Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Transkriptio

1 Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit

2 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely ja tehstetun käden käytön kuntutus) Kuultu terveydenhulta ja palveluntuttajia Uusia palvelulinjja, jissa kurssin kknaiskest vaihtelee Kuntutuksen tulksellisuuden mittaamis- ja arviintimenetelmiä n täsmennetty

3 AVH-kuntutuskurssit Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Kmmunikaatin painttuva kuntutuskurssi, parikurssi Painkevennettyyn kävelykuntutukseen painttuva intensiivinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Tehstetun käden käytön kuntutukseen painttuva intensiivinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi

4 AVH-kuntutuskurssit Khderyhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneet aikuiset Ei yläikärajaa Sairastumisesta kulunut vähintään 3kk Oireista aiheutuu mniammatillisen kuntutuksen tarve

5 AVH-kuntutuskurssit Kurssin tavitteet Kuntutujan yksilölliset tavitteet laaditaan yhdessä kuntutujan ja maisen kanssa mniammatillisen työryhmän asiantuntemusta hyödyntäen tavitelmakkeelle (GAS) => Kurssijaksn yksilölliset tavitteet perustuvat B- lääkärinlausunnssa levan kuntutussuunnitelman tavitteisiin (timintakyky, timintarajitteet, terveys /ICF lukituksen mukaan)

6 AVH-kuntutuskurssit Henkilöstö Mniammatillisen työryhmään kuuluu 5-6 jäsentä, jtka vastaavat kurssin suunnittelusta ja tteutuksesta, esim. erikislääkäri (neurlgia tai geriatria) sairaanhitaja tai terveydenhitaja fysiterapeutti timintaterapeutti psyklgi tai neurpsyklgi puheterapeutti Kurssilla n ryhmähjaaja, jka vastaa kurssin kknaisuudesta ja mahjaaja, jka neuv ja hjaa kuntutujaa ja maisia (ryhmä- ja mahjaaja vat mniammatillisen työryhmän edustajia). Tehstetun kädenkäytön ja kevennetyn kävelyn kursseilla fysi- ja timintaterapeutti työskentelevät työparina.

7 AVH-kuntutuskurssit Henkilöstö Erityistyöntekijöinä (mniammatillisen työryhmän ulkpulelta) kmmunikaatipaintteisella kurssilla tulee lla psyklgi tai neurpsyklgi ja ssiaalityöntekijä tai ssinmi (AMK) tai kuntutuksen hjaaja (AMK). Kuntutuskursseilla vähintään 3 ja enintään 6 erityistyöntekijää seuraavista: puheterapeutti, ssiaalityöntekijä tai ssinmi (AMK) tai kuntutuksen hjaaja (AMK), ravitsemusterapeutti, musiikkiterapeutti, työfysiterapeutti, seksuaaliterapeutti tai seksuaalineuvja. Muu henkilöstö sallistuu kuntutuksen ja vapaa-ajan hjaukseen Avustava henkilöstö avustaa, tukee ja hjaa kuntutujaa ja hänen maistaan päivittäisissä timinnissa.

8 Kurssin rakenne AVH-kuntutuskurssit tteutus av- tai laitsmutisena kurssin kest ja tteutus: Kuntutuskurssit: vurkautta Kmmunikaatikurssit: vurkautta Kevennetty kävely: ktikäynti+20+5 vurkautta Tehstettu kädenkäyttö: 12 vurkautta + ktikäynti + 6 vurkautta kurssit tteutetaan 12 kuukauden aikana kurssille sallistuu Kuntutus- ja kmmunikaatikurssit: 8 kuntutujaa ja 8 maista Kevennetty ja tehstettu: 6 kuntutujaa ja 6 maista mainen sallistuu kurssille kk ajan kmmunikaatikurssilla, muilla yhteensä 5 vrk jakstetun kuntutuksen tteutus rakentuu siten, että jkaisella jakslla n yksilölliset haastattelut ja tapaamiset alkujakslla täsmennetään kuntutujan tavitteita ja kuntutujien kurssisuunnitelmaa lppukeskustelu käydään tisella ja viimeisellä kurssijakslla.

9 Kurssihjelma AVH-kuntutuskurssit määräytyy sallistujien tarpeiden ja tavitteiden mukaan suurin sa timinnasta tapahtuu ryhmissä kuntutuksen tavitteisiin pyritään käytännön harjittelujen, vurvaikutusta edistävien keskustelujen ja tekemisen avulla kuntutujan sairauden mukaisen Käypä hit susitusten linjauksia humiidaan, mutta palvelulinjan standardi n ensisijainen kuntutuksen sisällön määrittelyssä ICF (timintakyvyn, timintarajitteiden ja terveyden lukitus) viitekehys hjaa sveltuvin sin knkreettisia työskentelytapja ja kuntutuskäytäntö n kuntutujan arjen tarpeista lähtevää kuntutuksessa käytettävät harjitteet ja timinta tukevat kuntutujien itsenäistä sekä maisen kanssa yhdessä tehtävää harjittelua, jka n jatkettavissa ktiympäristössä.

10 AVH-kuntutuskurssit Kuntutuksen työmenetelmät kuntutuksen tteutuksessa käytetään kuntutujaryhmälle sveltuvia timinnallisia menetelmiä hjattuja ryhmäkeskusteluja luentja käytetään kursseilla harkitusti Verksttyö verksttyön tavitteena n hyvä kuntutus- ja hitketju sekä kuntutuksen yhdistyminen ktipaikkakunnalle kuntutuja ja mainen selvittävät kurssin aikana yhdessä mniammatillisen työryhmän kanssa ktipaikkakunnan kuntutusta edistävän yhteistyöverkstn palveluntuttaja n kurssin aikana kuntutujan luvalla yhteydessä tarpeelliseen yhteistyötahn

11 AVH-kuntutuskurssit Kuntutuksen työmenetelmät Ktikäynti alitusjaksn jälkeisellä ktikäynnillä tarkastellaan kuntutujan timintakykyyn ja arjessa selviytymiseen liittyviä tarpeita ktikäynnin kest n 2-3 tuntia (matkat eivät sisälly aikaan) ktikäynnillä n mukana mainen sekä kuntutujan ja maisen arjessa selviytymisen kannalta keskeisin ktipaikkakunnan palveluiden edustaja (ktihit, ssiaalitimi tms.) js hankalat matkat, vidaan tteuttaa puhelimitse Kuntutuspäiväkirja kuntutuja kirjaa kuntutuspäiväkirjaan havaintjaan kurssin aikana ja myös kurssijaksjen välillä Välitehtävät välitehtävät suunnitellaan yhdessä kuntutujan kanssa ja niitä työstetään seuraavilla jaksilla.

12 AVH-kuntutuskurssit Kuntutuksen arviinti ja mittaaminen arviinnissa käytettävät mittarit vat yleisesti käytössä levia ( ja ne n valittu kurssin khderyhmä humiiden mittarit ilmaisevat elämänlaadun, timinta- ja työkyvyn ja ireiden muutksia sekä tavitteen saavuttamista arviinnissa humiidaan kuntutujan ma kkema sekä kuntutujan ja maisen arvi timintakyvyn muutksesta erikislääkäri arvii mitkä testit sveltuvat kuntutujalle Palvelulinjakhtaiset mittaus- ja arviintimenetelmät löytyvät kyseisestä standardista. Vuden 2013 alusta vimaantulevat standardit löytyvät jatkssa sivulta: > Kuntutuspalvelut > Standardit > Hyväksytyt standardit