ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16USP0049.65042 Kvalt... 25.8.2014 JALASJÄRVI Jokipiin asemakaavan muutos Osakortteli 9
JALASJÄRVEN KUNTA 1 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 25.8.2014 päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Jokipiin asemakaavan osakorttelia 9 ja siihen liittyvää katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Jokipiin asemakaavan osakortteli 9 sekä siihen liittyvä katualue. Kuva 1. Alueen sijainti 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Jokipiin kylässä noin 5 km Jalasjärven keskustasta luoteeseen. Aluetta rajaa pohjoisessa Tokerotie, idässä Kiertotie sekä lännessä ja etelässä Jokipiintie (yt 17241). Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 5,4 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELISSA 9. Tavoitteena on laajentaa teollisuusrakentamista (TY) nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle (AM). Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyt muuttuneessa tilanteessa.
JALASJÄRVEN KUNTA 2 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1 1.4 Sisällysluettelo 2 1.5 Liiteasiakirjat 3 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Asemakaava 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.2 Suunnittelutilanne 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet 13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 16 5.3 Aluevaraukset 16 5.4 Kaavan vaikutukset 17 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 18 5.6 Nimistö 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19
JALASJÄRVEN KUNTA 3 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 1.5 Liiteasiakirjat Liite 1. Ote alueinventoinnista Liite 2. Ote rakennuskantainventoinnista Liite 3. Kivenloukon tilan rakennuskannan arvot Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5. Muistio maastokäynnistä 26.6.2014 Liite 6. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1992 Jokipiin alueen rakennuskannan inventointi, Timo Mäki-Mantila. 2006 Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy. 2008 Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys ja alueinventoinnit (KIOSKI-tietokanta), Pöyry Environment Oy. 2008 Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitykset, Pöyry Environment Oy. 2011 Asemapiirustus, Hallin laajennus, Arkkitehtitoimisto Ranto Oy.
JALASJÄRVEN KUNTA 4 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jalasjärven kunnanhallitus päätti kesäkuussa 2011 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa kesäkuussa 2014. Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Maatilojen talouskeskusten korttelialueen lounaisosa on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kivenloukon tila on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s), jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Tehtaan laajennusosa on valmistunut keväällä 2012.
JALASJÄRVEN KUNTA 5 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 5 km päässä Jalasjärven keskustasta luoteeseen. Aluetta rajaa pohjoisessa Tokerotie, idässä Kiertotie sekä lännessä ja etelässä Jokipiintie (yt 17241). Kuva 2. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML 2012) 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alue on suurelta osin rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen länsiosa on rakennettua teollisuusaluetta, jolla kasvillisuus on vähäistä. Alueen kaakkoisosassa on peltoaluetta. Alueen koillisosassa sijaitsevan asuinrakennuksen pihapiirissä sekä Jokipiintien varressa sijaitsevan asuinrakennuksen ja teollisuusalueen välisellä alueella on suurikasvuista puustoa sekä pensaikkoa. Maasto viettää loivasti etelään päin ja korkeudet vaihtelevat noin välillä +88,5 +92,5 m. Kirkonseudun osayleiskaavan luontoselvityksen (2008) mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita.
JALASJÄRVEN KUNTA 6 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Pintavedet Alueen lounaispuolella noin 250 metrin päässä virtaa Jalasjoki. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulvavaarakartan mukaan kaavoitettava alue ei ole tulvaveden peitossa millään arvioidulla toistuvuudella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on osa Jokipiin kyläkeskustaa. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee teollisuusrakennuksia sekä vanha maatilan pihapiiri. Lähiympäristössä on omakoti- ja rivitaloja. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue sijoittuu Jokipiin ympäristöön, joka on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisemaalueena. Alueen pohjoispuolelle noin 200 metrin päähän rajautuu Jalasjoen Matoluoman kulttuurimaisema, joka on luetteloitu vanhassa RKY 1993 -luettelossa valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys (RKY 2009) on tullut voimaan 1.1.2010. Museoviraston mukaan vanhan luettelon kohteet huomioidaan jatkossa maakunnallisesti arvokkaina kulttuurihistoriallisina ympäristöinä. Kuva 3. Ote valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuurialueista, Seinänaapurit, EP:n liitto, Motiivi Oy 2001.
JALASJÄRVEN KUNTA 7 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Liite 1. Kulttuuriympäristöselvitys 2007 Kirkonseudun osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen (2007) yhteydessä on laadittu alueraportti Jokipiin keskustan eteläreunalla sijaitsevaa pohjalaistalojen ketjua koskien. Arvioinnissa todetaan, että alue sijaitsee Jokipiin maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Vanhan valtatien 3 (Jokipiintie) pohjoispuolella on noin viisi perinteistä 1½-kerroksista pohjalaistaloa nauhamaisessa ketjussa. Suunnittelualueella sijaitseva Kivenloukon pihapiirikokonaisuus 1900- luvun alusta sisältää kaksi asuinrakennusta ja se on arvioitu kulttuuriympäristöselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150) ja Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Lisäksi teollisuusalueen länsiosa kuuluu Jokipiin keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (sk-2). Ote alueinventoinnista Liite 2. Kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä on vuonna 2005 inventoitu suunnittelualueella sijaitseva Kivenloukon tila (kohde 150), joka todettiin osayleiskaavan arvoluokituksessa paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Ote rakennuskantainventoinnista Muinaisjäännösinventointi 2006 Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaisjäännösinventointi 2006, Mikroliitti Oy). Liite 3. Kivenloukon tilan rakennuskanta 2011 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon rakennustutkija on selvittänyt Kivenloukon tilan rakennuskantaa ja historiaa matkaraportissaan 29.9.2011. Osayleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä todetaan, että Jokipii Ahonkylä on kenkätehtaan ympärille kehittynyt asutuskeskus, joka on asukasluvultaan Jalasjärven kyläkunnista suurin (noin 950 asukasta). Maatalous on tärkeä elinkeino, mutta alue on myös Jalasjärven teollistunein, jossa kenkä- sekä tekstiiliteollisuus ovat huomattavia työllistäjiä. Alueella on myös monipuolista pienyritystoimintaa. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Jokipiin kylän ytimen muodostavat lähinnä 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoiset asuin-, liike- ja yhteisölliset rakennukset sekä jalkinetehtaan punatiiliset tehdasrakennukset. Osayleiskaavassa Viljanmaa Oy:n tehdasalue (= kenkätehtaan alue, nyk. Jalas Oy) on merkitty teollisuusalueeksi (TY) ja Kivenloukko pientaloalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (AP/s4). Kaavamääräyksen mukaan alueelle rakennettaessa tulee huomioida arvokkaiden näkymien ja maiseman arvojen säilyminen. Kivenloukon pihapiiri on saanut kaavaan suojelumerkinnän (sr-3). Suojeltuja ovat syytinkitupa ja kivinavetta. Kaavamääräyksen mukaan nämä rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaita. Kivenloukon pihapiirissä on lisäksi päärakennus ja vinkkelinmallinen ulkorakennusrati. Kaikki tilan rakennukset on rakennettu / pystytetty tulipalon jälkeen vuonna 1904. Syytinkitupa on todennäköisesti vanhempi ja nykyiselle paikalleen siirretty. Vanha päärakennus on saanut nykyilmeensä vuonna 1957 tehdyssä peruskorjauksessa. Kivenloukon pihapiirin rakennukset ja näkymä Jokipiintieltä Kivenloukon pihapiiriin tulee säilyttää. Rakennuksia ei saa purkaa ja niihin tehtäviin muutoksiin on pyydettävä museoviranomaisen lausuntoa. Kivenloukon tilan rakennuskannan arvot Jokipiin alueen rakennuskannan inventointi 1992 Tehdasalueen rakennuskantaa on inventoitu Jokipiin asemakaava-alueen inventoinnin yhteydessä vuonna 1992. Inventoinnissa kuvatuista vanhoista rakennuksista on jäljellä enää tehdas-
JALASJÄRVEN KUNTA 8 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 /toimistorakennus ja 2-kerroksinen asuinrakennus 1940- ja -50-luvuilta. Rakennusten ulkoasua on muutettu useaan otteeseen. Valokuva Jokipiintien suunnasta kesällä 2014. Valokuva tehdasalueen sisäpihalta kesällä 2014. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Jokipiin kylän keskustassa. Muuten alue tukeutuu Jalasjärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueen länsi- ja eteläpuolella kulkee Jokipiintie (yt 17241, Jokipii), pohjoispuolella Tokerotie ja itäpuolella Kiertotie. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 3.
JALASJÄRVEN KUNTA 9 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Kuva 4. Tekniset verkostot Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Jokipiintiellä (mt 17241 Jokipii) keskivuorokausiliikenne oli 349 ajoneuvoa/vrk vuonna 2012. Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2030 on Jokipiintiellä noin 500 ajoneuvoa/vrk. Ennustetuilla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 40 km/h keskimääräinen 55 db:n ulkomelualue ulottuu noin 10 metrin päähän tien keskilinjasta. Liikennemelu ei aiheuta suojaustarvetta ulkomelun suhteen. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Jalasjärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 1.12.2003. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta
JALASJÄRVEN KUNTA 10 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa kunnanvaltuuston 17.4.2008 hyväksymä Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaava. Kuva 6. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta, KV 17.4.2008 Asemakaava Kaavoitettavalla alueella ja lähiympäristössä on voimassa 23.8.2007 hyväksytty asemakaava (kuva 7).
JALASJÄRVEN KUNTA 11 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Kuva 7. Ote Jokipiin asemakaavasta 2007 Rakennusjärjestys Jalasjärven kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt vuonna 2001. Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 21.6.2011, 154. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on ajantasainen. Pohjakartan on laatinut Jalasjärven kunta. Rakennussuunnitelmat Arkkitehtitoimisto Ranto Oy 2011 on laatinut asemapiirustuksen hallin laajennuksesta alueelta keväällä 2011 (kuva 8). Rakennus on valmistunut keväällä 2012. Kuva 8. Ote asemapiirustuksesta
JALASJÄRVEN KUNTA 12 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta laajentaa teollisuusrakentamista nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle. Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyt muuttuneessa tilanteessa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Jalasjärven kunnanhallitus päätti 21.6.2011 asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Maanomistaja ja kunta laativat kaavoitussopimuksen vuonna 2011. Kaavoitustyö aloitettiin syksyllä 2011 Pöyry Finland Oy:ssä, jonka kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille 1.6.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Liite 4. Kaavoitustyötä varten laadittiin 5.6.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueen asukkaat ja rajanaapurit, alueen maanomistajat ja kiinteistönomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Ejendals Suomi Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä 19.6. 21.7.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitokselta. Kaavaluonnoksesta ei saatu huomautuksia. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kunnan ja maanomistajan kesken on järjestetty työneuvottelu 5.10.2011. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa järjestettiin maastokäynti 26.6.2014. Muistio maastokäynnistä liitteenä. Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. Liite 5. Muistio maastokäynnistä 26.6.2014
JALASJÄRVEN KUNTA 13 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on asemakaavan muutoksella mahdollistaa teollisuusrakentamisen laajentuminen nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle. Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyitä. Viranomaisten asettamat tavoitteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on 5.10.2011 järjestetyssä viranomaisten työneuvottelussa esittänyt, että kaavamääräyksissä tulee huomioida myös osayleiskaavassa osoitettu laajempi rakennuskulttuurikokonaisuus ja kaavaratkaisussa tulee tarkastella rakennuksia osana tätä kokonaisuutta. Neuvottelussa todettiin, että TY-alueen laajennuksesta on sovittu poikkeuslupakäsittelyn yhteydessä. Jatkotoimenpiteeksi sovittiin, että kunta selvittää Urho Viljamaa Oy:ltä tehtaan tulevaisuuden laajennustarpeita ja rakennuskulttuurikohteen huomiointimahdollisuuksia. Kun tavoitteet ovat täsmentyneet, niin asiasta järjestetään uusi kaavaneuvottelu, johon kutsutaan myös maakuntamuseon edustus. Maanomistajan asettamat tavoitteet Korttelin 9 tontin 1 omistaja on tehnyt kaavoitussopimuksen kunnan kanssa vuonna 2011. Tavoitteena on ollut laajentaa teollisuustoimintaa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue kuuluu Jokipiin keskustaan osoitettuun taajamatoimintojen alueeseen (alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä). Jokipiin kylä on merkitty kylämerkinnällä at (väkirikas kyläyhteisö, kehittämisessä huomioitava alueen teollisuus). Alue sisältyy Jokipiin Luopajärven alueelle osoitettuun maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-2 (kulttuurimaisema). Jokipii ympäristöineen on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP), pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AP/s4) ja teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lähiympäristöön on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP/s2), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2). Teollisuusalueen länsiosa kuuluu Jokipiin keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (sk-2). Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Alueella sijaitseva Kivenloukon talon pihapiiri on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150). Alueen eteläosaan Jokipiintien varteen on merkitty uusi kevyen liikenteen väylä. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM) sekä teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) korttelialueita, maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM), huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue (PV), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) ja puistoaluetta (VP). Kivenloukon tilan syytinkitupa ja kivinavetta on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-2).
JALASJÄRVEN KUNTA 14 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kannan mukaan Kivenloukon pihapiirin rakennukset ja näkymä Jokipiintieltä Kivenloukon pihapiiriin tulee säilyttää. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustava kaavaluonnos 28.9.2011 Alueelta laadittiin lähtötietojen, käytyjen neuvottelujen ja esitettyjen tavoitteiden pohjalta alustava asemakaavaluonnos 28.9.2011, jossa maatilojen talouskeskusten korttelialueen (AM) lounaisosa on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Alustavaa kaavaluonnosta on käsitelty viranomaisten työneuvottelussa 5.10.2011. Kuva 9. Ote alustavasta kaavaluonnoksesta 28.9.2011 Vaihtoehtoinen kaavaluonnos 7.9.2012 Alueelta laadittiin käytyjen neuvottelujen jälkeen vaihtoehtoinen kaavaluonnos 7.9.2012, jossa maatilojen talouskeskusten korttelialue on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY) ja alueen itäreunaan on osoitettu puistoa (VP) asuntoalueita vasten. Vaihtoehtoista kaavaluonnosta on käsitelty kunnan ja maanomistajien välisissä neuvotteluissa. Kuva 10. Ote vaihtoehtoisesta kaavaluonnoksesta 7.9.2012 Kaavaluonnos 5.6.2014 Alueelta laadittiin käytyjen neuvottelujen ja alustavan luonnosvaihtoehdon 28.9.2011 pohjalta asemakaavaluonnos 5.6.2014. Luonnoksessa maatilojen talouskeskusten korttelialueen lounaisosa on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kivenloukon tila on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s), jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään.
JALASJÄRVEN KUNTA 15 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 19.6. 21.7.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitokselta ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta. Kaavaluonnoksesta ei saatu huomautuksia. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitoksen mukaan laajennetulle tehdasalueelle tulee olla pelastusajoneuvojen ajomahdollisuus Kiertotien ja Jokipiintien läpi ja liittymät siitä tehdasalueen taakse tehokkaan pelastustoiminnan mahdollistamiseksi. Lisäksi pelastusviranomaisen mukaan Jokipiin tehdasalueelta puuttuva tehokas paloposti tulisi huomioida kaavamuutoksessa siten, että alueelle saataisiin isommasta runkolinjasta paloposti. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon mukaan Jokipiintien kaava-alueen osalla ei ole suurikasvuista puustoa vaan maisema tieltä on avointa peltomaisemaa. Myöskään Kivenloukon tilan pohjoispuolella ei ole metsikköä. Vaikutusten arviointi tulisi laajentaa myös kenkätehtaan alueelle ja alueelle tulisi tehdä rakennusinventointi. Vasta tehdasalueen rakennuskannan historian, iän ja merkittävyyden selvittämisen perusteella voidaan miettiä myös tehdasalueen rakennusten mahdollinen suojelutarve. Maakuntamuseon mukaan kaavaluonnoksen kaavamerkintä AM/s kaavamääräyksineen on perusteltu ja turvaa Kivenloukon tilan säilymisen. Museo kannattaa myös kivinavetan ja syytinkituvan suojelumerkintöjä, koska niillä on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Kuva 11. Ote kaavaluonnoksesta 5.6.2014 Kaavaehdotus 25.8.2014 Alueelta laadittiin kunnan ja maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen, maakuntamuseon kanssa käydyn maastokäynnin ja luonnoksesta saatujen lausuntojen pohjalta uusi luonnos kaavaehdotukseksi 25.8.2014. Kaavaehdotuksessa on tarkistettu maatilojen talouskeskusten korttelialueen määräystä ja osoitettu syytinkitupa ja kivinavetta suojeltaviksi rakennuksiksi. Kaavaehdotuksessa on tarkistettu teollisuusalueen itäosan rakennusalan rajaa ja poistettu luonnoksessa esitetty istutettava alue pelastustien mahdollistamiseksi. Lisäksi kaavaehdotuksessa on tarkistettu tonttien rajoja kiinteistörajojen mukaisesti. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä....2014. Lausunnon antoivat
JALASJÄRVEN KUNTA 16 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Korttelialueet Liite 6. Kaava-alueella sijaitsevaa teollisuustonttia on laajennettu. Lisäksi kaava-alueelle muodostuu yksi ennestään rakennettu maatilojen talouskeskusten tontti. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 134 työntekijää, jos mitoitusperusteena käytetään TY-korttelialueella 1 työntekijä / 200 krsm 2. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. Asemakaavan seurantalomake 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kivenloukon tilan alue on osoitettu alueeksi, jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Kivenloukon tilan syytinkitupa ja kivinavetta on merkitty suojeltaviksi. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten (AM/s) ja teollisuusrakennusten (TY) korttelialueet. 5.3.1 Korttelialueet Maatilojen talouskeskusten korttelialue AM/s Korttelin 9 tontti 3 on varattu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s), jolla ympäristö ja ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alue on osa Jokipiin keskustan kulttuurimaisemaan liittyvää rakennettua ympäristöä. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. - Korttelin 9 tontin 3 tehokkuusluku on e = 0.25, mikä merkitsee noin 2 727 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja teollisuusaluetta vasten. - Korttelialueen eteläosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varatut alueen osat viemäriä (j), vesijohtoa (v) ja sähköjohtoa (z) varten. - Tontilla sijaitsevat syytinkitupa ja kivinavetta on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-2). Rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteet tulee tehdä siten, että ei hävitetä arkkitehtonisesti arvokkaita tunnuspiirteitä, joita ovat kokonaishahmo, kattomuoto, pintamateriaalit, koristeelliset yksityiskohdat ja ruutujako. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY Korttelin 9 tontti 1 on varattu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). - Alueella saa rakentaa enintään IV-kerroksisia rakennuksia. - Korttelialueella tehokkuusluku on e = 0.65, mikä merkitsee noin 26 900 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelialueen länsiosaan on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä asutusta vasten.
JALASJÄRVEN KUNTA 17 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 - Korttelialueen etelä- ja länsiosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varatut alueen osat viemäriä (j), vesijohtoa (v) ja sähköjohtoa (z) varten. Lisäksi korttelialueen pohjoisosaan on merkitty sähköjohtoa (z) varten varattu alueen osa sekä kaksi muuntamolle (m) varattua alueen osaa. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/työntekijä. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Tokerotien ja Kiertotien katualueita on osittain tarkistettu kiinteistörajojen osalta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Asemakaavalla on vähäisesti laajennettu teollisuusaluetta, mutta Kivenloukon tilan pihapiiri on säilytetty omana kokonaisuutenaan. Muilta osin asemakaava noudattelee yleiskaavan periaatteita. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumpaan suuntaan. Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue on pyritty säilyttämään kaavamääräysten avulla osana laajempaa rakennuskulttuurikokonaisuutta. Syytinkitupa ja kivinavetta on osoitettu suojeltaviksi. Asuminen Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta suunnittelualueen asukasmääriin. Palvelut Alue tukeutuu Jokipiin palveluiden lisäksi Jalasjärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava mahdollistaa toteutuessaan teollisuusalueen työpaikkojen määrän lisäämisen. Virkistys Ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenteeseen. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alue sijoittuu rakennettuun ympäristöön. Alueen yleisilme muuttuu rakennetumpaan suuntaan.
JALASJÄRVEN KUNTA 18 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä, ks. kohta 5.3.1. Korttelialueet. Kasvillisuus - Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne-, pysäköinti- tai varastoalueena, on alue istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Nimistö on säilytetty ennallaan.
JALASJÄRVEN KUNTA 19 JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.8.2014 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tehtaan laajennusosa on valmistunut keväällä 2012. Rakennusten sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin kuvassa 8 Ote asemapiirroksesta. SEINÄJOELLA 25.8.2014 Liisa Märijärvi-Vanhanen Toimistopäällikkö Anne Koskela Projektipäällikkö RAMBOLL FINLAND OY Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki 16USP0049.65042 Pöyry Finland Oy:n kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille 1.6.2014.
Alueraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI C JOKIPIIN KESKUSTAN ETELÄREUNALLA SIJAITSEVA POHJALAISTALOJEN KETJU Id: 20510 Pääas. kunta: Jalasjärvi Pääas. kylä: Jokipii Aluetyyppi: Kyläympäristö Arvotus: maakunnallisesti arvokas Alueen sisältämät kohteet: 143 Hantula 150 Kuvaus: Jokipiin keskustan eteläosassa, selännealueen reunalla sijaitsevat perinteiset 1 1/2-kerroksiset pohjalaistalot nauhamaisena n. 5 talon ketjuna. Vanha valtatie 3:nen, kulkee pihapiirien eteläpuolitse, johtaen Jokipiin keskustaan. Talojen pitkät sivut sijaitsevat peltoaukean ja Jalasjärven suuntaan. Pihapiirit jäävät metsän puolelle. Ns. Pohjalaistalojen lisäksi alueella sijaitsee muutamia jälleenrakennusajan pihapiirejä sekä uusia asuinrakennuksia. Yhtenäisyyttä rikkoo suurimpaan osaan päärakennuksista tehdyt muutokset. Arviointi: Alue sijaitsee Jokipiin maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (MK2005). Alueen yhtenäisyyttä rikkoo useisiin pohjalaistaloihin tehdyt liialliset uudistukset ja julkisivu muutokset. www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 1 OTE ALUEINVENTOINNISTA
SIVU 1/8 Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 Id: 23064 Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Tyyppi: maa- ja metsätalous Ajoitus: 1864-1917 Ajoitusselite: asuinrak, syytinkitupa, ulkorakennusryhmä ja kivinavetta n. 1904 Luokitus: ei määritelty Inventoija: Tiina Lehtisaari Kohteen sisältämät rakennukset: kivinavetta päärakennus syytinkitupa ulkorakennusryhmä Kuvaus: Kohde sijaistee Jokipiin taajama-alueen reunalla. Asuinrakennuksen pitkäsivu sijatsee joki- ja järvilaakson sekä Jalasjärven suuntaan. Pihapiiri jää metsän puolelle. Kohde käsittää n. vuonna 1904 rakennetun päärakennuksen, syytinkituvan (siirretty), ulkorakennusryhmän ja kivinavetan. Pihassa oleva lautarakenteinen kaivohuone on 1940-luvulta. Historia: Kaikki tilan rakennukset ovat palaneet vuonna 1904. Uudet rakennukset on osittain siirretty ja osin uudesta rakennettuja. Arviointi: Maisemallinen pihapiirikokonaisuus 1900-luvun alusta, jonka rakennuskanta on säilynyt kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussa. Rakennushistoriallisesti pihapiirin merkittävin rakennus on kivinavetta, jotka ovat katoavaa kulttuuriperintöä. Lähteet: Suullisia toetoja antanut: omistajat www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 2/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 PÄÄRAKENNUS Id: 23214 Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: asuinrakennukset Alkup. käyttö: 011 yhden asunnon talot Nyk. käyttö: 011 yhden asunnon talot Ajoitus: 1904, (1957) Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: lohkokivet, rossilattia Runko: hirsi, lyhyt nurkka Vuoraus: pystyrimalaudoitus Ulkoväri: valkoinen, ikkunat ja listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: sementtitiili Ikkunat: 2- ja 3-jakoiset (1957). Alkuperäiset ovat olleet 4-ruutuiset Historia: Vuonna 1904 palaneen asuinrakennuksen paikalle rakennettiin tilan nykyinen päärakennus. Se käsitti tuvan, eteisen ja kolme kamaria. Vuonna 1957 talo peruskorjattiin ja sitä laajennettiin itäpäädystä, saman korkuisena, kamariparilla. Tuolloin uusittiin mm. ikkunat ja sisätilat. www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 3/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 SYYTINKITUPA kuistin ikkuna ja alaosan koristelistoitusta. Kaunis "nikkarityylinen" kuisti kuistissa pitkä räystäs. Id: 23215 Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: asuinrakennukset LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 4/8 Alkup. käyttö: 011 yhden asunnon talot Nyk. käyttö: 011 yhden asunnon talot Ajoitus: 1904 (osin siirretty) Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: lohkokivet, rossilattia Runko: hirsi, pitkä nurkka / lautarakenteinen Vuoraus: vuoraamaton / pystyrimalaudoitus / päätykolmioissa vaakaponttilaud. / nurkat koteloitu Ulkoväri: punainen, päätykolmiot keltaiset, ikkuna ja listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: sementtitiili Ikkunat: 4-ruutuiset, ns. ristikarmi-ikkunat Historia: perimätiedon mukaan talo syytinkitupa eli mummontupa on rakennettu vuonna 1904. Rakenteista päätellen se on rakennettu ainakin kahdesta hirsikehikosta. Lisäksi pohjoispääty (vuorattu) ja 1- kerroksinen, kaunis, nikkarityylinen kuisti ovat lautarakenteisia. Talon pohjakaava käsittää pohjosipäädyssä porstuan ja kamarin. Niiden vieressä on tupa ja eteläpäädyssä kamaripari. www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 5/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 KIVINAVETTA lohkokivien päällä on pitkille nurkille salvottu 4* hirsikehikko. päätykolmiot lautarakenteisia kaunis 6-ruutinen ikkuna. Lasi puhallettua lasia. erittäin koristeellinen otsalauta Id: 23221 Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: navetat Alkup. käyttö: 811 navetat, sikalat, kanalat yms. Nyk. käyttö: 719 muut varastorakennukset Ajoitus: 1904 Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: porakivet Runko: lohkokivet / hirsi, pitkä nurkka / päätykolmiot lautarakenteiset Vuoraus: vuoraamaton / pystylaudoitus Ulkoväri: maalaamaton / punainen, ikkunat punaiset, listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: konesaumattu pelti / sementtitiili Ikkunat: alkuperäiset LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 6/8 Kuvaus: kivinavetta on rakennettu vuonna 1904. Sen jatkeena on lautarakenteinen lato-osa. Rakennuksen 1- kerros on kivistä. Sen päällä on pitkille nurkille salvottu (4 hirttä päällekkäin) hirsikehikko. Päätykolmiot ovat lautarakenteisia. Lännen puoleisessa päätykolmiossa on 6-ruutuinen ikkuna koristeellisene otsalautoineen. www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 7/8 Rakennusraportti Länsi-Suomen ympäristökeskus Jalasjärven keskustan OYK-inventointi JALASJÄRVI 150 ULKORAKENNUSRYHMÄ pihapiiriä kuvattuna syytinkituvan ja ulkorakennuksen välistä. nyk. autotalli (oik), katosalusta kulmauksessa, jauhopuori ja liiveri aitta ja liiveri Id: 23216 Kunta: Jalasjärvi Kylä: Jokipii Kohde: 150 Rakennustunnus: Rakennustyyppi: ulkorakennukset Alkup. käyttö: 941 talousrakennukset Nyk. käyttö: 719 muut varastorakennukset Ajoitus: 1904 Suunnittelija: - Kerrosluku: 1 1/2 Perustus: nurkkakivet Runko: hirsi, pitkä nurkka / lautarakenteinen Vuoraus: vuoraamaton / pystylauta Ulkoväri: punainen, ikkunat oranssit, listoitus valkoinen Kattomuoto: satula Kate: kolmiorimahuopa / sementtitiili Ikkunat: räystäsikkunat LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 8/8 Kuvaus: ulkorakennus on L-kirjaimen muotoinen ja se käsittää vilja-aitan, liiverin, jauhopuorin, välikön/katosalustan ja nyk. autotallin (ent. lato?). Autotallin eteläpäädystä on purettu hevostalli. Hirsikehikosta päätellen se on ainakin osin siirretty ja ollut jossain muussa käyttötarkoitusessa (vanhat aukotukset). www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu LIITE 2 OTE RAKENNUSKANTAINVENTOINNISTA
SIVU 1/2 Jalasjärven kunta 4.10.2011 Antti Tala PL 61601 JALASJÄRVI Viite MATKARAPORTTI 29.9.2011 Asia: JALASJÄRVI, JOKIPIIN KYLÄN KIVENLOUKON TILAN RAKENNUSKANNAN ARVOT Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon rakennustutkija vieraili 29.9. Kivenloukon tilalla tutustumassa tilan rakennuskantaan. Kivenloukon omistajalla on esisopimus tilan myymisestä Jalas Oy:lle. Määräala tästä tilasta on tänä vuonna jo myyty tehtaalle, jonka varastohalli on rakenteilla. Varastohalli rakennetaan tehdastonttiin rajautuvalle pellolle, joka on kuulunut aiemmin naapurina olevaan Kivenloukon tilaan. Jalas Oy:llä ei ole valmiita suunnitelmia mihin tarvitsevat Kivenloukon tilan rakennuksia. Jokipii on kuulunut Jalasjoki-Matouoma kulttuurimaisema-alueeseen, joka oli mukana valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listauksessa vuonna 1993, mutta pudonnut pois nykyisestä listauksesta (RKY2009), jossa e.m. alue on supistunut ja saanut nimekseen Luopajärven kyläasutus. Valtakunnalliselta listalta pudonneet saavat maakunnaallisen statuksen automaattisesti. Jokipiin kylä on maakuntakaavassa (2005) merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, kyläalueeksi (at) ja maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-2), jonka suunnittelussa tuetaan mm. hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Osayleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä (2007) alueen historiaa ja merkitystä on selvitetty. Jokipii Ahonkylä todetaan olevan kenkätehtaan ympärille kehittynyt asutuskeskus, joka on asukasluvultaan Jalasjärven kyläkunnista suurin (noin 950 asukasta). Maatalous on siellä tärkeä elinkeino, mutta alue on myös Jalasjärven teollistunein, jossa kenkä- sekä tekstiiliteollisuus ovat huomattavia työllistäjiä. Alueella on myös monipuolista pienyritystoimintaa. LIITE 3 KIVENLOUKON TILAN RAKENNUSKANNAN ARVOT
SIVU 2/2 Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Jokipiin kylän ytimen muodostavat lähinnä 1900-luvun alussa rakennetut hirsirunkoiset asuin-, liike- ja yhteisölliset rakennukset sekä jalkinetehtaan punatiiliset tehdasrakennukset. Osayleiskaavassa (2008) Viljanmaa Oy tehdasalue (= kenkätehtaan alue, nyk. Jalas Oy) on merkitty teollisuusalueeksi (TY) ja naapurina oleva Kivenloukko pientaloalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (AP/s4). Kaavamääräyksen mukaan alueelle rakennettaessa tulee huomioida arvokkaiden näkymien ja maiseman arvojen säilyminen. Kivenloukon pihapiiri on saanut kaavaan suojelumerkinnän (sr-3). Suojeltuja ovat syytinkitupa ja kivinavetta. Kaavamääräyksen mukaan nämä rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaita. Kivenloukon pihapiirissä on lisäksi päärakennus ja vinkkelinmallinen ulkorakennusrati. Kaikki tilan rakennukset on rakennettu / pystytetty tulipalon jälkeen vuonna 1904. Syytinkitupa on todennäköisesti vanhempi ja nykyiselle paikalleen siirretty. Vanha päärakennus on saanut nykyilmeensä vuonna 1957 tehdyssä peruskorjauksessa. Kivenloukon pihapiirin rakennukset ja näkymä Jokipiintieltä Kivenloukon pihapiiriin tulee säilyttää. Rakennuksia ei saa purkaa ja niihin tehtäviin muutoksiin on pyydettävä museoviranomaisen lausuntoa. ETELÄ-POHJNMAAN MAAKUNTAMUSEO Sirkka-Liisa Sihvonen rakennustutkija LIITE 3 KIVENLOUKON TILAN RAKENNUSKANNAN ARVOT
Jalasjärvi, Jokipiin asemakaavan muutos, osakortteli 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2014 1 JALASJÄRVEN KUNTA JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on JOKIPIIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 9. Asemakaavan muutos koskee korttelin 9 tontteja 1 ja 3. Suunnittelualue sijaitsee Jokipiin kylässä noin 5 km Jalasjärven keskustasta luoteeseen. Aluetta rajaa pohjoisessa Tokerotie, idässä Kiertotie sekä lännessä ja etelässä Jokipiintie (yt 17241). Suunnittelualueen laajuus on noin 5,4 ha. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Jalasjärven kunnanhallitus on päättänyt 21.6.2011 asemakaavamuutoksen laatimisesta kortteliin 9. Tavoitteena on laajentaa teollisuusrakentamista (TY) nykyiselle maatilojen talouskeskusten korttelialueelle (AM). Samalla tutkitaan teollisuusalueen sisäisen liikenteen järjestelyt muuttuneessa tilanteessa. Asemakaavan muutos perustuu Ejendals Suomi Oy:n teollisuuskiinteistön laajentamistarpeeseen. Yritys on hankkinut omistukseensa viereisestä kiinteistöstä rakentamattoman määräalan, joka on asemakaavassa osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM). Emätilalle jäävän pihapiirin kaksi rakennusta on osoitettu asemakaavassa sr-2 merkinnällä suojeltaviksi. Kaavamuutoksesta on tehty kunnan ja määräalanostajan välinen kaavoitussopimus vuonna 2011. LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Jalasjärvi, Jokipiin asemakaavan muutos, osakortteli 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2014 2 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vuodelta 2005 suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen. Kohdeselostuksen mukaan alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Jokipiin kylä on merkitty kylämerkinnällä at (väkirikas kyläyhteisö, kehittämisessä huomioitava alueen teollisuus). Alue sisältyy Jokipiin Luopajärven alueelle osoitettuun maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-2, joka on kohdeselostuksen mukaan kulttuurimaisemaa. Jokipii ympäristöineen on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Osayleiskaava Kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymässä Kirkonseudun osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP), pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AP/s4) ja teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lähiympäristöön on osoitettu lisäksi pientalovaltaisia asuntoalueita (AP, AP/s2), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-2). Teollisuusalueen länsiosa kuuluu Jokipiin keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (sk-2). Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Alueella sijaitsevan Kivenloukon talon pihapiiri on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150). Alueen eteläosaan Jokipiintien varteen on merkitty uusi kevyen liikenteen väylä. Kuva 2. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta, KV 17.4.2008 LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Jalasjärvi, Jokipiin asemakaavan muutos, osakortteli 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2014 3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.8.2007 hyväksytty Jokipiin asemakaava, jossa kortteliin 9 on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM) sekä teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja erillispientalojen (AO) sekä asuin-, liikeja toimistorakennusten (AL) korttelialueita, maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM), huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue (PV), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) ja puistoaluetta (VP). Kuva 3. Ote Jokipiin asemakaavasta. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Jalasjärvi Kirkonseudun osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitykset, Pöyry Environment Oy 2008 Jalasjärvi Kirkonseudun osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys ja alueinventoinnit (KIOSKI -tietokanta), Pöyry Environment Oy 2008 Jalasjärvi Kirkonseudun osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi; Mikroliitti Oy 2006 Asemapiirustus, Hallin laajennus, Arkkitehtitoimisto Ranto Oy 2011 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee teollisuusrakennuksia sekä Kivenloukon talon pihapiiri. Suunnittelualuetta rajaavat Jokipiintie (yt 17241, Jokipii), Tokerotie ja Kiertotie. Suunnittelualue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Luonnonympäristö Suunnittelualueen länsiosa on rakennettua teollisuusaluetta, jolla kasvillisuus on vähäistä. Alueen kaakkoisosassa on peltoaluetta. Kivenloukon tilan pihapiirissä sekä Jokipiintien varressa on suurikasvuista puustoa sekä pensaikkoa. Kivenloukon talon pohjoispuolella on metsikköä. Suunnittelualueen lounaispuolella noin 250 metrin päässä virtaa Jalasjoki. LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Jalasjärvi, Jokipiin asemakaavan muutos, osakortteli 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2014 4 Kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön erityiset kohteet Kirkonseudun osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä on laadittu alueraportti Jokipiin keskustan eteläreunalla sijaitsevaa pohjalaistalojen ketjua koskien. Arvioinnissa todetaan, että alue sijaitsee Jokipiin maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Vanhan valtatien 3 (Jokipiintie) pohjoispuolella on noin viisi perinteistä 1½-kerroksista pohjalaistaloa nauhamaisessa ketjussa. Suunnittelualueella sijaitseva Kivenloukon pihapiirikokonaisuus 1900-luvun alusta sisältää kaksi asuinrakennusta ja se on arvioitu kulttuuriympäristöselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150). Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Lisäksi teollisuusalueen länsiosa kuuluu Jokipiin keskustan maakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (sk-2). Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kirkonseudun osayleiskaavan luontoselvityksen yhteydessä ei alueella ole havaittu liito-oravia tai muitakaan luontokohteita. Vaikutusalue Asemakaavan vaikutusalueeseen kuuluu suunnittelualue lähiympäristöineen. Osalliset Asukkaat 1. Lähialueen asukkaat ja rajanaapurit 2. Alueen asukkaat, maanomistajat ja kiinteistönomistajat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Jalasjärven kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristö- ja rakennuslautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan liitto 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Museovirasto Yritykset ja yhteisöt 1. Ejendals Suomi Oy 2. Jalasjärvi-seura ry 3. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä sekä kunnan Internet-sivuilla (http://www.jalasjarvi.fi) jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi suunnittelualueen kiinteistönomistajille ja viranomaisosallisille. Kaavan nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Jalasjärven kunnan neuvonnassa, käyntiosoite Kirkkotie 4, sekä kunnan Internet-sivuilla. Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Jalasjärven kunnan tekniseen toimeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuun- LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Jalasjärvi, Jokipiin asemakaavan muutos, osakortteli 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.6.2014 5 nitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ). Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 ) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia ja mielipiteitä osakorttelin 13 asemakaavan muutosta koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Jalasjärven kunnan tekniseen toimistoon. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 ) Jalasjärven kunnan neuvonnassa sekä kunnan Internet-sivuilla. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Jalasjärven kunnanvirastoon kunnanhallitukselle osoitettuna (käyntiosoite: Kirkkotie 4; postiosoite: PL 12, 61601 Jalasjärvi) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisyhteistyö Alueen kaavoituksesta on järjestetty viranomaisten työneuvottelu 5.10.2011. Asemakaavasta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisilta luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Viranomaistyöneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia luontoon ja kulttuuriympäristöön. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Jalasjärven kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Rambollin Seinäjoen toimistossa. Viranomaistyöneuvottelu 5.10.2011 Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo Jalasjärven kunnassa. kesällä 2014 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa (MRA 30 ); Luonnoksen nähtävilläolo Jalasjärven kunnassa. Lausunnot asemakaavaluonnoksesta. kesällä 2014 Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ); Muistutusten ja lausuntojen jättäminen. syksyllä 2014 Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan syksyllä 2014 Yhteystiedot Jalasjärven kunta Kirkkotie 4 PL 12 61601 JALASJÄRVI p. 06-4580 111 Ramboll Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Mittausteknikko Antti Tala Puh. 06-4580 307 Fax 06-4580 218 Sähköposti: antti.tala@jalasjarvi.fi Projektipäällikkö Anne Koskela Puh. 050 524 8011 Sähköposti: anne.koskela@ramboll.fi LIITE 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MUISTIO Projekti Jokipiin asemakaavan muutos Asiakas Jalasjärven kunta Muistio nro Päivämäärä 26.06.2014, klo 12:00-13:00 Vastaanottaja Seppo Jokipii, maanomistaja Sirkka-Liisa Sihvonen, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Sakari Kivikko, Jalasjärven kunta Harri Maunumaa, Jalasjärven kunta Lähettäjä Anne Koskela, Ramboll Päivämäärä 1.7.2014 MAASTOKÄYNTI KIVENLOUKON TILALLA - Voimassa olevassa asemakaavassa Kivenloukon navetta ja syytinkitupa on merkitty sr-2:ksi: Suojeltava rakennus. Rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteet tulee tehdä siten, että ei hävitetä arkkitehtonisesti arvokkaita tunnuspiirteitä, joita ovat kokonaishahmo, kattomuoto, pintamateriaalit, koristeelliset yksityiskohdat ja ruutujako. Rakennuksia ei saa purkaa ilman MRL 127 :ssä tarkoitettua lupaa. - Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on merkitty AP/s4- alueeksi: Pientalovaltainen alue. Olemassa oleva ja asemakaavoitettava tai asemakaavan mukaan toteutuva alue. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakentamisessa tulee huomioida arvokkaiden näkymien ja maiseman arvojen säilyminen. Jalasjärven luoteisrannan asutus Jokipiintien varressa on osoitettu yleiskaavassa maakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle tärkeäksi rakennetuksi ympäristöksi (sk-4). Vanhan valtatien 3 (Jokipiintie) pohjoispuolella on noin viisi perinteistä 1½-kerroksista pohjalaistaloa nauhamaisessa ketjussa. Kivenloukon pihapiirikokonaisuus on arvioitu kulttuuriympäristöselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi (sr-3/150): Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitseva rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. MRL 41.2 :n nojalla määrätään, että kohteen arvokkaiden ra- Ramboll Kampusranta 9 C 60320 SEINÄJOKI P +358 20 755 611 www.ramboll.fi 1/2 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo LIITE 5 MUISTIO MAASTOKÄYNNISTÄ 26.6.2014