Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Transkriptio

1 Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia, n kansainvälisiä piskelijita, jista valtasa ei saa sumea tai rutsia, vaan käyttää Sumessa pääasiallisena kielenään englantia. Opetusministeriön ja Aalt-ylipistn tavitteena n kasvattaa tulevaisuudessa humattavasti kansainvälisten piskelijiden määrää. Nykyisessä tilanteessa ylippilaskunnan timinnasta ja viestinnästä suuri sa tapahtuu vain sumeksi. Jtta myös vähemmistöillä lisi mahdllisuus täysipainiseen sallistumiseen ja jäsenyyteen ylippilaskunnassa, n rutsin ja englannin käyttöä sumen hella lisättävä. Kaikki ylippilaskunnan jäsenet hyötyvät kansainvälistymisen tumista mahdllisuuksista ja piskeluympäristön rikastumisesta, js eri kieliryhmien välinen vurvaikutus n tiivistä. Tavitteena n käyttää rutsia ja englantia läpäisevästi sumen rinnalla. Siten esimerkiksi uusia dkumentteja tutettaessa hulehditaan siitä, että ne vat myös kielivähemmistöjen saatavilla. Ylippilaskunnan tilaisuuksissa ja timinnassa vidaan käyttää rutsia tai englantia sumen sijasta ja niiden käyttöön rhkaistaan. Rutsin ja englannin käyttöä ei pidä rajata pelkästään sellaisiin yhteyksiin, jtka kskevat erityisesti juuri kyseisiä vähemmistöjä. Kielistrategian tarkitus n luda yhteisesti svitut käytännöt siitä, miten eri kieliä halutaan käytettävän eri tilanteissa, jtta yksittäisten ylippilaskunnan timijiden lisi helpmpi ttaa massa timinnassaan humin eri kieliryhmät ja timia niiden suhteen tarkituksenmukaisesti. Samalla asetetaan tavitteet sille, mihin suuntaan eri kielten aseman halutaan Aalt-ylipistssa kehittyvän. Tässä strategiassa ei linjata muiden kielten kuin sumen, rutsin ja englannin käytöstä. Tilannekhtaisesti muitakin kieliä vidaan käyttää, mutta niillä ei le ylippilaskunnassa virallista asemaa. 1.2 Nykytilanne ylippilaskunnassa ja Aallssa AYY pyrkii j nyt viestimään klmella kielellä. Viikktiedte käännetään rutsiksi ja englanniksi. Ainlehden jkaisessa numerssa n englanninkielisiä siita. Ylippilaskunnan verkksivuilla hitaasti vaihtuvasta sisällöstä tärkeimmät sat n käännetty rutsiksi ja englanniksi. Muusta ylippilaskunnan viestinnästä käännetään rutsiksi ja englanniksi kääntäjäresurssien puitteissa runsaasti tiedtteita ja muuta materiaalia. Erityisesti kansainvälisiä piskelijita kskeva materiaali tutetaan pääsääntöisesti englanniksi, ja heillä n mat englanninkieliset sähköpstilistansa. Työntekijöillä n vähintään perustaidt englannissa ja rutsissa. Nykyisellään ei kuitenkaan le linjausta siitä, mikä kaikki infrmaati n käännettävä. Esimerkiksi edunvalvntaan liittyvä tiet, kuten kannantt ja hallitushjelma, sekä ylippilaskuntaa kskevat perusasiakirjat, kuten säännöt, vat lemassa vain sumeksi, ja luttamustehtävissä timiminen perustuu sumen kieleen. Siten ylippilaskunnan timintaan sallistuminen ja vaikuttaminen n vaikeaa, ellei saa sumea. Epäkhtien krjaamisen tekee erityisen ngelmalliseksi se, että kansainväliset piskelijat vat äärimmäisen aliedustettuina esimerkiksi edustajistssa tai hallpedpaikilla. Ylippilaskunnan piirissä timivien yhdistysten timinta n myös enimmäkseen sumenkielistä, samin tapahtumat ja niistä tiedtus, uutiset sekä ylippilaskunnassa käytävä

2 keskustelu. Otaniemen ja Kampin kampuksilla mnet arkipäiväiset asiat, kuten pasteet, kyltit ja rukalistat vat pitkälti vain sumeksi. Myös Aalt-ylipistlla n vielä pitkä matka kansainväliseksi ylipistksi. Teknillisillä ja taidetellisilla alilla petusta n sumeksi, rutsiksi ja englanniksi, ja kaupallisilla alilla sumeksi ja englanniksi. Kuitenkin petuksen tarjnta ja laatu sekä henkilöstön kielitait n vielä puutteellista, ja sumalaisten ja kansainvälisten piskelijiden välinen vurvaikutus kursseilla n vähäistä. Kansainvälisille piskelijille ei le myöskään tarjlla niin laajaa ja taskasta sumen ja rutsin petusta, että se tukisi mahdllisuutta työllistyä Sumeen. 1.3 Tavitteet ja periaatteet ylippilaskunnassa Tavitteena n, että palvelut tarjtaan mahdllisimman samantasisina klmella kielellä. Klmikielisyys näkyy AYY:n timinnassa ja visuaalisessa ilmeessä. Kielivähemmistöihin kuuluvien n helpp sallistua ylippilaskunnan ja sen piirissä timivien yhdistysten tapahtumiin ja timintaan, ja eri kieliryhmiin kuuluvien piskelijiden välinen vurvaikutus n vilkasta. Lähtökhtaisesti kielivähemmistöjä kiinnstaa sama materiaali kuin sumenkielisiäkin piskelijita. Kansainvälisiä piskelijitakaan ei tule nähdä jäsenistöstä irrallisena erityisryhmänä, jta kskevat pelkästään mat, erilliset asiansa. Vain js tietty infrmaati kskee perustellusta syystä vain tietyn kieliryhmän jäseniä, vidaan sen kääntämistä klmelle kielelle pitää tarpeettmana. Rutsin ja englannin asema ei vi lla täysin verrannllinen tisiinsa. Kielten käyttötarpeet eravat tisistaan, ja tämä asettaa erilaiset haasteet rutsin ja englannin käytölle. Rutsin asema perustuu lakiin, ja hallintlain mukaan rutsinkielisillä n ltava mahdllisuus käyttää massa asiassaan rutsia. Kaikki rutsinkieliset eivät saa sumea hyvin. Suurin sa rutsinkielisistä saa kuitenkin jnkin verran sumea, ja js vaihtehtina n kmmunikaati jk sujuvalla sumella tai heikktasisella rutsilla, he saattavat asiida mieluummin sumeksi. Rutsinkielisillä n useimmiten samat sisältöjä kskevat taustatiedt kuin sumenkielisillä. Englanninkielisen viestinnän khderyhmästä taas suurin sa n täysin ummikkja ktimaisten kielten suhteen, eikä saa mitään infrmaatita, ellei sitä le tarjlla englanniksi. Englanti n tisaalta myös aina kieli, jta kaikki ylippilaskunnan jäsenet saavat ainakin jnkin verran, jten jissakin yksikielisissä tilanteissa n perusteltua käyttää englantia. Englanninkielinen infrmaati n aiheellista laatia niin, että esimerkiksi siinä levat sumalaiseen piskelijakulttuuriin liittyvät käsitteet selvennetään lukijalle tarkemmin kuin sumenkielisessä materiaalissa. Kuitenkin sekaannusten välttämiseksi saman dkumentin eri kieliversiiden tulee pääsääntöisesti lla samansisältöisiä siksi, että myös sa kansainvälisistä piskelijista saattaa käyttää asiintikielenään sumea tai rutsia, ja näin myös päivittäminen n helpmpaa. Esimerkiksi verkksivuilla pysyvä materiaali pyritään tarjamaan klmella kielellä samansisältöisenä. Ylippilaskunnan keskeiset edunvalvntaan liittyvät dkumentit käännetään klmelle kielelle niin, että kielivähemmistöihin kuuluvat vivat seurata ylippilaskunnan timintaa, sallistua siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa siihen täysipainisesti. Asiinnin kannalta tärkeät, esimerkiksi ylippilaskunnan palveluihin ja timintaan liittyvät, hjeet, tiedtteet ja muut dkumentit tarjtaan klmella kielellä. Pitkäaikaisia dkumentteja n käännettävä alkuvaiheessa prjektiluntisesti, mikä vaatii lähiaikina lisävarjen hjaamista kääntämiseen. Tämä phjatyö helpttaa jatkssa englannin ja rutsin käyttämistä ylippilaskunnassa. Arkipäiväisessä viestinnässä n usein tilanteita, jissa saman infrmaatin tuttaminen klmella kielellä hidastaisi khtuuttmasti asiiden hitamista tai ketaan liian kurmittavaksi. Tällaisissa tilanteissa ylippilaskunnan timijita kannustetaan käyttämään tiivistelmiä ja viitteellisiä käännöksiä ainakin englanniksi, jllin myös kansainväliset piskelijat tietävät mistä n kyse ja vivat halutessaan pyytää lisätietja. Varsinkin tapahtumista ja ajankhtaisista asiista tiedtettaessa n

3 tärkeää, että käännökset valmistuvat npeasti. Täydelliseen samanaikaisuuteen ei tarvitse pyrkiä, mutta n hulehdittava siitä, että myös kielivähemmistöt saavat tieta sillin, kun se n vielä ajankhtaista. Siksi eri dkumenttien kääntämiselle määritellään aikarajat. Erityisen tärkeää kielivähemmistöjen ikeuksien kannalta n, että he saavat tieta edustajistvaaleista, heillä n ait mahdllisuus asettua ehdkkaaksi ja sallistua edustajistn tai hallituksen työskentelyyn tai ryhtyä ylipisthallinnn piskelijaedustajiksi, ja että näihin liittyviä kielimuureja pyritään aktiivisesti purkamaan. Edustajistssa ja hallituksessa vidaan käyttää tarpeen mukaan rutsia ja englantia sumen rinnalla. Timikunnat, jastt ja muut vapaaehtiselimet vivat itse päättää, kirjittavatk ne asiakirjansa sumeksi, rutsiksi vai englanniksi. Yhden kielen käyttäminen riittää. On tivttavaa, että sumea saamattman n mahdllista timia missä tahansa ylippilaskunnan elimessä man kiinnstuksensa mukaan, ja tämä edellyttää kaikilta timijilta justavaa asennetta. Ylippilaskunnan piirissä timivia yhdistyksiä rhkaistaan ttamaan kielivähemmistöt massa timinnassaan humin. Mahdllisuus sallistua yhdistystimintaan edistää erityisesti kansainvälisten piskelijiden speutumista Sumeen. Yhdistyksiä rhkaistaan valitsemaan itselleen kansainvälisyysvastaava hulehtimaan yhdistyksen englanninkielisestä viestinnästä ja timinnasta. Lisäksi selvitetään mahdllisuutta tarjta yhdistysten käyttöönkääntäjäpalveluita. Ylippilaskunta myös lu malla viestinnällään yleisesti myönteistä asenneilmasta klmikielisyyttä khtaan. Jtta klmikielisyys lisi käytännössä mahdllista, n leellista että henkilökunta kykenee timimaan klmella kielellä eikä ke klmikielisyyttä kurmittavaksi tai man työn kannalta kielteiseksi asiaksi. Henkilökunnalla n ltava klmikielisyyden tteuttamiseksi riittävä tuki ja resurssit, kuten mahdllisuus saada työtehtäviään tukevaa, täydentävää kielikulutusta. Kielistrategian tteuttamisen ei pidä jäädä vain tiettyjen sektrien vastuulle, vaan kaikki timijat ttavat sen ma-alitteisesti humin massa työssään. Uusia työntekijöitä palkattaessa riittävä kielitait ja myönteinen asenne klmikielisyyteen vat mukana rekrytintikriteereinä. Uusien hallituksen jäsenten perehdytyksessä hjeistetaan käyttämään kieliä klmikielisyysperiaatteen mukaisesti. Kustannustehkkuuden kannalta ei le järkevää, että kk henkilöstö kääntää dkumentteja klmelle kielelle. Siksi ylippilaskunnan n hulehdittava riittävistä kääntäjäresursseista, jtta verkksivut, tärkeimmät dkumentit ja tiedtus ajankhtaisista asiista vidaan tuttaa klmella kielellä. Näin myös käännösten laatu pysyy hyvänä. Asiakaspalvelussa ja muussa arkipäiväisessä viestinnässä kielten käyttöön n suhtauduttava käytännöllisesti: tärkeintä n, että asiasisältö välittyy. Kk henkilöstöltä ei vida vaatia man alan asiantuntemuksen lisäksi klmen kielen erinmaista hallintaa. Tärkeämpää nkin rhkaista kielten käyttöön sillinkin, kun kielitaidssa n puutteita, sekä tarjta henkilöstölle tarvittaessa kielikulutusta. 1.4 Ylippilaskunnan edunvalvntatavitteet Ylippilaskunta edistää edunvalvntatyössään yhteistyössä Aalln kanssa seuraavia tavitteita: Aalt-ylipist n kansainvälinen ylipist, jka tarjaa piskelijilleen mnipuliset mahdllisuudet kansainväliseen piskeluympäristöön ja laadukkaaseen petukseen klmella kielellä. Aalt-ylipistssa n mahdllista surittaa alempi krkeakulututkint mlemmilla ktimaisilla kielillä tekniikan ja taiteen alilla sekä sumeksi kaupallisella alalla. Ylipist n myös man ppialansa kielen kehittäjä, ja tätä tukee ktimaisten kielten vahva asema petuksessa. Englanninkielisten kurssien tarjntaa lisätään samalla, ja varsinkin maisteripinnissa niiden suus painttuu.

4 Ylipisthenkilöstön vaihtmahdllisuuksia kehitetään niin, että halukkaille n tarjlla enemmän ja pidempiä vaihtjaksja. Selvitetään mahdllisuus rekrytida tukihenkilö englanniksi pettavaa henkilökuntaa varten. Henkilöstön kielitaidn kehittämistä varten ludaan kannustinjärjestelmä. Englanninkielisen petuksen laatuun ja pedaggiikkaan panstetaan. Englanninkielisen petuksen antamiseen ei tule velvittaa sellaisia henkilöitä, jilla ei le siihen riittäviä valmiuksia. Opetuksessa n käytettävä mnipulisia petusmetdeja, jtta tunneilla syntyy vurvaikutusta. Aalln tulee malla timinnallaan tukea sitä, että myös kielivähemmistöihin kuuluvat saavat piskelijaedustajia ylipisthallintn. Hallintelimissä ja työryhmissä n suhtauduttava myönteisesti ja justavasti englannin käyttöön työskentelykielenä. Tiedtus-, hjaus- ja neuvntapalvelut n välttämätöntä saada timimaan klmella kielellä. Kansainvälisten piskelijiden tiedntarve n vähintään yhtä suuri kuin muidenkin, jten tarjlla n ltava englanniksi yhtä laajat materiaalit kuin ktimaisilla kielillä. Aalt-ylipistn tulee tarjta kansainvälisille piskelijille riittävästi laadukasta ktimaisten kielten petusta, jtta nämä vivat parantaa työllistymismahdllisuuksiaan Sumessa. Sumen petuksen resursseja n lisättävä. Kieltenpetusta tulee lla tarjlla sellaisiin aikihin, ettei sen surittaminen man alan pintjen hella le khtuuttman hankalaa. Opetuksen ei tule lla liian kielippipaintteista tai irrallaan arkielämästä, ja kursseilla pitää vida ppia puhumaan ja ymmärtämään puhuttua sumea. Pitkällä tähtäimellä n selvitettävä mahdllisuus sisällyttää ktimaisen kielen pintja paklliseksi kaikkiin maisterihjelmiin.kansainvälisten piskelijiden n vitava hyväksyttää sumen ja rutsin pintjaan saksi pakllisia vieraan kielen pintja. Heillä n ltava mahdllisuus piskella myös muita kieliä. Aalln tulisikin tarjta myös vieraiden kielten kursseja, jiden petus ei perustu sumen kieleen. Kaikkeen kielten petukseen tulee panstaa ja sen n tuettava käytännön kielitaidn, puhevalmiuden ja maan alaan liittyvän kielitaidn parantamista. Kampusalueiden tulee lla ympäristöinä klmikielisiä. Esimerkiksi rukalistat, kyltit ja pasteet sekä viralliset paperit ja tsitteet tulee laatia klmella kielellä. Kaikkien yhteistyötahjen, kuten Helsingin ja Espn, liikuntapalveluiden, YTHS:n, Nyytin, HOAS:in ja SYL:lin kanssa edistetään klmikielisyyttä. 2. Timintahjelma 2.1 Ylippilaskunnan keskeiset dkumentit käännetään klmelle kielelle Tavite: Ylippilaskunnan keskeiset edunvalvntaan liittyvät dkumentit käännetään klmelle kielelle niin, että kielivähemmistöihin kuuluvat vivat seurata ylippilaskunnan timintaa, sallistua siitä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa siihen täysipainisesti. Arkipäivän sujuvuuden kannalta tärkeät esimerkiksi ylippilaskunnan palveluihin ja timintaan liittyvät hjeet, tiedtteet ja muut dkumentit tarjtaan klmella kielellä. Timinta: Edunvalvntaan liittyvät dkumentit, kuten kannantt, lausunnt, edustajistn hyväksymät linjapaperit, tiedtteet, julkaistut mielipidekirjitukset sekä hallitushjelma ja -päivitykset käännetään klmelle kielelle pääsääntöisesti viikn sisällä julkaisemisesta.

5 Hallped-hakuilmitukset ja edustajistvaaleihin liittyvät tiedtteet julkaistaan klmella kielellä samanaikaisesti. Edustajistn esityslistissa tsikt n ltava klmella kielellä. Hallituksen päätösluettelt käännetään englanniksi kuukauden kuluessa kkuksesta. Muista virallisista dkumenteista n tarjttava pyydettäessä tieta rutsiksi ja englanniksi. Esimerkiksi pöytäkirjat, päätösesitykset, talusarvi, tilinpäätös ja tase. Viikktiedte käännetään klmelle kielelle kahden päivän sisällä. Laajemmat ppaat, esimerkiksi uusien piskelijiden pas, ikeusturvapas, hallped-pas ja yhdistysppaat käännetään klmelle kielelle niiden valmistuttua, pääsääntöisesti pulen vuden sisällä. Ylippilaskunnan säännöt, asumiseen liittyvät hjesäännöt ja kyläinfpaketit sekä AYY:n palvelupisteiden käyttämät spimuslunnkset ja -tekstit, tarkastuslistat ja lmakkeet käännetään klmelle kielelle kielistrategian hyväksymisen jälkeen pulen vuden sisällä. Muut ylippilaskunnan tuttamat esitteet, hjeistukset, standardisähköpstiviestit, julkaisut, kyselyt sekä kalenteri tutetaan resurssien puitteissa klmella kielellä. Ylippilaskunnan timijiden n selvitettävä tilannekhtaisesti mahdllisuus käyttää kääntäjäpalveluita. Erilaiset pasteet ja ilmitukset kirjitetaan klmella kielellä. Edistetään mnikielisyyttä mahdllisuuksien mukaan Ainssa ja OUBS:ssa. Klmikielisyys näkyy AYY:n visuaalisessa ilmeessä ja tunnuksissa. Vastuu: viestintäsektri 2.2 Ayy.fi-sivust tteutetaan klmikielisenä Tavite: Varsinkin staattinen materiaali n verkksivuilla klmella kielellä pääsääntöisesti täysin samansisältöisenä. Lähtökhtaisesti kaikki sivuilla leva materiaali vi kiinnstaa kaikkien kieliryhmien piskelijita. Vain js tiet kskee perustellusta syystä vain tietyn kieliryhmän jäseniä, vidaan se jättää kääntämättä. Timinta: Rekrytidaan kääntäjä tteuttamaan käännösprjekti. Tteutetaan nettisivut alusta asti klmikielisinä. Npeasti päivittyvästä materiaalista, kuten uutisista, tapahtumista ja keskusteluista, tarjtaan viitteellinen käännös esimerkiksi käännöshjelman ja tiivistelmien avulla. Yhdistyksiä kannustetaan verkksivuilla ja kulutuksissa lisäämään tiedt tapahtumistaan sivuille mnikielisesti. Verkksivuille lisättävä staattinen materiaali timitetaan jatkssa välittömästi kääntäjille. Verkksivuille lisätään kieliasiista vastaavat henkilöt yhteystietineen. Aikataulu: syksy 2010 Vastuu: viestintäsektri 2.3 Tapahtumat ja timinta avimeksi kaikille kieliryhmille Tavite: Myös kielivähemmistöihin kuuluvien n helpp sallistua ylippilaskunnan ja sen piirissä timivien yhdistysten tapahtumiin ja timintaan. Eri kieliryhmiin kuuluvien piskelijiden välinen vurvaikutus n vilkasta. Timinta: Tapahtumien mainkset, kutsut ja heismateriaali rhkaistaan tekemään mnikielisesti aina, kun tapahtuma sveltuu myös sumea saamattmille.

6 Ylippilaskunnan tapahtumissa pyritään lisäämään kielivähemmistöille spivaa hjelmaa. Yhdistyksiä kannustetaan tiedttamaan timinnastaan mnikielisesti ja järjestämään myös kielivähemmistöille sveltuvaa timintaa ja tapahtumia. Yhdistyksiä rhkaistaan nimittämään kansainvälisyysvastaava, jnka tehtävä n muun muassa hulehtia englannin kielen käytöstä yhdistyksen tiedtuksessa ja timinnassa. Selvitetään mahdllisuutta tarjta rajitettuja käännöspalveluita yhdistyksille. Kaikkia timijita rhkaistaan käyttämään arkipäiväisessä viestinnässä, esimerkiksi sähköpstilistilla, kulutuksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa tiivistelmiä, mikäli tarkan käännöksen tuttaminen n liian kurmittavaa. Vastuu: järjestö- ja kulttuurisektri 2.4 Kielivähemmistöjen edustajat mukaan vaikuttamistyöhön Tavite: Myös kielivähemmistöihin kuuluvilla n ait mahdllisuus vaikuttaa ylippilaskunnan ja ylipistn timintaan. Timinta: Edustajistryhmiä rhkaistaan humiimaan kielivähemmistöt kaikessa timinnassaan, erityisesti edustajistvaalien ehdkasrekrytinnissa ja kampanjinnissa. Selvitetään mahdllisuus palkata edustajistn kkuksiin simultaanitulkki, mikäli paikalla n sumea saamattmia henkilöitä. Ylippilaskunta rhkaisee kielivähemmistöjen edustajia hakeutumaan hallped-paikille ja tukee näitä tehtävässään. Vastuu: kansainvälinen ja kulutuspliittinen sektri 2.5 Henkilökunnan tuki ja kulutus Tavite: Henkilökunta kykenee timimaan klmella kielellä eikä ke klmikielisyyttä kurmittavaksi tai man työn kannalta kielteiseksi asiaksi. Henkilökunnalla n klmikielisyyden tteuttamiseksi riittävä tuki ja resurssit. Kielistrategian tteuttaminen ei jää vain tiettyjen sektrien vastuulle, vaan kaikki timijat ttavat sen ma-alitteisesti humin massa työssään. Timinta: Henkilökunnalle järjestetään kulutus, jssa käydään läpi selkeät käytännöt kääntäjästä ja eri kielten käytöstä. Henkilökuntaa rhkaistaan hyödyntämään kääntäjäpalveluita. Henkilökunnalle suunnitellaan rutsin kielen käyttökulutus, jka sisältää maan työhön liittyvää puheharjitusta ja massa työssä yleisimpien viestityyppien tuttamista. Osallistuminen n susiteltavaa, mutta ei pakllista. Lisäksi henkilöstön kanssa vidaan spia kunkin mien työtarpeiden mukaisen muun kielikurssin surittamisesta työnantajan tuella. Uusia työntekijöitä palkattaessa riittävä kielitait ja myönteinen asenne vieraiden kielten käyttöön n mukana rekrytintikriteerinä. MOT-sanakirjat hankitaan henkilöstön käyttöön ensi tilassa. Otetaan käyttöön SYL:lin ylippilaskuntasanast, jnka pitäisi valmistua syksyllä Selvitetään mahdllisuudet lisätä ylippilaskunnan kääntäjäresursseja. Suunnittellaan kääntäjien kanssa timivat käytännöt käännösten timittamiselle. Aikataulu: Syksy 2010

7 Vastuu: pääsektri 2.6 Edunvalvnta Tavite: Aalt-ylipist n kansainvälinen ylipist, jka tarjaa piskelijilleen mnipuliset mahdllisuudet kansainväliseen piskeluympäristöön ja laadukkaaseen petukseen klmella kielellä. Timinta: Edistetään khdassa 1.4 esitettyjä edunvalvntatavitteita yhteistyössä Aalt-ylipistn ja muiden sidsryhmien kanssa. Vastuu: kansainvälinen sektri