VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Transkriptio

1 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen ( ) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen ja jätehult Mitä tarvitsisi tehdä suljetun kierrn parantamiseksi? - Erilliskeräys, tarpeeksi tiheä verkk myös maaseudulla - Kierrätyksen helppus - Selkeä keräysjärjestelmä, mnipuliset keräyspisteet - Jakeet erilleen? Vaatekeräys Oma järjestelmä lumppukeräykselle - Kaupunki-infran kehittäminen kierrätykselle paremmaksi - Kk maahan samat pelisäännöt tekstiilikierrätykselle - Tekstiilijätteen kerääjiä useita -> tehstaminen, yhteistyö - Jätehultyrityksille rli lumpun käytössä? Kustannukset kuljettamisesta - Lumppukeräyksestä paikallisille yhdistyksille yms. pienille tekijöille hyödyllistä materiaalia -> yhteistyö - Eri mittakaavan timinnan kannattavuuden ja laadun varmistaminen, jatkuvuus - Selkeät säännöt yritystiminnalle, yhteiskunnan yhtenäiset hjauskeint - Timinnan selkeys kuluttajille - Tuttajavastuun timivuuden parantaminen Ei tuttajien ensimmäinen intressi? - Tekstiilimateriaalin alhainen arv -> mistä prkkana erilliskeräykseen ja hyödyntämiseen? Mitä sekalaiselle lppujätteelle pitäisi tehdä? - Energiapltt (ensisijaisuusperiaate) Massapltt/REF - Täällä käytettäväksi kelpaamatn muualle uudelleenkäyttöön? Lisätiedt: prjektipäällikkö Anne-Mari Järvenpää, puh (0) , anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi

2 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen ( ) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa Lgistiikka - Timivaa suurissa kaupungeissa, miten tasapuliseksi kk maassa? Olemassa levat lgistiikkamallit, esim. keräyspisteet kauppjen yhteydessä, kierrätystavaran keräyksen yhdistäminen muihin kuljetuksiin Yritysten timinta aina mien intressien mukaista - Vlyymien keskittäminen (kierrätettävä kuitumateriaali) järkevään paikkaan Kulutuksen rli, mahdllisuudet? - Kuluttajien tietisuuden lisääminen, kk ketjun näkeminen, kulutustttumusten muuttaminen - Kulutuslaitkset: Alan suunnittelijiden, tuttajien jne. kulutus kestävyydestä, elinkaaresta, tehtävän tutteen lppukäytöstä Tarvitaan lemassa levaa timintaa tehstavia ja tukevia hjauskeinja. Ryhmä 2A. Pisttekstiilimateriaalin mahdllisuudet ja materiaalipankki. materiaalipankille tarvetta saatavuudessa ngelmia phja innvaatiille: mahdllisuudet tiedssa materiaalipankki kaiken alku kestävän kehityksen periaatteet raaka-aineiden rajallisuus: ei plttn seulnta, vasta aivan käyttökelvttmat esim. plttn tteutus: missä? ei välttämättä kerättyinä yhteen paikkaan, virtuaalinen pankki, nettikauppa linkkilista materiaalin tuttajista; tuttajat itse päivittävät tiedt turha kuljetus (kustannusten säästö) Lisätiedt: prjektipäällikkö Anne-Mari Järvenpää, puh (0) , anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi

3 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen ( ) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa kuka pitää? aktiivinen, jatkuvatiminen hitaja liiketimintaa materiaalit maksullisia eteenpäin myyminen laatuvarmuus kuka hyötyy: kuluttajat vai pankki, vai mlemmat? jkin rganisaati/kummirganisaati? (Nans, Finlaysn / jkin materiaalia j keräävä rganisaati) ketkä käyttäjiä, mihin käytetään? sisustustekstiilit (verht, lakanat) helppja, ei purkua vaatteet, leikkuujäte vaikeampaa eri materiaalien minaisuuksien hyödyntäminen (villa, plyesteri) uusi kierrätysmateriaalista tehty kangas tiedn levitys, markkininti npeasti netin avulla erikistuminen (esim. armeijan ylijäämä) materiaalin tuttajat: julkisen sektrin taht materiaalin tuttajina (esim. VR, sairaalat, yritykset) lgjen yms. pistaminen, mallisuja kuluttajat tellisuus leikkuujäte mallisuja tasalaatuinen, hyvä materiaali ei pystytä takaamaan esim. saatavuutta, määrätty erä (sama ngelma myös uusissa materiaaleissa) Lisätiedt: prjektipäällikkö Anne-Mari Järvenpää, puh (0) , anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi

4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen ( ) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa B Pisttekstiilimateriaalin mahdllisuudet ja materiaalipankki - tekstiilikierrätysmyymälällä nnistuttu parantamaan työllisyyttä Bulgariassa - klmannen sektrin timinta: tivtaan enemmän liiketimintamahdllisuuksia tekstiilijätteen hyödyntämisestä -> vlyymit ratkaisee - tekninen timinta ja innvaatit! liiketiminnallinen näkökulma tärkeä - vastuuta tutteiden kierrätyksestä ei vida sysätä pelkästään kuluttajille - tekstiilikäsittelylaitteiden hankkimista varten ltava varmuus tulevien tutteiden menekistä -> esim. markkinatutkimus - materiaalien laatuvaatimukset ltava selvillä, mitä materiaaleja markkinilla n lemassa? - kuka pyörittäisi materiaalipankkia? ltava lutettava timija millaisia tietja yritykset uskaltavat antaa pankkiin? myös kansainvälisten (vastuullisten) timijiden yhteystietja, täytyy kuitenkin humiida ettei kansainvälinen timinta syö Sumen timintaa pisttekstiilien kuljettaminen pitkien matkjen päähän ei kuitenkaan kannattavaa - keneen keksijä vi ttaa yhteyttä uuden tekstiilihyödynnysinnvaatin suhteen? - Esimerkki ssiaalisen työllistämisprjektin surittamasta tekstiilikierrätyksestä: puuvillatekstiilien kierrätys puhdistusräteiksi, keinkuituvaatteista (napit yms. pistetaan käsin) vidaan valmistaa puutarhamattja, pehmustemattja, villavaatteista visi lla ptentiaalia rakentamisen materiaaliksi, likaiset/käyttökelvttmat plttn, plttn kelpaamattmat (esim. kengät) kaatpaikalle - kierrätystutteen arv vi lla asiakkaan silmissä suurempi kuin tavallisen - eristekäytössä materiaalien ltava allergisimattmia, ei pölyä -> tellisuustiljen materiaaleissa vidaan käyttää erityyppisiä materiaaleja kuin asuintalissa - tuunaaminen/räätälöinti yms. yksistään ei riitä ratkaisuksi, kun ttaa humin kierrätysvaatteiden suuret vlyymit pakk saada tutannllista timintaa Lisätiedt: prjektipäällikkö Anne-Mari Järvenpää, puh (0) , anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi

5 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen ( ) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa hyväntekeväisyysrganisaatit vivat vähentää kuluja kun kuljetukset vähenevät - vanhat käsityötavat (matnkutminen, virkkaaminen) nusussa, mutta matnkuteiden valmistaminen hidasta -> vik kneistaa? - uusimateriaalien valmistaminen vi kuluttaa niin paljn energiaa, että tutteet eivät le siltä kannalta kvin ympäristöystävällisiä - puuvillan tutannn ympäristönäkökulmat - leikkuumenetelmissä käytetään paperia, jnka erttaminen kankaasta jälkeenpäin hankalaa -> pltt aina (?) vaihteht - tulevaisuudessa pltettavista materiaaleista maksetaan yrityksille, nykyään yritykset maksavat pltsta - plttaminen parempi vaihteht kuin kaatpaikka, mutta kierrätyksen lisääminen päätavite - kansainvälisillä yrityksillä haasteena eri maiden erilaiset kierrätysinsfrakruktuurit, kaatpaikka vi lla aina järkevä vaihteht jissain maissa - lgistiikan merkitys suuri kierrätyksen kannattavuudelle - kumppanuuksien merkitys suuri tekstiilikierrätystimijille, vatk esim. suuret keräyskeskukset, jista timijat vivat hakea tarvitsemaansa materiaalia, mahdllisia? - tiet saatavissa levista materiaaleista tärkeää tutesuunnittelulle, ei järkeä ryhtyä tuttamaan tutetta js materiaaleja ei le saatavilla kuin pieniä eriä - Materiaalipankki käytännössä: kuka pyörittää, missä n? stetaank myös ulkmailta materiaaleja? kansainvälinen yhteystyö, ettei tavara pyöri edestakaisin sumalaiset hyväntekeväisyystimijat visivat yhtenäistää lajittelua, samat lajiteltavat jakeet kaikilla - lajittelutiljen ltava suuria, jtta timinta lisi järkevää - villan lajitteluun ja kierrätykseen kiinnitettävä enemmän humita, villamateriaalia lemassa paljn Lisätiedt: prjektipäällikkö Anne-Mari Järvenpää, puh (0) , anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi

6 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen ( ) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa tulisi perustaa frumi, jssa yritykset visivat tavata ja keskustella (ssiaalinen media) tiet timijille frumin lemassa lsta Pisttekstiilit ry visi perustaa tällaisen frumin 3. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja liiketiminta alueellinen mnitimiainen yhteistyö ja niiden välinen verkstituminen valtakunnalliset tukkutrit (verkssa) tah, jka saa humiida pienet sekä suuret taht Jtta pisttekstiilimateriaalin käytön ympärille syntyisi yhteiskunnallista yritystimintaa, tarvitaan sekä paikallisia / alueellisia että kansallisia verkstja, jissa vat timijat materiaalivirtjen lähteistä, lajittelijista ja käsittelijöistä aina lppukäyttäjiin. Tavite n, että työnjak kehittyy, tulee läpinäkyvämmäksi ja eri timijat tavittavat tisensa. Paikallisiin tai alueellisiin verkstihin kuuluvat esimerkiksi työllistämistehtäviä hitavat kunnat, järjestöt tai yritykset, jiden hitamaa lajittelutimintaa tulisi parantaa työntekijöitä kuluttamalla. Näin paikalliset pienyritykset saisivat paremmin hyödynnettyä käytettävissä levia materiaaleja. Alueellisesti myös lgistiikka n helpmpi hitaa ja verkstt vivat kehittyä vaivattmammin. Hyötynä Alueelliset verkstt n kuitenkin yhdistettävä tisiinsa, jtta materiaalin tehkas käyttö ympäri Sumen tteutuu. Tässä n syytä myös hyödyntää timintamalleja pidemmälle kehittäneiden kkemuksia, jakaa parhaita käytäntöjä. Kansallisesti verkn yli timiva materiaalipankki n tarpeen erityisesti mitä tulee suurten, hmgeenisten kertaerien tehkkaaseen jatkkäsittelyyn. Tällaiseen materiaaliin kiinni pääseminen n pienille yrityksille leellista jtta ne vivat kehittää ja kkeilla sarjatutanta. Materiaalipankista pitäisi siis vida staa hiukan pienempiäkin eriä uudelleenkäyttökelpista materiaalia. Jätemateriaalin jatkjalstaminen eristeiksi tms. taas hyötyy suuresta vlyymistä. Yhteiskunnallisille yrityksille alalla n mahdllisuuksia mm. siitä syystä, että ne tyypillisesti vat erittäin yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä liiketiminnassaan ja kykenevät verkttamaan eri timijita. Lisätiedt: prjektipäällikkö Anne-Mari Järvenpää, puh (0) , anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi