Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Transkriptio

1 1 (6) Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu kk ajan muutksia muun muassa kuntaliitsten myötä. Nämä muutkset vat khdistuneet esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien työnantajarganisaatiiden rakenteeseen ja palveluiden tuttamistapaan (muun muassa tilaaja-tuttajamalli). Muutstilanteet vat tuneet haasteita kuntasektrin työsujelun yhteistiminnan tteuttamiseen ja työturvallisuuden hallintaan. Tätä kautta kuntasektrin työnantaja- ja työntekijäpulelta n tutu esille tive ja tarve tehstetusta kunta-alan työsujelun valvnnasta. Kunta-alan työsujelun valvntahankkeella tuetaan kuntien ja kuntayhtymien työljen ja työturvallisuuden (käsittää sekä työturvallisuuden että työterveyden) hallinnan parantamista. Työpaikkjen ma-alitteisuus n tärkeintä, sillä uusien menetelmien ja välineiden luminen työljen parantamiseksi tapahtuu aina työpaikalla ja työyhteisössä. Hankkeen valmistelussa ja tteutuksessa vat mukana työsujeluhallinnn lisäksi Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä, KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääspijajärjestöt. Jkaisen hankkeessa mukana levan timijan n tiedstettava hankkeen lähtökhdat ja ma rli hankkeessa sekä situduttava hankkeeseen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä, KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääspijajärjestöt tiedttavat hankkeesta sekä tuttavat maa materiaalia muun muassa turvallisuusjhtamisesta. Kyseiset sidsryhmät vat myös vahvasti mukana kunta-alan kulutus-, julkaisu- ja tiedtustiminnan kehittämisessä ja tteutuksessa. Työsujelusast laatii hankkeen yhteydessä piltitavan timintamallin Ohje turvallisuuden hallinnan valvnnasta kunnissa. Työsujelusäädökset ja niiden asettamat vaatimukset / valvntate Työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti työnantaja n vastuussa työpaikkjensa työturvallisuudesta. Vuden 2003 alusta vimaan tulleen työturvallisuuslain (738/2002) määräysten mukaisesti työnantajan n muun muassa määriteltävä tavitteensa, järjestelmänsä, timeenpannsa ja timinnan vaikuttavuuden seuranta työturvallisuuden suhteen. Työsujeluhallinnn tehtävänä n valva ja pastaa työnantajia. Työturvallisuuslain perusajatuksena n ennaltaehkäisy. Työnantajan n ennakkn spivin menetelmin selvitettävä työhön liittyvät, työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat vaara- ja haittatekijät sekä arviitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työnantajalla n ltava sellaiset hallintajärjestelmät ja menettelytavat, jilla riskit pidetään sellaisella taslla, etteivät ne aiheuta työntekijöille vaaraa tai haittaa. Tämä edellyttää, että työpaikan työsujelu n rganisitua ja suunnitelmallista timintaa, jssa n humiitu henkilöstön riittävät resurssit (aika ym.) ja saaminen.

2 Työturvallisuuden hallinnassa krstuu jhdn situtuminen. Hyvä turvallisuusjhtaminen edellyttää tavitteenasettelua, työpaikan tilanteen tarkkailua ja seurantaa sekä näistä jhdettuja parannustimia. Tavitteet n saatava arkipäivän timinniksi. Työsujelun valvnnan kannalta n tällöin merkityksellistä arviida erityisesti jhdn timintaa sekä rganisaatin menettelytapja ja khdistaa lain velvitteiden tteutumisen arviinti ensisijaisesti rganisaatin jhttasn timintatapihin. Kunta-alan valvntaa suunnitellaan ttaen humin kuntien ja kuntayhtymien erityispiirteet kuten niiden kk ja rganisituminen. Esimerkiksi kunnan kn mukaan valvntaan vidaan tehdä tarvittavaa rajausta ja/tai jattelua. Tärkeää n myös miettiä millaisella valvntatteella kuntatyönantajia ja valvntakhteita lähestytään. Valvnnassa kiinnitetään erityistä humita työpaikkjen keskijhdn rliin ja asemaan työljen parantamisessa. Turvallisuusjhtamisen tas selvitetään muun muassa Halmeri-menetelmällä ja hallintajärjestelmien timivuus tdennetaan työpaikkatarkastuksilla havainninnilla ja mittauksilla (mm. Valmeri-kysely). Tavitteet Hankkeen tavitteet vidaan jakaa valvnnan tavitteisiin ja työsujeluvalvnnan kehittämisen tavitteisiin. Valvnnan keskeisenä tavitteena n kunta-alan työpaikkjen turvallisuusjhtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Hankkeen tarkastuksilla valvtaan, että työpaikan työsujelun yhteistiminta n rganisitua ja suunnitelmallista ja että se tukee ja kehittää turvallisuusjhtamista työpaikalla n timivat käytännöt keskeisten työturvallisuusriskien, kuten haitallisen fyysisen (mm. käsin tehtävät nstt ja siirrt) ja psykssiaalisen (mm. väkivallan uhka, häirintä tai muu epäasiallinen khtelu, muut psykssiaaliset kurmitustekijät) kurmituksen sekä ksteus- ja hmengelmien hallintaan. työpaikan työterveyshult n järjestetty lainsäädännön mukaisella tavalla ja työnantaja hyödyntää työterveyshulln tekemät jhtpäätökset työljen terveydellisestä merkityksestä. Työsujeluvalvnnan kehittämisen tavitteita vat: kunta-alan työnantajien valvnnan yhtenäistäminen hanketyöskentelyn edistäminen Vera-tietjärjestelmän käyttööntt ja sen hyödyntäminen kunta-alan valvnnassa ja hanketyöskentelyssä vastuualueiden välisen tietjenvaihdn ja yhteistyön lisääminen työsujeluhallinnn ja sidsryhmien välisen yhteistyön kehittäminen ja knkretisinti

3 Khdentaminen Hankkeen khteena vat kunnat ja kuntayhtymät. Valvntaa khdistetaan kunnan kk rganisaatin eli ylimpään jhtn, timialan/tulsalueen jhtn sekä timialan/tulsalueen eri työpaikkihin ja timipisteisiin. Valvntaa suunnataan erityisesti ssiaali- ja terveysalalle sekä kulutukseen, jtka vat työntekijämäärältään suurimmat kuntatimialat. Jkainen työsujelun vastuualue päättää kunta-alan timintaympäristöanalyysiinsä phjautuen valvnnan suuntaamisesta myös muille kunta-alan timialueille. Suuntaamisessa n leellista löytää valvntakhteet, jissa valvnnalla vidaan saada psitiivisia vaikutuksia. Vastuualueet rganisivat käytännön valvnnan tteutuksen tarpeidensa ja resurssiensa mukaisesti. Valvnnan suuntaaminen eri timialille n esitetty liitteessä 1 Kuntahankkeen valvnnan suuntaaminen Menetelmät, välineet ja tarkastuksella käsiteltävät asiat Hankkeessa laaditaan tarkastuksen asialistat erikseen jhttasn tarkastuksille ja työpaikkatarkastuksille. Valvnnan tukena käytetään Ohje turvallisuuden hallinnan valvnnasta kunnissa timintamallia. Jhttasn tarkastukset khdistuvat hallintajärjestelmien valvntaan. Tarkastuksilla käytetään Halmeria ensi sijaisesti tarkastajan arviimana. Tarkastaja vi myös hyödyntää työpaikan täyttämää itsearviinti Halmeria. Jhdn tarkastuksen asialistalla vat ainakin: työsujelun yhteistiminta työn vaarjen selvittäminen ja arviinti työsujelun timintahjelma työterveyshulln järjestäminen työterveyshulln timintasuunnitelma Työlja valvtaan työpaikkatarkastuksilla. Kaikilla työpaikkatarkastuksilla, jilla se n tarkituksenmukaista, käytetään Valmeri-kyselyä ja pääsääntöisesti niin, että kyselyn tuls n käytettävissä tarkastuksella. Valvnnan tavitteet khdistuvat työurien pidentämiseen, jten tarkastuksen sisältö painttuu myös kyseisiin asiihin. Jkaisen työpaikkatarkastuksen asialistalla vat ainakin: työn vaarjen selvittäminen ja arviinti työterveyshulln työpaikkaselvitys terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä sisäilman aiheuttama terveysvaara häirintä ja epäasiallinen khtelu väkivallan uhka psykssiaalinen kurmitus Lisäksi kaikilla työpaikkatarkastuksilla, jilla se n tarkituksenmukaista, valvtaan fyysisiä kurmitustekijöitä kuten käsin tehtäviä nstja ja siirtja. Työpaikkatarkastuksen asialistalle vidaan lisätä timialasta, kunnasta tai muusta tekijästä riippuen myös muita tarkastettavia asiita. Valvntaa tteutetaan valvntahjeiden mukaisesti. Hankkeessa valvtaan tarvittaessa myös yhteisen työpaikan työsujeluvastuita. Kyseisen asian valvntamenetelmät svitaan hankeryhmässä myöhemmin. Hankkeen tarkastuksilla kerätään tieta ja havaintja muun muassa työsujelun yhteistiminnan tteutumisesta. Tästä ja muusta tiednkeruusta ja tiednkeruun tavasta svitaan erikseen.

4 Valvntatteita n kuvattu liitteessä 2 Valvntate kuntahankkeen tarkastuksilla. Valvntatteessa 1 valvntaa tteutetaan niin, että ensin tehdään työpaikkatarkastukset useampaan kyseisen timialan työpaikkaan ja sen jälkeen hallintajärjestelmien valvnta (timialan) jhdn tarkastuksena. Valvntatteessa 2 tteutetaan ensin hallintajärjestelmien valvnta (timialan) jhtn ja sen jälkeen tehdään työpaikkatarkastukset. Valvntatteesta riippumatta jhttaslle (ylin/timiala) annetaan aina palautetta työpaikkatasn tarkastushavainnista. Verkstituminen ja yhteistyö Tteutus Resurssit Aikataulu Vunna 2012 hankkeessa sallistuttiin jhtavien työsujelutarkastajien kmitean (SLIC) tteuttamaan psykssiaalisten riskien valvntakampanjaan. Hankkeessa vidaan sallistua myös muihin kampanjihin (esim. EU-kampanjat) ja tehdä yhteistyötä eri timijiden kanssa. Hankeryhmä n tutustunut mm. Ssiaali- ja terveydenhulln kansalliseen kehittämishjelmaan (Kaste) ja Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän Turvallisuus hallintaan kuntatyössä - hankkeeseen. Hanketta krdini valtakunnallinen hankeryhmä, jnka krdinaattrina timii Sari Rivainen ESAVIsta. Hankeryhmään kuuluvat lisäksi Auli Tukiainen /ISAVI, Marja Tereska-Krhnen/LSAVI, Tuija Rönnhlm/LSSAVI, Jari Tivnen/PSAVI ja Tarja Nuppnen/TSO. Hankkeen hjausryhmänä timii jhtajien kkus. Työsujelun vastuualueet sallistuvat hankkeeseen tulsneuvtteluissa ja hankesuunnitelmassa svitulla tavalla. Hankkeeseen suunnitellut resurssit n esitetty liitteessä 3. Resurssisuunnitelmaa päivitetään vusittain. Vusi 2012 Kulutusta, sidsryhmäyhteistyötä, viestintää ja tiedtusta. Varsinainen valvntatiminta käynnistyy kaikilla vastuualueilla syksyllä 2012, mutta j kevään 2012 aikana vidaan tteuttaa tarkastuksia erityisesti kuntarganisaatin jhttasille. Vudet Vera-tietjärjestelmän käyttööntt. Valvnta jatkuu. Sidsryhmäyhteistyö, viestintä ja tiedtus jatkuvat. Väliraprtintia valvnnasta ja tarkastushavainnista. Vusi 2015 Tteutetaan viimeiset tarkastukset.

5 Vusi 2016 (kevään aikana) Arviidaan tteutuneet timenpiteet ja muutkset valvntakhteissa. Arviidaan hankkeen tavitteiden tteutuminen ja mahdllisesti tarvittavat jatktimet. Raprtidaan hanke. Pidetään lppuseminaari. Viestintä Kulutus ja tuki Tutkimus Seuranta ja raprtinti Hankkeelle laaditaan kk runkkaudelle ulttuva viestintäsuunnitelma, jka sisältää eri timijiden rlit tiedtuksessa ja viestinnässä. Viestintäsuunnitelmaa päivitetään vähintään vusittain. Työsujeluhallint n valmistautunut kuluttamaan maa henkilöstöään, kun hankkeessa tulee esille kulutusta vaativia asiita. Vastuualueilla vi lla tarvetta mittarikulutukseen (Valmeri ja Halmeri) ja tämä tteutuu valtakunnallisen kulutussuunnitelman mukaisesti. Vastuualueet hulehtivat siitä, että kaikki kuntahankkeeseen sallistuvat tarkastajat saavat tarvittaessa mittarikulutuksen. Valtakunnallisen hankeryhmän edustajat kuluttavat man vastuualueen tarkastajat kuntahankkeen valvntaan (valvntate ym.) viimeistään alkusyksystä Mikäli hankkeen aikana kunnissa, kuntayhtymissä ja/tai valvntakhteissa tulee esille työsujeluun liittyviä kulutus- ja tukitarpeita, niitä käsitellään hankeryhmässä. Työsujeluhallint vi tarvittaessa timia välittäjänä kuntien ja kulutusta tarjavien tahjen välillä. Näin varmistetaan, että työnantajat saavat tarvittavaa kulutus- ja tukiapua. Hankkeeseen kytketään valvntaa tukeva tutkimussi, jnka tteuttaa ulkpulinen tah. Tutkimussi keskittyy valvnnan ja viestinnän vaikuttavuuden sittamiseen hankkeessa mukana levilla työpaikilla. Tutkimussin tteuttaminen alitettiin esiselvityksen tekemisellä. Esiselvityksen tteutti Heikki Laitinen 3T-ratkaisut - yrityksestä. Raprtti esiselvityksestä valmistui tammikuussa Varsinainen tutkimussi käynnistyi vunna Tutkimussin tteuttavat Owal Grup Oy yhdessä Tampereen teknillisen krkeakulun kanssa. Tutkimus kestää kk hankkeen ajan. Hankkeen alkuvaiheessa tiednkeruussa hyödynnettiin sekä Vati- että Veravalvntatietjärjestelmiä. Vuden 2014 alusta alkaen tiednkeruu tteutetaan Veratietjärjestelmän avulla. Veraan n perustettu hankkeet erikseen jhdn tarkastuksille ja työpaikkatasn tarkastuksille. Vastuualueet perustavat alueelliset hankkeet valtakunnallisten hankkeiden alle. Valvntatiminta ja työpaikilla tapahtuneet muutkset arviidaan ja analysidaan hankkeen lpulla. Hankkeen etenemistä seurataan työsujelun vastuualueiden jhtajien kkuksissa. Sidsryhmille raprtintia tteutetaan tarvittavassa laajuudessa sekä hankkeen aikana että hankkeen jälkeen. Hankkeesta laaditaan kirjallinen raprtti.

6 Liite 3 Vastuualue ESAVI Resurssit (htkk) Timintavusi Yhteensä Hankeryhmä (valtakun 2,0 2,0 2,0 2,0 8,0 Kulutus ja viestintä (v 0,5 0,5 0,5 0,5 2,0 Valvnta 13,6 35,0 35,0 35,0 118,6 Raprtinti 0,2 0,2 0,2 0,6 Yhteensä 16,1 37,7 37,7 37,7 129,2 LSAVI Hankeryhmä (valtakun 1,0 1,0 1,0 1,0 4,0 Kulutus ja viestintä (v 0,5 0,5 0,5 0,5 2,0 Valvnta 8,4 12,0 24,0 24,0 68,4 Raprtinti 0,1 0,1 0,1 0,1 0,4 Yhteensä 10,0 13,6 25,6 25,6 74,8 ISAVI Hankeryhmä (valtakun 1,0 1,2 1,0 1,2 4,4 Kulutus ja viestintä (v 0,5 0,5 0,5 0,5 2,0 Valvnta 12,7 41,0 43,1 35,0 131,8 Raprtinti 0,1 0,1 0,1 0,3 Yhteensä 14,2 42,8 44,7 36,8 138,5 LSSAVI Hankeryhmä (valtakun 1,0 1,0 1,0 1,0 4,0 Kulutus ja viestintä (vastuualue 0,5 0,5 0,5 1,5 Valvnta 20,0 70,0 70,0 69,0 229,0 Raprtinti 0,1 0,1 0,1 0,3 Yhteensä 21,0 71,6 71,6 70,6 234,8 PSAVI Hankeryhmä (valtakun 1,0 1,0 1,0 1,0 4,0 Kulutus ja viestintä (vastuualue 0,5 0,5 0,5 1,5 Valvnta 20,0 35,0 37,0 37,0 129,0 Raprtinti 0,1 0,1 0,1 0,3 Yhteensä 21,0 36,6 38,6 38,6 134,8 STM/TSO 1,0 1,0 1,0 1,0 4,0 Yhteensä 83,3 202,3 218,2 209,3 716,1