedstaa man kasvattajuutensa ja sen taustalla levat arvt/eettiset periaatteet. Ylläpitää ammatillista saamistaan. On situtunut, herkkä ja hänellä n kyky reagida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Kannustaa lasta matimisuuteen siten, että lapsi kkee ila saamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun. Kunniittaa lapsen ja hänen vanhempiensa mielipiteitä. On turvallinen, lämmin ja tasapulinen aikuinen kaikkia lapsia khtaan. Antaa lapselle riittävät mahdllisuudet leikkiin. Ohjaa lasta hänen kasvunsa edellyttämällä tavalla. Hulehtii lapsen perustarpeista. Tu lapsen päivän eri vaiheisiin ppimisen ulttuvuuden. Vastaa lapsiryhmänsä turvallisuudesta. Perhepäivähid hjaaja timii lähiesimiehenä. Sellainen kuin sinä, minä rakastan sinua HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Päivä perhepäivähidssa mututuu kullisenkin lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Päivää rytmittävät rukailut, lephetket sekä lasten tul- ja hakuajat. Hyvä päivä päivähidssa n sellainen, ettei lla kipeitä Saa leikkiä Aamulla lapsi perheineen vastaantetaan tervehtimällä ja vaihtamalla aamukuulumiset. Siitä lapsi jatkaa man vireystilansa mukaan lepäilemään tai tuhuilemaan. Aamuhetki n verkkaista yhdessäla, jnka aikana hitaja valmistelee aamupalan ja lunaan. Aamupala tarjillaan kunkin ryhmän tarpeiden mukaan. Pääsääntöisesti aamupalaa tarjillaan kell 8.30 saakka Aamupalan jälkeen mietitään yhdessä, mitä tämä päivä tu tullessaan. Sen jälkeen leikit jatkuvat jk sisällä tai ulkna. Rukailut kstuvat kiireettömästä yhdessä lsta. Perhepäivähitaja tarjaa lapsille mnipulista ktirukaa. Kaikki syövät saman pöydän ääressä. Hitaja kannustaa lapsia maistamiseen, mutta pakka ei le. Hyvät tavat, kiits ja le hyvä sekä keskustelut kuuluvat rukailuun. Muutama perhepäivähitaja sallistuu rukakasvatus varhaiskasvatuksessa hankkeen tteutukseen syksystä 2013 alkaen. Hanke n Ssiaali- ja terveysministeriön rahittama ja sen tavitteena n kehittää rukakasvatusta varhaiskasvatuksessa. Se n menetelmä, jka perustuu aistikkemuksiin. Niiden kautta lapsi ppii uusia asiita rukamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta,

5 5 ruuan alkuperästä ja sen valmistuksesta. Lisätietja saa sitteesta: Lephetki n rukailun jälkeen. Kukin hitaja tekee lephetkestä man ryhmänsä näköisen, satu, musiikki, silittely ja pieni hetki rentutumista kuuluvat kaikille lapsille. Js ei nukuta, lapsi vi siirtyä hiljaisiin leikkeihin. Lapsen ma unilelu n tervetullut perhepäivähitktiin. Perushittilanteet tistuvat päivittäin useasti. Niihin varataan riittävästi aikaa. Kiire ei kuulu hitpäivään. Lapsia kannustetaan matimisuuteen ja rhkaistaan yrittämiseen. Tilanteita ennakidaan kertmalla lapselle hyvissä ajin, mitä seuraavaksi n tulssa. Hitaja kehtti lasta menemään vessaan ennen ulslähtöä. Lapsi kysyi, että eikö yksi kerta riitä. Hän li j käynyt matimisesti vessassa Ulkilemme päivittäin. Ulkillessa tutustumme kävelymatkan päässä levaan lähiympäristöön ja lunnn ihmeisiin. Leikimme ja teemme pihatöitä ktipihassa tai retkeilemme läheiseen leikkipuistn. Kaikenlainen sää n ulkilusää. kivaa keinuminen yhdessä Ktiinlähtö kuuluu heipat ja halit. Hitaja kert päivän kuulumiset ja mahdlliset tulevat tapahtumat lapsen hakijalle. Lapsen henkilökhtaisista asiista keskusteltaessa n tärkeää muistaa vaitilvelvllisuus, js paikalla n muiden lasten hakijita. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja itsensä ilmaiseminen taiteen eri alueilla vat lapselle minaisia tapja timia ja ajatella. Timinnan suunnittelussa ja tteutuksessa tetaan humin nämä lapsen lunnlliset tavat timia. Liikkuminen Leikkiessään lapsi liikkuu: hän knttaa, ryömii, hyppii, juksee, kiipeää, tasapainilee, rikkuu, keinuu ja etsii sekä testaa kehnsa rajja. Liikunta vahvistaa mtristen taitjen kehittymistä ja lapsen kehn hallintaa. Kannustamme ja hjaamme lasta liikkumaan kaikenlaisissa ympäristöissä eri vudenaikina. kurjaa js hidssa ei saa laukata Leikkiminen n lapselle tärkeä tapa ppia erilaisia taitja. Leikeissä lapsi harjittelee ssiaalisia taitja kavereiden kanssa, pettelee sääntöjä, kkee tunteita ilsta pettymykseen.hitaja mahdllistaa lapsille erilaisia leikkiympäristöjä. Hän seuraa aktiivisesti leikin kehittymistä ja tarvittaessa hjata sitä eteenpäin. Leikki vi jäädä kesken ja sitä jatketaan seuraavana päivänä. kivaa leikkiä hiekkalaatiklla autilla

6 6 Tutkiminen Tutkiminen tapahtuu arjessa. Keskustelut, kysymykset, phdinta, ihmettely ja kkeilu vat tutkimisen perusta. Hitaja mahdllistaa lapselle yrityksen, erehdyksen ja ivalluksen kautta saadut mat kkemukset. Hän ei tee lapsen pulesta vaan yhdessä lapsen kanssa. Taiteellinen kkeminen Laittaak väri irvistämään, paneek musiikki liikkumaan, tekeekö mieli esittää sirkusta. Taide n kkemista, näkemistä, kuulemista ja tekemistä. Taiteellinen tuts n lapsen itsensä näköinen. VANHEMMAT PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Perhepäivähitaja käynnistää yhteistyön, mutta sen tteuttamiseen tarvitaan vanhempien vahva ja vastuullinen sallisuus. Tista arvstava, avin ja luttamuksellinen suhde vanhempien ja hitajan välillä n edellytys lapsen hyvälle hidlle. Tivmme, että vanhemmat käyvät ennen hitsuhteen alkua tutustumassa riittävän mnta kertaa tulevaan hitpaikkaan. Päivittäisissä tul- ja lähtötilanteissa vaihdetaan lapsen päivään liittyvät kuulumiset. LAPSEN HENKILÖKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen henkilökhtaisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla pitaan tuntemaan häntä paremmin ja löydetään paras tapa hjata lapsen tasapainista kasvua, kehitystä ja ppimista. Suunnitelmassa tetaan humin lapsen kkemukset ja mielenkiinnn khteet, tämän hetkiset tarpeet ja tavitteet tulevaisuudessa. Perhepäivähitaja tekee lapsen vasun yhdessä vanhempien kanssa 1-3 kuukauden sisällä siitä, kun lapsi n alittanut päivähidn. Myös perhepäivähidn hjaaja vi lla tekemässä vasua perheen ja hitajan kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma n käytössä kk lapsen päivähitajan ja seuraa mukana, js hän siirtyy päivähitpaikasta tiseen. Lapsen vasu päivitetään vusittain ja samalla arviidaan sen tteutumista ja suunnitellaan seuraavia tavitteita. LAPSEN TUKEMINEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Perhepäivähitaja yhdessä perhepäivähidn hjaajan kanssa tekee humiita lapsen kasvusta ja kehityksestä. Js huli lapsesta herää, perhepäivähitaja ttaa sen puheeksi vanhempien kanssa. Erityislastentarhanpettajan palvelut vat myös perhepäivähitajien ja perhepäivähidssa levien lasten vanhempien käytössä. Mänttä-Vilppulassa kkntuu säännöllisesti alueellisia mniammatillisia lapsihultryhmiä LHR, jissa tarkituksena n yhdessä phtia ja spia lapsen ja perheen tukemisesta. Lapsihultryhmässä käyty keskustelu n salassapidettävää/luttamuksellista ja lapsen vanhemmilta n aina erikseen pyydettävä lupa lapsen asiiden käsittelyyn. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vanhempien ja kasvattajien tiedt lapsesta luvat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvinnin turvaamiseksi. Yhteisillä keskusteluilla turvataan yhdensuuntaiset kasvatustavitteet ja kasvatuksen jhdnmukaisuus. Perhepäivähita alittaessaan tivmme perheiden varaavan

7 aikaa tutustumiskäynteihin riittävän mnta kertaa. Perhepäivähidssa päivittäiset keskusteluhetken hitajan kanssa, lasta tutaessa ja haettaessa, vat tärkein yhteistyömut. Lapsen vasun tekeminen n tinen tärkeä yhteistyömut perhepäivähidssa. 7 MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT Perhepäivähidssa verkstyhteistyö timii Mänttä-Vilppulan vasun mukaisesti. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita vat; sivistys-, ssiaali-, kulttuuri- ja liikuntatimi, lastenneuvlat ja kasvatusja perheneuvla sekä seurakunta. VARAHOITO Lasten varahit n järjestetty päiväkdeissa. Perhe vi myös järjestää varahidn itse, jillin hitmaksu hyvitetään itse järjestetyiltä päiviltä. Timimme yhteistyössä läheisen päiväkdin kanssa. Mahdllisuuksien mukaan vierailemme laulu-, teatteri- yms. timintahetkissä sekä käytämme päiväkdin liikuntasalia vauhdikkaampiin liikuntahetkiin ja leikkeihin. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Palautteen saaminen perhepäivähidsta n erittäin tärkeää timinnan kehittämisen kannalta. Päivittäiset keskustelut perhepäivähitajan ja vanhempien välillä mahdllistavat jatkuvan palautteen antamisen ja saamisen. Hitajan tulee lla herkkä myös lapsilta saamaansa palutteeseen. Perhepäivähidn hjaajalle palautetta timinnasta vi lähettää sähköpstilla, puhelimitse tai spimalla aika tapaamiselle. Varhaiskasvatuksen kk henkilöstölle järjestetään kulutusta vusittain. Perhepäivähitajat kkntuvat lisäksi säännöllisiin palavereihin suunnittelemaan maa timintaansa perhepäivähidn hjaajan kanssa. Vusittaisissa työkeskusteluissa perhepäivähitaja ja perhepäivähidn hjaaja arviivat ja suunnittelevat hitajan työtä.