Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013: klmas sektri Etelä-Savssa vusina Opetus- ja kulttuuriministeriö n pyytänyt kaikilta elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta syksyllä 2013 arvin klmannen sektrin timintaedellytyksistä kulttuurin ja luvan taluden timinnasta. Arvissa Etelä- Savn ELY vastaa pyydettyihin kysymyksiin etukäteen annetun tilastaineistn, muun kirjallisen tilastaineistn ja lähteiden sekä muutamien asiantuntijahaastattelujen perusteella. Arvi kskee pääsin vusia , mutta mukana n myös esimerkkejä vusilta 2013 ja Tilastaineist n kttu liitteeseen, jsta näkee graafisena kuvana prsenttisuudet pyydetyistä tiedista suhteutettuna kk maan arvihin sen mukaan, mitä tietja n llut saatavilla. Tilasta ja kuvaa selitetään tarkemmin tekstisassa, kska mnessa khtaa kyse n tietjen saatavuuden puutteesta, erilaisesta tietlähteestä ja myös arvista, kska kaikista tiedista ei le saatavissa kk maan kattavia tietja vertailukhteeksi arvin tekhetkellä. Tämä arvi vastaa kysymyksiin, millaisia klmannen sektrin timijita Etelä-Savssa n taiteen, kulttuurin ja luvan taluden alilla vusina , millaista rahitusta ne vat saaneet ja millaisia vaikutuksia niiden timinnalla n Etelä-Savssa. 1. Keskeiset klmannen sektrin timijat Etelä-Savssa Tilastaineistn perusteella Etelä-Savssa keskeisiet timijat klmannella sektrilla vusina livat valtin sarahittamat kultuuritapahtumat, Mikkelin valkuvakeskuksen timinta ja harrastajateatterit. Kurjen ja rkesterien suus li suurempaa kuin paikallismuseiden ja käsi- ja taidetellisuusyhdistysten timinta, vaikkakin niillä li työpajihin paljn sallistuneita suhteessa kk maan tietihin. Eteläsavlaiset vähentyvät pikku hiljaa, ja vunna 2012 valtin rahitusta saavien timijiden määrä sekä petus- ja kulttuuriministeriön että Taiken myöntämän rahituksen määrän mukaan n llut niin pientä, että se näkyy tilastaineistn perusteella lähes lemattmalta, mihin yhtenä syynä n väestömäärältään isjen keskusten saamat klmannen sektrin tuet esim. pääkaupunkiseudulla. Valtin sarahittamista tapahtumista merkittävimmät livat vunna 2012 Savnlinnan pperajuhlien kannatusyhdistys ry:lle ja Työväen Näyttämö- ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumer PL Mikkeli Jääkärinkatu Mikkeli

2 2/6 päivien Kannatusyhdistys ry:lle myönnetyt avustukset. Campus Artis säätiö sai viimeisen kerran tukea vunna 2013 ( ) Retretin juhlanäyttelyyn Savnlinnaan, mutta näyttely ei tteutunut talusvaikeuksien vuksi. Vaikka tilastissa näyttää tyhjältä, n kuitenkin Etelä-Savssa paljn (22) harrastajateattereita Tinfn tietjen mukaan (Tinf: 2010 Harrastajateatteritilastt, s. 4). Haastatteluaineistn perusteella arviidaan, että Etelä- Savssa n yli 40 harrastajateatteria, jtka timivat sekä yhdistyksissä (esim. Harjurannan kesäteatteri / Sisal-pist, Rantasalmen nuristeatteri, Kulttuurikeskus Pleenin teatteri, Irtnaiset ry, Teatteri Tuikku) että järjestäytymättöminä, kuten palkittu ja susittu Mikkelin pikateatteri sekä Mikkelin tyttöteatteri. Teatteritimintaa harrastetaan Etelä-Savssa pienissä järjestäytymättömissä ryhmissä, mikä n varsinkin nurille luntainen tapa harrastaa kulttuuria heidän mista lähtökhdistaan. Hankkeiden suus eteläsavlaisessa kulttuuritarjnnassa n myös merkittävä. Parhaimmillaan hankkeet vunna 2012 yhdistivät liikuntaa, kylätimintaa, yrityksiä, kulttuurimaisemaa ja kirjallisia tutksia varsinkin maaseudun kehittämishjelman, Leader-timien avulla. Hankkeiden prsenttisuus n kuvassa arviitu, kska tarkkja tietja ei le llut saatavissa kk maan tilanteesta tekhetkellä. Paikallismuseita löytyy Etelä-Savsta tilasttietjen perusteella ainakin Ennkskelta, Mikkelistä, Hirvensalmelta, Juvalta, Kangasniemeltä, Kerimäeltä, Ristiinasta, Pieksämäeltä ja Savnlinnasta, esim. Säimenen myllymuse ja Vukalan mylly- ja sähkömuse. Niiden kävijämäärä n suhteellisen pieni mutta kuitenkin merkittävä paikallisesti. Etelä-Savssa n yksi alueellinen valkuvakeskus eli Mikkelin valkuvakeskus, vaikka sitä ei näy etukäteen annetuissa tilasttiedissa. Se työllisti vunna 2009 kaksi pulikasta henkilötyövutta eli yhden kknaisen. Alueelliset valkuvakeskukset tekevät myös eri maakunnissa yhteistyötä. Vunna 2009 Länsi-Savn 120-vutisjuhlanäyttely Ikiliikkuja veti hyvin kävijöitä valkuvakeskukseen. Etelä-Savssa taiteilijaseurilla n merkitystä sekä ammatti- että harrastajataitelijille. Maakunnallisista ammattitaiteilijiden taiteilijaseurista Ars Nvalla n eniten jäseniä (nin 70) ja paikallisista Pieksämäen taiteilijaseuralla nin 20 sekä Mikkelin taitelijaseuralla nin haastatteluaineistn arvin mukaan. Harrastajataiteilijiden yhdistyksistä tärkeimmät vat Savnlinnassa Vers (nin jäsentä) ja Mikkelissä Mickelangelt (saman verran jäseniä). Humattavaa n, että sa näiden yhdistysten taiteilijista n päässyt mukaan myös valtakunnalliseen Sumen kuvataitelijat ry:hyn ja että mnet näistä kuvataitelijista vat ammattilaisia. Annetun tilastaineistn perusteella taitelijaseurjen määräksi n laskettu vain kaksi ja kk maassa 49, vaikka tdellisuudessa taiteilijayhdistysten määrä n selkeästi suurempi. Eteläsavlaiset harrastavat paljn musiikkia, mikä näkyy tilastaineistjen perusteella kurjen vahvassa timinnassa ja myös niiden kulutuksissa. Vunna 2012 Sulaslin tietjen mukaan kurilla li 201 esiintymistä, tilaisuuksia yhteensä 39 ja niissä sallistujia 644 henkeä.

3 3/6 Vunna 2012 Etelä-Savssa li käsi- ja taidetellisuusyhdistyksiä siten, että päätimipaikkja Tait Itä-Sumi ry:llä li yksi Mikkelissä ja sillä kahdeksan sivutimipaikkaa (Mikkelissä, Pieksämäellä, Mäntyharjulla, Jrisissa, Savnlinnassa sekä Phjis-Savssa Varkaudessa, jka kuuluu Etelä-Savn timintaan vaikka n Phjis-Savn maakunnan pulella) haastatteluaineistn mukaan. Tait Itä-Sumi ry:n työpajihin sallistui vunna 2012 kaiken kaikkiaan yli 2700 käsityön harrastajaa ja ammattilaista. Itä-Sumessa n yhteensä Tait Itä-Sumella 10 pää- tai sivutimipaikkaa, ja se edustaa Etelä-Savssa ainana käsi- ja taidetellisuusyhdistyksiä. Sen timinta n kuitenkin ammattimaista ja se kkaa yhteen laajjen verkstjen avulla harrastajat ja ammattilaiset sekä eri-ikäiset eri alilta. Etelä-Savssa n merkittävää timintaa haastatteluaineistn mukaan muun muassa kirjittajayhdistyksissä sekä mutilun yhdistyksissä ja esimerkiksi hyvää timintaa myös maahanmuuttajien kanssa. Eteläsavlaiset ammattikirjailijat vat julkaisseet teksia lapsille, nurille ja aikuisille ja mutilun kannatusyhdistys ylläpitää Savnlinnassa ja Mikkelissä käsityökuluja ja vapaata ryhmää Mudsta mneksi, jssa n eri tavalla ryhmittyviä nuria mutilijita ja jäseniä nin eri tapahtumien mukaan, esim. Savnlinnasta li mutilun juhlavunna sa (3) myös Nw here -näyttelyssä Valenciassa. 2. Klmannen sektrin rahitus Etelä-Savssa Etelä-Savssa merkittävin rahitus klmannen sektrin kulttuurin ja luvan taluden timijille vunna 2012 n tullut jk valtin sarahittamiin kulttuuritapahtumiin tai Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman hankkeisiin Etelä-Savn ELYstä. Suurimmat rahitukset valti myönsi Savnlinnan pperajuhlille ( ), Työväen näyttämöpäiville ( ), Mikkelin musiikkijuhlille ja Savnlinnan balettijuhliin kumpaankin , Kangasniemen musiikkiviikkihin ( ) ja Jristen musiikkipäiviin ( ). Vunna 2013 näiden tilaisuuksien järjestävät yhdistykset saivat myös rahitusta, paitsi Savnlinnan balettijuhlat, sen sijaan Retretin juhlanäyttely sai vunna 2013 avustusta Etelä-Savn ELY myönsi ainastaan Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelmasta vunna 2012 Leader-timien kautta klmannelle sektrille yhteensä 22 hankkeeseen rahitusta, jiden julkisen rahituksen kknaissumma li ESR- ja EAKR-varista ei myönnetty tullin hankkeisiin klmannelle sektrille rahitusta. Maaseutuhjelma nkin llut merkittävässä tehtävässä klmannen sektrin timijille. Hankkeet vat lleet mnenlaisia, esimerkiksi Juvan Kamerakerh ry n tehnyt Antti Kilkin kuvaamista paikallishistriallisesti merkittävistä kaitafilmeistä siirtja DVD:lle, Heinäveden Teatteriyhdistys ry n tehnyt Valam-trilgian ensimmäisen san käsikirjituksen ja näytelmän tutannn valmistelut, Juvan 4H-yhdistys pani vutiaat nuret liikkumaan maaseudun ja lunnn harrastuksiin, Pieksämäen Kylät Ry n pulestaan palkannut kyläaktivaattrin tukemaan Pieksämäen alueen yrityksiä ja asuinympäristön viihtyvyyttä ja elinvimaisuutta khti tulevaa ja Pyhät Plut Ry n tehnyt vaellusreitin ja brändin Pyhät Plut espanjalaisen Santiag de Cmpstelan mallia mukaellen Imatralta Ennkskelle ja Heinävedelle.

4 4/6 Klmannella sektrilla ei le mahdllisuuksia kvin suuriin hankehallinninteihin Etelä-Savssa järjestöjen pienen jäsenmäärän, talussaamisen ja yhteistyön rajallisuuden vuksi, mutta järjestöjen ja säätiöiden timinnan vaikutukset laajenevat, js ne vat mukana jnkin tisen ja ismman timijan hallinnimassa hankkeessa. Kun taiteen, kulttuurin ja luvan taluden timintaa yhdistetään esimerkiksi liikuntaan ja urheiluun, yritystimintaan sekä muuhun vapaaehtistyöhön, pienenkin rahituksen käyttö vi saada aikaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Klmannen sektrin rahituksista merkittävin ja säännöllisin lienee kuntien myöntämät avustukset. Ne kattavat taiteen, kulttuurin ja luvan taluden timinnasta suurimman san timijita ja luvat myös pysyvyyttä paikallisesti. Entistäkin tärkeämpää kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja palvelujen järjestämisessä n kuntien kannalta järjestöjen ja säätiöiden raikas ja mnipulinen timinta, aktiiviset ihmiset ja palveluja käyttävät kansalaiset. Kuntien näkökulmasta pulmaksi vi mudstua se, että yhä enemmän n aktiivisten nurten perustamia järjestäytymättömiä ryhmiä, jtka eivät pysty järjestäytymättömyyden vuksi saamaan kunnilta avustuksia. Ratkaisuksi tähän vi ajatella esimerkiksi erikseen tehtävä spimusta vapaamutisen ryhmän ja kunnan kesken, mikä auttaisi rahituksen tai avustuksen saamisessa sen lisäksi, mitä kunnat vivat tarjta esimerkiksi harrastustiljen ja muiden vaihtehtjen mudssa. Muista kuin valtin tai kuntien rahituksista esimerkiksi Sumen kulttuurirahast n Etelä-Savssa myös merkittävä rahituksen lähde klmannen sektrin hankkeisiin taiteilijille, kulttuurin harrastajille sekä luvan taluden tekijöille. Se antaa mahdllisuuksia erikkisiin ja mnenlaisiin timintaa kehittäviin vaihtehtihin. Tulevaisuudessa rahituksen saamiseen tarvitaan klmannen sektrin kannalta matalan kynnyksen rahituskeinja, jihin liittyisi yhteistyö mieluiten mnialaisesti, jtta vaikutukset lisivat pysyvämpiä ja laajempia. 3. Klmannen sektrin vaikutus Etelä-Savssa Klmas sektri työllistää Etelä-Savn taiteen, kulttuurin ja luvien aljen ihmisiä jnkin verran, ja suurin vaikutus lienee sillä timinnalla, mitä järjestöt ja säätiöt vat spineet esimerkiksi kuntien kanssa palvelujen järjestämisestä. Tisaalta myös esimerkiksi Tait Itä-Sumi ry:n kaltaista ammattimaista timintaa n Etelä-Savssa melk vähän. Kuitenkin esimerkiksi mnet taiteilijat löytävät itsensä mnialaisina ja -saajina erilaisista yhdistelmätöistä, jista taiteen tekeminen n yksi sa. Suurin klmannen sektrin merkitys nkin Etelä-Savssa hyvinvinnin ja elämänlaadun rakennusaineena, sana peruspalveluja ja tisaalta lisänä ammattimaisesti hidetut tapahtumat, tilaisuudet ja säännöllinen harrastusmahdllisuus. Suurimmaksi heikkudeksi Etelä-Savssa nkin tullut se, että taiteen, kulttuurin ja luvan taluden alilla n harrastajia, jtka vat ikääntyneitä ja missä nuria n entistä vähemmän mukana kehittämässä timintaa eteenpäin. Tinen puute näyttäisi levan se, että Etelä-Savn kaivattaisiin humattavasti enemmän yhteistyötä muiden klmannen sektrin timijiden kanssa, kska aktiiviset jäsenet väsyvät helpsti vusien saatssa, kun yhdistyksien jäsenmäärät vat melk pieniä. Klmantena heikkutena visi pitää sitä, että Etelä-Savn kaivataan lisää talussaamista

5 5/6 yhdistyksiin. Mahdllisuuksien tunnistamiseen ja sallistujien aktivimiseen tarvitaan vielä varmasti myös innkkaita jäseniä ja viestintäsaamista mdernein keinin. Kun pirstaleisesta palvelujen tarjnnasta päästään enemmän khti kknaisuuksia, myös palvelujen myyminen ja näkyvyys khentuvat. Verkknäkyvyys ja ssiaalisen median humaamattmuus sekä myyntisaamisen puute klmannen sektrin timinnassa n tyypillistä vielä vunna 2013 Etelä-Savssa. Etelä-Sav timii pääsin vapaaehtistyön ja harrastusphjan perusteella, mikä vaikuttaa siihen, että timialja ylittävä ja mnialainen yhteistyö hakee vielä mutjaan. Jitakin hyviä yhteistyön timintatapja n löytynyt esimerkiksi urheilujärjestöjen timinnasta, mitä kannattaisi levittää yhteistyössä myös kulttuurin timintaan. Vahvuuksina eteläsavlaisten klmannen sektrin timinnassa vi pitää sitä, että yhdistykset vat yleensä hyvin rganisituneita ja niissä timivat innstuneet ihmiset, jtka vat situtuneet tekemiseen ja myös saavat paljn asiita. Nämä ihmiset vat hyvin verkstituneet ruhnjuuritaslla ja vivat siten tuntea yhteenkuuluvuutta ja kiintymystä alueeseen. Parhaimmillaan klmas sektri tarjaa tisen elämän, jka rikastuttaa ja tu hyvinvintia sekä tekijänä että kkijana. Osaavat tekijät tuttavat sisältöä, kuluttavat ja kuluttautuvat ja levittävät ympärilleen tekijöitä ja saamista. Hyvää n myös se, että alueella n kulutusta, vaikkakin Mikkelin ammattikrkeakulusta lpetettiin kulttuurialan kulutus muutama vusi sitten, mikä n näkynyt alueen tapahtumien, kulutuksiin sallistumisen ja yhteistyöverkstjen määrässä. Silti pienetkin yhdistykset ja säätiöt pystyvät tekemään timinnassaan hyviä tulksia. Klmannen sektrin timinnalla n suuri vaikutus maakunnassa, kska ilman kulttuurin ja luvien aljen timintaa kuntien timinta lisi humattavasti köyhempää. Hyvä yhteistyö kuntien kanssa nkin eteläsavlainen vahvuus ja vaikuttaa myönteisesti jkaiseen kansalaiseen. Hien esimerkki n myös se, että ilman järjestöä timiva Mikkelin pikateatteri n saanut tunnustuksia ja palkintja ja että se timii nurten mista lähtökhdista ja tavitteista nurten tavilla, myös ssiaalisessa mediassa. Näitä esimerkkejä vivat eteläsavlaiset käyttää vimavarana nurten innstamiseksi mukaan tekemään itse kulttuuria ja sallistumaan. Lähteet OKM:stä saadut tilastaineistt Tinf Teatterin tiedtuskeskus: 2010 Harrastajateatteritilastt. Verkkjulkaisu. Haastattelulähteet Päivikki Eskelinen-Rönkä, rahastn asiamies, FT, Sumen kulttuurirahast, Etelä-Savn rahast Kristiina Markkula, kulttuurijhtaja, Mikkelin kaupunki Riitta Misander, erityisasiantuntija, TAIKE Anne Ossi, timinnanjhtaja, Tait Itä-Sumi ry Outi Rantasu, kulttuuritimenjhtaja, Savnlinnan kaupunki Kaija Villman, prjektipäällikkö, Aalt-ylipist, Luva Sumi Etelä- Sav

6 6/6 Liitteet Taulukk ja kuva Etelä-Savn ELYn klmannen sektrin prfiilista Tekijä Tuija Tivakainen Puh Sähköp. Kehityspäällikkö Etelä-Savn elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh. vaihde Kirjaamn sähköp. Käyntis. Jääkärinkatu 14, Mikkeli Pstis. PL 164, Mikkeli