KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Transkriptio

1 KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs , Opetushallitus

2 Oppilashult: petussuunnitelman perusteiden muuts Muutstarpeet: Peruspetuslain muuttumisesta seuraavat muutkset Laki peruspetuslain muuttamisesta (642/2010) Lastensujelulain (417/2008) muutkset Asetus (380/2009) neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta muutkset Turvallisuuden edistämiseen ja kriisitilanteisiin varautumiseen liittyvät muutstarpeet Jkelan kulusurmat. Tutkintalautakunnan raprtti, Kauhajen kulusurmat.tutkintalautakunnan raprtti , Oppilaitsten turvallisuus, työryhmän raprtti, sisäasiainministeriön julkaisu 40/2209, Heidi Peltnen 2010

3 Vimaan Neuvlatiminta, kulu- ja piskeluterveydenhult sekä ehkäisevä suun terveydenhult. Asetuksen (380/2009) perustelut ja sveltamishjeet. Helsinki Vimassa lähtien Määräaikaiset terveystarkastukset kaikille + yksilöllisen tarpeen mukaan - ppilaalle jkaisella vusilukalla, jista laajina järjestetään 1, 5. ja 8. vusilukalla tehtävät terveystarkastukset - laaja terveystarkastus: terveydenhitaja ja lääkäri arviivat, hultajan sustumuksella tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen tai nuren terveyden lisäksi kk perheen hyvinvintia -> hultajien haastattelu, pettajan arvi (hultajan sustumuksella) - th:n tai lääkärin selvitettävä määräaikaisista tarkastuksista pisjäävien tuen tarve - laaja terveystarkastus tukee saltaan kuluselviytymistä, arviidaan myös ppilashulln yhteistyönä kk lukka- ja kuluyhteisön tilaa ja tuen tarvetta - arviidaan ppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatk-piskelun salta sekä käynnistetään tarvittavien tukitimien suunnittelu (8. lk) Erikistutkimukset kuluterveydenhullssa, erikislääkäri, psykiatri, psyklgi Kuluyhteisön ja piskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvnta ja edistäminen Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Terveysneuvnnan sisältö ja määrä. Yleinen ja täydentävä Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvnta Terveyden- ja sairaanhitpalveluiden järjestäminen piskelijille Heidi Peltnen 2010

4 Lastensujelulain muutkset 417/2007, 88/ / Lastensujelu Lastensujelua n lapsi- ja perhekhtainen lastensujelu. Lapsi- ja perhekhtaista lastensujelua tteutetaan tekemällä lastensujelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avhulln tukitimia. Lapsi- ja perhekhtaista lastensujelua vat myös lapsen kiireellinen sijitus ja hustaantt sekä niihin liittyvä sijaishult ja jälkihult. 3 a Ehkäisevä lastensujelu Lastensujelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nurten hyvinvinnin edistämiseksi 2 luvun mukaista ehkäisevää lastensujelua sillin, kun lapsi tai perhe ei le lastensujelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensujelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvintia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensujelua n tuki ja erityinen tuki, jta annetaan esimerkiksi petuksessa, nuristyössä, päivähidssa, äitiys- ja lastenneuvlassa sekä muussa ssiaali- ja terveydenhullssa. Kun lapsi n lastensujelun asiakkaana, edellä 2 mmentissa tarkitettua tukea järjestetään sana av-, sijais- tai jälkihulta. Heidi Peltnen 2010

5 Esi- ja peruspetuksen petussuunnitelman (lunns) 5.2 Esipetuksen muu tuki Yhteistyö kdin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki Kdin ja kulun välinen yhteistyö Kerhtiminta Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Heidi Peltnen 2010

6 Kdin ja kulun yhteistyö petussuunnitelman lunns lähtökhtana keskinäinen kunniitus yhteinen kasvatusvastuu hulenpit ja välittäminen yhdessä vastuu yhteistyön kehittämisestä kululla vanhempien ja lapsien sallisuus kulun timintakulttuurin kehittämisessä hultajien ikeus tuntea kuluyhteisön timintamallit ja hjeet yhteistyössä tetaan humin perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kielellinen ja kulttuurinen tausta esipetuksessa yhteys myös varhaiskasvatukseen Heidi Peltnen 2010

7 Kdin ja kulun yhteistyö Hultajalle annetaan tieta petussuunnitelmasta, petuksen järjestämisestä, pintihin liittyvästä arviinnista, ppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdllisuuksista ja hultajan mahdllisuudesta sallistua kdin ja kulun väliseen yhteistyöhön sekä kuluyhteisön hyvinvinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kdin ja kulun yhteistyössä seurataan ppilaan pissalja. Kulun tulee antaa hultajille tieta ppilashulln timinnasta sekä kuluyhteisön timintamalleista ja tiedttamiskäytänteistä erilaisissa ngelmannettmuus- ja kriisitilanteissa. Hultajalle tulee antaa tieta myös ppilasta kskevien tietjen käsittelyyn, tietjensaantiin ja niiden luvuttamiseen sekä salassapitn liittyvistä kysymyksistä. Kulun tulee ppilashulln mniammatillisessa yhteistyössä käydä läpi hultajan kanssa hallinnllisiin käytänteisiin liittyvät yleiset periaatteet, hultajan yksilöidyn kirjallisen sustumuksen merkitys ppilasta kskevien ratkaisujen tekemisessä sekä yhteistyön merkitys kasvun, kehityksen ja ppimisen tukemisessa. petussuunnitelman lunns Heidi Peltnen 2010

8 Kdin ja kulun yhteistyö Paikallisen petussuunnitelman laadinta petussuunnitelman lunns Kdin ja kulun välistä yhteistyötä kskeva petussuunnitelman suus laaditaan yhteistyössä ssiaali- ja terveydenhulln timeenpann kuuluvia tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Tällöin tetaan humin myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten tahjen sallistuminen yhteistyöhön ja tiednkulun sujuvuus. Kdin kanssa tehtävän yhteistyön tavitteet, timintatavat, työnjak ja vastuut määritellään paikallisessa petussuunnitelmassa. Timintatapja määriteltäessä tetaan humin kdin ja kulun yhteistyö kk kuluyhteisön taslla, lukan taslla sekä yksittäistä ppilasta kskien. Paikallisessa petussuunnitelmassa kuvataan kdin ja kulun yhteistyön timintamallit, hultajien sallisuuteen ja keskinäiseen yhteydenpitn liittyvät periaatteet, sekä petuksen ja ppilashulln tuen järjestämiseen ja pissaljen seurantaan liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön tteutumisen seurantaan ja arviintiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavista yhteistyöhön liittyvissä ngelmatilanteissa. Heidi Peltnen 2010

9 Esi- ja peruspetuksen petussuunnitelman (lunns) 5.4. Esipetuksen ppilashult ja turvallisuuden edistäminen Esipetuksen ppilashult Turvallisuuden edistäminen Salassapit ja tietjen luvuttaminen Paikallisen petussuunnitelman laadinta 5.5 Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Oppilashult Turvallisuuden edistäminen Salassapit ja tietjen luvuttaminen Paikallisen petussuunnitelman laadinta Heidi Peltnen

10 Oppilashulln eri timintatast Oppilashullssa seurataan ja arviidaan petussuunnitelman lunns kk kuluyhteisön, yksittäisten lukkien ja ryhmien hyvinvintia sekä hulehditaan siitä, että ppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet humiidaan kulun arjessa ppilashult n yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea terveyden edistäminen (prmtin) ennaltaehkäisy (preventin) puuttuminen (interventin) Heidi Peltnen 2010

11 5.5 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO petussuunnitelman lunns Oppilashulttyötä suunniteltaessa svitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvinnin edistämiseen että ppilaan tukemiseen ja hänen asiidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja timintatavat. Kuluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvintia edistävää timintaa vidaan kehittää mniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin ppilashulln yhteistyöhön vi sallistua eri timijita salassapidn estämättä. Kun ppilashulttyössä käsitellään yksittäistä ppilasta kskevaa asiaa, asian käsittelyyn vivat sallistua vain ne petukseen ja ppilashulln järjestämiseen sallistuvat, jiden tehtäviin ppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. vaikutukset ppilashultryhmien timintaan Heidi Peltnen 2010

12 petussuunnitelman Kulurukailu lunns Opetukseen sallistuvalle n annettava jkaisena työpäivänä tarkituksenmukaisesti järjestetty ja hjattu, täysipaininen maksutn ateria. Rukailuhetki n ppilaalle tärkeä. Kulurukailulla tuetaan ppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kulurukailun ja kulupäivän aikana mahdllisesti tarjttavien välipaljen järjestämisessä tetaan humin kulurukailun terveydellinen ja ssiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavitteet sekä rukailutaun virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdllisuus sallistua kulurukailun suunnitteluun ja tteuttamiseen, mikä tukee sallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulurukailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä kulun ja rukailusta vastaavan henkilöstön kanssa. Yhteistyössä ppilaan, hänen hultajiensa sekä kuluterveydenhulln henkilöstön kanssa svitaan tukitimista ja seurannasta ppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hitn liittyvissä tarpeissa. (esim. diabetes-lapsen hit-hjeet) Heidi Peltnen 2010

13 5.5.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN petussuunnitelman lunns Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen sa kuluyhteisön timintakulttuuria. Se tulee ttaa humin kulun kaikessa timinnassa. Oppilashulln tavitteena n tukea timintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Tällöin hulehditaan ppilaan ja kk yhteisön tarvitsemasta psykssiaalisesta tuesta erilaisissa ngelma-, nnettmuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihidssa. Oppilaille, heidän hultajilleen ja kulun henkilöstölle tulee antaa tieta, väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavista, ennaltaehkäisystä ja kuluyhteisön timintatavista näissä tilanteissa sekä kulussa svellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään hulehtimalla kulurakennukseen, petustilihin, petusvälineisiin, petuksen järjestämiseen, petustilanteisiin ja välitunteihin sekä kuluyhteisön ulkpulella tapahtuvaan petukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee hulehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka n turvallinen ja että ppilaan ppimisympäristö n työelämään tutustumisen aikana ppilaalle turvallinen. Heidi Peltnen 2010

14 Kulumatkakuljetukset, dtusajat, tapaturmat petussuunnitelman lunns Kuluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös kulumatkakuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietturvallisuuteen liittyvät tekijät. Kulukuljetuksen dtusaikjen valvnnasta ja hjatusta timinnasta sekä matkjen aikaisesta turvallisuudesta hulehditaan spimalla yhteisistä menettelytavista. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä hjeistuksessa tetaan humin tapaturmien trjunnan kansalliset linjaukset ja hjeistukset sekä timinnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashulln yhteistyössä svitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hitn hjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavista. Oppilaalle ja hänen hultajalleen tulee antaa tieta sekä kulumatkakuljetusten dtusajista ja siihen liittyvästä valvnnasta että tapaturmien ehkäisyyn ja hitn liittyvistä menettelytavista. Heidi Peltnen 2010

15 Turvallisuusriskit ja -hjeistukset petussuunnitelman lunns Järjestyssäännöissä ja turvallisuusriskien kartituksissa sekä äkillisiä kriisitilanteita ja pelastustimintaa kskevissa hjeistuksissa tulee ttaa humin se, että hjeet yhteen svitetaan keskenään. Äkillisiin uhka- ja vaaratilanteisiin varauduttaessa tetaan humin myös kuluyhteisön aikuisia kskevat turvallisuushjeet ja tuki. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kuluilla n turvallisuutta kskevat hjeet. Kuluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja timintahjeiden tteutumista seurataan ja arviidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kuluterveydenhulln ja muiden tarvittavien viranmaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee antaa hjeet ppimisympäristön turvallisuutta kskevien hjeiden laatimisesta, niiden päivittämisestä ja niihin perehdyttämisestä sekä tarvittavien turvallisuusvalmiuksien harjittelusta kuluyhteisössä. Paikallinen yhteistyö petustimen eri timijiden ja muiden viranmaisten kanssa tukee tarkituksenmukaista timintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Heidi Peltnen 2010

16 Tietjen käsittely, salassapit ja tietjen luvuttaminen petussuunnitelman lunns Henkilötietjen käsittelyssä lähtökhtana n luttamuksellisuus ja yhteistyö ppilaan ja hänen hultajansa kanssa. Sillin kun ppilashulttyössä käsitellään yksittäistä ppilasta kskevaa asiaa, asian käsittelyyn vivat sallistua ne ppilaan petukseen ja ppilashulln järjestämiseen sallistuvat, jiden tehtäviin ppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä vivat lla rehtri tai kulun jhtaja, lukanvalvja tai ppilaan pettaja, kuluterveydenhitaja, erityispettaja, ppilaan kanssa työskentelevä kulunkäyntiavustaja, kulupsyklgi, kulukuraattri ja ylälukilla myös pint hjaaja ja tarvittaessa kululääkäri ja lastensujelun ssiaalityöntekijä. Ratkaisu tehdään yksittäistapauksittain käsiteltävän asian ja aiheen perusteella. Oppilaan hultajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella sustumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään ppilaan asian käsittelyyn vi sallistua myös muita tarvittavia tahja. Käsiteltäessä yksittäistä ppilasta kskevaa asiaa ppilashulttyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatktimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn sallistuneet sekä se, mitä tietja ja kenelle ppilaasta n annettu. Henkilötietjen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä petuksen järjestäjä. Heidi Peltnen 2010

17 Henkilötietjen käsittely, salassapit ja tietjen luvuttaminen petussuunnitelman lunns Oppilashulttyössä käsitellään mnia ppilasta ja hänen perhettään kskevia tietja, jtka vat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidlla tarkitetaan sekä asiakirjan pitämistä salassa että kielta ilmaista tieta tiet suullisesti eli vaitilvelvllisuutta ja kielta käyttää salaista tieta maksi eduksi tai tisen vahingksi. Salassa pidettäviä vat mm. tiedt ppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista, kuten elintavista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe elämästä, pliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja sallistumisesta yhdistystimintaan, sekä tiedt taludellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä vat myös tiedt erityisen ja tehstetun tuen antamisesta, petuksesta vapauttamisesta sekä ppilashulta kskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedt. Salassa pidettäviä vat myös tiedt ppilaalle suritetusta psyklgisesta testistä tai sveltuvuuskkeesta sekä ppilaan kesuritukset. Oppilaalle annettavat tdistukset vat julkisia lukuun ttamatta tdistuksiin pikkeuksellisesti sisältyvää ppilaan henkilökhtaisten minaisuuksien sanallista arviintia, jka n salassa pidettävä tiet. Heidi Peltnen 2010

18 Tietjen käsittely, salassapit ja tietjen luvuttaminen petussuunnitelman lunns Salassapitvelvllisia vat rehtri, pettajat, petusharjittelijat, kulunkäyntiavustajat, kuluterveydenhulln edustajat, kulukuraattrit, kulupsyklgit sekä petuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet. Myöskään muut petuksen järjestäjän palveluksessa levat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietnsa saamia salassa pidettäviä tietja eivätkä luvuttaa salassa pidettäviä tietja sisältäviä asiakirjja. Heidi Peltnen 2010

19 Tietjen käsittely, salassapit ja tietjen luvuttaminen petussuunnitelman Lunns Oppilashulttyöhön sallistuvilla n salassapitsäännösten estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen sekä ppilaan pettajalle ja peruspetuslain mukaisesta petuksesta ja timinnasta vastaavalle viranmaiselle ppilaan petuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt Tiedn luvuttaja jutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, nk kysymys sellaisesta tiedsta, jka n välttämätön ppilaan tai muiden ppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luvutettava tiet vi kskea muun muassa sellaista ppilaan sairautta, jka tulee ttaa petustilanteissa humin. Vaikka tiedn luvuttamiselle lisikin edellä tdettu lain tarkittama peruste, yhteistyön ja luttamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi n syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan hultajan sustumus salassa pidettävän tiedn luvuttamiseen. Hultajan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella vidaan petuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietja pyytää myös muilta tahilta. Heidi Peltnen 2010

20 Tietjen käsittely, salassapit ja tietjen luvuttaminen petussuunnitelman lunns Opetuksen järjestäjällä n salassapitsäännösten estämättä ikeus saada maksutta ppilaan petuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedt ssiaali- ja terveydenhulln viranmaiselta, muulta ssiaalipalvelujen tai terveydenhulln palvelujen tuttajalta sekä terveydenhulln ammattihenkilöltä. Js ppilas siirtyy tisen petuksen järjestäjän peruspetuslain mukaisesti järjestämään petukseen tai aamu- tai iltapäivätimintaan, aikaisemman petuksen järjestäjän n salassapitsäännösten estämättä viipymättä timitettava ppilaan petuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedt uudelle petuksen järjestäjälle. Uudella petuksen järjestäjällä n myös pyynnöstä ikeus saada vastaavat tiedt. Salassa pidettäviä tietja ei vida, ilman hultajan sustumusta, antaa ppilaan siirtyessä muuhun kuin peruspetuslain mukaiseen petukseen, esimerkiksi lukin tai ammatilliseen kulutukseen. Heidi Peltnen 2010

21 Oppilashulln ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa petussuunnitelmassa petussuunnitelman lunns Opetussuunnitelma tulee ppilashulln sekä kdin ja kulun yhteistyön salta laatia yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranmaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tetaan humin kunnan muut lasten ja nurten hyvinvintia ja turvallisuutta kskevat linjaukset. Paikallisessa petussuunnitelmassa tulee kuvata ppilashulln yhteistyön järjestämisen periaatteet, rakenteet ja timinta. Oppilashulln suudessa kuvataan yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki ja yhteistyö. Tällöin tetaan humin ppilaan ikä ja kehitystas sekä tuen tarve tilanteissa, jissa ppilaan terve kasvu ja kehitys vi vaarantua. Opetussuunnitelman tulee sisältää hyvinvintia ja turvallisuutta edistävät, ngelmien ennaltaehkäisyä ja lapsen sujelua kskevat menettelytavat sekä kuvaus kuluyhteisön timinnasta äkillisissä kriiseissä, uhkaja vaaratilanteissa. Opetussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Heidi Peltnen 2010

22 1.Oppilashulln yhteistyön järjestämisen periaatteet, rakenteet ja timinta ppilashulln palveluiden järjestämistapa kunnassa sekä keskinäinen työn- ja vastuunjak ppilashulln työn rganisinti, asiiden vireillepan ja käsittely kasvu- ja ppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvinnin edistäminen, seuranta ja arviinti kuluyhteisössä ppilashulln yhteisöllinen timinta ja tuki sekä sallisuuden vahvistaminen yhteistyö kdin, kulun, ppilashulln palvelujen asiantuntijiden, muiden asiantuntijiden ja paikallisten tukiverkstjen kanssa ppilashullllinen tuki kulunkäynnissä sekä lapsen ja nuren fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa ppilashulln tuki tehstetun ja erityisen tuen tarpeessa levan sekä justavassa peruspetuksessa levan ppilaan tukemisessa ppilashulln tuki kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa tuki elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysngelmat perheessä kurinpittilanteissa timiminen ja ppilashullllinen tuki kurinpitrangaistuksen yhteydessä tai sillin kun petukseen sallistuminen n evätty ppilashulln yhteistyö kulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa yhteistyö ppilaan hjauksessa sekä jatk-pintjen suunnittelussa ppilaan terveyden- tai sairauden hitn tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu ja hitnhjaus ja seuranta pissaljen seuraaminen ja niistä ilmittaminen tupakinnin, alkhlin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen kulurukailun ja mahdllisten välipaljen järjestäminen kulumatkakuljetusten dtusaikja ja kulumatkakuljetuksien turvallisuutta kskevat hjeet hjeisiin perehdyttäminen, päivittäminen, seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviinti kirjaaminen ppilashulttyössä, timintahjeiden päivittäminen, tteutuminen ja seuranta Heidi Peltnen 2010

23 2. Timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Opetussuunnitelmaa laadittaessa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhkaja vaaratilanteissa. Tätä suutta vidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisitilanteita kskevat hjeistuksia laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranmaisten kanssa. Suunnitelmassa tulee kuvata: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjak kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa pelastussuunnitelman, kulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuushjeiden yhteensvittaminen timintahjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa jhtamisen, sisäisen ja ulkisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen kriisisuunnitelmasta tiedttaminen, siihen perehdyttäminen ja timintavalmiuksien harjittelu kriisisuunnitelman päivitys ja arviinti. Heidi Peltnen 2010

24 3. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetuksen järjestäjän tulee laatia petussuunnitelman yhteydessä suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä timeenpanna suunnitelma ja valva sen nudattamista ja. (Peruspetuslaki 29 2 mm. Suunnitelmaa laadittaessa tetaan humin sekä ppilaiden keskinäiset että ppilaan ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen asian käsittely yksilö-, ryhmä-, ja kk yhteisön taslla, ppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hit ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että ten khteena levan salta yhteydentttavat ktiin ja yhteistyö hultajien kanssa yhteistyö viranmaisten kanssa suunnitelmasta tiedttaminen ja kuluyhteisön henkilöstön, ppilaiden ja hultajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen hjeisiin suunnitelman päivittäminen, tteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviinti. arviinti. Heidi Peltnen 2010

25 Lisää aiheesta: OPPILASHUOLLON KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT , Helsinki Lisätietja kulutussuunnittelija Sari Nikkla Oppilas- ja piskelijahulln pas Julukuussa Heidi Peltnen 2010

26 Lisätietja ja kmmentteja gsm Kiits Heidi Peltnen 2010