JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 20 KAUPUNGINHALLITUS... 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 44 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 45 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus)... 48 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 50 SIVISTYSPALVELUT... 54 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 55 TEKNISET PALVELUT... 107 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 108 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 119 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 150 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA... 151 JÄTELAUTAKUNTA... 241 LIIKELAITOKSET... 246 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA... 247 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA... 258 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA... 266 INVESTOINNIT... 274

JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tuon seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason 1

nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntien taloustilanne Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Nykyinen kunta-alan sopimuskausi päättyy vuoden lopussa. Keskeiset työmarkkinajärjestöt pääsivät lokakuun lopussa neuvottelutulokseen raamisopimuksesta, jolla pyritään turvaamaan Suomen kilpailukyky ja työllisyys. Neuvottelutulos edellyttää vielä alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimusratkaisuja. Jos sopimusratkaisu toteutuu kattavasti, osapuolet sitoutuvat raamisopimusneuvottelujen yhteydessä sovittuihin työelämän kehittämisratkaisuihin. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 24. marraskuuta mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat raamisopimuksen kattavuutta 25. marraskuuta, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta valtioneuvostolle. Neuvottelut kunta-alan uusista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään tällä aikataululla. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren taloustilanne on edelleen erittäin hankala, mikä lisää velkakantaa jatkuvasti. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi 2012 2014: Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2012 2014. 2

Kaupungin kustannusten sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista on oltava tasolla, joka on 1 milj. euroa alempi, ts. yhteensä 47,5 milj. euroa, kuin summa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt vuodeksi 2012. Tuo kustannusvähennys on saavutettava kaiken toiminnan tehostamisella. Päätös ikävakioitujen kustannusten saamisesta enintään maan keskitasoa vastaaviksi on yhä voimassa. Tuo tavoite on saavutettava viimeistään vuonna 2015. Jotta näin kävisi, on strategiaprosessityön jatkuttava tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan toiminnan muutospohjan luomiseksi. Vuonna 2012 on erityistä painoa pantava sisäisten tukipalvelujen tehostamiseen sekä kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,5 milj. euron kustannusten vähennys vuosiksi 2013 ja 2014. Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä. Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2012 aikana. Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava. Vuoden 2012 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. Vuoden 2012 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa. Laatutyön vaikutusten odotetaan tulevan esiin vuodesta 2013 lähtien ja siitä eteenpäin. Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Työllisyys Työttömyys oli vuoden 2010 alkupuoliskon aikana suurta talouskriisin seurauksena, mutta alkoi vähetä elokuun alusta lukien. Vuoden 2011 aikana se väheni edelleen siten, että työttömyys oli Pietarsaaressa syyskuussa 7,9 % oltuaan vuoden 2010 vastaavaan aikaan 9,2 %, ja seudulla luku oli 5,1 % vastaavan luvun oltua vuotta ennen 6,2 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 704 syyskuussa 2010, ja heistä 88 oli alle 25-vuotiaita (112 syysk. 2010) ja 230 pitkäaikaistyötöntä (230 syysk. 2010). Valitettavasti yhteistoimintaneuvottelujen ja lomautusvaroitusten määrä on lisääntynyt syksyn aikana. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2012 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 3

14,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 12,0 2011 2003 2004 10,0 8,0 2005 2006 2007 2008 2009 6,0 2010 4,0 2,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Väestönkehitys Pietarsaaren väkimäärä oli 19.656 henkilöä 31.12.2010, eli se oli lisääntynyt vuoden 2010 aikana 32 henkilöllä. Lisäys johtuu lähinnä kansainvälisen muuttoneton kasvusta. Vuoden 2009 taantuman aikana väki sen sijaan väheni 40 henkilöllä lähinnä kansallisen muuttoneton syvän notkahduksen vuoksi. Syntyvien enemmyys oli +28 henkilöä vuonna 2010 (+44 v. 2009). Kaupungin kokonaismuuttonetto, sekä kansallinen että kansainvälinen, oli +4 vuonna 2010 (-84 vuonna 2009). Kansainvälinen muuttonetto kasvoi vuoden 2009 +59 henkilöstä +130 henkilöön vuonna 2010 kansallisen muuttoneton alijäämän vähetessä vuoden 2009-143 henkilöstä -126 henkilöön vuonna 2010. Elokuuhun 2011 mentäessä Pietarsaaren väestönkehitys osoittaa alustavasti -10 henkilön vähennystä (+36 henkilöä vuoden 2010 vastaavaan aikaan) koko Pietarsaaren seudun väkimäärän osoittaessa elokuussa 2011 +140 henkilön lisäystä. 4

1000 800 600 400 200 0-200 -400 1985 1986 1987 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 1985-2010 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Verotuotot syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Hallituksen ehdottamat veroperusteiden muutosten vuoksi kuntien verotulot vähenevät 263 milj. eurolla. Tuo menetys korvataan kuitenkin täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksilla. Muutamien vuosien melko heikon veropuolen kehityksen jälkeen näyttävät kunnallisverot ja myös yhteisövero lisääntyvän vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Tämän hetken ennuste osoittaa lisäyksen määräksi 3,4 milj. euroa tilinpäätöksen 2010 kokonaisverotuloihin nähden. Vuonna 2012 näyttää kunnallisvero jälleen vähenevän hallituksen ehdottamien veroperusteiden muutosten vuoksi. Yhteisöveron kuntaosuus tulee pienenemään vuoden 2011 32 %:sta 27 %:iin vuonna 2012. Lisäksi yhteisöveroprosenttia pienennetään yhdellä prosenttiyksiköllä 26 %:sta 25 %:iin. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus perustuu kiinteistöveroprosenttien korotukseen vuonna 2012. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi tulisi 1,05 (ennen 1 %), vakituisen asunnon veroprosentiksi 0,45 (ennen 0,37 %) ja muun asunnon veroprosentiksi 1,05 (ennen 0,97 %). Muut kiinteistöveroprosentit pysyisivät ennallaan. Korotus lisää verotuloja 0,4 milj. euroa. Ehdotus perustuu myös tuloveroprosentin korotukseen yhdellä prosenttiyksilöllä 21,25 %:iin vuonna 2013. Tuo lisää verotuottoja n. 3 milj. eurolla. 5

1000 euroa TP 2008 TP 2009 TP 2010 Enn. 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kunnallisvero 55 917 56 067 57 298 60 181 59 782 64 368 65 801 Yhteisövero 5 439 4 166 4 145 4 533 4 179 4 187 3 737 Kiinteistövero 3 256 3 450 4 173 4 257 4 701 4 838 4 838 Yhteensä 64 612 63 683 65 615 68 971 68 663 73 393 74 377 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 BS 2008 BS 2009 BS 2010 Progn 2011 BU 2012 EP 2013 EP 2014 Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas, mikä tarkoittaa Pietarsaaren kohdalla 2,3 milj. euron vähennystä. Kiinteistöveron poistolla verontasauksesta on erilaisia vaikutuksia eri kunnille. Pietarsaaren kohdalla se tarkoittaa 0,1 milj. euron vähennystä. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, mikä tarkoittaa Pietarsaaren kohdalla 0,8 milj. euron lisäystä. Kustannusjaon tarkistus ja valtionosuuksien indeksitarkistus korottavat Pietarsaaren osuutta n. 3 milj. eurolla. Vuonna 2012 on kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti 31,42 (vuonna 2011 se oli 34,11 %). 1000 euroa TP 2008 TP 2009 TP 2010 Enn. 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Valtionosuudet 28 683 32 314 33 518 35 687 37 037 38 334 39 675 6

Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 8,8 % vuonna 2012 vuoden 2011 talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 6,6 % vuonna 2012. Toimintanetto kasvaa 5 %. Olettamukset: talousarvio ja vuosien 2011 2013 taloussuunnitelma Myyntituotot lisääntyvät 2 % vuosittain v. 2013 ja 2014. Henkilöstökustannukset lisääntyvät 2,5 % vuonna 2012 ja 1,9 % vuonna 2013 ja 2,5 % vuonna 2014. Ostopalvelujen arvioidaan lisääntyvän 2 % vuonna 2013 ja 2,5 % vuonna 2014. Tarvikekustannusten arvioidaan lisääntyvän 2 % vuosittain 2013 ja 2014. Vuoden 2013 säästötavoite on 1,5 milj. euroa ja vuoden 2014 vielä toiset 1,5 milj. euroa, mikä aiheuttaa sen, että verrattuna vuoden 2012 talousarvioon on nettokustannuksia vähennettävä 3 milj. eurolla vuoteen 2014 mennessä. Verotuotot on arvioitu kuntaliiton ennusteen mukaan kuitenkin sillä poikkeuksella, että palkkatulojen kasvua pienennetään 0,5 prosenttiyksikköä ennusteeseen nähden. Kiinteistöveron veroprosentteja korotetaan v. 2012, mikä lisää verotuottoja 0,4 milj. euroa. Kunnallisveroprosenttia korotetaan v. 2013 1 prosenttiyksiköllä 21,25 %:iin, mikä lisää verotuottoja n. 3 milj. euroa. Valtionosuuksiin tehdään 3,5 %:n indeksitarkistus vuosina 2013 ja 2014. Korkokustannukset on arvioitu vuosien 2012 ja 2013 keskikoron 3 %:n ja vuoden 2014 3,5 %:n mukaan. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset on merkitty kohtaan Sosiaali- ja terveydenhoito(kaupungin osuus). Kohdassa ovat kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta sisäisesti ostaman sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetun palvelun määrärahat. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset lisääntyvät 2,3 milj. euroa (4,75 %) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa niitä on vähennetty 1 milj. eurolla. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 1,2 milj. euroa (11,76 %) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Valtiolta pakolaistoimintaan saadut tuotot lisääntyvät 0,35 milj. euroa. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen kustannukset lisääntyvät 0,2 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Tuo johtuu sisäisen vuokran lisääntymisestä uuden paloaseman vuoksi. Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 1 milj. euroa (2,7 %) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Peruskoulun oppilasmäärä vähenee 30 oppilaalla. Talousarviossa on pidetty lähtökohtana 300 opiskelijan määrää ruotsinkielisessä lukiossa (ta 2011 346) ja suomenkielisessä lukiossa 125 opiskelijaa (ta 2011 145). Sopimusten mukaisten palkankorotusten lisäksi kustannuksia lisää päivähoidossa olevien lasten määrän lisääntyminen 50:llä. Kytömäen päiväkodissa tehdään korjaustöitä, ja niiden ajaksi lapset on sijoitettu useisiin eri paikkoihin, mikä lisää mm. henkilöstö- ja vuokrakustannuksia. Kielikylpyyn on lisäksi perustettu uusi ryhmä. Sivistyslautakunnan talousarvioehdotukseen on lisäksi varattu 10.000 euron määräraha ruotsinkielisen työväenopiston 100-vuotisjuhlan järjestämiseen. 7

Tekninen lautakunta parantaa nettotuottoaan 0,2 milj. eurolla vuoden 2011 talousarvioon verrattuna kehyspäätöksen mukaisesti. Sisäisen tukipalvelukeskuksen hallinnoimat neliömetrit lisääntyvät n. 3.400:lla, kun uusi paloasema otetaan käyttöön ja Tapaninniemen kiinteistö on hankittu. Vanhan paloaseman sisäinen vuokra on siirretty kaupunginhallitukselle. Ruokapalvelussa on koululaisten elintarvikemäärärahaa korotettu 90 senttiin/annos. Keittiöstrategian toteuttamistyö jatkuu. Sisäisen tukipalvelukeskuksen nettotuotot lisääntyvät n. 0,2 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon nähden. Teknisen palvelukeskuksen nettomenot noudattelevat suunnilleen vuoden 2011 talousarviota, sillä niihin sisältyy toiminnan tehostamisella saavutettava nettokustannusten väheneminen (0,287 milj.). Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan hyväksyivät Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören valtuustot 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat muodostavat yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Pietarsaaren kaupunki on sosiaali- ja terveysviraston hallinnollinen isäntäkunta. 16-jäseninen sosiaali- ja terveyslautakunta aloitti työnsä tammikuussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla sen vuoksi, että kaikki kustannukset jakaantuvat eri yhteistoimintakuntien kesken. Kaikki yhteistoimintakunnat ovat asettaneet sosiaali- ja terveyslautakunnalle säästövaatimuksen vuodeksi 2012. Liikelaitokset Kuntalakiin on liitetty kunnallisia liikelaitoksia koskeva uusi luku 10 a. Muutosten mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. 8

Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimusta on korotettu 12 %:iin peruspääomasta. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 6,9 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 2,2 milj. euron alijäämää vuonna 2012. Siitä voi päätellä, että kaupungin on puututtava vakavasti rakenteisiin, jotta talouden tasapainottaminen olisi mahdollista. Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki voi pitemmällä aikavälillä rahoittaa toimintansa ja investointinsa omin varoin. Strategian mukaan tasapainoinen talous on muiden strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Eräs askel talouden tasapainoon on 1,5 milj. euron tehostamisvaatimus, joka sisältyy vuosien 2013 ja 2014 talousarvioehdotuksiin. Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli ainakin investointitason saaminen poistoja vastaaviksi. Tuo ei ole kuitenkaan onnistunut. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 15,2 milj. euroa vuonna 2012, kun poistot ovat 9,5 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 6,4 milj. euroa (poistot 5, 3 milj. euroa). Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 8,1 milj. euroa vuonna 2012. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,7 milj. euron investointimääräraha. Koska poistot enemmän kuin puolittuivat kiinteistön jäädessä Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, tulee kaupunki rahoittamaan erotuksen (0,38 milj. euroa) lainalla, josta sosiaali- ja terveysvirasto maksaa koron. Vuoden 2013 aikana ovat kokonaisnettoinvestoinnit 14,9 milj. euroa ja vuonna 2014 ne ovat 12,8 milj. euroa. Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 91 milj. euroa vuoden 2010 tilinpäätöksessä, eli 4.633 euroa/asukas, 112,8 milj. euroon, eli 5.743 euroon/asukas vuonna 2014. 1000 euro Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 TP 2009 Tp-2010 Ta-2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts 2014 Vuosikate 8 626 6 102 6 242 3 756 11 100 5 331 7 242 11 301 11 550 Poistot 5 997 6 306 6 600 6 885 9 309 7 810 9 475 9 645 9 818 Nettoinvestoinnit 12 961 14 520 14 618 12 515 9 085 14 050 15 196 14 908 12 806 Lainakanta/asukas 2 757 3 228 3 816 4 347 4 633 4 949 5 489 5 676 5 743 9

MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 10

TULOSLASKELMA 11

12

RAHOITUSLASKELMA 13

PIETARSAARI ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategia PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI - on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 14

Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 15

3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri ja liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 16

6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin elinkeinokeskus Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 17

PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 18

19

KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat - kaupunkikehitys 20

KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: Niklas Talling TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia toimii konsernihallinnon hallinnollisena ja lainopillisena yksikkönä. Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, hoitaa sivistysviraston ja teknisen viraston asiainhallinnan ja asiakirjahallinnon. Kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa ja koordinoi toimintaa kaupungin hallinnossa ja vastaa myös kaupungin lakipalveluista, käännös- ja tulkkauspalveluista, yleisestä tiedotus- ja puhelintoiminnasta ja kirjapainopalveluista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymässä kaupungin konsernihallinnon toimintasäännössä on täsmennetty jonkin verran kaupunginkanslian tehtäviä. Kaupungin ja Malmin puhelinvaihteiden sekä kutsuvälitteisen Vipparijoukkoliikenteen yhteensovittamistyö jatkuu. 21

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Kaupunginkanslian tavoitteena on Saapunut asia kirjataan ja asiainhallinta, joka on laadukasta, toimitetaan edelleen nopeaa, innovatiivista ja saapumispäivänä, että se kustannustehokasta. valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös asiasta tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. Kaupunginsihteeri Kanslian lakipalvelut takaavat sen, että kaupunki toimii palveluja tarjotessaan lakien mukaan asukkaiden parhaaksi. Puhelinvaihde on kaupungin kasvot ulospäin. Palvelun on siksi oltava tavoitettavissa, sen on oltava osaavaa, asiakasmyönteistä ja kaksikielistä. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Ei valituksia odotusajoista tai huonosta palvelusta. Kaupunginlakimies Kaupunginsihteeri 22

HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Työpaikkakokouksia pidetään Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja vähintään 8 kertaa vuodessa ja kehittämiskeskusteluja jokaisen kehittämiskeskusteluja kerran työntekijän kanssa. vuodessa. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Osallisuus työyhteisöön - Kaikki työntekijät osallistuvat. mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, osallistumalla Tyhyyn, Tykyyn, ulkoiluiltapäivällä jne. Kaupunginsihteeri Työpaikkakokouksissa ja kehittämiskeskusteluissa tehtyjen ehdotusten /päätösten seuranta Kaupunginsihteeri 23

TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous -arvio -12 TS-13 TS-14 Työvuodet 13,4 13,4 12,9 17,7 19,5 17,7 17,7 Perustelut Työvuosien määrä lisääntyy, sillä Vippari-liikennevälityksen kaksi työvuotta on siirretty kaupunginkansliaan/puhelinvaihteeseen. Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjetelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 24

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Talous- ja velkaneuvonnan ja sosiaaliasiamiestoiminnan toimitilat ovat toukokuusta 2010 lähtien sijainneet kaupunginkanslian yhteydessä. Yhdistetyssä talous- ja velkaneuvojan sekä sosiaaliasiamiehen virassa toimii KTM Aila Kronqvist. Virkavalinnasta on käynnissä valitusprosessi hallinto-oikeudessa, ja Kronqvist hoitaa virkaa määräaikaisena kunnes kaupunginhallituksen päätös on tullut lainvoimaiseksi. Velkaneuvonnan asiakasmäärät ovat kasvaneet. Uusien asiakkaiden määrä v.2011 oli jo huhtikuussa samoissa lukemissa kuin uusien asiakkaiden määrä oli koko vuoden 2010 aikana. Sosiaaliasiamiehen palveluja käytetään edelleenkin melko vähän. Talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta valtiolle hoidettavaksi joko oikeusaputoimistoihin tai ulosottovirastoihin on kaavailtu ja ennakoitu jo pitkään. Oikeusministeriön asettama velkajärjestelylain uudistamista valmisteleva työryhmä ehdottaa loppumietinnössään, että velkajärjestelystä säädetään kokonaan uusi laki, joka toisi huomattavia muutoksia nykyiseen järjestelmään. Mietintöön, joka on lausuntokierrroksella, liittyy viisi eriävää mielipidettä, se on saanut aikaan paljon keskustelua ja siihen on kohdistettu painavaa kritiikkiä. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta voitaneen päätellä ettei nykyisen hallituksen toimesta kuitenkaan ole odotettavissa nykyjärjestelmän romuttamista vaan pikemmin täsmämuutoksia, kuten työryhmän alkuperäisessä asettamisessa tavoiteltiinkin. 25

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti ja on velkaantuneiden, asiakaslähtöisesti hoidettu talousvelkaantumisuhan alla olevien tai ja velkaneuvontapalvelu taloutensa hallintaan neuvontaa haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä- max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Neuvonnan Internet-sivujen kehittäminen valmiiksi Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin Talous- ja velkaneuvoja Oppisopimustyyppiseen koulutuksen liittyvän kehittämisprojektin loppuunsattaminen (Helsingin yliopisto, Palmenian yksikkö) Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti 26

Seudun kilpailukyvyn parantaminen Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti ja tuotetaan Pietarsaaren kaupungin asiakaslähtöisesti hoidettu taloustoimesta vaikka Lounais-Suomen ja velkaneuvontapalvelu saatavilla aluehallintoviraston tavoitteena Pietarsaaren kaupungintalossa onkin ollut, että Vaasa vastaisi koko Pohjanmaan talous- ja velkaneuvonnan organisoinnista. Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Valtion kaupungille palvelun järjestämisestä maksaman korvauksen ylittävä budjettierä katetaan kuntarahoituksella Kaupunginhallitus HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Toiminnan tavoitteellinen Hyvien työkäytäntöjen johtaminen edelleenkehittäminen ja dokumentointi Asiakastyön prosessikaavion kehittäminen Talous- ja velkaneuvoja Kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa 27

Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous- ja velkaneuvonta Uusia asiakkaita 32 Asiakastapaamisia 108 Puhelinneuvontaa 91 Sähköpostineuvontaa 12 Talous -arvio -11 Talous -arvio -12 TS-13 Sosiaaliasiamieskontakteja 12 Työvuodet 1 1 1 1 1 TS-14 Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto tahtoo harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Henkilöstötoimiston ja erityisesti palkkaosaston toimintaa leimaa edelleen vuonna 2010 käyttöönotetun isäntäkuntamallin aikaansaama muutos. Palkanlaskentatoiminnon yhdistämisellä pyritään voimaperäisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Tarkoitusta varten tehtävä erityinen selvityshanke päättyy talven 2012 aikana ja sen jälkeen tulee toimintojen kehittäminen todennäköisesti jatkumaan. Vuoden 2012 aikana hyväksytään henkilöstökoulutusstrategia. Meneillään oleva esimieskoulutus jatkuu, ja paikallisia ja seudullisia koulutuksia järjestetään koordinoidusti. Koulutusta järjestetään toimialarajat ylittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan henkilöstöjaosto ja henkilöstöpäällikkö toimivat hyvässä yhteistyössä kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston ja henkilöstöjohtajan kanssa. Työllistämistoiminnassa tullaan kohdistamaan yhä enemmän energiaa ja voimavaroja pitkäaikaistyöttömiin. 28

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstöpolitiikan myönteinen Yhtenäistäminen on saatu yhtenäistäminen yhteistuumin päätökseen vuoden 2012 henkilöstöjärjestöjen kanssa. päättyessä. Keskusteluja ja neuvotteluja pääluottamusmiesten kanssa PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Palkanlaskentatoiminto on Palkkaosaston kehittämistyö kilpailukykyinen verrattuna jatkuu vuonna 2012 ja päättyy muihin vastaaviin kunnallisiin 2013 työnantajiin. Vastuu: kehittämistyön tukiryhmä 29

TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Työttömyysaste, 527 779 889 702 määrä toukokuussa Pitkäaikaistyöttömiä 173 123 177 223 touko-kesäkuussa Alle 25-vuotiaita 38 29 101 80 nuoria työttömiä, määrä toukokesäkuussa Työvuodet 16,7 16,0 21,6 22 22 Talous -arvio -12 TS-13 TS-14 Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyhy TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuodeksi 2012 ei ole suunnitteilla suuria muutoksia, mutta työhön vaikuttaa jatkuvasti vuoden 2010 muutos, jolloin työntekijämäärä kaksinkertaistui. Pyrimme kehittämään työsuojelutoimintaa käytännössä työsuojelun toimintaohjelman 2011-2014 mukaisesti. 30

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Vähentää vanhushuollon/asumisyksikköjen Sairauspoissaolot vähenevät henkilöstön vuoden 2010 tasosta kuormitusta ja samalla sairauspoissaoloja 5 % - 10 % - 20 % Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Työpaikkojen kaikki työntekijät Webropolin avulla on tehty voivat osallistua riskinkartoitukseen, kun webropol-ohjelma kartoitus 20-30 - 40 työpaikalla otetaan käyttöön kokeiluna TYHY-hanke asumisyksikköjen henkilöstölle syksyllä 2011-2012 (lähinnä siirtämistekniikka) B.B, H.O., työterveyshuolto, esimiehet B.B, L.K, työpaikkojen esimiehet 31

TUNNUSLUVUT Suoritteet Sairauspoissaolot, kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, korvauspäiviä* Tapaturmataajuus, tapaturmia/ 1 milj. työtuntia Pietarsaari/kunnat** Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous arvio -12 TS-13 TS-14 13,5 14,2 14,9 13,3 14,5 14,0 13,8 644 353 309 1000 800 800 800 12/31 10/29 17/ei valmis 12 15 15 15 Työvuodet 1,6 1,6 1,6 2,8 2,8 2,8 Perustelut * omavastuu, vakuutusyhtiö ei korvaa 1-3 päivän sairauspoissaoloja ** vertailukunnilla tarkoitetaan työpaikkoja, jotka tilastokeskuksen arvion mukaan ovat verrattavissa Pietarsaaren kaupunkiin. Tapaturmien määriin sisältyvät työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä ammattitaudit. Kaupunginkamreeri: Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kahden taloushallintoyksikön (rahatoimiston ja MTHA:n taloushallinnon) yhteensovittamistyö jatkuu. Vuoden 2011 lopussa tulee koko henkilöstö työskentelemään fyysisesti samassa paikassa, mikä on taloushallinnon tehokkaan hoitamisen eräs edellytys. 32

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Vuotuiset kehittämiskeskustelut 70 %/90 %/100 % Kaupunginkamreeri henkilöstön kanssa Laskentapäällikkö PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Työprosessien tehostamistyö Tehokkuus on parantunut 3 % - 5 jatkuu. % - 7 % RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2012 Sähköisten laskujen vastaanotto Kaupungille saapuneista laskuista Finnvoice-muodossa, mikä Finnvoice-muodossa tulee 45 % - tehostaa toimintaa. 50 % - 55 % Kaupunginkamreeri Kaupunginkamreeri 33

TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous arvio -12 TS-13 Työvuodet 12,89 11,39 19 19 19 19 19 TS-14 Kehittämiskoordinoija: Christina Lind-Kangas TOIMIALA: Kehittäminen, hankinta ja joukkoliikenne TOIMINTA-AJATUS Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: TOIMINTATAVOITTEET Joukkoliikenne Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että myös yhä useampia työmatkoja voidaan tehdä Vipparibusseilla. Syöttöliikenne Pietarsaari-Kruunupyy jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän etuja. Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä. Kaupunki valvoo jatkuvasti joukkoliikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, talous- ja muita ajankohtaisia asioita valtion viranomaisiin nähden. Liikenteen osalta on yleistavoitteena turvata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti perusteltavissa olevat ratkaisut. Hankinnat Yksikkö toimii toimintasäännön mukaan kaupungin hankintayksikkönä. Tavoitteena on avustaa kaupungin hallintokuntia hankintojen tekemisessä. Hankintarakennetta järkeistämällä ja muuttamalla osasto pyrkii käyttämään kaupungin resursseja säästäväisesti ja kohtelemaan tavarantoimittajia tasavertaisesti ja siten vähentämään hankintojen käyttökustannuksia. Hankintatoiminnassaan kaupunki pyrkii aktiivisesti valvomaan mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja hakemaan osarahoitusta muista lähteistä. Hankkeet Osastolla on vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. Osasto tekee kaupunginjohtajalle ehdotuksia uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua. Ulkoisen imagon luominen Kaupungin imagoa parannetaan osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja voidakseen osallistua sekä mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. 34

Kaupungin etua ajatellen valvotaan eri hankkeita ja tempauksia. Hallinnon kehittäminen Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden kokonaistaloudellisesta kakusta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Toiminta kohdistuu paljolti hankintojen keskittämiseen ja tehostamiseen. Erityisesti sosiaalija terveystoiminta vaatii hankinta-asioiden tarkastamista. Hankintaohjeita päivitetään ja uudet ohjeet vaikuttavat toimintaan siten, että se nopeutuu, yhtenäistyy, selkiytyy ja siis tehostuu. Hankinta-asioista tiedottamista on tehostettava mm. kaupungin järjestämän esimieskoulutuksen kautta, mutta myös työpaikkakäyntien avulla. Kaupungin kopiointijärjestelmän ja puhelinliikenteen kehittäminen, keskittäminen ja järkeistäminen on osa pyrkimystä vähentää kustannuksia. Myös tässä kohden uusi kuntaisännyys antaa kiintoisia haasteita ja mahdollisuuksia. 35

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Osallistuminen kaupungin hankkeisiin. 40 % / 50 % /60 % Ohjeiden mukaan Kehittämiskoordinoija Joukkoliikenne Hankinta Puhelinliikenteen ja kopiointijärjestelmän tehostaminen Syöttöliikenne kaikkiin säännöllisiin juna- ja lentoliikenneyhteyksiin Pännäisistä ja Kokkola- Pietarsaaren lentoasemalta. 37 000 matkustajaa Vippari-liikenteessä 2012. Kaupunki on mukana seutulippujärjestelmässä. Toiminta kaupungin hankintayksikkönä kaikissa hankinnoissa. Koko kaupungin kattava yhtenäinen järjestelmä. Kehittämiskoordinoija Kehittämiskoordinoija ja kehittämisassistentti Kehittämisassistentti 36

HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2-5 - 10 pv Täydennyskoulutuskursseja ja Internet-kursseja Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Hyvinvoiva henkilöstö 1-2- 3 pv Kaupungin tyhy-toiminta, ulkoilupäivät ja kehittämiskeskustelut 37

TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous arvio -12 TS-13 Joukkoliikenne, 45000 46000 47000 45000 47000 matkustajamäärä Työvuodet 3 3 3 3 3 3 3 TS-14 Perustelut Vuoden 2012 aikana selkeytetään ja virtaviivaistetaan kehittämisyksikön organisaatiota ja tehtäviä. Kehittämisyksikköä vahvistetaan rekrytoimalla kehittämispäällikkö. 38

Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja info-piste TOIMINTA-AJATUS Kehitysyksikön alainen matkailutoimisto vastaa kaupungin matkailutiedotuksesta, -markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. Matkailutoimisto - toimii matkailuneuvontapisteenä ja hoitaa myös yleistä, Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. - vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. - harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. - edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa. - harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa. - edustaa kaupunkia matkailuprojekteissa ja niiden hallinnossa. - osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VR:n lippujen välittäminen kaupungin omalle henkilöstölle työmatkustukseen on alkanut syksyllä 2011. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Pietarsaaren kaupunki osallistuu Merenkurkku Internetissä -hankkeeseen, joka alkaa 1.1.2012. Hanke työllistää yhden kokoaikaisen työntekijän matkailutoimistossa 30 %:n osuudella työpanoksesta. 39