TALOUSSUUNNITELMA 2014-2018 TALOUSARVIO 2014. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102

TALOUSARVIO 2014 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102

Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 6 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT... 10 Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2014-2018... 10 Verotulot... 13 Valtionosuudet... 14 Henkilöstöpolitiikka... 16 Maapolitiikka ja kaavoitus... 17 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET... 18 KÄYTTÖTALOUSOSA... 22 KONSERNIPALVELUT... 26 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE... 30 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE... 41 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE... 49 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE... 58 TEKNINEN PALVELUKESKUS... 66 KAUPUNKIKEHITYS... 72 JÄRVENPÄÄN VESI... 77 TULOSLASKELMAOSA 2014-2018... 78 RAHOITUSOSA 2014 2018... 81 INVESTOINTIOSA 2014 2018... 86 LIITTEET... 93 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT... 94 LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET... 96 LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS... 99 LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA... 107

YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kuntatalouden tilanne on vaikea. Se johtuu monestakin eri syystä. Eurooppalainen talouden taantuma ja siitä johtuva kansantalouden kasvun hiipuminen on nopeasti suorastaan musertanut valtion kantokyvyn. Se on vaikuttanut suoraan myös kuntien talouteen; kuntien valtionosuudet ovat valtiontalouden huonosta tilanteesta johtuen vähentyneet ja vähentyvät tulevien vuosien aikana tuntuvasti. Valtionosuuksien vuotuinen taso on Järvenpäässä alentumassa reilusti yli 10 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Se merkitsee veroprosentiksi muunnettuna 1,5 % -yksikön menetyksiä vuositasolla. Menetetyt valtionosuudet vuosina 2012-2017 ovat Järvenpäässä yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Verotulot eivät juurikaan kasva ilman, että veroperusteita muutettaisiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset ovat sen sijaan nopeassa kasvussa. Tällä hetkellä yli 75 - vuotiaiden kaupunkilaisten määrä kasvaa 100 henkilöllä. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä määrä kolminkertaistuu eli yli 75 -vuotiaita tulee vuosittain lisää noin 300. Tällä hetkellä menopaineet ovat muistakin syistä kovat. Erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, lastensuojelu ja toimeentulotuki ovat olleet huolestuttavassa kasvussa. Järvenpään kaupungin on tehtävä mittavia sopeutustoimia. Järvenpäässä valmisteltiin kaupunginhallituksen toukokuussa hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta kaupungin ensimmäinen tasapainottamisohjelma. Ohjelma hyväksyttiin kokonaisena pakettina marraskuun valtuustossa. Ohjelman pääpyrkimyksenä on toimia ohjenuorana talouden ratkaisuissa niin, että vältetään talouden kriisiytyminen. Ohjelman mukaan Järvenpään kaupungin kestävyysvaje on vuosina 2014-2018 noin 75 miljoonaa euroa. Tällä tarkoitetaan sitä, kun vertaillaan tilannetta, jossa ei tehdä mitään tilanteeseen, jossa toteutetaan tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet ja korotetaan myös veroperusteita. Tuloveroprosentti nousee 19,75:een. Keskimääräinen tuloveroprosentti kunnissa on ensi vuonna 19,74. Järvenpään kaupungin kestävyysvajeen umpeen kurominen tapahtuu monilla keinoilla: menoleikkauksia tehdään lähes 20 miljoonan euron verran koskien erityisesti henkilöstömenoja, kaupunki myy omaisuuttaan yli 10 miljoonalla eurolla, karsii investointeja yli 16 miljoonalla. Tämän lisäksi tarvitaan vielä kunnallisveron ja kiinteistöveron korotukset. Kaikkien näiden keinojen käyttäminen tulee merkitsemään sitä, että kaupungin velkaantuminen saadaan pysähtymään parin vuoden sisällä. Myös taseen oman pääoman erä saadaan näillä toimenpiteillä vakiintumaan varsin tyydyttävälle tasolle. Vuoden 2014 talousarvio poikkeaa jonkin verran kaupunginhallituksen syyskuun alussa hyväksymästä kehyksestä. Syynä on se, että talousarvioon on voitu sisällyttää niitä kohteita, jotka eivät ole mahtuneet raamin sisään lautakuntien tehdessä esityksiään. Suurimmat lisäykset on tehty Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueelle, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueelle sekä Lasten ja nuorten palvelualueelle. Näistä lisäyksistä huolimatta talousarviossa raamiluku on alitettu 750.000 eurolla. Tämä johtuu siitä, että tilaa "korjauksille" on tehty mm. sopeuttamisohjelman toimenpiteillä. Samaan aikaan kun henkilötyövuodet kaupunkiorganisaatiossa vuonna 2014 vähenevät yli 100 henkilötyövuodella, joudutaan tekemään myös henkilöstölisäyksiä yhteensä noin 24 hen- 2

kilötyövuoden verran. Tämä johtuu mm. siitä, että säästöjen aikaansaamiseksi joudutaan joitakin toimintoja lisäämään. Myös palvelutarpeen kasvu edellyttää mm. hoivahenkilöstöä lisää. Investointien määrä on ensi vuonna ennätyksellisen korkealla tasolla, 24,5 miljoonaa euroa. Kärki-investointien (Lepola, Reservikomppania) lisäksi ensi vuoden aikana valmistuu uusi paloasema. Investointien kohdalla on valitettavaa, että ainoastaan noin 40,1 % investoinneista kyetään kattamaan omalla rahalla. Valtio on rakenneohjelmassaan sitoutunut vähentämään kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita yhden miljardin euron verran. Tämä pohjautuu siihen tosiasiaan, että kuntien kyky hoitaa nykyisiä tehtäviä on huomattavasti vaikeutunut. Ongelma on kärjistynyt, koska kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kaiken aikaa lisätty. Huolimatta kuntien vaikeasta tilanteesta, tulevat kuntien tehtävät ensi vuonnakin lisääntymään. Kuntatalouden ahdinko tulee jatkumaan pitkään. Talouden hallinta edellyttää valtion toimenpiteitä nykyisen tehtävämäärän vähentämiseksi sekä kuntien jatkuvaa toimintansa tehostamista. Lisäksi tarvitaan muita valtakunnallisia, tuottavuutta parantavia uudistuksia, kuten onnistunutta sote -uudistusta. Tämän lisäksi myös terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuuden purkamista ja uudistamista, tukemaan terveydenhuollon vaikuttavampaa toimintatapaa. 3

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.11.2013 81 Järvenpään kaupunkistrategian vuosille 2014-2025. Kaupunkistrategiassa on määritetty toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat, jotka ovat: Muutosvoimat tiedostaen kaupunkistrategiassa on määritetty kaupungin visio vuoteen 2025 sekä toiminta-ajatus, arvot ja strategiset päämäärät vaikuttavuusindikaattoreineen: 4

Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 82. Talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan strategisen päämäärän nro 9 (kaupungin talous tasapainossa ja resurssit kohdistettu tarkoituksenmukaisesti) toteutuminen. Talousarvio on keskeisessä roolissa kaupunkistrategian toteuttamisessa. Vuoden 2014 talousarvion toiminnalliset tavoitteet on johdettu uuden kaupunkistrategian strategisista päämääristä. Talouden näkulmasta vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2018 taloussuunnitelma on valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukainen pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (esimerkiksi investoinnit). Järvenpään kaupungin strategia löytyy kokonaisuudessaan kaupungin www-sivuilta (www.jarvenpaa.fi). Kevään 2014 aikana tullaan jatkamaan kaupungin strategiakokonaisuuden valmistelua strategisten ohjelmien osalta. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen talouden tilanne on edelleen heikko eikä näköpiirissä ole merkittävää muutosta parempaan. Valtionvarainministeriö on syyskuun suhdannekatsauksessaan arvioinut, että euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin sopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään ja maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana (Taloudellinen katsaus, syyskuu 2013, tiivistelmä). 5

Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 39 646 ja väestömäärä lisääntyi 1,7 %. Vuoden 2013 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella voidaan arvioida, että väkiluku on vuoden 2013 lopussa noin 39 935 asukasta eli noin 290 asukasta enemmän kuin vuonna 2012, mikä tarkoittaa 0,7 %:n vuosikasvua. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on syyskuun loppuun mennessä yhtä paljon tulo- kuin lähtömuuttajiakin eli kotimaista muuttovoittoa ei ole tullut lainkaan. Ulkomaisessa nettomuutossa on tullut 63 asukasta lisää. Vuonna 2012 väestömäärä lisääntyi kuntien välisessä nettomuutossa 368 asukkaalla ja nettomaahanmuutossa 100 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2012 oli syntyneitä 468 eli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 349, joten lapsia syntynee koko vuonna suunnilleen saman verran kuin vuonna 2012.. Muuttajat ovat iältään pääasiassa nuoria aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan. Muuttaminen vähenee, mitä vanhemmista ikäluokista on kyse. Nettomuuton kautta Järvenpään väkiluku on 2000-luvulla kasvanut lähinnä vain nuorten aikuisten (25-34 -vuotiaat) osalta. Myös lukioikäisiä ja 65 vuotta täyttäneitä on tullut jonkin verran lisää. Lasten lähtömuutto on ollut vilkkaampaa kuin tulomuutto Voimassa oleva väestösuunnite on vanhentunut, joten taloussuunnitelmassa käytetty asukaslukuarvio ei perustu siihen. Väestösuunnitetta päivitetään parhaillaan ja päivitys valmistuu ar- 6

vion mukaan vuoden 2013 lopussa. Taloussuunnitelman väestökasvuarviona on käytetty keväällä 2013 tehtyjä alustavia arvioita, jotka tarkentuvat väestösuunnitteen päivityksen yhteydessä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on 1,5 %:n vuotuinen kasvu. Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2012 lopussa 308.979 henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli 2.369 henkilöä eli 0,8 %. Vuoden 2013 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli 311.121 asukasta. Väestömuutos Väkiluku 30.9.2013 tammi-syyskuu (ennakkotieto) Hyvinkää 552 46.144 Järvenpää 217 39.863 Kerava 289 34.780 Kirkkonummi 269 37.836 Mäntsälä 30 20.508 Nurmijärvi 336 41.055 Pornainen 4 5.141 Sipoo 136 18.875 Tuusula 95 38.031 Vihti 214 28.888 KUUMA yht. 2.142 311.121 Lähde: Tilastokeskus 7

Järvenpään väestö on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 3044 asukkaalla eli keskimäärin 0,8 % vuodessa. Kuuma-kunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti hitaammin. Kirkkonummi on kasvanut noin 2 % vuodessa. Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kuuma-kuntien korkein. Alle kouluikäisten määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 95 lapsella ja peruskouluikäisten määrä vähentynyt - 787 lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 735:llä. Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2011 lopussa 20903 eli 170 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli 19421, mikä oli 188 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 keskimääräinen työttömyysaste tammi-syyskuussa oli 6,8 %, kun se vastaavana aikana 2013 on 7,8 %. Syyskuussa työttömyysaste oli 7,9 %, joka on 1,8 %-yksikköä korkeampi kuin vuoden 2012 syyskuussa. Syyskuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1641 (1275 v. 2012), näistä 226 (158) alle 25-vuotiaita ja 433 (365) yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. Järvenpäässä oli vuoden 2011 lopussa 12368 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi 170 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot Lähde: Tilastokeskus 8

Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet kymmenen vuoden aikana keskimäärin 55 työpaikalla vuodessa. Tuusulan työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 306 työpaikalla vuodessa. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2011 Järvenpäässä 63,7 %, kun se Kuuma-alueella keskimäärin oli 64,2 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 88,3 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2013 syyskuussa 7,9 %, kun se muulla KUUMA-alueella oli keskimäärin 6,7%. 9

TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2014-2018 Käyttötalous Käyttötalouden osalta kokonaisuus on kaupunkitasolla kaupunginhallituksen hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Kaupungin lainamäärä saadaan siinä asettumaan suunnitelmakaudella 64,2 Me tasoon. Talousarvioon on tehty talouden tasapainottamisohjelman mukaiset kohdistukset mm. henkilöstösopimukseen toimenpiteiden osalta sekä teknisluonteiset muutokset tilakeskuksen ja teknisen palvelukeskuksen välisen keskinäisen ohjauksen parantamiseksi. Muutoksilla ei ole kaupunkitasolla toimintakatevaikutusta. Tuotannollis-taloudellis-toimenpiteiden osalta talousvaikutukset on käsitelty talouden tasapainottamisohjelman tapaan yhtenä kokonaisuutena. Kun yhteistoimintamenettelyt on saatu päätökseen ja lopulliset vaikutukset täsmentyvät, tehdään tarvittavat talousarviomuutokset vuoden 2014 aikana. Talousarvio pitää sisällään talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet pienin poikkeuksin: Konsernipalveluissa liikunta- ja kulttuuriseteleistä ei luovuta kokonaan Järvenpään Opiston työttömien 50 % alennuksesta ei luovuta Työ- ja toimintakeskuksen asiakkaiden ateria-, matkustus- ja kuntoisuusrahoja ei poisteta Perusopetuksen painotusluokkien säilyminen turvataan vuoden 2016 opetussuunnitelman uudistamiseen saakka Varhaiskasvatuksen avustajien vähennystä ei toteuteta Perusopetuksen koulunkäyntiavustajien vähennystä ei toteuteta suunnitellun laajuisena Vuoden 2013 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. 6,6 Me:n alijäämää ja toimintakatteen noin 4,7 % kasvua. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella 2014 2018 tavoitteena on tasapainottamisohjelman toteuttaminen ja pysyminen arvioidussa toimintakatteessa. Vuonna 2014 toimintakatteen kasvu on 2,3 % ja tulevina vuosina 2,2-5,0 %. Menokasvu vuonna 2014 on 2,5 %, vuosina 2015-2018 n. 2,7-4,9 %. Toimintakatteen kasvu ilman maanmyyntivoittoja vuonna 2014 on 1,3 % ja vuosina 2015-2018 n. 2,7-5,1 % tasolla. Maanmyyntivoittojen arvio vuodelle 2014 on 5,2 Me. Vuosina 2015-2018 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan vuosittain 6,3-6,8 Me. Maanmyyntivoitoilla on keskeinen rooli kaupunkikehityksen kannalta merkittävien kärki-investointien rahoittamisessa. Talousarviossa on talouden tasapainottamisohjelman kautta löydetyt säästökeinot palvelualueittain sekä yt-neuvottelujen kautta haettavat säästöt, jotka tarkentuvat prosessin edetessä. Yksi keskeinen suunnitelmakauden tavoite on tilaprosessien kehittäminen ja kaupungin tilojen ja rakennuskiinteistöjen käytön tehostaminen. Tilakeskus on valmistellut toimintasuunnitelma- 10

vuosille suunnitelman kiinteistöistä, joista tullaan luopumaan talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Toimintatulot (ulk+sis) 2014, yhteensä 78,6 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. maanmyyntivoittoja) 4,5 % 6,1 % 8,0 % 11,5 % 14,4 % 3,6 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 4,8 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 6,3 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 9,0 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 11,3 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 50 % 40 % 20,7 % 16,3 Me Tekninen palvelukeskus 30 % 20 % 10 % 34,7 % 27,3 Me Konsernipalvelut 0 % 11

100 % Toimintamenot (ulk+sis) 2014, yhteensä 274,7 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. kohdentamattomat tuta-toimenpiteet eikä kohdentamattomat varhe- ja eläkemaksut) 4,5 % 12,4 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 7,3 % 7,6 % 8,7 % 11,7 % 29,9 % 20,1 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 20,8 Me Tekninen palvelukeskus 23,9 Me Konsernipalvelut 32,0 Me Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 82,0 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 30 % 20 % 10 % 30,3 % 83,3 Me Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 0 % Palkankorotusvaraus on talousarviovuodelle palkkaratkaisun mukaisesti 20 euroa/henkilö (keskimäärin 0,8 %/henkilö) ja sivukulujen kasvu 0,72 %-yksikköä aiheuttavat yhteensä 1,3 % kasvun henkilöstömenoihin vuodelle 2014. Talouden tasapainottamisohjelman kautta pyritään vaikuttamaan sivukulujen kasvuun, kuten varhemaksut ja tapaturmavakuutusmaksut, muun muassa kiinnittämällä huomioita aktiivisen välittämisen mallin käyttöönottoon ja työturvallisuuteen. Talousarvio pitää sisällään henkilöstölisäyksiä yhteensä henkilöinä 30 kpl joka on 23,8 henkilötyövuotta. Terassi ja Ikähyvä: (7) lähihoitajaa (1) sosiaalityöntekijä (1) palveluohjaaja (2) toimistosihteeriä (1) geriatri (1) tietojärjestelmäasiantuntija 12

(2) etuuskäsittelijää Lasten ja nuorten palvelualue (9) kasvattajia (2) lastentarhanopettajia (2) sosiaalityöntekijää (1) lastenvalvoja Konsernipalvelut (1) työsuojeluvaltuutettu Investoinnit Nettoinvestointitaso vuonna 2014 on noin 24,5 Me. Investoinneista katetaan tulorahoituksella n. 40,1 %. Investoinneilla turvataan kaupunkikehityksen kannalta keskeisten kärkiinvestointien toteutuminen. Tarkemmat yksityiskohdat käyvät ilmi aineistossa olevasta investointiohjelmasta. Investointiohjelma poikkeaa hieman talouden tasapainottamisohjelmasta (Metsonmäki ja Kuntapron osakemerkintä) Kaupunkikehityksen kärkiinvestoinnit v. 2014 Netto (1 000 eur) Lepola I 132 Lepola II 1 200 Lepola III 320 Pajalan alue 50 Reservikomppania 278 Saunaniitty 90 Suunnittelu 930 Yhteensä 3 000 Verotulot Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2015: 20,7 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 4,2 Me v. 2016: 20,5 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 6,5 Me v. 2017: 17,1 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 1,8 Me v. 2018: 17,4 Me, josta kaupunkikehityksen kärki-investoinnit 1,4 Me Tarkemmat tiedot investoinneista näkyvät investointiohjelmasta. Talousarvio perustuu 19,75 %:n tuloveroon ja kiinteistöveroissa seuraaviin veroprosentteihin: yleinen 1,35 %, vakituiset asuinrakennukset 0,55 %, muut asuinrakennukset 1,15 % ja raken- 13

tamattomat rakennuspaikat 3,00 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2013 tasosta n. 5,4 %. Kaupunginvaltuusto päätti veroprosenteista kokouksessaan 11.11.2013 83. Talousarvio sisältää ohjeellisena esimerkkinä kunnallisveron 0,75 %-yksikön korottamisen tai rahoitusvaikutuksiltaan muun vastaavan toimenpiteen vuonna 2016. Verotuloarvoissa on hyödynnetty kuntaliiton lokakuun ennustekehikkoa. Verotulojen kehitykseen tulee vaikuttamaan oleellisesti yleinen talouden kehitys, palkkasumman kehitys ja yritysten tuloskunto. Valtionosuudet Valtionosuuden muutos vuodelle 2014 on -1,4 %. Vuosina 2015 ja 2016 valtionosuuksien muutokseksi arvioidaan -1,0 % ja vuosina 2017 ja 2018 0 %. Valtionosuuksien valtakunnallinen uudistus on vielä kesken ja sen vaikutuksia Järvenpäälle ei vielä tiedetä. Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Talousarvion mukainen vuosikate vuonna 2014 on 9,8 Me ja alijäämä 1,5 Me. Poistoissa on huomioitu kaupungin poisto-ohjelman muutoksen vaikutus, joka on suuruudeltaan noin 0,75 Me. Kaupungin lainamäärä kasvaa vuonna 2014 n. 9,6 Me. Lainamäärä (emo) vuoden 2014 lopussa on 61,8 Me eli noin 1.524 euroa asukasta kohden. Investointien tulorahoitusaste vuonna 2014 on 40,1 % ja suunnitelmakauden lopulla 75,4 %. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kehittyminen ja niin sanottua syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Kaupunkikonsernin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla mm. asuntorakentamisen seurauksena. Vuoden 2012 lopulla kaupunkikonsernilla oli velkaa 158,4 Me (3995 e / asukas). Vuoden 2018 lopulla konsernilaina tulee olemaan noin 325,0 Me. Merkittävästi konsernilainaan tulee vaikuttamaan Terveystalo-hanke (n. 50 Me), joka toteutetaan Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon toimesta. 14

6 655 6 812 7 265 309 765 7 503 325 041 48000 285 851 50 000 274 601 8000 50 000 19 288 50 000 19 288 5 096 13 509 13 909 12 215 2 869 2 621 2 524 108 977 98 609 94 679 4 544 206 548 12 640 14 308 14 675 13 062 75 333 3 995 65 333 181 220 15 027 55 579 3 558 9 985 45 811 15 370 158 400 3 215 3 282 36 044 3 034 10 408 138 660 15 702 26 276 124 445 126 955 116 181 16 487 61 412 60 595 62 080 62 613 61 142 62 591 63 341 61 287 51 692 40 090 400 000 43 706 43 706 31 835 35 676 14 571 20 630 24 161 350 000 8 000 300 000 7 000 250 000 Konsernin lainamäärä 2005-2018 1000 euroa ja euroa/asukas LAINAMÄÄRÄN KASVUTEKIJÄT 2012-2018 - Terveystalo 50,0 Meur v. 2015 - Mestariasunnot 18,7 Meur v. 2012 ja 8-9 Meur/vuosi v. 2014-2018 - Mestariasunnot Wärttinä 2 8 Meur v. 2018 - Mestariasunnot päiväkodit (2 kpl) 7,5 Meur v. 2014-2015 ja 7,5 Me v. 2017 - Kaupunki -1-12 Meur/vuosi v. 2012-2018 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ YHT TERVEYSTALON LAINAT MESTARIASUNNOT / WÄRTTINÄ 2 MESTARIASUNNOT / PÄIVÄKODIT JA TOIMITILAT MESTARIASUNNOT / VANH ASUIN- JA PALVELUTALOT MESTARIASUNNOT / UUDISRAKENNUKSET MESTARIASUNNOT / VANHA ASUNTOKANTA EMON LAINAMÄÄRÄ MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN YHTEISÖITTÄIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2012: - HUS 6 Meuroa - Lepolan Helmi 4 Meuroa - Eteva 1,3 Meuroa - Tanhuaspi 1,2 Meuroa - Keuda 0,7 Meuroa - TSV 0,9 Meuroa 59 637 58 637 63 005 63681 15 200 000 150 000 100 000 50 000 0

Henkilöstöpolitiikka Vuoden 2014 henkilöstöpolitiikka tulee keskittymään henkilöstösopimuksen toteuttamiseen ja käytäntöön viemiseen koko organisaatiossa sekä yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen tehtyjen päätösten hallittuun toimeenpanoon. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole lopullisia päätöksiä yhteistoimintaneuvottelujen tuloksesta tiedossa, mutta oletettavaa on, että vuodelle 2014 kohdistuu mm. laajat henkilöstön lomautukset. Lomautukset on suunniteltu järjestettävän 1-14 vuorokauden mittaisina vuoden aikana. Palvelualueilla laaditaan suunnitelmat, miten lomautukset on mahdollista järjestää yhteen sovittaen ne palvelujen järjestämisen kanssa. Muut henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet tulevat olemaan työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, palvelujen ulkoistamisselvitykset, osa- aikaistamiset, irtisanomiset, sekä muut mahdolliset merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Näiden toimenpiteiden toimeenpano on keskeisessä roolissa monen esimiehen työssä tulevana vuotena ja ne edellyttävät kaikilta esimiehiltä sitoutumista työnantajan tekemiin ratkaisuihin. Esimiestyössä tulee myös korostumaan työhyvinvoinnin johtaminen omissa työyksiköissään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 82 henkilöstösopimuksen osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Henkilöstösopimuksella edistetään tuloksellisuutta ja työelämän laatua, mutta sen toimenpiteillä vastataan myös kaupungin taloudellisiin haasteisiin. Sopimusta on valmisteltu yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Henkilöstösopimuksen keinojen ja menetelmien taustalla on vahvasti työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Henkilöstöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet kohdentuvat erityisesti työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjauksiin tuloksellisuuden lisäämiseksi. Keskeisenä tavoitteena sopimukseen sisältyvillä toimenpiteillä tavoitellaan sairauspoissaolojen vähentämistä aktiivisen tuen mallin käyttöön oton avulla ja esimiesten varhaisen puuttumisen osaamista vahvistamalla. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi syntyviin ns. varhemaksuihin puuttuminen ja niiden muuttaminen palkkamenoiksi on myös osa aktiivisen tuen mallia ja perustettua työkykyrahastoa, joka otetaan vuoden aikana aktiiviseen käyttöön. Osa työhyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista on nähtävissä välittömästi, osa vasta pidemmän ajan kuluttua. Johtamisen ja esimiestyön osaaminen ja sen kehittäminen on jo vuosia muodostanut vankan perustan kaupungin onnistumiselle sekä palvelutuotannon järjestämisessä että henkilöstön työhyvinvoinnin mahdollistamisessa. Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä jatketaan myös vuoden 2014 aikana. Henkilöstömenot ovat vuoden 2013 talousarviossa 7,0 Me (7,2 %) suuremmat kuin vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutuma. Henkilöstömenojen osuus talousarvion toimintamenoista (ilman Järvenpään vettä) on 40 % vuonna 2013 ja vuoden 2014 talousarviossa 37 %. 16

Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankinta on viime vuosina tehostunut merkittävästi. Kaupungin yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen osoitettu raakamaareservi on noin 100 hehtaaria. Vapaaehtoisiin kauppoihin tähtääviä maanostoneuvotteluja on jatkettu ja niissä on keskitytty kaupunkistrategian kannalta tärkeille työpaikka-alueille mm. Haarajoelle. Maapolitiikan kannalta tärkein vaihe on vuoden 2013 alussa aloitettu Ristinummen 54 hehtaarin maa-alueiden lunastus ja siihen liittyvät neuvottelut. Tämän lunastuksen jälkeen kaupungilla on hallussaan lähes kaikki yleiskaavan mukaiset pientalojen uudisrakennusalueet. Kerrostaloalueiden osalta maapolitiikassa keskitytään keskustan alueen tiivistämiseen. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on kasvanut yleiskaavaa toteuttavan väestö- ja palveluverkkosuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Kaavoituksen painopisteitä ovat keskusta-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen, uusien yritysrakennusten sijoituspaikkojen aikaansaaminen sekä monipuoliseen asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tuottaminen. Alueellisesti kaupungin kasvu suuntautuu etelään Ristinummelle. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Maanmyyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2014 talousarvion katteeksi n. 5,2 Me. Raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan on talousarviossa osoitettu varoja 1 Me vuodelle 2014 ja suunnitelmakaudelle 1 Me/v. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Merkittävin näistä on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Me ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2014 jälkeen. Tämän lisäksi, mikäli yksikin vireillä olevista laajemmista vapaaehtoisista kaupoista toteutuu, investoinnit nousevat 2,5 miljoonaan euroon. Suunnitelmia tarkennetaan vuoden aikana. 17

TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla toimintakokonaisuuksilla tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja teknistä palvelukeskusta. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja sijaispalvelut, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto sekä Nuorisokeskus ovat nettositovia. Avainalueista Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 3). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2013 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on palvelusopimuksen mukaan 6 %. 18

Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Vuoden 2013 talousarviossa leasingvastuiden määrä on enintään 4 Meur. Kaupungin leasingvastuiden määrä vuonna 2014 on enintään 4,5 Meur. Leasinghankinnat voidaan tehdä vain edellä mainittujen vastuiden rajoissa. Leasingrahoittaja on kilpailutettu. Leasinghankintojen ratkaisuvaltarajat ovat samat kuin kaupungin omistukseen tulevissa hankinnoissa ja hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaan. Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Lainanotto vuonna 2014 Talousarvion mukaan vuonna 2014 otetaan uutta nettolainaa. 19

Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 100 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2014 lopussa enintään 61,8 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antaminen Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina 2014 2018 yhteensä 5.000.000 euroa. Kustannuslaskennalliset erät Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2005 337 toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Teknisen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöönotetuissa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. 20

Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määräysperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Tukipalvelukeskuksen taloustiimin, tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) ja Resinan sijaisvälityksen kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Johdon asiantuntijapalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Raportointi Kuntakonserni Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia koskien sekä kaupunginhallituksessa konsernipalveluita koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää lupajaosto. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston 6.2.2012 4 tarkistamassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kolmannes vuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannes vuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Kuukausiraportti toimitetaan myös valtuutetuille. Raportoinnissa käytetään välineenä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 4. 21

KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.11.2013 81 kaupunkistrategian vuosille 2014-2025. Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmia käsitellään vuoden 2014 aikana. Sitovat tavoitteet vuodelle 2014 on johdettu kaupunkistrategiasta ja strategian toteuttamisohjelmista. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus-tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu nykyisen organisaation mukaisena. Talousarvio sisältää kohdentamattomia eriä (esim. yt-neuvotteluissa täsmentyvät tasapainottamisohjelman sisältämät kohdentamattomat tuotannolliset ja taloudelliset perusteet). Nämä erät tullaan kohdentamaan vuoden 2014 aikana talousarviomuutoksin. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on 1.000 euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2012 Tilinpäätös 2012 KTA 2013 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2013 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV 11.11.2013 80) TAE 2014 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2014 TA 2014 Talousarvio 2014 % Muutos KTA 2013 ja TA 2014 välillä prosentteina TS 2015, TS 2016, TS 2017, TS 2018 Taloussuunnitelmavuodet 2015, 2016, 2017, 2018 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2012 Tilinpäätös 2012 KTA 2013 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2013 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV 11.11.2013 80) TA 2014 Talousarvio 2014 % Muutos KTA 2013 ja TA 2014 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2014 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. 22

KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TP2012 KTA 11/2013 KEHYS 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 71 753 73 815 74 245 76 151 3,2 79 186 79 042 83 191 84 900 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 023 1 818 1 806 1 806-0,7 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 251 816 262 550 267 824 268 982 2,4 274 290 282 753 296 881 309 046 TOIMINTAKATE -178 040-186 917-191 773-191 025 2,2-195 104-203 711-213 690-224 146 Suunnitelman mukaiset poistot 8 953 10 543 11 441 11 441 8,5 12 721 13 793 14 782 15 635 Netto -186 993-197 460-203 214-202 466 2,5-207 825-217 504-228 472-239 781 KAUPUNKI JA VESI YHTEENSÄ TP2012 KTA 11/2013 KEHYS 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 78 707 81 275 81 935 83 841 3,2 87 006 86 862 91 011 92 720 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 025 1 818 1 906 1 906 4,8 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 255 046 265 842 271 153 272 316 2,4 277 591 286 054 300 182 312 347 TOIMINTAKATE -174 314-182 749-187 313-186 569 2,1-190 585-199 192-209 171-219 627 Suunnitelman mukaiset poistot 10 921 12 420 13 520 13 520 8,9 15 020 16 270 17 420 18 370 Netto -185 235-195 169-200 833-200 089 2,5-205 605-215 462-226 591-237 997 23

KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 23 238 475 23 388 899 24 874 339 6,4 MAKSUTUOTOT 11 440 029 11 923 107 12 888 701 8,1 TUET JA AVUSTUKSET 4 815 406 5 003 250 5 473 360 9,4 MUUT TOIMINTATUOTOT 32 259 066 33 500 241 32 914 294-1,7 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 36 432 530 36 619 321 40 034 199 9,3 TOIMINTATUOTOT 71 752 977 73 815 497 76 150 694 3,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 023 328 1 818 431 1 806 000-0,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 97 030 378 103 996 155 100 440 735-3,4 PALVELUJEN OSTOT 102 626 866 103 611 548 110 871 180 7,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 10 370 391 10 799 938 10 788 805-0,1 AVUSTUKSET 15 968 810 17 358 700 18 757 372 8,1 MUUT TOIMINTAKULUT 25 819 556 26 782 202 28 123 721 5,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 36 666 324 36 839 328 40 297 029 9,4 TOIMINTAKULUT 251 816 001 262 548 543 268 981 813 2,5 TOIMINTAKATE -178 039 696-186 914 615-191 025 119 2,2 24

Kaupunki ilman Järvenpään Vettä, toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Toimintatuotot MYYNTITUOTOT 24 874 339 33 % MUUT TOIMINTATUOTOT 32 914 294 43 % TUET JA AVUSTUKSET 5 473 360 7 % MAKSUTUOTOT 12 888 701 17 % Toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT 28 123 721 11 % AVUSTUKSET 18 757 372 7 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 10 788 805 4 % HENKILÖSTÖKULUT 100 440 735 37 % PALVELUJEN OSTOT 110 871 180 41 % 25

KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Ilmari Mäkinen Toiminta-ajatus / Tehtävät: Konsernipalveluiden tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kaupunkikonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2018 Konsernipalveluiden roolina on yhä vahvemmin luoda palvelualueille tukipalveluprosesseja, jotka selkeyttävät ja tukevat aidosti alueilla tehtävää perustyötä. Erityisesti tietohallinnon mahdollisuuksiin toimivina esimiestyön välineinä tullaan kiinnittämään huomioita sekä talous- että henkilöstöhallinnon ohjelmien osalta niitä uudistettaessa tulevina vuosina. Lisäksi perustietotekniikan toimivuutta ja toimintavarmuutta tulee parantaa. Talous- ja henkilöstöpalveluiden tuottamisen vaihtoehdot ovat Tuusulan talouspalvelukeskuksen asiakkailla selvityksen alla ja selvitys valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Konsernipalveluiden roolia asiantuntijapalveluiden tarjoajana palvelualueille ja koko konsernille vahvistetaan edelleen. Erityisesti painopisteenä on kaupunkistrategian uudistamistyö ja sen viimeistely strategisten ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien laadinnan osalta. Myös talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano ja seuranta on iso haaste. Talouden tasapainottamisohjelmassa ja henkilöstösopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen henkilöstömenojen osalta (mm. varhe-maksut ja sairauspoissaolot) vaatii konsernipalveluilta vahvaa esimiestukea palvelualueille. Taloudellisesta näkökulmasta merkittäväksi painopisteeksi nousee vuodelle 2014 rakennusten ja toimintojen energiatehokkuus ja sen edelleen parantaminen. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Talouden tasapainottamistyön pohjalta on konsernipalveluiden talousarvio muodostettu tarkastelemalla toimintoja ja priorisoimalla palvelualueille tarjottavia palveluita tulevien vuosien aikana. Talousarvioon on valmisteltu rakenteellinen muutos sisäisten ylläpitovuokrien osalta Teknisen palvelukeskuksen ja Tilakeskuksen välillä. Ylläpitovuokrien (7,2 M ) hallinnointi on siirretty tilakeskukseen ja tavoitteena on vahvistaa täten tilaprosessin omistajaohjausta sekä teknisen palvelukeskuksen operatiiviseen toimintaan keskittymistä. Ulkoisten tulojen ja menojen osalta poistuu vuoden 2014 alusta alkaen rekrytointi- ja sijaisvälitysyksikkö Resinan budjetista Kuntayhtymä Etevan osuus palvelusopimuksen päättymisen myötä. 26

KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Mahdollinen Tuusulan talouspalvelukeskuksen toiminnan uudelleen järjestely voi vaikuttaa tukipalvelukeskuksen henkilöstöön. Talouden tasapainottamisohjelman myötä on määräaikaisia työsuhteita tarkasteltu kriittisesti kuten myös eläköityvien henkilöiden tehtävien uudelleen järjestelymahdollisuuksia. Valtakunnallinen sopimus KT Kuntatyönantajan ja keskusjärjestöjen välillä työsuojelun järjestämisestä edellyttää varautumista yhden henkilötyövuoden lisäykseen työsuojeluvaltuutettujen määrässä. Tilahallinta, sisäilma-asiat ja energiataloudellisuus ovat kokonaisuuksia, joiden vaatima osaamistarpeiden tarkastelu saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. ARVIO RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Toiminnan rakenteiden muutokset tulee tehdä hallitusti ja varmistua myös mahdollisissa toiminnan ulkoistamistilanteissa vahvasta ja asiantuntevasta ostaja- ja omistajaosaamisesta. Toimintojen muutosten hallinta samanaikaisesti käynnissä olevien eri selvitysten keskellä vaatii laaja-alaista tarkastelua ja pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta. Osaamisen merkitys päätöksenteon pohjana olevien selvitysten ja tietojen tuottamisessa korostuu henkilöstöresurssien tiukentuessa. Konsernipalveluiden palvelualueille asettamien yhteisten säästötavoitteiden saavuttaminen voi vaarantua resurssien pienentyessä palvelualueiden esimiestuen tuottamiseksi. SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden 2014-2018 tavoitteisiin. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstöohjelman toimeenpanon varmistaminen Talouden tunnusluvut Henkilöstöohjelman mittarit Kaupunkitasoisen tuotteistuksen kehittäminen 2014 Tuotteistuspolitiikka hyväksytty palvelualueilla Tuotteistusohjeet valmiit 10/2014 Kaupungin strategiakokonaisuuden kehittäminen strategisten ohjelmien ja toimeenpanosuunnitelmien osalta Henkilöstösuunnitelma tehty 11/2014 Palveluverkkosuunnitelma valmis 11/2014 Kiinteistöjen energiatehokkuuskartoitus ja toimenpidesuunnitelma tehty 10/2014 KONSERNIPALVELUT 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 20 513 20 834 19 688 27 284 31,0 28 151 28 714 31 002 31 739 VALMIST. OMAAN KÄYTT. 172 234 240 240 2,7 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 17 575 17 829 17 001 24 176 35,6 25 056 25 241 25 392 25 787 TOIMINTAKATE 3 110 3 238 2 927 3 348 3,4 3 095 3 473 5 610 5 952 Suunnitelman muk. poistot 5 514 0 0 0 0 0 0 0 Netto -2 405 3 238 2 927 3 348 3,4 3 095 3 473 5 610 5 952 27

KONSERNIPALVELUT TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 5 707 428 5 411 530 4 308 226-20,4 MAKSUTUOTOT 56 683 56 099 56 701 1,1 TUET JA AVUSTUKSET 482 157 266 000 238 848-10,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 14 266 347 15 099 905 22 680 341 50,2 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 18 405 268 18 384 208 26 074 903 41,8 TOIMINTATUOTOT 20 512 616 20 833 534 27 284 116 31,0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 171 605 233 700 240 000 2,7 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 7 681 542 7 476 891 6 425 964-14,1 PALVELUJEN OSTOT 8 264 549 8 687 825 12 773 102 47,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 161 845 174 100 3 296 232 1 793,3 AVUSTUKSET 56 638 64 000 70 000 9,4 MUUT TOIMINTAKULUT 1 409 981 1 426 028 1 610 400 12,9 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 1 962 214 1 962 336 4 636 378 136,3 TOIMINTAKULUT 17 574 555 17 828 844 24 175 698 35,6 TOIMINTAKATE 3 109 665 3 238 390 3 348 418 3,4 28

Konsernipalveluiden toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Toimintatuotot MYYNTITUOTOT 4 308 226 16 % MAKSUTUOTOT 56 701 0 % TUET JA AVUSTUKSET 238 848 1 % MUUT TOIMINTATUOTOT 22 680 341 83 % MUUT TOIMINTAKULUT 1 610 400 7 % AVUSTUKSET 70 000 0 % Toimintakulut HENKILÖSTÖKULU T 6 425 964 26 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 3 296 232 14 % PALVELUJEN OSTOT 12 773 102 53 % 29

TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen perustehtävänä on tarjota kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluita kuntalaisille. Näiden palveluiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen, hyvä hoito ja kuntoutus sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuuntuntoa lisäten. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2018 Väestörakenteen muutos on merkittävin palvelualueen toimintaan vaikuttava toimintaympäristön muutostekijä. Vanhusten suhteellisen osuus väestössä kasvaa ja väestön huoltosuhde heikkenee. Ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvuun vaikuttaa myös monisairaiden vanhusten määrän kasvu noin 3 % vuosittain. Muistisairaiden, vaikeavammaisten, syöpäpotilaiden ja pitkäaikaissairaiden määrä tulee lisääntymään. Toinen merkittävä sosiodemografinen muutostekijä Järvenpäässä on päihde- ja mielenterveyspotilaiden määrän kasvu. Uusi päihdeongelmien erityispiirre on ikääntyneiden alkoholinkäytön ja alkoholidementian lisääntyminen. Elintapasairaudet lisääntyvät kaikissa ikäryhmissä. Taloudellinen taantuma ja työttömyyden kasvu kiihdyttävät terveyserojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin erojen kasvua. Näillä puolestaan on palvelutarvetta nostava vaikutus. Talouden taantumalla on suora vaikutus syrjäytymisuhan kasvuun ja elämänhallinnan heikkenemiseen osassa väestöä. Hyvin toimeentulevan väestön elintasoerot heikommin tulevaan väestöön kasvavat edelleen. Nuorten hyvinvoinnin kahtiajakautuminen näkyy vahvasti sosiaalityössä. Hyvinvoivia nuoria on aikaisempaa enemmän, mutta syrjäytymisvaarassa olevien tilanne on aikaisempaa heikompi ja näkyy mm. alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon säädökset ja suositukset sekä valtakunnalliset kehittämisohjelmat ja -hankkeet vaikuttavat vahvasti kunnissa. 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki (980/2012) lisää palvelualueella ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palvelujen velvoitteita. Terveydenhuoltolaki ja EU:n potilasdirektiivi puolestaan antavat potilaille vuoden 2014 alusta alkaen mahdollisuuden hakeutua hoitoon kotikuntansa ulkopuolelle Suomessa tai ulkomaille. Tämän vapaan liikkuvuuden mahdollisuuden vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta mahdollista on, että Järvenpäässä se kasvattaa potilasmääriä erityisesti suun terveyden huollossa ja mielenterveys- ja päihdeyksikössä. Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon hoitoon pääsyn suositukset arvioidaan otettavan käyttöön maaliskuussa 2014. Suositukset vahvistavat väestön tasa-arvoista ja tasapuolista hoidon saantia asuinkunnasta riippumatta. Terveydenhuoltolaista on huomioitava myös sen velvoite terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseen ja terveyserojen kaventamista tukeviin palveluihin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta tulee vaikuttamaan merkittävästi toimintaympäristöön. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alus- 30

ta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kytkeytyy kuntauudistuskokonaisuuteen. Järvenpään kohdalla Keski-Uudenmaan kaupungin mahdollisuudet tulevat selkiyttämään valtiovallan edellyttämiä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Myös sosiaalihuoltolain uudistus jatkuu ja se astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2015. Laki pyrkii turvaamaan riittävät sosiaalipalvelut väestö- ja ikäryhmästä riippumatta, siirtämään painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan sekä vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lähivuosina erittäin merkittäviä muutoksia tapahtuu terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Terveydenhuollon on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTapalveluihin (Sähköinen lääkemääräys = eresepti, Potilastiedon arkisto = earkisto ja Omien tietojen katselu -palvelut). Tähän velvoittavat seuraavat lait ja asetukset: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159) Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 2.2.2007/61 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 30.3.2009/298 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sähköisestä lääkemääräyksestä 25.6.2008/485 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista 11.4.2012/165 Järvenpäässä eresepti on otettu käyttöön 1.2.2012 ja kansalliseen potilastiedon arkistoon (earkisto) liittymisen tavoiteaika on 1.9.2014, mikä on myös takaraja julkisen terveydenhuollon liittymiselle. earkiston käyttöönotto mahdollistaa yhdenmukaisten potilastietojen käytön terveydenhuollossa, mutta se vaatii kunnilta sekä taloudellisia että toiminnallisia panostuksia. Kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistellaan osana Valtiovarainministeriön (VM) rahoittamaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). SADeohjelma tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. Sosiaalihuoltoon on suunniteltu terveydenhuollon KanTa-palveluja vastaavia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Tämän KanSa-arkiston käyttöönottojen on suunniteltu ajoittuvan vuosille 2016-2020. Uusi sosiaali- ja terveyskeskus tulee mahdollistamaan toimintaympäristön muutoksien edellyttämiä toiminnallisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa terveyttä edistävien, itsehoitoa tukevien, poikkihallinnollisten ja moniammatillisten palvelujen järjestäminen tulee helpottumaan merkittävästi ja sen ratkaisut suunnitellaan tukemaan uusia palvelukonsepteja. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönoton arvioidaan ajoittuvan vuoden 2017 alkuun. 31

KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Vuoden 2014 alussa kaikki palvelualueen avainprosessit ja palveluprosessit on vahvistettu ja toiminnan suuntaaminen niiden suuntaisesti on mahdollista. Tämä merkitsee ensisijaisesti terveyden ja itsehoidon edistämisen painottumista merkittävästi aiempaa vahvemmin, avainalueja palvelualuerajat ylittävien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien johtamista sekä asiakkaan oman roolin ja vastuun näkyväksi tekemistä palveluissa. Tässä vaiheessa tuotteistus mahdollistuu ja tuotteistustyö käynnistetään niillä alueilla, joilla on olemassa valtakunnallisia ratkaisuja ja saavutettavissa merkittävää kustannustehokkuuden paranemista. Valtakunnallisia ratkaisuja löytyy erityisesti Sairauden hoidon avainalueen arvioitavaksi. Sähköisen asioinnin ja palvelujen käyttöä laajennetaan koko palvelualueella. Terveydenedistämisen ja Sairauden hoidon avainalueilla otetaan käyttöön ryhmävastaanottoja, jotka tukevat asiakkaan oman roolin vahvistumista ja lisäävät tuottavuutta. Terveyden edistämisen avainalueella korostuu palvelujen poikkihallinnollisuus ja monitoimijamallit paitsi kaupunkiorganisaation sisällä, myös kolmannen sektorin, yritysten ja muiden kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Asukas-, asiakas- ja potilasosallisuudella on merkittävä rooli terveyden edistämisen palveluissa. Asiakkaan oman roolin vahvistamista palveluissa tuetaan sähköisten palvelujen sekä ryhmä- ja teemavastaanottojen laajentamisella. Terveyden edistämisen teemat edellyttävät vahvaa kaupunkilaajuista yhteistyötä. Sairauden hoidon avainalueella tehostetaan lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa uusilla työmalleilla ja vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja omahoitoa. Aikuisten sosiaalipalveluissa asiakasmäärän jatkuva kasvu edellyttää uudenlaisten toiminta- ja palvelurakenteiden ja -mallien luomista. Merkittävimmät toiminnan muutokset liittyvät muutossosiaalityön eriyttämiseen toimeentulotukityöstä. Tällä mahdollistetaan ja varmistetaan suunnitelmallinen ja tavoitteellinen asiakastyö oikea-aikaisesti asiakkaan sosiaalisen tilanteen parantamiseksi. Nuoret ovat yksi keskeisistä painopisteryhmistä sekä sosiaaliturva- että muutossosiaalityössä. Muutossosiaalityössä asiakkaiden palvelusuunnitelmia tehdään aikaisempaa enemmän yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa. Työskentelyssä lisätään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua työelämävalmiuksia lisäävään toimintaan yhteistyössä työllisyysyksikön ja nuorisokeskuksen kanssa. Toimeentulotukityössä painopiste siirretään ns. sosiaaliturvatyöhön, jossa tavoitteena on asiakkaiden taloudellisen tilanteen ja ensisijaisten etuisuuksien aktiivinen selvittely, sekä toimeentulotuen ja muun taloudellisen tuen tarpeen aikaisempaa nopeampi ja sujuvampi ratkaisu ja päätöksenteko. Nuorten toimeentulotukea hakevien ohjausta ja aktivointia tehostetaan tiiviissä yhteistyössä nuorisokeskuksen ja työvoimahallinnon kanssa. Asumisen hintatason nousu sekä kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen niukkuus lisää painetta toimeentulotukeen ja muihin sosiaalipalveluihin. Erityisryhmien asumisen haasteisiin ja tuen tarpeisiin vastataan aikaisempaa vahvemmalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken. Tietojärjestelmien osalta KanTa-palveluiden käyttöönotto on terveydenhuollon toimintayksiköille ja henkilöstöille iso toiminnallinen muutos. earkiston käyttöönotto edellyttää KanTa- 32

palveluiden yleisten periaatteiden ja potilastiedon arkiston toimintamallien hallinnan lisäksi osaamista tietoturva- ja tietosuoja-asioista, potilasasiakirjojen käsittelyn periaatteista ja rakenteisesta kirjaamisesta. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Taloudellinen taantuma ja kaupungin sopeuttamisohjelma asettavat palvelualueen talousarvion tiukkaan raamiin. Tilannetta vaikeuttaa se, että tiukkenevan talouden rinnalla asiakkaiden palvelutarpeet tällä palvelualueella kasvavat merkittävästi. Suurin palvelutarpeen kasvu ja kustannuspaineet syntyvät lisääntyvistä ikääntyneiden palvelutarpeista, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tarpeista sekä toimeentulotukiasiakkaiden taloudellisen tuen tarpeista. Taloudellista vaikuttavuutta tuleekin hakea asiakassegmentointiin perustuvilla palveluilla ja edullisemmilla, mutta vaikuttavilla palveluratkaisuilla. Palvelujen saatavuuteen ja tuottavuuteen kiinnitetään huomiota. Sekä henkilöstön että asiakkaiden kustannustietoisuutta lisätään. Esimiesten talousosaamista vahvistetaan kaikilla tasoilla. Aikuisten sosiaalipalvelujen avainalue tuottaa pääsääntöisesti viimesijaisia sosiaalipalveluita, ja erityistä huomiota onkin kiinnitettävä siihen, että muiden kaupungin sopeuttamistoimista johtuvat säästöt eivät kasvata avainalueen menoja ennalta arvaamattomasti. ICT-palvelujen osalta kustannukset kasvavat asiakas-, potilas- ja toimistotyön siirtyessä yhä sähköisemmäksi. Tällöin sovelluksiin tarvitaan laajennusosioita. Sähköisen toiminnan laajentuessa myös pääkäyttäjien työpanosta ja tukea tarvitaan lisääntyvässä määrin. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Vuoden 2014 aikana henkilöstömuutokset liittyvät vahvasti osaamisen ja asiantuntijuuden vaatimusten sekä vastuiden muutoksiin. Esimiestyön merkitys korostuu tässä muutoksessa. Samanaikaisesti henkilöstön saatavuus rekrytointitilanteissa vaikeutuu, joten erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstön pysyvyyteen ja työnantajamaineeseen. Henkilötyövuosien määrä on kehittynyt niin, että vuoden 2012 htv-tavoite palvelualueella oli 249,9 ja toteuma 238,6. Vuonna 2013 htv-tavoite on 252,1 ja se toteutuu suunnitelman mukaisesti, kun avainaluejärjestelyistä johtuvat toimintojen siirrot on huomioitu. Vuodelle 2014 ei tällä palvelualueella ole painetta merkittäviin htv-muutoksiin, mutta on kuitenkin huomioitava se, että strategian mukainen oman lääkärityövoiman lisääminen ja ostolääkärien vähentäminen vaikuttaa henkilötyövuosien määrään lisäävästi, vaikka se kustannusten, osaamisen ja asiakassuhteiden pysyvyyden näkökulmasta on edullisempi ratkaisu. Terveyden ja itsehoidon edistämisen avainalueen toiminnan käynnistyminen edellyttää henkilöstöltä osittain kokonaan uusia toiminta- ja työskentelytapoja sekä uudenlaista asennetta. Osaamista tulee vahvistaa erityisesti uudenlaisen palvelutoiminnan systemaattisessa arvioinnissa, hoidon tarpeen arvioinnissa, potilaiden luokittelussa kiireellisyyden mukaan (triage), mielenterveys- ja päihdepotilaan hoidossa sekä terveyden ja itsehoidon edistämisessä. Myös asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden ja vastuun vahvistaminen edellyttää lisää osaamista henkilöstöltä. Monialainen yhteistyö eri toimijoiden (3.sektori, yksityiset) kanssa muuttaa totuttuja toimintatapoja ja vaatii asenteiden muutosta. 33

Ikääntyvän väestön erityistarpeet vaativat tähän liittyvää lääketieteellistä osaamista ja Sairauden hoidon avainalueella tuleekin varautua geriatrisen osaamisen vahvistamiseen mahdollisimman pian. Sosiaaliturvatyön asiakasmäärän kasvun vuoksi toimeentulotukeen tarvitaan osaavaa henkilöstöä. Vuonna 2013 tilanne hoidettiin määräaikaisena kiireapuna, mutta työn suunnitelmallisen toteuttamisen turvaamiseksi lyhytaikaiset määräaikaisuudet tulisi korvata pitkäaikaisilla työntekijöillä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2015-2018 Kustannustehokuutta haettaessa tulee varoa osaavan henkilöstön vähenemistä ja sen myötä ajautumista kalliiden ostopalvelujen markkinoille. Suunnitelmavuosina 2015-2018 erityisesti aikuisten sosiaalipalvelujen avainalueella tapahtuu merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka vaikuttavat talouteen. Tällaisia vireillä olevia lainsäädännöllisiä asioita sisältyy mm. sosiaalihuoltolain valmisteluun, työelämäosallisuuteen liittyvien lainsäädännön yhtenäistämiseen, työvoiman palvelukeskuksiin liittyvän lainsäädännön valmisteluun, osallistuvan sosiaaliturvan ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä suunnittelevan lakiryhmän luonnoksiin. Merkittäviä taloudellisia vaikutuksia on myös valtion kehyspäätöksessä tehdyssä linjauksessa pitkään työttömänä olleiden työttömien aktiivitoimenpiteiden vastuun siirtämisestä edelleen kunnille yli 300 pv työmarkkinatukea saavien työttömien osalta. Valtakunnallisella tasolla kuntien maksuosuus tulee noin 2,5 kertaistumaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Järvenpäässä lainmuutoksen suuruuden vaikutukset ovat arviolta 1,5-2 miljoonaa euroa. Toimeentulotukimenoja kasvattaviin, kriisiasumisen ja erityisryhmien asumiskustannuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi tuetun asumisen palveluita tehostamalla ja Wärttinä II hankeen toteuttamisella. ICT-kustannukset tulevat lisääntymään yleisen kustannustason noustessa ja sähköisten lisätyökalujen tarpeen kasvaessa. Sähköisen asioinnin lisääminen vaatii myös varautumista. Valtakunnallisia ja alueellisia vaatimuksia sovellusten käytöille tulee vuosittain ja kuntien tulee taipua näihin kustannuksista huolimatta. ICT-kustannuksia suunnitelmakaudella 2015-2018 tulevat lisäämään mm. varautuminen KanSa-arkiston käyttöönottoon, uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICT-ratkaisut ja mahdollinen liittyminen kuntien ja HUS:n APOTTI (Asiakas- ja potilastietojärjestelmä) -hankkeeseen suunnitelmakauden lopulla (Järvenpää on ilmaissut alustavan kiinnostuksen, mutta se ei ole sitova). ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Suurimman riskin muodostaa henkilöstön saatavuuden huononeminen. Eläköityminen kiihtyy ja ammattitaitoisen henkilöstön määrällinen poistuma on niin suuri, ettei sitä pystytä korvaa- 34

maan. Tämän riskin toteutuessa se vaikuttaa suoraan hoidon saatavuuteen. Hyvä esimiestyö, perehdytys, mentorointi ja tehostettu rekrytointi ovat tärkeimmät riskinhallintatoimenpiteet. Toinen merkittävä riski on riittämätön panostus ennaltaehkäiseviin ja terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin, jolloin pitkällä tähtäimelläkään ei päästä siirtymään vaikuttaviin kevyempiin palveluratkaisuihin. Riittävän resurssoinnin ohella merkittävä riskinhallinnan keino on henkilöstön osaamisen lisääminen ja asenteiden muutos suhteessa terveyden ja itsehoidon edistämiseen. Myös asiakkaiden toiminnassa ja asenteissa täytyy tapahtua muutosta. Terveydenhuollon asiakasmäärän kasvuun liittyviä uhkia syntyy vapaan liikkuvuuden, vanhusten rajusti lisääntyvän määrän ja päihdepotilaiden räjähdysmäisen kasvun vuoksi. Mikäli asiakkaiden palvelutarpeisiin ei pystytä vastaamaan, he ajautuvat helposti päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon. Uhkaa voidaan hillitä henkilöstöstä huolehtimisella, päiväaikaisen toiminnan vahvistamisella, pitämällä kiinni hyvistä konsultaatiomahdollisuuksista ja erityisosaamista vahvistamalla kriittisillä strategisilla alueilla. Aikuisten sosiaalipalvelujen puolella asiakasmäärien hallitsematon kasvu koskee toimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden määrää. Näiden asiakkaiden suurimmat kustannukset liittyvät asumiseen ja terveydenhuoltoon. Laitoshoitojen ja laitoshoitopaikkojen väheneminen lisää tuetun asumisen tarvetta ja luo uusia haasteita entistä huonokuntoisempien asiakkaiden kotiutuessa laitoksista. Yleisenä ilmapiirinä haasteena on yhä nuorempien muuttaminen pois kotoa ja yhteiskunnan taloudellisen tukiverkon varaan siirtymisessä. Asenneilmapiiri toimeentulotuen hakemiseen on jatkuvasti madaltunut ja kehitys jatkunee edelleen. Tulevien vuosien suurimpia taloudellisia riskejä ovat myös ICT kustannusten yleisen kustannustason nousu ja kunnille tulevien vaatimusten täyttäminen. Lisäksi nykyisillä taloudellisilla resursseilla ei ole pystytty ostamaan potilastietojärjestelmän 24/7 ylläpitoa, vaikka tätä voidaan pitää kaupungin kriittisimpänä järjestelmänä. Toiminta useissa yksiköissä on ympärivuorokautista, jolloin myös sovellusten on oltava käytettävissä ympäri vuorokauden. 35

SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2017. Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2014-2017 valmistuminen. Suhteutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin priorisoimalla palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä kustannustehokkaat ratkaisut. Terveydenhuollon tuotteistuksen selvittäminen ja käyttöönotto. Sopimusvalvonnan mallintaminen, käyttöönotto ja tehostaminen. Järvenpääläisten itse- ja omahoito lisääntyy sähköisten palvelujen tuella. Sähköisten itsehoitopalvelujen käyttöaste. eterveyspalvelujen käyttöaste. Hoidon saatavuus paranee. Kiireettömän hoidon kolmas vapaa aika (tavoite: lääkäreillä maksimi 21, hoitajilla maksimi 10). Puhelujen keskimääräinen jonotusaika avovastaanotoilla (tavoite: alle 5 minuuttia). Sitova tavoite Sitova tavoite Työttömyyden aiheuttamaa ulkopuolisuutta ja lieveilmiöitä vähennetään. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksen lukumäärä (tavoite: vähenee). Kuntouttavan työtoiminnan osallistujamäärä suhteessa pitkäaikaistyöttömyyteen (pitkäaikaistyöttömien lukumäärä/osallistujamäärä; tavoite: kasvaa). Sosiaaliohjaajan Nuorisokeskuksessa tapaamien nuorten lukumäärä. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluratkaisuilla mahdollistetaan terveyserojen kaventumista. Tukiasumisen asiakaspaikkojen määrä (tavoite: nousee). Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan poikkihallinnollinen palveluprosessi (tavoite: prosessi kuvattu ja toiminta ohjautuu sen mukaan). Vuonna 2013 valmistuvan Mielenterveys- ja päihdestrategian toteutuminen. Erikoissairaanhoito 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 69 65 68 68 4,6 69 70 71 72 TOIMINTAKULUT 39 693 42 525 44 200 44 080 3,7 44 623 46 479 48 340 50 808 TOIMINTAKATE -39 624-42 460-44 132-44 012 3,7-44 554-46 409-48 269-50 736 Netto -39 624-42 460-44 132-44 012 3,7-44 554-46 409-48 269-50 736 Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue ilman erikoissairaanhoitoa 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 7 456 8 042 8 896 8 972 11,6 9 150 9 379 9 670 10 105 TOIMINTAKULUT 32 790 36 904 38 446 39 270 6,4 39 659 40 962 47 372 49 504 TOIMINTAKATE -25 333-28 862-29 550-30 299 5,0-30 509-31 583-37 702-39 399 Suunnitelman muk. poistot 143 0 0 0 0 0 0 0 Netto -25 477-28 862-29 550-30 299 5,0-30 509-31 583-37 702-39 399 36

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % MAKSUTUOTOT 69 030 65 000 68 000 4,6 TOIMINTATUOTOT 69 030 65 000 68 000 4,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 1 436 486 1 731 947 1 739 111 0,4 PALVELUJEN OSTOT 38 256 789 40 793 053 42 340 542 3,8 TOIMINTAKULUT 39 693 275 42 525 000 44 079 653 3,7 TOIMINTAKATE -39 624 245-42 460 000-44 011 653 3,7 37

TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 1 202 128 1 135 900 1 124 200-1,0 MAKSUTUOTOT 2 739 500 2 838 590 3 096 000 9,1 TUET JA AVUSTUKSET 3 003 734 3 474 000 4 023 460 15,8 MUUT TOIMINTATUOTOT 511 058 593 876 728 000 22,6 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 505 493 500 000 500 000 0,0 TOIMINTATUOTOT 7 456 421 8 042 366 8 971 660 11,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 13 472 425 14 520 245 15 384 045 5,9 PALVELUJEN OSTOT 8 936 992 9 418 265 9 834 101 4,4 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 744 922 1 895 809 1 773 269-6,5 AVUSTUKSET 7 027 585 9 395 000 10 539 672 12,2 MUUT TOIMINTAKULUT 1 607 902 1 675 048 1 739 098 3,8 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 2 679 651 3 048 510 3 258 264 6,9 TOIMINTAKULUT 32 789 826 36 904 366 39 270 185 6,4 TOIMINTAKATE -25 333 405-28 862 000-30 298 525 5,0 38

Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTOT 728 000 8 % Toimintatuotot MYYNTITUOTOT 1 124 200 13 % TUET JA AVUSTUKSET 4 023 460 45 % MAKSUTUOTOT 3 096 000 34 % MUUT TOIMINTAKULUT 1 739 098 4 % Toimintakulut AVUSTUKSET 10 539 672 27 % HENKILÖSTÖKULUT 15 384 045 39 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 773 269 5 % PALVELUJEN OSTOT 9 834 101 25 % 39

SUORITTEET TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKOKONAISUUS TP TA TA Muutos suorite 2012 2013 2014 13/14 % TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut Sairaanhoitajavastaanotto käynti 30 795 35 000 35 000 0,0 % *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk 16 14 10-28,6 % Fysioterapia käynti 18 649 12 000 17 000 41,7 % Työterveyshuolto käynti 7 534 7 200 7 600 5,6 % SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* käynti 41 391 45 000 45 000 0,0 % *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkäripuhelut ja sähköiset asioinnit puhelu/sähköinen asiointi - - 10 000 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle T3mediaani / vrk 36 14 21 50,0 % Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit 48 667 50 000 50 000 0,0 % NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot 16 060 16 000 16 500 3,1 % Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät 10 999 9 500 0,0 % euroa / asukas (T) eur 919 922 952 3,3 % Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit 14 857 16 800 15 000-10,7 % Käynnit 18 v. - käynnit 24 505 23 200 24 000 3,4 % Käynnit yhteensä käynnit 39 362 40 000 39 000-2,5 % Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat 5 206 5 600 6 000 7,1 % Asiakkaat 18 v.- asiakkaat 8 751 8 500 8 900 4,7 % Asiakkaat yhteensä asiakkaat 13 957 14 100 14 900 5,7 % 3. vapaa aika kiireettömälle hammaslääkärikäynnille T3 - - 21 3. vapaa aika kiireettömälle suuhygienistikäynnille T3 - - 15 Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät 18 884 19 500 19 500 0,0 % Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk 14 14 14 0,0 % SAS-jono vrk - - 90 Siirtoviivepäivät (HUS) kpl 0 Kotisairaala hoitokäynnit 5 169 5 000 4 500-10,0 % Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä 9 973 10 500 12 000 14,3 % Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso 96 55 50-9,1 % T3 psykiatri vrk - - 21 T3 psykiatrinen sairaanhoitaja vrk - - 15 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sosiaaliturvatyö Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloudet 2 002 2 100 2 250 7,1 % Toimeentulotukea saaneet alle 30-vuotiaat asiakkaat - - 1 068 Muutokseen tähtäävä sosiaalityö Muutossosiaalityön asiakastapaamiset lukumäärä - - 3 300 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk 15 7 15 114,3 % Kuntouttava työtoiminta asiakkaat - - 50 Tuettu asuminen Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk 25-25 Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi 14-15 Asunnottomien määrä ARA laskenta 15.11. 51-50 40

IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen tehtävänä on kustannustehokkailla palveluratkaisuilla varmistaa, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä riippumatta toimintakyvyn vajeista tai iästä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2018 Suurten ikäluokkien vanhenemisen ja eliniän odotteen kasvun seurauksena ikääntyneiden järvenpääläisten määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita on väestöennusteen mukaan 415 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Vanhimpien ikäryhmien koon kasvaessa muisti- ja syöpäsairauksien esiintyvyys nousee vahvasti ja vammaisten, monisairaiden ja moniongelmaisten asiakkaiden määrä lisääntyy. Myös yksinäisyyteen johtava sosiaalisen syrjäytymisen uhka, ikääntyneiden lisääntyvät päihdeongelmat ja ympäristön turvallisuustekijät asettavat vaatimuksia ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palveluille. Talouden taantuma tuo suuret haasteet palvelujen järjestämiselle ja niiden kehittämiselle Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueella asiakasmäärän kiihtyvän kasvun vuoksi. Säädöksillä, suosituksilla sekä valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla ja -hankkeilla pyritään turvaamaan määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. 1.7.2013 astui voimaan vanhuspalvelulaki (980/2012), jonka mukaan palvelujen saamisen lähtökohtana on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Vanhuspalvelulaki lisää palvelualueella ikääntyneiden hyvinvointia edistävien palvelujen velvoitteita. Se edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä palvelutarpeeseen vastaamista asiakkaan osallisuutta ja hyvinvointia edistäen. Lain mukaan kodinomainen asumispalvelu on ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen ensisijainen vaihtoehto ja pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan tarjota vain silloin kun se on lääketieteellisesti perusteltua. Vanhuspalvelulaki edellyttää lisäksi, että kiireellisissä tapauksissa palvelu on järjestettävä välittömästi ja kaikissa tapauksissa kolmen kuukauden sisällä palvelun myöntämisestä. Laki velvoittaa 1.1.2014 alkaen myös kunnallisia toimijoita omavalvontaan. Aikaisemmin laki omavalvonnan toteuttamisesta on koskenut vain yksityisiä palveluntuottajia. Heinäkuussa 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto antoivat uuden Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen, jonka tavoitteena on turvata hyvä ikääntyminen ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen keskeiset sisältöalueet ovat osallisuus ja toimijuus, asuminen ja elinympäristö, mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen, oikea palvelu oikeaan aikaan, palvelujen rakenne, hoidon ja huolenpidon turvaajat ja johtaminen. Suosituksen mukaan tehostettua asumispalvelua tulee järjestää 6-7 %:lle yli 75-vuotiaista ja pitkäaikaista laitoshoitoa 2-3 %:lle yli 75- vuotiaista. Elintapa- ja muistisairauksien lisääntymisen myötä pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumiseen tullaan kuitenkin entistä nuorempana ja alle 75-vuotiaiden osuus ympärivuorokautisten hoiva - ja hoitopalvelujen käyttäjinä kasvaa jatkuvasti. Ympärivuorokautisten paikkojen tarpeeseen varautumisessa on siis syytä kiinnittää huomiota myös alle 75 - vuotiaiden paikkatarpeeseen. Järvenpään kaupungin väestösuunnitteen mukaan yli 65-41

vuotiaiden määrä kasvaa niin, että paikkojen keskimääräinen lisäystarve on noin 11 paikkaa vuodessa eli lisäystarve vuosina 2014-2018 on siis yhteensä noin 55 paikkaa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta tulee vaikuttamaan merkittävästi toimintaympäristöön. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kytkeytyy kuntauudistuskokonaisuuteen. Molemmat uudistukset tulevat vaikuttamaan sekä palvelujen järjestämistapoihin että käytäntöihin. Järvenpään kohdalla Keski-Uudenmaan kaupungin mahdollisuudet tulevat selkiyttämään valtiovallan edellyttämiä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) yhdistäminen tulee muuttamaan ja yhtenäistämään vammaisille henkilöille tuotettavien palvelujen sisältöjä. Lain valmistelu on aloitettu keväällä 2013 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 (21.1.2010) tähtää laitosmaisen asumisen lakkauttamiseen ja uudenlaisten asumis- ja palvelukonseptien kehittämiseen. Hallitusohjelmassa on sitouduttu jatkamaan kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja asumisohjelman toimeenpanoa sekä palvelujen kehittämistä. Myös sosiaalihuoltolain muutosta valmistellaan. Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Sen tavoitteina on turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeus riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II vuosille 2012-2015 on merkittävä strateginen ohjausväline, jolla ohjataan sosiaalija terveyspolitiikkaa. Ohjelmasta rahoitetaan mm. ikäihmisten palveluiden rakenteiden ja sisällön uudistamista sekä lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. Järvenpää kaupunki on mukana KASTE II rahoittamassa "Kotona kokonainen elämä" hankkeessa. Palvelujen painopisteenä valtakunnallisesti on kotiin annettavat ja osallisuutta tukevat palvelut. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelutarjonnassa myös uudet teknologiset ratkaisut tulevat olemaan merkityksellisiä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Omaishoidon kehittäminen on palvelualueen vahvana painopistealueena vuonna 2014. Tavoitteena on kasvattaa omaishoitajien määrää merkittävästi. Tavoitteena on kymmenien omaishoitajien lisäys. Tämä edellyttää omaishoitajien jaksamista tukevien palvelujen monipuolisuutta ja riittävyyttä. Omaishoitajuuden edellytyksenä on toimiva vapaapäivien järjestely sille suunnatuissa lyhytaikaishoidon yksiköissä tai sijaishoitona sekä tarvetta vastaavat monimuotoiset tukipalvelut. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus käynnistää myös omaishoidon tukikeskuksen toiminta. Tukikeskuksessa tarjotaan neuvontaa, opastusta, ryhmätoimintaa ja vertaistukea omaishoitajille ja -hoidettaville ja siellä tullaan huomioimaan myös muistisairaiden tila- ja palvelutarpeet. 42

Työ- ja päivätoiminnan sisältöjä ja toimintatapoja kehitetään ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan. Järjestöjen toimintamahdollisuuksia kaupungin tiloissa ja yhteistyössä kaupungin henkilöstön kanssa lisätään. Kotihoidon palvelua tulee väestöennusteen mukaan tarvitsemaan noin 20 30 uutta asiakasta. Uusien asiakkaiden hoidon järjestäminen edellyttää kotihoidon työtehtävien ja palveluprosessien selkeyttämistä sekä työn jatkuvaa organisoimista. Kotihoidon mobiiliteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään aiempaa laajemmin työn organisoimisessa ja seurannassa. Lisäksi arvioidaan erilaisten teknologisten ratkaisujen mahdollisuutta tukea kotiasumista. Kotiarviointia kehitetään arviointiyksikössä toteutetun arvioinnin rinnalle ja tällä pyritään parempiin tuloksiin kotona selviytymistä arvioitaessa ja edistettäessä. Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen edistämiseksi ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämiseksi palvelusetelin laajentamista arvioidaan ja edistetään palvelualueella. Vammaisten palveluprosesseja selkiytetään, seurantajärjestelmiä kehitetään ja tunnuslukujen määrittelyä ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden kehittämistä jatketaan. Organisaatiomuutoksen ja prosessimaiseen toimintaan siirtymisen myötä kaikki erityisasumisen palvelut keskittyvät asiakasryhmästä riippumatta vaativan hoidon ja hoivan avainalueelle. Avainalue järjestää tulevaisuudessa ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sekä kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten ympärivuorokautiseen asumiseen liittyvät palvelut. Palvelujen järjestämisen keskittämisen tavoitteena on hyödyntää kilpailutuksiin, sopimusvalvontaan ja toiminnan aikaiseen valvontaan liittyvää osaamista. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Kaupungin taloudellinen tilanne heikkenee ja talouden tasapainottamiseksi on löydettävä edullisempia palveluratkaisuja. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten kohdalla tämä tarkoittaa omaishoitajuuden ja kotihoidon vahvistamista. Jos tässä onnistutaan, taloudellisuuden lisäksi asiakkaiden elämänlaatua voidaan parantaa omassa kodissa pärjäämisen parantuessa. Käytännössä tämä edellyttää taloudellisten resurssien painopisteen siirtämistä ympärivuorokautisesta hoidosta kotihoitoon ja omaishoitoon. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi tarvitaan nykyistä enemmän kodinomaisia asiakaspaikkoja. On kuitenkin muistettava, että ikääntyneiden määrän kasvaessa myös ympärivuorokautisen hoidon palveluja tarvitaan aiempaa enemmän. Vammaispalveluissa suuri osa palveluista on ns. subjektiivisia oikeuksia, jotka tulee toteuttaa kaupungin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Uusia kustannustehokkaampia palveluratkaisuja etsitään ja kehitetään. Kustannuslaskentaa ja tuotteistamista kehitetään palveluprosessien selkeytyessä. Taloudelliset haasteet ovat kuitenkin erittäin vaikeita tällä palvelualueella. 43

KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Omaishoitoon tarvitaan toinen palveluohjaaja asiakasmäärän kasvaessa merkittävästi. Lisäksi kotihoidon henkilötyövuosia tulisi lisätä seitsemällä kotihoidon palvelujen turvaamiseksi asiakasmäärän kasvua vastaavalla tavalla. Muilla avainalueilla henkilötyövuosien määrä ei kasva. Palvelualueella toimintoja siirtyy avainalueiden välillä ja henkilöstösiirtoja tehdään sen mukaisesti. Vammaislakien yhdistäminen sekä Kehas -ohjelman mukainen itsenäisen asumisen tukeminen tuovat mukanaan paineita uudentyyppiseen hoiva-avustajan toimenkuvaan vammaisten henkilökohtaisten avustajien rinnalle. Järvenpäässä ei ole vanhusten sosiaalityöntekijää ja laki edellyttää vanhussosiaalityön osaamista kunnissa, joten tämä tilanne tulee korjata viipymättä. Henkilöstön osaamistarpeiden osalta taloustietouden ja -osaamisen vahvistaminen sekä ennaltaehkäisevien ja toimintakykyä edistävien työtapojen ja palvelujen tuntemus ja hallinta ovat tärkeitä ja nykyisestään vahvistettavia osaamisalueita. Lisäksi henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen edellyttää työn organisoimisen sekä johtamisen ja esimiestyön jatkuvaa kehittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2015-2018 Tällä palvelualueella asiakasmäärien ja palvelutarpeiden kasvu koskee kaikkia avainalueita suunnitelmavuosina 2015-2018. Kustannustehokkaiden palvelujen kehittämisestä ja käyttöönotosta huolimatta taloudellisten resurssien tarve kasvaa koko palvelualueella. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten asiakkaiden itsenäistä selviytymistä tukevia kotiin tuotettuja palveluja tulee lisätä ja kehittää merkittävästi pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon tarpeen vähentämiseksi ja hoitoajan lyhentämiseksi. Mikäli kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, toimintakyvyn laskua ennaltaehkäiseviin sekä yksinäisyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin ei panosteta riittävästi, kustannukset näkyvät välittömästi sekä ikääntyneiden hoivapalvelujen että terveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelujen kustannuksina. Ehdottomasti huolestuttavin riski on uuden ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan yksikön suunnittelun ja toteutuksen viivästyminen, sillä nykyiset ympärivuorokautisen hoidon paikat ovat jo nyt riittämättömät. 44

SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2017. Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2014-2017 valmistuminen vuonna 2014. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Suhteutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin priorisoimalla palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä kustannustehokkaat ratkaisut. Tuotteistuksen mahdollisuuksien selvittäminen ja tulosten hyödyntäminen. Sopimusvalvonnan mallintaminen, käyttöönotto ja tehostaminen. Ikääntyneet voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan erilaisten tukipalvelujen turvin. Kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrä (Tavoite: 11 % ikäluokasta). Omaishoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrä (Tavoite: 5 % ikäluokasta vuonna 2014, 5,5 % vuonna 2015 ja 6 % vuonna 2016). Asiakkaan valinnan- ja päätöksenteon mahdollisuudet palveluissa laajenevat. Niiden palvelujen määrä, joihin palvelusetelejä voi käyttää. Ikääntyvät ja toimintarajoitteiset voivat vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Heidän osallistamistaan vahvistetaan. Asiakastyöryhmästä tulleiden kehittämisehdotusten määrä suhteessa edelliseen vuoteen. Toimenpiteisiin johtaneet asukastyöryhmästä tulleet kehittämisehdotukset (% kehittämisehdotuksista). Asiakaspalautteiden määrä suhteessa edelliseen vuoteen. asiakaspalautteet (% tulleista palautteista). Toimenpiteisiin johtaneet Eläkeläisneuvostosta ja vammaisneuvostosta tulleiden aloitteiden määrä suhteessa edelliseen vuoteen. Toimenpiteisiin johtaneet eläkeläisneuvostosta ja vammaisneuvostosta tulleet aloitteet (% aloitteista). Sitova tavoite Ikääntyneen itsenäinen toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvien hoitojaksojen määrän kasvu suhteessa ikääntyvien määrän kasvuun. RAI:n laaja ADL. Koettu terveydentila, ravitsemus ja liikkuminen kaikille 78-vuotiaille tehdyn Hehko-arvioinnin mukaan. Sitova tavoite Sitova tavoite Ikääntyneille ja toimintarajoitteisille tarjotaan asiakastarpeen mukaisesti kodinomaista asumispalvelua. Erityisasumisen palveluihin pääsy kaikissa asiakasryhmissä toteutuu vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Asiakastarvetta vastaavaan kodinomaiseen asumispalveluun paikkaa odottavien määrä. Vaativan tehostetun tai tehostetun asumispalvelun piirissä olevien 75-vuotiaiden määrä (tavoite: 6-7 % ikäluokasta). Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut toiminnot lisääntyvät. Yhteistyössä toteutetut toiminnot. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 4 017 4 292 4 699 4 830 12,5 4 999 5 124 5 385 5 708 TOIMINTAKULUT 26 843 29 038 29 355 31 998 10,2 32 924 33 747 35 468 37 596 TOIMINTAKATE -22 826-24 745-24 656-27 168 9,8-27 925-28 623-30 083-31 888 Suunnitelman muk. poistot 23 0 0 0 0 0 0 0 Netto -22 849-24 745-24 656-27 168 9,8-27 925-28 623-30 083-31 888 45

IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % MYYNTITUOTOT 139 335 232 400 280 900 20,9 MAKSUTUOTOT 3 228 282 3 386 000 3 847 220 13,6 TUET JA AVUSTUKSET 31 951 45 000 0-100,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 617 697 629 000 701 800 11,6 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 1 684 0 0 TOIMINTATUOTOT 4 017 265 4 292 400 4 829 920 12,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 9 427 426 10 536 882 10 980 569 4,2 PALVELUJEN OSTOT 12 982 383 13 904 583 16 041 591 15,4 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 251 651 232 400 201 400-13,3 AVUSTUKSET 2 953 039 3 185 000 3 341 000 4,9 MUUT TOIMINTAKULUT 1 228 585 1 178 815 1 433 633 21,6 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 1 673 895 1 866 648 2 386 610 27,9 TOIMINTAKULUT 26 843 083 29 037 680 31 998 193 10,2 TOIMINTAKATE -22 825 819-24 745 280-27 168 273 9,8 46

Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MUUT TOIMINTATUOTO T 701 800 14 % Toimintatuotot MYYNTITUOTOT 280 900 6 % MAKSUTUOTOT 3 847 220 80 % AVUSTUKSET 3 341 000 10 % Toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT 1 433 633 5 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 201 400 1 % HENKILÖSTÖKULU T 10 980 569 34 % PALVELUJEN OSTOT 16 041 591 50 % 47

SUORITTEET IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE TP TA TA Muutos suorite 2012 2013 2014 13/14 % ARJEN OSALLISUUDEN TUKI Henkilökohtainen apu avustettavat 88 102 115 12,7 % Kuljetuspalvelut (VpL) käyttäjät 380 386 450 16,6 % Vanhusten päiväkoti käynnit 3 262 3 300 3 300 0,0 % KOTONA ASUMISEN TUKI Kotiasuminen Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat 245 270 320 18,5 % Kotihoito / oma toiminta käynnit 133 679 130 000 156 000 20,0 % Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat 175 180 240 33,3 % Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä 36 270 36 000 36 500 1,4 % Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat 2 527 2 600 2 600 0,0 % Omais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat 187 180 209 16,1 % Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat - - 115 ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden asumispalvelut Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö - - 6-7 % Hoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä - - 150 Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. - - alle 1 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 65-74 v - - alle 20 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 75- - - 80 % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö - - 2-3 % Laitoshoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä - - 46 Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. - - alle 1 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 65-74 v - - alle 20 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 75- - - 80 % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä - - 67 Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä 18-49 - - 25 Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä 50-64 - - 36 Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä 65- - - 6 Tuettu asuminen %-osuus hoitopaikoista - - 10 % Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista - - 40 % Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista - - 50 % Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä - - 68 Ohjattu asuminen %-osuus asiakaspaikoista - - 7 % Autettu asuminen %-osuus asiakaspaikoista - - 31 % Vahvasti autettu asuminen %-osuus asiakaspaikoista - - 16 % Erittäin vahvasti autettu asuminen %-osuus asiakaspaikoista - - 27 % Laitoshoitopaikat lukumäärä 6 Vaikeavammaisten asumispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä - - 26 Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä 15-49 - - 5 Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä 50-64 - - 11 Ikäryhmän henkilöiden lukumäärä 65- - - 10 48

LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tehtävää toteutetaan järjestämällä varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2018 Lasten ja nuorten palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksen linjaukset ja lukuisat valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset sekä yleinen taloudellinen tilanne ja erityisesti kuntien talousresurssien niukkeneminen. Palvelualue osallistuu omalta osaltaan meneillään oleviin kuntaselvityksiin. Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu jatkuu ja hallituksen esitys päivähoitoa koskevista säädöksistä on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Kuntien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseen tulee vaikuttamaan uuden lain linjaukset subjektiivisesta päivähoitooikeudesta, päivähoitomaksujen mahdollinen muuttaminen hoitoaikaperusteisiksi sekä hallituksen esitykset kotihoidontuen jakamisesta puoliksi vanhempien kesken ja hoitorahamuutokset. Hoitojärjestelmän muutosten seurauksena varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kunnissa kasvanee. Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi esitetään esiopetusta velvoittavaksi, millä ei kuitenkaan ole suurta muutosta esiopetuksen osallistumisen nykyisen tilanteeseen. Peruskoulujen työrauhaa pyritään edistämään tarkistamalla perusopetuslain kurinpito-, ojentamis- ja käyttäytymissäännöksiä sekä vakiinnuttamalla oppilaskuntatoiminta. Lainmuutos on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla tarkennetaan myös sairaalaopetusta sekä huostaan otettujen lasten opetusta koskevia säädöksiä. Ministeriö on esittänyt perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen avustusten jatkamista. Esi- ja perusopetuksen tuntijaon sekä opetussuunnitelmien uudistamisen valmistelu jatkuvat. Tavoitteena on saada valtakunnalliset perusteet valmiiksi vuoden 2014 loppuun. Hallitus on esittänyt nuorten syrjäytymisen estämiseksi oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen. Ehdotuksen toimeenpano on vielä avoin, mutta tavoitteena on ohjata nuoria ensisijaisesti jatkamaan suoraan lukio- ja ammatilliseen koulutukseen ja nuoren tilanteen niin vaatiessa nivelvaiheen koulutukseen tai toimintaan. Lasten ja erityisesti murrosikäisten nuorten tuen sekä lastensuojelun tarve on edelleen suuri. Palvelutarpeen lisääntyessä on entistä tärkeämpää arvioida kriittisesti eri palvelumuotoja ja kehittää eri toimijoiden yhteistyönä toimivia palveluketjuja sekä varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja. Lastensuojelulakiin on esitetty muutos, joilla täsmennetään lapsen ja vanhempien oikeutta työntekijän tapaamisiin. 49

Oppilas- ja opiskelijahuoltoa esitetään parannettavan huomattavasti. Ehdotus uudesta oppilasja opiskeluhuoltolaista on laajuudeltaan merkittävä, sillä se koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Uuteen lakiin on tarkoitus koota lainsäädännössä nyt hajallaan olevat säännökset. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Painopistettä siirretään nykyistä enemmän yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon ja tarjotaan oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Lain voimaantulo tulee lisäämään kuntien kustannuksia erityisesti paikkakunnalla olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon palvelujen osalta. Lain käsittely on kesken, mutta se on esitetty tulevaksi voimaan 1.8.2014 alkaen. Palvelualueen toimintaan vaikuttavat suunnittelukauden lopulla myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2016, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012 2015 sekä Kaste-ohjelman 2012-2015 tulevat toimeenpanolinjaukset. Järvenpään väestön määrä kasvaa täydentyvillä ja uusilla asuinalueilla ja pienten lasten sekä alakouluikäisten määrä on kasvussa. Lepolan alueen uuden päiväkodin rakentamien käynnistyy, samoin Auerkulman läheisyyteen rakentuvan nuorten tukiasunnon rakentaminen. Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy. Toimintatapojen muutos edellyttää sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta, niiden tehokasta käyttöä sekä osaamisen päivittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Palvelualueen painopisteet ja sitovat tavoitteet vuodelle 2014 on johdettu uudesta kaupunkistrategiasta 2014-2025. Vuoden aikana laaditaan palvelualueelle kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2017. Palvelualueen toimintaa sopeutetaan supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman 2013 mukaisesti. Kaikilla avainalueilla palvelujen taso hieman laskee ja kuntalaisten omaa vastuuta lisätään mm. korottamalla hintoja. Kaikilla avainaluilla toimintaa keskitetään ja sijaisten käyttöä tehostetaan kesäaikana. Päivähoidossa olevien lasten määrän arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla eli 2200 lasta. Päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa lähes 90 lapsella ja vastaavasti sekä kunnallisessa että yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vähenee. Kunnallisesta ryhmäperhepäivähoidosta luovutaan. Louhelalta ostetaan yksi päivähoitoryhmä lisää ja kevätkaudelle 2014 perustetaan päiväkoteihin uusia ryhmiä tai laajennetaan nykyisiä sekä perustetaan kaksi uutta esiopetusryhmää kouluille. Järvenpää-lisä poistetaan 1.7.2014 alkaen. Avointa varhaiskasvatustoimintaa jatketaan ja vertaistoimintaa Maahisen perhekeskuksessa kehitetään yhteistyössä MLL:n kanssa. Mobiilipalvelu läsnäolokirjauksissa ja laskutuksen perusteena on käytössä kaupungin kaikissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. 50

Vuoden 2014 perusopetuksen keskimääräisen oppilasmäärän arvioidaan olevan lähes 50 oppilasta suurempi kuin vuonna 2013. Syksyllä 2014 koulutulokkaiden määrän arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla, mutta tulokkaiden ryhmien kokoa tasataan, jolloin ryhmiä tarvitaan edellistä vuotta vähemmän. Syksystä 2014 alkaen alakoulujen pienimpiä perusopetusryhmiä yhdistetään, ellei saada jatkoa nykyiselle ryhmäraha-avustukselle, jonka myöntämisen perusteet estävät ryhmien suurentamisen. Perusopetuksen oppilaan kolmiportaisen tuen painopistettä siirretään edelleen erityisestä tuesta tehostettuun ja yleiseen tukeen, mutta myös vaativaa erityistä tukea järjestetään. Taloudellisten resurssien niukentuessa ja koulunkäynninohjaajien määrän vähentyessä erityisen tuen saannin kriteereitä tarkistetaan ja asiakasohjausta vahvistetaan. Auerkulmassa yhteistyönä toteutettu perusopetuksen kuntotuttava Superomppu-erityisluokka ja koulunkäynnin tukijakso ovat saneet hyvää palautetta ja niiden toiminta vakiinnutetaan. Juholaan perustaan yksi toimiluokka lisää. Lasten ja perheiden tarvitsemaa tukea pyritään järjestämään eri toimijoiden yhteistyöllä mahdollisimman varhain ja mahdollisimman lähellä omaa elinympäristöä päiväkodeissa ja kouluissa sekä neuvoloissa ja perheneuvolassa. Lapsiperheiden arjen sujuvuutta tuetaan ja kasvatuskumppanuutta vahvistetaan ohjauksella ja neuvonnalla sekä kehittämällä pienten lasten perheille järvenpääläinen perhetyön malli. Jatketaan koulunuorisotyötä ja verkkonuorisotyön kehittämistä sekä laajennetaan hyvin toimivaa nuorten matalankynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun (Nuovo) ostopalvelua. Lastensuojelussa pyritään pienentämään kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta yhteistyöllä neuvoloiden, perhekeskusten, päiväkotien ja koulujen kanssa sekä vahvistamalla kotiin vietävää työtä ja luomalla perhekuntoutukselle rakenne. Lastensuojeluun palkataan lisää henkilöstöä laissa asetettujen ehdottomien määräaikojen saavuttamiseksi. Lisäksi omia palvelumuotoja kehitetään tavoitteena vähentää kalliita ostopalveluja. Vakiinnutetaan kolmen kunnan yhteisen perheoikeudellisen yksikön toiminta. Luovutaan Rokkihotellista ja ulkopuoliselta vuokratusta nuorisotilasta Haarajoella ja keskitetään toimintaa omiin tiloihin. Koulujen pihojen edellytyksiä toimia lähiliikuntapaikkoina parannetaan. Sähköisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen laajenee merkittäväsi, kun perusopetus siirtyy käyttämään sähköistä oppimisympäristöä ja earkisto otetaan käyttöön kasvun tuen palveluissa. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Lasten ja nuorten palvelualueen toimintatuotot 6.283.000 euroa, toimintakulut 82.049.000 euroa ja toimintakate -75.767.000 euroa. Kasvua on edelliseen vuoden talousarvioon verrattuna 1.644.000 euroa eli 2,2 %. Palvelualueen tulot nousevat noin 487.000 euroa eli noin 8,4 %. Tulojen osalta volyymiltään merkittävimmät muutokset ovat Perhesosiaalityön Perheoikeudellisen yksikön muilta kunnilta perittävät maksuosuudet, 130.000 euroa ja Varhaiskasvatuksen hoitomaksutuottojen kasvu noin 83.000 euroa. Muut tulomuutokset ovat vaikutukseltaan pienempiä. Perusopetuksen tuloista ja menoista on vähennetty ryhmärahan syyslukukauden osuus, 225.000 euroa. 51

Palvelualueen talousarvion 2014 merkittävin muutostekijä on henkilöstömenojen n. 1,52 % palkankorotusvaraus eli noin 680.000 euroa. Muita suuria menolisäyksiä ovat varhaiskasvatuksen lasten kotihoidon tuki 199.000 euroa ja yksityisen hoidon tuki 73.000 euroa, Louhelan uusi ostopalveluryhmä 144.000 sekä määräaikaisten kasvattajien lisäys 160.000 euroa. Muita merkittäviä menolisäyksiä ovat perusopetuksessa kotikuntakorvausmenojen nettokasvu 141.000 euroa, lastensuojelun sijaishuollon kustannustason nousu 160.000 euroa, lastensuojelun henkilöstölisäykset 115.000 euroa ja kasvun tuen ostopalvelujen lisäys 50.000 euroa sekä perusopetuksen opetushenkilöstön menojen lisäys 103.000 ja iltapäivätoiminnan kustannusten lisäys 47.000 euroa. Vastaavasti kaikilla avainalueilla on taloutta tasapainottavia menovähennyksiä. Näistä merkittävimpiä ovat Järvenpää-lisän poisto 197.000 euroa, kouluisäntäpalveluista luopuminen 125.000 euroa, koulunkäynninohjaajien vähennys 53.000 euroa, pienten perusopetusryhmien yhdistäminen 90.000 euroa sekä ryhmäperhepäivähoidon lopettaminen 62.000 euroa ja lastensuojelussa ostopalvelujen vähentäminen ja omien palvelujen kehittäminen 85.000 euroa. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät. Lisäksi palvelualueen ict -palvelujen ja leasingvuokrien määrärahavarauksia keskitetään noin 236.000 euroa avainalueilta esikuntaan. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Varhaiskasvatukseen palkataan kevätkaudeksi 9 määräaikaista kasvattajaa joko koulujen tiloissa toimiviin ryhmiin tai päiväkotien ryhmiin lisäkasvattajiksi, mikä lisää henkilötyövuosia 5,5. Kasvun tuen palveluihin tulee 1,5 henkilötyövuoden lisäys, joka muodostuu kuraattorin ½ vuoden osuudesta ja yhden henkilön siirtymisestä perhesosiaalityöstä. Perusopetuksessa vähenee vuoden alusta yksi ja syksyllä 2014 kaksi koulunkäynnin ohjaajaa eli työpanos vähenee 2 henkilötyövuotta. Yhden erityisopettajan työpanos siirtyy yleiskoulusta Juholaan. Neljällä koululla pieniä perusopetusryhmiä yhdistetään syksystä 2014 alkaen, jolloin luokanopettajien määrä vähenee neljällä ja työpanos pienenee 1,6 henkilötyövuotta. Koulutulokkaat sijoitetaan aiempaa isompiin opetusryhmiin, jolloin vältytään kahden uuden opettajan palkkaamisesta. Opetustuntimuutosten arvioidaan vähentävän opettajien laskennallista työpanosta syyslukukaudella 2014 yhteensä 1,2 henkilötyövuotta. Ryhmärahan mahdollinen päättyminen pienentää henkilötyövuosien toteumaa syksyllä 2014 yhteensä 5 henkilötyövuotta. Lastensuojelun henkilöstölisäys on kolme henkilötyövuotta, kaksi uutta sosiaalityöntekijää ja esitys määräaikaisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän viran jatkamisesta vuodella. Perheoikeudelliseen yksikön lisäys on 2,5 henkilötyövuotta, mikä muodostuu koko henkilöstön alkuvuoden (3kk) työpanoksesta ja ½ lastenvalvojan lisäyksestä kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kaupungin yhteistoimintamenettelyn päättyessä voi tulla palvelualueelle merkittäviä henkilöstömuutoksia, jotka eivät ole vielä tiedossa. 52

ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja sen henkilöstövaikutukset. Muita merkittäviä riskejä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltolain mahdollinen voimaantulo 1.8.2014 alkaen sekä mahdollisesti oppivelvollisuusiän pidentäminen vuodella. Nämä ehdotetut muutokset tulevat lisäämään palvelualueen kustannuksia. Alustava arvion mukaan uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki lisää palvelualueen kustannuksia 150.000-170.000 euroa vuonna 2014. Koska päätöksenteko on kesken, mahdollisiin muutoksiin ei ole voitu varautua talousarviossa. Riskinä on myös osassa rekrytointeja saada palkattua kelpoista henkilöstöä. Sähköisiin oppimisympäristöihin siirtymisen riskinä on, ettei Tieran johdolla valmisteltu sähköinen oppimisympäristö valmistu aikataulussa tai se soveltuu huonosti aiottuun käyttöön. 53

SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2017 Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman Sopeutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Sitova tavoite Tuotetaan järjestämistavoiltaan vaihtoehtoisia varhaiskasvatuspalveluja tarvetta vastaavasti. Päivähoidossa olevien lasten määrä ja suhteellinen osuus ikäluokasta sekä eri päivähoitomuotojen osuus (%). Päivähoitopaikan osoittaminen hakijoille säädösten mukaisessa aikataulussa (%). Sitova tavoite Vähennetään oikea-aikaisella tuella lasten ja nuorten häiriökäyttäytymistä ja psyykkistä oireilua sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarvetta. Pienennetään lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoittamisen osuutta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisen tuen lasten määrä ja %-osuuden kehitys Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärät. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen käytön keskinäinen suhde. Lastensuojelun asiakkaiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät sekä niiden suhteellinen osuus. Sitova tavoite Tuetaan lapsiperheiden arjen sujuvuutta ja vahvistetaan kasvatuskumppanuutta ohjauksella ja neuvonnalla sekä kehittämällä pienten lasten perheille järvenpääläinen perhetyön malli Koetun hyvinvoinnin summaindikaattorin kokoaminen Epäterveelliset elintavat ja koettu hyvinvointi lasten ja nuorten hyvinvointi- ja terveyskyselyissä Järvenpään ennaltaehkäisevän perhetyön mallin valmistuminen Perhekuntoutuksen rakenteen luominen ja prosessikuvauksen laatiminen Sitova tavoite Tietotekniikan taloudellinen, tehokas ja turvallinen käyttö. Luotu ja otettu käyttöön prosessi laitteistojen käyttöasteen seurantaan ja tietotekniikkahankintojen arviointiin Sähköinen oppimisympäristö käytössä perusopetuksen kaikissa kouluissa, luokka-asteilla 5-9. (% opettajista käyttää) Sähköisten palvelujen tarjonta (lukumäärän muutos ) Lasten ja nuorten palvelualue 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 5 663 5 796 6 283 6 283 8,4 6 377 6 530 6 726 7 029 TOIMINTAKULUT 75 967 79 919 81 572 82 049 2,7 84 181 86 202 89 389 93 411 TOIMINTAKATE -70 304-74 122-75 290-75 767 2,2-77 804-79 672-82 663-86 382 Suunnitelman muk. poistot 362 0 0 0 0 0 0 0 Netto -70 667-74 122-75 290-75 767 2,2-77 804-79 672-82 663-86 382 54

LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 1 002 565 1 278 506 1 498 114 17,2 MAKSUTUOTOT 3 691 064 3 876 400 4 073 950 5,1 TUET JA AVUSTUKSET 484 443 323 000 328 520 1,7 MUUT TOIMINTATUOTOT 484 828 318 589 381 991 19,9 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 16 904 0 0 TOIMINTATUOTOT 5 662 900 5 796 495 6 282 575 8,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 41 770 365 44 722 229 45 144 987 0,9 PALVELUJEN OSTOT 16 260 006 16 424 579 17 211 535 4,8 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 247 469 1 220 580 1 240 907 1,7 AVUSTUKSET 4 437 952 4 339 700 4 444 000 2,4 MUUT TOIMINTAKULUT 12 251 448 13 211 611 14 007 737 6,0 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 18 586 545 19 213 317 19 815 137 3,1 TOIMINTAKULUT 75 967 241 79 918 699 82 049 166 2,7 TOIMINTAKATE -70 304 340-74 122 204-75 766 591 2,2 55

Lasten ja nuorten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TUET JA AVUSTUKSET 328 520 5 % MUUT TOIMINTATUOTOT 381 991 6 % Toimintatuotot MYYNTITUOTOT 1 498 114 24 % MAKSUTUOTOT 4 073 950 65 % MUUT TOIMINTAKULUT 14 007 737 17 % Toimintakulut AVUSTUKSET 4 444 000 5 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 240 907 2 % HENKILÖSTÖKULUT 45 144 987 55 % PALVELUJEN OSTOT 17 211 535 21 % 56

SUORITTEET TP 2012 TA 2013 TAE 2014 PERUSOPETUSPALVELUT Järvenpääläiset oppivelvollisuusikäiset 4 532 4 570 Perusopetus Oppilasmäärä 3 953 3 928 3 997 Toimintakate eur/oppilas (T) 8 681 8 790 8 710 - ilman sisäisiä vuokria (T) 6 616 6 819 6 700 Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaan osallistuvat 463 470 463 IP-toiminta, toimintakate eur/ip-kerholainen (T) 1 488 1 576 VARHAISKASVATUSPALVELUT kaikki lapset päivähoidossa yht. 2 013 2 207 2 200 esiopetuksessa olevat 482 480 500 Päiväkodit, lapsia päiväkodit lapsia yhteensä 1 830 1 957 2 040 kunnalliset 1 550 1 680 1 746 toimintakate euroa / lapsi (T) 12 163 12 070 muut päiväkodit (yhteensä) 280 270 294 Perhepäivähoito, lapsia kunnalliset 99 150 100 toimintakate euroa / lapsi (T) - - ostopalvelu 84 100 60 Lasten kotihoidontuki (327,46 e/kk v.2012), lapsia (ka/v) 891 950 950 Järvenpää-lisä (145 e/kk v. 2012), lapsia (ka/v) 215 225 240 euroa / lapsi 2 456 - KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUEN PALVELUT Tuen ostopalvelukäynnit yhteensä 4 165 3 720 3 800 Pienten lasten ja kouluikäisten palvelut Neuvolakäynnit 22 570 20 700 21 000 euroa / neuvolakäynti (T) - - Kouluikäisten terveydenhoitokäynnit 18 177 19 500 20 500 euroa / kouluikäisten käynnit (T) - - Pienten lasten terapiakäynnit 4 370 4 300 4 300 Koulukuraattori- ja koulupsykologikäynnit yhteensä 3 565 3 800 4 500 Perheneuvola-käynnit yhteensä 3 425 4 600 4 600 Perhekeskustoiminta, käynnit yhteensä 32 830 25 000 30 000 Tuettu avoin varhaiskasvatustoiminta, käynnit yhteensä 9 000 9 000 Nuorisotyö Kerhotoimintaan/nuorisotalotoimintaan osallistuvien määrä, nuorta/vko 595 580 580 Toimintakate eur/alle 29-v. asukas 53 54 57 Nuorisotalotoiminta, euroa/aukiolotunti (T) - - Nuorisotalotoiminta, euroa/11-17v nuori (T) - - PERHESOSIAALITYÖN PALVELUT Perhetyön yksikkö, asiakkaita yhteensä 165 200 270 toimintakate euroa / asiakas tai käynti (T) Lastensuojelun asiakkaita yhteensä 628 710 700 57

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää kulttuuria sekä asukkaiden osaamista ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elämysten kokemiseen, elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Huolehtii kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, vapaa-aika- ja harrastuspalveluista sekä oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, ml. lukiokoulutus ja nuorisokeskustoiminta. Lisäksi vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2016 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat valtion rakenneuudistuksen linjaukset ja valmisteilla olevat lainsäädännön muutokset sekä yleinen taloudellinen tilanne ja erityisesti kuntien talousresurssien niukkeneminen. Palvelualue osallistuu omalta osaltaan meneillään oleviin kuntaselvityksiin. Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä on korostettu kansalaisten omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä sekä toisaalta yleisten edellytysten luomista eri väestöryhmien liikunnan ja kulttuurin harrastamiselle sekä omaehtoiselle itsensä kehittämiselle. Liikunnallisen elämäntavan terveyttä edistävä merkitys ja mahdollisuus liikunnan harrastamiseen kaikissa elämänkaaren vaiheissa ovat keskeisiä teemoja valmisteilla olevassa liikuntalain uudistuksessa. Myös kansalaistoiminnan tukemiseen ja vertaistoiminnan merkitystä korostetaan. Eläkeläisten ja ikäihmisten osuuden kasvaessa myös päiväaikaan järjestettävien harrastusmahdollisuuksien tarve kasvaa. Valtakunnan tasolla jatkuu vuonna 2015 olevan kansallisesti merkittävän Sibelius 150 vuotta - juhlavuoden valmistelu. Nuorisotakuun toimeenpanoa jatketaan ja siihen liittyen hallitus on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista 17 vuoteen. Ehdotuksen toimeenpano on vielä avoinna, mutta nuorten pääsy koulutukseen pyritään varmistamaan tarjoamalla koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle mahdollisuutta lukio- tai ammatillisiin opintoihin ja nuoren tilanteen niin vaatiessa nivelvaiheen koulutukseen tai toimintaan. Nuorten oppisopimuskoulusta pyritään myös lisäämään. Vuoden 2014 aikana otetaan valtakunnallisesti käyttöön uudistetut koulutusten hakupalvelut sekä koulutustietopalvelut. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen koulutuksen järjestäjille. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä ja suhteellinen osuus kasvavat ja heidän edellytyksiään lukio-opintoihin parannetaan lisäämällä lukiokoulutukseen mahdollisuus järjestää maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa esitetään parannettavan huomattavasti. Ehdotettuun uuteen oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin on koottu lainsäädännössä nyt hajallaan olevat säännökset. Perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tulevat kuraattori- 58

ja psykologipalveluiden piiriin. Lain voimaantulo tulee lisäämään kuntien kustannuksia erityisesti paikkakunnalla olevien toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon palvelujen osalta. Lain käsittely on kesken, mutta sitä on esitetty tulevaksi voimaan 1.8.2014 alkaen. Lukion valtakunnallinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet uudistetaan ja tavoite on saada uudet kuntakohtaiset opetussuunnitelmat käyttöön vuonna 2016. Myös taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan ja tavoitteena on saada uudet paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön vuonna 2017. Sähköisen asioinnin kysyntä kasvaa ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tarve lisääntyy. Merkittävä muutos on mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtyminen portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. Toimintatavan muutos edellyttää sähköisten toimintaympäristöjen ja laitteiden ajanmukaisuutta, niiden tehokasta käyttöä sekä osaamisen päivittämistä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Palvelualueen painopisteet ja sitovat tavoitteet vuodelle 2014 on johdettu uudesta kaupunkistrategiasta 2014-2025. Vuoden aikana laaditaan palvelualueelle kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva konkreettinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2017. Palvelualueen toimintaa sopeutetaan supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman 2013 mukaisesti. Kaikilla avainalueilla palvelujen tarjontaa hieman supistetaan ja kuntalaisten omaa vastuuta lisätään korottamalla maksuja ja vuokria n. 5 % sekä tarkistamalla maksuperusteita. Merkittävin muutos on järvenpääläisten eläkeläisten maksuttomien uintien muuttuminen maksulliseksi. Suunniteltu kertahinta ja suunnitteilla olevan kausikortin hinta ovat merkittävästi tuettuja verrattuina normaalin eläkeläislipun hintaan. Taidepalkinto jaetaan seuraavan kerran vuonna 2015. Tilojen käyttöä tehostetaan mm. luopumalla Rokkihotellista, Myllytien nyrkkeilysalista ja kirjaston sivupisteestä Haarajoella sekä ottamalla kesällä kokonaan omaan käyttöön osittain Taito Uusimaan käytössä olevat tilat ja luopumalla ulkopuolisesta vuokratilasta. Lisäksi selvitetään Urheilukadulla olevan vapaa-ajan ja harrastuspalvelujen palvelupisteen ja Järvenpään Opiston toiminnan siirtymistä Järvenpää-talolle. Tämän kustannusvaikutus ei ole vielä tiedossa. Kirjaston merkitys henkiselle hyvinvoinnille kaupunkilaisten yhteisenä virkistymis- ja kohtaamispaikkana vahvistuu yleisen taloustilanteen heiketessä. Kirjaston toiminta keskitetään pääkirjastolle ja sähköisten palvelujen laajempaa hyödyntämistä selvitetään. Kulttuuriyhteistyötä muiden toimijoiden sekä päiväkotien ja koulujen kanssa jatketaan ja lasten kirjastopalvelut Haarajoella järjestetään yhteistyönä. Kirjaston hankintamäärärahoja pienentämistä kompensoidaan Kirkes -kirjastojen hankintayhteistyöllä. Järvenpään Opiston ja Musiikkiopiston kurssitarjontaa supistetaan, mutta opetusta järjestetään edelleen valtionosuustunteja enemmän. Musiikkiopisto kehittää edelleen vahvasti avointa opetusta, pop/jazz-opetusta, varhaisopetusta, musiikkiteknologiaa sekä kouluyhteistyötä. Musiik- 59

kiopisto tutkii myös mahdollisuutta laajentaa toimintaansa eri sidosryhmien kanssa ja aloittaa musiikkiharrastustoimintaa ikääntyneille. Järvenpään Opiston kurssitarjontaa suunnataan asiakastoiveiden perusteella aiempaa enemmän lyhyihin kursseihin, koska pitkät koko lukuvuoden kestävät kurssit peruuntuvat entistä useammin. Lapsille suunnattua opetusta pyritään järjestämään siten, että se toimii iltapäivätoimintana erityisesti 3-6-luokkalaisille. Järvenpään Opisto ja liikuntapalvelut järjestävät yhdessä monipuolista ohjattua terveysliikuntaa. Liikuntapalveluiden resurssit ovat riittävät nykyiseen palvelutuotantoon, mutta väestömäärän kasvaessa ja ikääntyessä liikunnanohjaus- ja liikuntapaikkapalveluiden kysyntä tulee lisääntymään. Liikunnallista elämäntapaa pyritään vahvistamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut on hakenut ulkopuolista rahoitusta hankkeeseen, jonka tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan laajennetun ja tehostetun yksilö- ja ryhmäliikuntaneuvonnan avulla. Harjoitushallin ylläpito on syksyllä 2013 alkanut uusi liikuntapalveluiden toiminta, joka tuo myös palvelumaksutuloja. Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia parannetaan kehittämällä yhdessä koulujen kanssa lähiliikuntapaikkoja. 3. sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä tullaan vahvistamaan kehittämällä yhteistyöfoorumin toimintaa ja luomalla yhteneväiset avustussäännöt sekä tilojen vuokrausperiaatteet. Järvenpää on aktiivisesti mukana Sibeliuksen 150-juhlavuoden valtakunnallisten tapahtumien suunnittelussa ja ennakkomarkkinoinnissa. Juhlavuoden tapahtumiin liittyy Järvenpää -talolla lokakuussa 2014 järjestettävä III Sibelius -laulukilpailujen esikarsinta ja Taidemuseon yhdessä kumppaneidensa kanssa valmistelema Aino Sibelius -näyttelyä vuoden 2015 alkuun. Kevättalvella järjestetään Järvenpää-talolla Unkarin valtion vuosijuhla ja siihen liittyen unkarilainen kulttuuriviikko yhteistyössä Unkarin suurlähetystön ja kulttuuri- ja tiedeinstituutin kanssa. Kunnan Kinon ja omien kulttuuritapahtumien tarjontaa supistetaan hieman mm. luopumalla uuden vuoden ilotulituksesta. Alueen matkailullista vetovoimaisuutta ja matkailuyhteistyötä vahvistetaan kaupunkikehityksen, alueen yrittäjien ja Tuusulan kunnan kanssa yhteisellä Haaga-Helian toteuttamalla hankkeella. Lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärä säilytetään entisenä, mutta kurssitarjontaa tiivistetään. Nuorisotakuuta toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa paikallisen suunnitelman mukaisesti ja nuorten syrjäytymisriskiä pyritään vähentämään Nuorisokeskuksen monialaisilla palveluilla ja nuorten yksilöllisillä koulutus- ja työllistymispoluilla. Kisälli-hankkeen yhteistyötä jatketaan. Järvenpään kaupungin kotouttamisohjelma vuosille 2014 2016 päivitetään ja pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto toteutetaan kaupungin ja ELY - sopimuksen mukaisesti. Erityisenä painopisteenä on alkuvaiheen ohjauksen kehittäminen. Sähköisten palvelujen kehittämisessä merkittävä muutos on sähköisen oppimisympäristön käyttöönotto lukiossa syksyllä 2014 ja valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymiseen portaittain syksystä 2016 alkaen vuoteen 2019 mennessä. 60

KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen vuoden 2014 talousarvion toimintakate on -16.513.000 euroa. Toimintakate ei poikkea merkittävästi vuoden 2013 talousarvion toimintakatteesta. Henkilöstökulujen palkan korotusvaraus (1,52 %) on 151.000 euroa, mikä katetaan muita toimintoja supistamalla ja tuloja lisäämällä. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen tulot kasvavat noin 341.000 euroa lähinnä maksujen ja vuokrien n. 5 %:n korotusten vuoksi. Suurin tulonlisäys 226.000 euroa kohdistuu vapaaaika ja harrastuspalveluihin. Järvenpääläisten eläkeläisten uintien muuttaminen maksulliseksi arvioidaan lisäävän liikuntapalvelun tuloja 30.000 euroa. Liikunnan avustuksia supistetaan 4.000 euroa ja kulttuurin avustuksia 20.000, johon sisältyy 10.000 euron Taidepalkinto. Merkittävimmät yksittäiset menolisäykset ovat harjoitushallin kevään kustannukset 50.000 euroa ja kulttuuripalvelujen juhlavuoden valmistelut 30.000 euroa. Lisäksi palvelualueen ict - palvelujen ja leasingvuokrien määrärahavarauksia keskitetään 252.000 euroa avainalueilta esikuntaan. Muut toiminnalliset muutokset ovat talousvaikutuksiltaan merkittävästi pienempiä ja avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Palvelualueen henkilöstötyövuosissa tapahtuu oppilaitosten kurssien vähentymisen seurauksena vielä kohdistamattomia pieniä muutoksia. Kaupungin yhteistoimintamenettelyn päättyessä voi tulla merkittäviä henkilöstömuutoksia, jotka eivät ole vielä tiedossa. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja sen henkilöstövaikutukset. Muita merkittäviä riskejä ovat oppilas- ja opiskeluhuoltolain voimaantulo 1.8.2014 alkaen sekä mahdollinen oppivelvollisuusiän pidentäminen vuodella. Nämä ehdotetut muutokset tulevat lisäämään kuntien kustannuksia, jotka kohdistuvat kuitenkin pääosin Lasten ja nuorten palvelualueelle. Koska päätöksenteko on kesken, mahdollisiin muutoksiin ei ole voitu varautua talousarviossa. Sähköisiin oppimisympäristöihin siirtymisen riskinä on, ettei Tieran johdolla valmisteltu sähköinen oppimisympäristö valmistu aikataulussa tai se ei sovellu aiottuun käyttöön. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuessa asiakaspalveluiden, kurssimaksujen, pääsymaksujen ym. tuotot saattavat jäädä arvioitua pienemmäksi. 61

SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Laaditaan kaupungin strategisiin ohjelmiin pohjautuva palvelualueen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2014-2017 Palvelualueen toimeenpanosuunnitelman 2014 2017 valmistuminen. Sopeutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Toteutetaan Nuorisotakuuta paikallisen suunnitelman mukaisesti ja vähennetään nuorten syrjäytymisriskiä henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen sekä koulutuksen ja työllistämisen avulla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v. määrä ja %-osuus Nuorisotyöttömien määrä ja %-osuus Nuorisokeskuksen toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki. Yhteisvalinnan ja jälkiohjauksen tulokset. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Toteutetaan Pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto kaupungin/ely - sopimuksen mukaisesti. Päivitetään kotouttamisohjelma vuosille 2014 2016 Alkuohjauksessa olevien henkilöiden, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien lukumäärät Myönnettyjen kuntapaikkojen määrä pakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Kotouttamisohjelman 2014 2016 valmistuminen Järvenpää on mukana Sibeliuksen 150-juhlavuoden valtakunnan tason valmisteluissa. Osallistuminen valtakunnallisten tapahtumien suunnitteluun ja ennakkomarkkinointiin. Sibelius -laulukilpailujen esikarsinnan toteutuminen syksyllä 2014. Aino Sibelius -näyttelyn toteuttamissuunnitelma valmis. Käynnistetään 3.sektorin ja kaupungin välinen yhteistyöfoorumi ja kehitetään yhteistyömalli. Yhteistyömallin valmistuminen sekä yhteistyöfoorumin kokousten toteutuminen keväällä ja syksyllä. Sitova tavoite Vahvistetaan liikunnallista elämäntapaa osana hyvinvoinnin edistämistä yhteistyössä muiden palvelualojen kanssa. Lähiliikuntapaikkoja rakennettu suunnitelman mukaisesti Aikaa sinulle -hankkeen käynnistyminen Liikuntaneuvontaan osallistuneiden asiakkaiden määrä ja heistä liikuntaharrastuksen aloittaneiden osuus Sitova tavoite Tietotekniikan taloudellinen, tehokas ja turvallinen käyttö. Sähköisen oppimisympäristön käyttöönoton toteutuminen ja elokuussa 2014 lukion aloittavilla opiskelijoilla henkilökohtaisessa opiskelukäytössä olevat laitteet Luotu ja otettu käyttöön prosessi laitteistojen käyttöasteen seurantaan ja tietotekniikkahankintojen arviointiin Sähköisten palvelujen tarjonta (lukumäärän muutos ) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 3 248 3 182 3 523 3 573 12,3 3 609 3 663 3 699 3 792 TOIMINTAKULUT 19 396 19 710 20 052 20 085 1,9 20 286 20 590 20 796 21 316 TOIMINTAKATE -16 147-16 529-16 529-16 513-0,1-16 677-16 927-17 097-17 524 Suunnitelman muk. poistot 213 0 0 0 0 0 0 0 Netto -16 360-16 529-16 529-16 513-0,1-16 677-16 927-17 097-17 524 62

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 1 632 426 1 709 927 1 965 927 15,0 MAKSUTUOTOT 916 752 975 686 1 006 186 3,1 TUET JA AVUSTUKSET 307 413 196 250 204 032 4,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 391 683 299 738 396 812 32,4 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 91 465 40 280 40 280 0,0 TOIMINTATUOTOT 3 248 274 3 181 601 3 572 957 12,3 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 9 650 140 9 920 382 10 139 354 2,2 PALVELUJEN OSTOT 2 611 783 2 710 491 2 759 949 1,8 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 624 198 618 968 583 500-5,7 AVUSTUKSET 321 162 327 500 303 000-7,5 MUUT TOIMINTAKULUT 6 188 482 6 133 151 6 299 656 2,7 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 7 292 336 7 149 169 7 277 902 1,8 TOIMINTAKULUT 19 395 764 19 710 492 20 085 459 1,9 TOIMINTAKATE -16 147 490-16 528 891-16 512 502-0,1 63

Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ja -kulut TUET JA AVUSTUKSET 204 032 6 % MUUT TOIMINTATUOTOT 396 812 11 % Toimintatuotot MAKSUTUOTOT 1 006 186 28 % MYYNTITUOTOT 1 965 927 55 % Toimintakulut MUUT TOIMINTAKULUT 6 299 656 31 % HENKILÖSTÖKULUT 10 139 354 50 % AVUSTUKSET 303 000 2 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 583 500 3 % PALVELUJEN OSTOT 2 759 949 14 % 64

SUORITTEET TP 2012 TA 2013 TAE 2014 KOULUTUS- JA OHJAUSPALVELUT Lukiokoulutus Opiskelijamäärä keskim. 1 014 1 020 1 020 Toimintakate eur/opiskelija (T) 5 895 5 987 5 922 - ilman sisäisiä vuokria (T) 4 481 4 589 4 507 Nuorisokeskus Nuorisokeskuksen asiakasmäärät 275 275 Toimintakate eur/asiakas (T) 1 068 1 066 VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUT Kirjastopalvelut Käynnit yhteensä 300 060 575 000 620 000 Lainat, kpl 714 280 720 000 710 000 Kokonaiskulut eur/asukas 45 45 43 Kirjastojen taloudellisuusmittari (T) 1,11 1,09 Liikuntapalvelut Ohjatun liikunnan ohjaustunnit 3 994 4 100 3 950 Liikuntapaikkojen käyttötunnit 32 372 34 000 42 000 Nettomenot / asukas (T) 80 # 78 Järvenpään Opisto Kokonaistuntimäärä yht. 13 222 13 800 14 000 Nettomenot eur/tunti (T) 49 48 45 Musiikkiopisto Kokonaistuntimäärä yht. 24 675 24 515 24 810 Kokonaisoppilasmäärä 910 870 930 Nettomenot eur/tunti (T) 46 45 KULTTUURI- JA TAPAHTUMAPALVELUT Kulttuuripalvelut Tuettujen ja järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä 112 213 140 Kulttuuritapahtumien kävijämäärät yht. 14 150 # 36 000 39 400 Kulttuurikohteiden kävijämäärät yht. 7 476 6 500 7 000 Toimintakate eur/asukas (T) 52 53 50 X tietoa ei saatavilla # luku ei vertailukelpoinen T tuottavuusmittari 65

TEKNINEN PALVELUKESKUS Vastuuhenkilö Varpu Paakinaho-Heikkinen Toiminta-ajatus / Tehtävät Tekninen palvelukeskus on muu toiminnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on teknisen lautakunnan ohjauksessa tuottaa tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä teknisiä palveluita kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä kuntalaisille. Palvelutuotannon järjestämisessä palvelukeskus toimii osana kaupungin Konsernipalveluita. Tuotettavat palvelut määritellään osana kaupungin toiminnan järjestämistä sekä konserniohjausta. Lautakunnan tehtävänä on tehdä palvelualueille ehdotus sen tehtäväalaan kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisen periaatteista ja hinnoittelusta sekä vaihtoehdoista. Tekninen palvelukeskus jakautuu organisatorisesti kolmeen kokonaisuuteen (ns. avainalueeseen): kiinteistöpalvelut, kaupunkitekniikka ja käyttäjäpalvelut. Avainalueiden lisäksi palvelukeskuksessa toimii palvelukeskuksen päällikön alaisuudessa yhteinen esikunta, joka vastaa palvelukeskuksen yhteisistä tehtävistä. Yksikkö järjestää kuntalaisille peruspalveluina yleisten alueiden ja liikenneväylien sekä puistojen kunnossapidon. Yksikkö vastaa toimitilojen ylläpidosta sekä siivous- ja ravitsemispalveluista mahdollistaen näin kaupungin muiden yksiköiden palvelutuotannon. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2018 Valtakunnallisina trendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien talousahdinko lisääntyy (rakenteelliset muutokset edessä; kunta- ja palvelurakenneuudistus). Palvelujen kehittämisen linjaukset ovat kohti suurempia ja kustannustehokkaampia palvelukokonaisuuksia, organisaation osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamista, markkinoiden tehokkaampaa hyödyntämistä, prosessimaista toimintaa sekä palvelusopimuskäytäntöä. Alueellisina kehitystrendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien yhdistymishanke: Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Tekinsen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. Asiakastarpeet, vaatimustasot ja palvelumäärät lisääntyvät Palvelutuotantoa voidaan tehostaa edelleen parantamalla asiakaslähtöisiä palveluketjuja, lisäämällä sähköisiä palveluja sekä hyödyntämällä henkilöstön moniammatillista osaamista ja markkinoita. Osaamista ja resursseja tarvitaan etenkin viestintään, hankintojen läpivientiin, lainsäädännön ja sopimusjuridiikan hallintaan, tilojen sisäilma-asioiden hoitamiseen ja valvontatehtäviin. Muutokset työkulttuurissa painottuvat lähivuosina etenkin asiakaspalvelun, sähköisten palvelujen ja moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. 66

KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Talouden tasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Talousarviovuoden keskeisenä tavoitteena tulee olemaan uuden organisaation mukaisen toiminnan käynnistäminen ja liittymäpintojen hallinta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kanssa. Merkittävin kehittämisalue tulee olemaan kaupungin kiinteistö- ja tilaomistajuuden kehittäminen (omistajaohjaus). Ravitsemispalvelutoiminnoissa selvitetään mahdollisuuksia vähentää ruokahävikkiä ja biojätteen määrää ja kokeilla palvelutalojen ja koulujen lounasajan tähderuoan myymistä ulos omakustannushintaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Talousarvio edellyttää toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. Talousarvio on tehty nykyisen, voimassaolevan organisaation ja siihen kohdistuvien, tiedossa olevien muutosten mukaisena. Tulopuolella maksuja ja taksoja esitetään osin korotettavaksi. Jätehuollon maksut menevät jatkossa kuntien yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi. Puolmatkan kaatopaikan sulkemiseen on kirjanpidossa varauduttu tekemällä taseeseen pakollinen varaus, tilinpäätöksessä 2012 varaus oli 3,9 miljoonaa. Vanhan kaatopaikan sulkemiseen ei voida enää taksassa kerätä varoja, näin ollen talousarvion ulkoiset tulot ovat reilut 600 000 euroa pienemmät verrattuna vuoteen 2013. Vuoden 2014 talousarvio on valmisteltu normaalin talvikauden edellyttämin resurssein. Mahdolliseen kovaan talveen reagoidaan talousarviomuutoksella vuoden 2014 aikana. Ylläpitovuokriin liittyvä rakenteellinen muutos valmisteltiin omistajaohjauksen terävöittämiseksi Tilakeskuksen ja Teknisen palvelukeskuksen välillä. Ylläpitovuokrat (n. 7,2 Me) siirrettiin Tilakeskukseen ja tavoitteena on, että Tekniseen palvelukeskukseen jää puhtaasti operatiivinen palveluiden tuottaminen. Uudessa toimintamallissa kiinteistön ylläpitoihin liittyvien töiden tilaajana toimii Tilakeskus. Talousarvio on valmisteltu nykyisellä toiminnan organisointitasolla. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Talousarvio on tehty nykyisen, voimassaolevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion muutosten mukaisena. Talouden tasapainottamistyön kautta on kaupungissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita ja eläköityvien tehtävien tarkastelua tulee tehostaa kullakin palvelualueella. 67

KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2014-2018 Ulkoisten tulojen aleneminen 600 000 eurolla on pysyvä muutos ja siten myös suunnitelmavuosien talouteen vahvasti vaikuttava tekijä. ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Teknisen palvelukeskuksen osalta talousarviossa pysymisen ja palveluiden tuottamista koskevat merkittävimmät riskit liittyvät mm. poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin (kylmä talvi, lumisateet, nollakelivaihtelujen liukkaudet jne.), energian ja muiden hankintojen yksikköhintojen nousuun budjetoidusta, tulokertymän pienenemiseen budjetoidusta (määrät ja hinnat), palvelujen määrien, laatutasojen ja kustannusten nousuun budjetoidusta, esimiestason ja avainhenkilöstön mahdollisiin irtisanoutumisiin, taloudentasapainottamishankkeen toimenpanoon 1.1.2014 alkaen. Käynnissä olevan kaupunkitason mittavan kehittämistyön lisäksi tulee yksikössä olla resursseja panostaa myös sisäiseen kehitystyöhön palveluiden järjestämisen, talouden, riskien ennakoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmista (töiden priorisointi). SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Teknisen palvelukeskuksen tilatarpeen määrittäminen ja tiivistäminen Suunnitelma tilatarpeista valmis 4/2014 Keittiökapasiteetin päivittäminen Keittiökapasiteettisuunnitelma 2013 päivitetään palveluverkkosuunnitelman tarpeita vastaavaksi 8/2014 Sitova tavoite Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely sisäisille asiakkaille Yhteenvetoraportti laadittu ja tulokset analysoitu 10/2014 TEKNINEN PALVELUKESKUS 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 21 223 21 107 21 092 16 301-22,8 16 695 15 463 15 995 16 235 VALMIST. OMAAN KÄYTT. 1 503 1 313 1 332 1 332 1,5 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 30 045 27 343 27 690 22 168-18,9 20 476 20 088 20 444 20 750 TOIMINTAKATE -7 319-4 923-5 266-4 535-7,9-3 781-4 625-4 449-4 515 Suunnitelman muk. poistot 2 618 0 0 0 0 0 0 0 Netto -9 937-4 923-5 266-4 535-7,9-3 781-4 625-4 449-4 515 68

TEKNINEN PALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % MYYNTITUOTOT 13 251 789 13 348 122 15 502 472 16,1 MAKSUTUOTOT 23 056 18 092 18 144 0,3 TUET JA AVUSTUKSET 13 613 109 500 90 000-17,8 MUUT TOIMINTATUOTOT 7 934 285 7 631 295 690 600-91,0 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 17 336 331 17 684 819 13 409 016-24,2 TOIMINTATUOTOT 21 222 743 21 107 009 16 301 216-22,8 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 503 277 1 312 731 1 332 000 1,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 9 475 711 10 226 781 10 062 345-1,6 PALVELUJEN OSTOT 12 866 068 9 054 086 7 182 025-20,7 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 6 107 961 6 384 641 3 468 317-45,7 MUUT TOIMINTAKULUT 1 595 281 1 677 496 1 455 344-13,2 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 3 911 187 3 040 560 2 303 590-24,2 TOIMINTAKULUT 30 045 020 27 343 004 22 168 031-18,9 TOIMINTAKATE -7 318 999-4 923 264-4 534 815-7,9 69

Tekninen palvelukeskus toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin MAKSUTUOTOT 18 144 0 % Toimintatuotot TUET JA AVUSTUKSET 90 000 1 % MUUT TOIMINTA- TUOTOT 4 % MYYNTITUOTOT 15 502 472 95 % PALVELUJEN OSTOT 7 182 025 32 % Toimintakulut AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 3 468 317 16 % HENKILÖSTÖKUL UT 10 062 345 45 % MUUT TOIMINTAKULU T 1 455 344 7 % 70

KESKEISET SUORITTEET Kiinteistöpalvelut TP 2012 KTA 2013 KS 2014 TA-2013-2014 % Ylläpitovuokra e/m2/kk 3,74 3,94 3,84-2,5 Kaupunkitekniikka TP 2012 KTA 2013 KS 2014 TA-2013-2014 % Kadut Aurauskerrat 27 14 14 0,0 Katuja km 208 202 203 0,5 Kevytväyliä km 99 102 103 1,0 Jalkakäytäviä km 30 32 32 0,0 Yksityisteitä km 22 22 22 0,0 Viherpalvelut Rakennetut puistot ha 108 110 110 0,0 Hoidettavia puistometsiä ha 250 250 250 0,0 Luonnonsuojelualueet ha 94 94 95 1,1 Käyttäjäpalvelut TP 2012 KTA 2013 KS 2014 TA-2013-2014 % Siivouspalvelut e/m2/kk 2,06 2,52 2,52 0,0 Ravitsemispalvelut e/ateria - Kouluruokailu 2,30 2,07 2,04-1,4 - Päiväkotiruokailu 3,05 2,92 2,96 1,4 - Potilasruokailu 4,77 4,57 5,04 10,3 71

KAUPUNKIKEHITYS Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus/ Tehtävät: kehitysjohtaja Minna Karhunen Kaupunkikehitys vastaa yhdestä kaupungin viidestä ydinprosessista eli elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisesta. Kaupunkikehityksen keskeisempiä asiakkaita ovat asukkaat ja yritykset. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden, kuten esimerkiksi valtion aluehallinnon sekä Helsingin seudun muiden kuntien kanssa. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, yleissuunnittelu, asemakaavoitus, maankäyttö- ja karttapalvelut, kaupunkitekniikan suunnittelupalvelut sekä rakennusvalvonta. Lisäksi kaupunkikehitys vastaa kadunpidon järjestämisestä sekä tielainsäädäntöön ja pysäköinninvalvontaan liittyvistä asioista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2014-2018 Talouden yleinen heikkeneminen on uhka kaupunkikehitykselle. Asunto- ja yritystonttien kysyntä reagoi talouden muutoksiin herkästi, jolloin maanmyyntitulot ja rakennusvalvonnan tulot eivät toteudu talousarvion mukaisesti. Toisaalta rakennusmarkkinoiden hiljentyessä kärkihankkeet saattavat toteutua arvioitua edullisemmin. Suhdannetilannetta voidaan hyödyntää myös valmistautumalla maanhankinnalla, kaavoituksella ja suunnittelulla uuteen nousuun. Suunnittelujänne pitenee. Kaavoituksessa suunnitteluprosesseille jää enemmän aikaa. Sähköiset palvelut helpottavat lupamenettelyjä. Työllisyystilanteen ennustetaan edelleen heikkenevän ja se saattaa nostaa työllisyydenhoidon kustannuksia. Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Kaupunkikehityksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2014 Talouden tasapainottaminen tulee vaikuttamaan Kaupunkikehityksen toimintaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2014 Talousarvio edellyttää todennäköisesti toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. 72

KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2014 Talouden tasapainottamistyön kautta on henkilöstöpalveluissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita. Eläkkeelle jäävien henkilöiden tehtävien tarkastelua tulee tehostaa. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITTELUVUOSINA 2014-2017 ARVIO RISKEISTÄ Ei tiedossa olevia merkittäviä muutoksia. Henkilöstömäärä pienenee ja asiakaspalautteet lisääntyvät. Riskinä on että henkilöstö ei selviydy tehtävistään ja osaava henkilöstö hakeutuu muualle. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Sitova tavoite Elinvoimainen keskusta: Keskustan kehittämisen ja hankkeiden eteneminen Keskustan osayleiskaava ja hankkeet etenevät. Tupalankulman hanke käynnistyy ja Perhelän neuvotteluissa ratkaisu. Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka: Tiivistämällä löydetään uusia rakennettavia yritystontteja. Poikkitien yritysalueen kaavoitus etenee. Uusien tonttien määrä Sitova tavoite Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka: mukainen asuntotuotantotavoite saavutetaan sopimusaikana Toteutunut asuntotuotanto Helsingin seudun aiesopimuksen KAUPUNKIKEHITYS 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 3 634 3 587 3 622 3 640 1,5 3 686 3 749 3 843 3 920 VALMIST. OMAAN KÄYTT. 348 272 234 234-14,0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 10 058 9 282 9 374 9 408 1,4 9 285 9 444 9 680 9 874 TOIMINTAKATE -6 075-5 423-5 518-5 534 2,0-5 599-5 695-5 837-5 954 Suunnitelman muk. poistot 78 0 0 0 0 0 0 0 Netto -6 154-5 423-5 518-5 534 2,0-5 599-5 695-5 837-5 954 73

KAUPUNKIKEHITYS TULOSLASKELMA TP 2012 KTA 2013 TA 2014 TA 2013-2014 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 302 804 272 500 194 500-28,6 MAKSUTUOTOT 715 661 707 240 722 500 2,2 TUET JA AVUSTUKSET 492 094 589 500 588 500-0,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 123 592 2 017 838 2 134 750 5,8 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 75 386 10 000 10 000 0,0 TOIMINTATUOTOT 3 634 151 3 587 078 3 640 250 1,5 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 348 446 272 000 234 000-14,0 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 4 666 982 4 860 799 4 817 360-0,9 PALVELUJEN OSTOT 2 448 296 2 618 666 2 728 335 4,2 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 232 346 273 440 225 180-17,6 AVUSTUKSET 1 172 434 47 500 59 700 25,7 MUUT TOIMINTAKULUT 1 537 879 1 482 072 1 577 853 6,5 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 560 495 558 788 619 148 10,8 TOIMINTAKULUT 10 057 937 9 282 477 9 408 428 1,4 TOIMINTAKATE -6 075 340-5 423 399-5 534 178 2,0 74

Kaupunkikehityksen toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Toimintatuotot MYYNTITUOTOT 194 500 5 % MUUT TOIMINTATUOTOT 2 134 750 59 % MAKSUTUOTOT 722 500 20 % TUET JA AVUSTUKSET 588 500 16 % MUUT TOIMINTAKULUT 1 577 853 17 % Toimintakulut AVUSTUKSET 59 700 1 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 225 180 2 % HENKILÖSTÖKULU T 4 817 360 51 % PALVELUJEN OSTOT 2 728 335 29 % 75

SUORITTEET Kaupunkikehityksen suoritteet *talousarvion suoritteet Yleissuunnittelu TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs. 108 80 74 80 80 Asemakaavoitus TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Poikkeusluvat / käsitelty* 23 20 11 20 20 Asemakaavat/nimikkeitä 75 75 76 70 80 Asemakaavat / työn alla 17 18 17 20 20 Asemakaavat / hyväksytty* 4 4 6 10 10 Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Erill. tonttijaot ja niiden muutokset 30 38 22 25 28 Kiinteistötoimitukset* 76 58 61 60 60 Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin 82 128 50 55 55 Rakennuspaikan merkitsemiset 140 122 100 100 100 Rakennusten sijaintikatselmukset 183 160 177 160 160 Rakennusvalvonta TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Valmistuneet asunnot (kpl)* - erilliset pientalot* 82 92 83 90 90 - rivi- ja ketjutalot* 24 81 78 70 70 - asuinkerrostalot* 34 148 332 130 130 - asunnot yhteensä* 140 174 493 290 290 Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 )* 224265 334619 180259 160000 160000 Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl)* 429 474 420 400 400 Valmistuneet rakennukset (m 3 )* 279166 232032 269023 160000 200000 Valmistuneet rakennukset (kpl)* 142 236 212 170 170 Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA-ehd 2014 Suunnittelukohteita 37 42 46 46 76

JÄRVENPÄÄN VESI Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät toimitusjohtaja Ari Kaunisto Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. SITOVAT TAVOITTEET Sitova tavoite Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa. Järvenpään Vesi 1 000 e TP 2012 KTA 2013 TAE 2014 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT 6 954 7 460 7 690 7 690 3,1 7 820 7 820 7 820 7 820 VALMIST. OMAAN KÄYTT. 2 0 100 100 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 3 230 3 292 3 329 3 334 1,3 3 301 3 301 3 301 3 301 TOIMINTAKATE 3 726 4 168 4 460 4 456 6,9 4 519 4 519 4 519 4 519 Suunnitelman muk. poistot 1 968 1 877 2 079 2 079 10,8 2 299 2 477 2 638 2 735 Netto 1 758 2 291 2 381 2 377 3,7 2 220 2 042 1 881 1 784 77

TULOSLASKELMAOSA 2014-2018 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on esitetty harmaalla pohjalla (Järvenpään Veden toimintakatteen oltava vähintään taulukossa esitetty). TA 2014 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) 70 951 7 690 78 641 Toimintamenot -267 176-3 234-270 410 Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) -196 225 4 456-191 769 Maanmyyntivoitot 5 200 5 200 TOIMINTAKATE -191 025 4 456-186 569 Verotulot 172 052 0 172 052 Kunnallisvero 155 431 155 431 Yhteisövero 4 411 4 411 Kiinteistövero 12 209 12 209 Valtionosuudet 25 139 25 139 Verorahoitus yhteensä 197 191 0 197 191 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 374 374 Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) 1 850 1 850 Korkomenot -1 586-1 586 Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) -6-1 407-1 413 VUOSIKATE 6 799 3 049 9 848 Poistot -11 441-2 079-13 520 Satunnaiset tulot 2 213 2 213 Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS -2 429 970-1 459 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -2 429 970-1 459 Asukasluku 31.12. 40 534 40 534 40 534 Toimintatulot / Toimintamenot % 28,5 237,8 31,0 Vuosikate eur / asukas 168 75 243 Vuosikate / Poistot % 59,4 146,6 72,8 78

TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) 72 736 7 820 80 556 72 692 7 820 80 512 Toimintamenot -274 290-3 301-277 591-282 753-3 301-286 054 Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) -201 554 4 519-197 035-210 061 4 519-205 542 Maanmyyntivoitot 6 450 6 450 6 350 6 350 TOIMINTAKATE -195 104 4 519-190 585-203 711 4 519-199 192 Verotulot 180 661 0 180 661 191 577 0 191 577 Kunnallisvero 163 613 163 613 174 766 174 766 Yhteisövero 4 599 4 599 4 117 4 117 Kiinteistövero 12 449 12 449 12 694 12 694 Valtionosuudet 24 888 24 888 24 639 24 639 Verorahoitus yhteensä 205 549 0 205 549 216 216 0 216 216 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 374 374 374 374 Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) 1 850 1 850 1 850 1 850 Korkomenot -1 658-1 658-1 631-1 631 Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) -6-1 407-1 413-6 -1 407-1 413 VUOSIKATE 11 005 3 112 14 117 13 092 3 112 16 204 Poistot -12 721-2 299-15 020-13 793-2 477-16 270 Satunnaiset tulot 2 141 2 141 2 487 2 487 Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS 425 813 1 238 1 786 635 2 421 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 425 813 1 238 1 786 635 2 421 Asukasluku 31.12. 41 264 41 264 41 264 41 965 41 965 41 965 Toimintatulot / Toimintamenot % 28,9 236,9 31,3 28,0 236,9 30,4 Vuosikate eur / asukas 267 75 342 312 74 386 Vuosikate / Poistot % 86,5 135,4 94,0 94,9 125,6 99,6 79

TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) 76 391 7 820 84 211 78 600 7 820 86 420 Toimintamenot -296 881-3 301-300 182-309 046-3 301-312 347 Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) -220 490 4 519-215 971-230 446 4 519-225 927 Maanmyyntivoitot 6 800 6 800 6 300 6 300 TOIMINTAKATE -213 690 4 519-209 171-224 146 4 519-219 627 Verotulot 198 442 0 198 442 208 948 0 208 948 Kunnallisvero 181 112 181 112 191 073 191 073 Yhteisövero 4 374 4 374 4 531 4 531 Kiinteistövero 12 956 12 956 13 344 13 344 Valtionosuudet 24 639 24 639 24 639 24 639 Verorahoitus yhteensä 223 081 0 223 081 233 587 0 233 587 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 374 374 374 374 Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) 1 850 1 850 1 850 1 850 Korkomenot -1 645-1 645-1 668-1 668 Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus peruspääomasta kaupungille) -6-1 407-1 413-6 -1 407-1 413 VUOSIKATE 9 964 3 112 13 076 9 991 3 112 13 103 Poistot -14 782-2 638-17 420-15 635-2 735-18 370 Satunnaiset tulot 1 237 1 237 1 237 1 237 Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS -3 581 474-3 107-4 407 377-4 030 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -3 581 474-3 107-4 407 377-4 030 Asukasluku 31.12. 42 637 42 637 42 637 43 319 43 319 43 319 Toimintatulot / Toimintamenot % 28,0 236,9 30,3 27,5 236,9 29,7 Vuosikate eur / asukas 234 73 307 231 72 302 Vuosikate / Poistot % 67,4 118,0 75,1 63,9 113,8 71,3 80

RAHOITUSOSA 2014 2018 TA 2014 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Tulorahoitus Vuosikate 6 799 3 049 9 848 Satunnaiset erät 2 213 2 213 Tulorahoituksen korjauserät -5 200-5 200 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -24 109-4 000-28 109 Rahoitusosuudet inv.menoihin 3 573 3 573 Käyttöomaisuuden myyntitulot 6 077 6 077 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. -10 647-951 -11 598 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 342 253 9 595 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 303 700 2 003 Rahoitustoiminta yhteensä 10 645 953 11 598 Kassavarojen muutos -2 2 0 Kassavarat 31.12. 0 Asukasluku 31.12. 40 534 Nettolainanotto 9 342 253 9 595 Lainakanta 31.12. 61 787 Lainat e/asukas 1 524 Investointien tulorahoitus % 40,1 81

TS 2015 TS 2016 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate 11 005 3 112 14 117 13 092 3 112 16 204 Satunnaiset erät 2 141 2 141 2 487 2 487 Tulorahoituksen korjauserät -6 450-6 450-6 350-6 350 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -20 960-4 000-24 960-19 135-4 000-23 135 Rahoitusosuudet inv.menoihin 4 238 4 238 2 633 2 633 Käyttöomaisuuden myyntitulot 6 859 6 859 6 913 6 913 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. -3 167-888 -4 055-360 -888-1 248 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 800 253 2 053-1 003 253-750 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 302 700 2 002 1 299 700 1 999 Rahoitustoiminta yhteensä 3 102 953 4 055 295 953 1 248 Kassavarojen muutos -65 65 0-65 65 0 Kassavarat 31.12. 0 0 Asukasluku 31.12. 41 264 41 965 Nettolainanotto 1 800 253 2 053-1 003 253-750 Lainakanta 31.12. 63 840 63 090 Lainat e/asukas 1 547 1 503 Investointien tulorahoitus % 68,1 79,0 TS 2017 TS 2018 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate 9 964 3 112 13 076 9 991 3 112 13 103 Satunnaiset erät 1 237 1 237 1 237 1 237 Tulorahoituksen korjauserät -6 800-6 800-6 300-6 300 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -14 752-4 000-18 752-15 152-4 000-19 152 Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 663 1 663 1 773 1 773 Käyttöomaisuuden myyntitulot 7 163 7 163 6 663 6 663 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. -1 525-888 -2 413-1 788-888 -2 676 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos 161 253 414 422 253 675 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 299 700 1 999 1 301 700 2 001 Rahoitustoiminta yhteensä 1 460 953 2 413 1 723 953 2 676 Kassavarojen muutos -65 65 0-65 65 0 Kassavarat 31.12. 0 0 0 0 Asukasluku 31.12. 42 637 43 319 Nettolainanotto 161 253 414 422 253 675 Lainakanta 31.12. 63 504 64 179 Lainat e/asukas 1 489 1 482 Investointien tulorahoitus % 76,5 75,4 82

JOHDON VERTIN VERTAILUTIEDOT VUOSILTA 2008-2012 83

JOHDON VERTIN VERTAILUTIEDOT VUOSILTA 2008-2012 84

80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Taseen jäämä ja lainakanta (emo) 2011-2018 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Taseen jäämä, 1000 eur Lainakanta (emo), 1000 eur 30 000 Vuosikate ja nettoinvestoinnit 2011-2018 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate, 1000 eur Nettoinvestoinnit, 1000 eur 85

INVESTOINTIOSA 2014 2018 Investointiohjelma eroaa talouden tasapainottamisohjelmasta Metsonmäen investointihankkeen poistumisen (-1,4 Me) ja Kuntapro:hon (+ 0,2 Me) mahdolliseen liittymiseen liittyvän osakemerkinnän varauksen osalta. Kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kärki-investoinnit on esitetty havainnollisuuden vuoksi omana eränään, mutta sitovuustaso on kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä. Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erän jaosta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien välillä päättää kaupunginhallitus. Investointiosan jälkeen on esitetty irtaimisto- ja leasinglimiitin jako palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kesken. 1000 eur 2013 KV 10.12.2012 2014 2015 2016 2017 2018 INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV+TK) -2 228-2 070-3 090-2 190-1 220-1 330 Kaupunki (sis. Järvenpään vesi) ulkoiset tulot -80-1 503-1 148-443 -443-443 tulot yhteensä -2 308-3 573-4 238-2 633-1 663-1 773 sisäiset menot 2 228 2 070 3 090 2 190 1 220 1 330 ulkoiset menot 18 080 26 039 21 870 20 945 17 532 17 822 menot yhteensä 20 308 28 109 24 960 23 135 18 752 19 152 netto 18 000 24 536 20 722 20 502 17 089 17 379 Korjausvelka Valtuustoon nähden sitovat erät INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) -2 228-2 070-3 090-2 190-1 220-1 330 Kaupunki (ilman Järvenpään vesi) ulkoiset tulot -80-1 503-1 148-443 -443-443 tulot yhteensä -2 308-3 573-4 238-2 633-1 663-1 773 menot 16 308 24 109 20 960 19 135 14 752 15 152 netto 14 000 20 536 16 722 16 502 13 089 13 379 KALUSTO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET tulot 0 0 0 0 0 0 menot 700 700 700 700 700 700 netto 700 700 700 700 700 700 MAA- JA VESIALUEET tulot -80-80 -80-80 -80-80 menot 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 netto 920 920 920 920 920 920 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT tulot -350 Peruskorjaushankkeet menot 3 959 10 861 5 020 5 020 5 000 5 000 netto 3 959 10 511 5 020 5 020 5 000 5 000 menot 2 410 3 880 3 880 3 880 3 860 3 860 Muut rakennukset, jakamaton määräraha menot 1 280 2 400 3 500 3 500 3 480 3 480 Työ- ja toimintakeskuksen keittiö menot 200 900 0 Toimitilojen käytettävyyskorjaukset menot 200 200 200 200 200 200 Keittiökoneet ja laitteet menot 30 30 30 30 30 30 Kiinteistöjen pihat menot 300 300 100 100 100 100 Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet menot 50 50 50 50 50 50 Seutulantalon LPA menot 350 Talotekniikan investoinnit menot 350 350 350 350 350 350 Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen menot 350 350 350 350 350 350 Rakennusten toiminnalliset muutokset menot 240 240 240 240 240 240 Sivistystoimen tilojen toiminnalliset muutokset menot 180 180 180 180 180 180 Sos. ja terv.toimen tilojen toiminn. muutokset menot 60 60 60 60 60 60 Talonrakennusinvestoinnit tulot -350 menot 6 041 netto 609 5 691 200 200 200 200 Talonrakennusinvestoinnit tulot -350 menot 5 841 netto 409 5 491 tulot Rakennusten suunnittelu menot 200 200 200 200 200 200 Sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset menot 350 350 350 350 350 350 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) -2 228-2 070-3 090-2 190-1 220-1 330 ulkoiset tulot (ARA ja Ely) 0-710 -705 0 0 0 tulot yhteensä -2 228-2 780-3 795-2 190-1 220-1 330 menot 10 349 11 048 13 940 12 115 6 210 6 610 netto 8 121 8 268 10 145 9 925 4 990 5 280 86

KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT sisäiset tulot (JV) -1 386-750 -1 555-1 230-310 -300 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET ulkoiset tulot (ARA) 0-210 -205 0 0 0 tulot yhteensä -1 386-960 -1 760-1 230-310 -300 menot 4 808 3 210 4 410 6 510 1 790 1 430 netto 3 422 2 250 2 650 5 280 1 480 1 130 Kadut, uudisrakentaminen sisäiset tulot (JV) -1 386-750 -1 555-1 230-310 -300 ulkoiset tulot (ARA) 0-210 -205 0 0 0 tulot yhteensä -1 386-960 -1 760-1 230-310 -300 menot 4 808 3 210 4 410 6 510 1 790 1 430 netto 3 422 2 250 2 650 5 280 1 480 1 130 Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset tulot (JV) -300-300 -300-300 -300-300 menot 930 930 930 930 930 930 netto 630 630 630 630 630 630 Lepola I sisäiset tulot (JV) 0 0 0-20 menot 184 132 0 870 netto 184 132 0 850 0 0 Lepola II sisäiset tulot (JV) -642-200 -20 0 menot 1 608 1 200 300 200 netto 966 1 000 280 200 Lepola III sisäiset tulot (JV) -74-250 -280-460 0 0 ulkoiset tulot (ARA) -210-205 0 0 0 tulot yhteensä -74-460 -485-460 0 0 menot 471 530 810 2 480 200 0 netto 397 70 325 2 020 200 0 Pajalan alue sisäiset tulot (JV) -150 0-90 0-10 0 menot 350 50 460 750 460 500 netto 200 50 370 750 450 500 Reservikomppania sisäiset tulot (JV) -190 0 0 menot 490 278 80 netto 300 278 80 Keskustan kehittäminen sisäiset tulot (JV) -400 0 0 0 menot 1 000 0 0 0 netto 600 0 0 0 Saunaniitty sisäiset tulot (JV) -30 0 ulkoiset tulot (ARA) menot 775 90 netto 745 90 Metsonmäki (Emalikatu ja Emalikadun jatke) sisäiset tulot (JV) 0 0 0 menot 0 0 0 netto 0 0 0 Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset tulot (JV) -465-320 0 0 menot 830 1 090 200 0 netto 365 770 200 0 Alhotien alue sisäiset tulot (JV) -130 menot 190 netto 60 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT sisäiset tulot (JV) -842-1 320-1 535-960 -910-1 030 ulkoiset tulot Ely) 0-500 -500 0 0 0 tulot yhteensä -842-1 820-2 035-960 -910-1 030 menot 5 541 7 838 9 530 5 605 4 420 5 180 netto 4 699 6 018 7 495 4 645 3 510 4 150 Kadut, korjausrakentaminen sisäiset tulot (JV) -812-1 230-1 385-795 -700-775 ulkoiset tulot (Ely) 0-500 -500 0 0 0 tulot yhteensä -812-1 730-1 885-795 -700-775 menot 3 941 5 908 7 240 3 215 2 100 2 600 netto 3 129 4 178 5 355 2 420 1 400 1 825 Yleisten alueiden viimeistely sisäiset tulot (JV) menot 200 200 200 300 300 300 netto 200 200 200 300 300 300 Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset tulot (JV) -50-45 -100-100 -100-100 menot 300 145 300 300 300 300 netto 250 100 200 200 200 200 Poikkitien parantaminen sisäiset tulot (JV) -267-500 -510 0 0 0 ulkoiset tulot (Ely) -500-500 0 tulot yhteensä -1 000-1 010 0 menot 1 778 3 800 4 300 800 0 0 netto 1 511 2 800 3 290 800 0 0 Tanhukuja, Joukonkatu, Lumikkokatu sisäiset tulot (JV) -55 menot 130 netto 75 Tataarikuja, Kiviojantie ja Pykälistöntie sisäiset tulot (JV) -45-95 menot 325 230 netto 280 135 Kirjastokadun Lpa sisäiset tulot (JV) -40 menot 270 netto 230 Katujen peruskorjaus sisäiset tulot (JV) -400-600 -600-600 -600-600 menot 1 200 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 netto 800 900 900 900 900 900 Katujen peruskorjaus sisäiset tulot (JV) -40 Keudan liittymä, Aarne Arvosenkuja, Aholan la-parkki menot 240 netto 200 Jouluvalaistus sisäiset tulot (JV) menot 33 33 55 35 netto 33 33 55 35 87

Perhelä sisäiset tulot (JV) -75 menot 500 netto 425 Linnaistenkuja sisäiset tulot (JV) -85 menot 230 netto 145 Holvikiven asuntoalue sisäiset tulot (JV) -90 0 menot 290 50 netto 200 50 Levysepänkadun varastoalue sisäiset tulot (JV) 0 menot 60 netto 60 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset tulot (JV) 0-60 -120-135 -180-225 menot 350 410 860 1 100 1 400 1 700 netto 350 350 740 965 1 220 1 475 Puistot sisäiset tulot (JV) -60-60 -60-75 -75 menot 410 400 400 500 500 netto 350 340 340 425 425 Rantapuisto (Silkkiuikku 2012, 2013 100 teur) sisäiset tulot (JV) 0-60 -75-105 -150 menot 100 0 460 500 700 1 000 netto 100 0 400 425 595 850 Liikuntapaikat sisäiset tulot (JV) menot 250 200 200 200 netto 250 0 0 200 200 200 Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset tulot (JV) -30-30 -30-30 -30-30 menot 900 1 020 1 030 890 670 730 netto 870 990 1 000 860 640 700 Katuvalaistus menot 250 200 210 220 0 0 Asfalttipäällysteiden uusiminen menot 400 500 500 500 500 500 Haarajoen kunnallistekniikka menot 150 150 150 0 0 0 Nummenkylä menot 0 Keskustan viiheralueiden perusparantaminen menot 30 30 30 30 30 30 Viitoituksen uusiminen menot 30 40 40 40 40 0 Liikenneturvallisuus sisäiset tulot (JV) -30-30 -30-30 -30-30 menot 100 100 100 100 100 100 netto 70 70 70 70 70 70 Muu rakentaminen menot 350 500 400 400 250 150 Asematunnelin peruskorjaus menot 0 150 150 150 150 150 Maankaatopaikan laajennus menot 200 200 200 200 50 0 Valokuitukaapelointi menot 50 50 50 50 50 0 Hulavesienhallinta menot 100 Pajalantien ak menot 100 OSAKKEET JA OSUUDET tulot 0-363 -363-363 -363-363 menot 300 500 300 300 1 842 1 842 netto 300 137-63 -63 1 479 1 479 Osakkeiden myynti tulot 0-363 -363-363 -363-363 Kiljavan sairaala menot 300 300 300 300 300 300 Terveystalo menot 1 542 1 542 Kuntapro menot 200 88

JÄRVENPÄÄN VESI, YHTEENSÄ tulot 0 0 0 0 0 0 sisäiset menot (Kaupunki) 2 228 2 070 3 090 2 190 1 220 1 330 ulkoiset menot 1 772 1 930 910 1 810 2 780 2 670 menot yhteensä 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 netto 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 KÄRKI-INVESTOINNIT tulot 0 0 0 0 0 0 JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (kaupunki) 1 386 750 1 555 1 230 310 300 ulkoiset menot menot yhteensä 1 386 750 1 555 1 230 310 300 netto 1 386 750 1 555 1 230 310 300 Kadut, uudisrakentaminen tulot 0 0 0 0 0 0 sisäiset menot 1 386 750 1 555 1 230 310 300 netto 1 386 750 1 555 1 230 310 300 Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset menot 300 300 300 300 300 300 Lepola I sisäiset menot 0 0 0 20 0 0 Lepola II sisäiset menot 642 200 20 0 0 0 Lepola III sisäiset menot 74 250 280 460 0 0 Pajalan alue sisäiset menot 150 0 90 0 10 0 Reservikomppania sisäiset menot 190 0 0 0 0 0 Keskustan kehittäminen sisäiset menot 400 0 0 0 Saunaniitty ulkoiset tulot sisäiset menot 30 netto 30 Metsonmäki (Emalikatu ja Emalikadun jatke) sisäiset menot 0 0 Poikkitien yritysalueen itäosa sisäiset menot 465 320 0 0 Alhotien alue sisäiset menot 130 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET, MUUT tulot JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (Kaupunki) 842 1 320 1 535 960 910 1 030 ulkoiset menot 1 772 1 930 910 1 810 2 780 2 670 menot yhteensä 2 614 3 250 2 445 2 770 3 690 3 700 netto 2 614 3 250 2 445 2 770 3 690 3 700 Kadut, korjausrakentaminen sisäiset menot 812 1 230 1 385 795 700 775 ulkoiset menot 1 772 1 930 910 1 810 2 780 2 670 menot yhteensä 2 584 3 160 2 295 2 605 3 480 3 445 Katujen peruskorjaus sisäiset menot 400 600 600 600 600 600 Katujen peruskorjaus (Keudan liittymä, Aarne Arvosenkuja, sisäiset menot 40 Aholan la-parkki) JV:n 100 % omat investoinnit ulkoiset menot 1 772 1 930 910 1 810 2 780 2 670 Poikkitien parantaminen sisäiset menot 267 500 510 0 0 0 Tanhukuja, Joukonkatu, Lumikkokatu sisäiset menot 55 Perhelä sisäiset menot 0 0 0 0 75 Holvikiven asuntoalue sisäiset menot 90 Linnaistenkuja sisäiset menot 85 Tataarikuja, Kiviojantie, Pykälistöntie sisäiset menot 45 95 Kirjastokadun LPA sisäiset menot 40 Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset menot 50 45 100 100 100 100 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset menot 0 60 120 135 180 225 Puistot sisäiset menot 0 60 60 60 75 75 Rantapuisto sisäiset menot 0 0 60 75 105 150 Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset menot 30 30 30 30 30 30 Liikenneturvallisuus sisäiset menot 30 30 30 30 30 30 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINNIT sisäiset tulot (JV+TK) -1 386-750 -1 555-1 230-310 -300 YHTEENSÄ ulkoiset tulot 0-210 -205 0 0 0 tulot yhteensä -1 386-960 -1 760-1 230-310 -300 sisäiset menot 1 386 750 1 555 1 230 310 300 ulkoiset menot 4 808 3 210 4 410 6 510 1 790 1 430 menot yhteensä 6 194 3 960 5 965 7 740 2 100 1 730 netto 4 808 3 000 4 205 6 510 1 790 1 430 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINTIEN JA MAANMYYNTIVOITTOJEN TARKASTELUA netto (1000 eur) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lepola I 184 132 0 870 0 0 Lepola II 1 608 1 200 300 200 0 0 Lepola III 471 320 605 2 480 200 0 Pajalan alue 350 50 460 750 460 500 Reservikomppania 490 278 80 0 0 0 Keskustan kehittäminen 0 0 1 000 0 0 0 Saunaniitty 775 90 0 0 0 0 Metsonmäki (Emalikatu ja Emalikadun jatke) 0 0 0 0 0 0 Poikkitien yritysalueen itäosa 0 0 830 1 090 200 0 Alhotien alue 0 0 0 190 0 0 Suunnittelu 930 930 930 930 930 930 Yhteensä 4 808 3 000 4 205 6 510 1 790 1 430 Maanmyyntivoitot 6 909 5 200 6 450 6 350 6 800 6 300 89

90

Irtaimisto- ja leasinghankinnat 2014 Kaupunginhallitus päättää, että investointiosan Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erä sekä leasinglimiitti vuonna 2014 jaetaan alla olevan taulukon mukaisesti palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien kesken. Palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia sitoo myönnetty kokonaissumma. Listassa olevat hankinnat ovat palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien antamia alustavia ehdotuksia. IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur KONSERNIPALVELUT 50 000 KONSERNIPALVELUT 30 000 Taloushallinnon ohjelmien päivitys 50 000 Tietokoneet 30 000 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE 294 000 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE 207 000 Perusopetus: opettajien ja oppilaiden työ- ja luokkapisteiden kalusto 100 000 Kopiokoneet ja tulostimet 10 500 Käsityö- ja kotitalousluokkien varustuksen uusiminen 35 000 AV laitteistot 45 000 Liikuntasalien varustus 10 000 ATK -laitteet 151 500 Opettajien työpisteet ja muut tilat, uusien vakanssien kalusteet 53 000 Ergonomiakalusteet 50 000 Kotitalousluokkien liedet 10 000 Purunpoisto 36 000 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 94 000 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 285 000 Musiikkiopiston opetustilan kalusteet 14 000 Sibelius-salin flyygeli 100 000 Musiikkiopiston soittimet soitinlainaamosta 15 000 Latukone 110 000 Pianot 20 000 AV-tekniikka 30 000 Opetusvälineistöä 10 000 ATK-laitteet 45 000 Kirjaston ATK-kaapelointi 35 000 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE 102 000 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN 465 000 PALVELUALUE Varautumismateriaalia (mm. patja, huovat) 10 000 Atk-laitteet 150 000 Yhteinen Terassi ja Ikähyvä earkisto 150 000 Terveyskeskussairaala ProConsona; sosiaalipalvelut ja 15 000 ajanvarausjärjestelmien lisäominaisuudet Koneelliset Decubitus -patja 13 000 Effica; suun terveydenhuoltojärjestelmän 35 000 lisäominaisuudet Potilassänkyjä ja patjoja 8 000 Pegasos; potilastietojärjestelmän lisäominaisuudet 15 000 Terveyskeskussairaala yhteensä 21 000 CAD-CAM laitteisto (tietokoneavusteinen paikan 100 000 valmistus Avosairaanhoito Uusien vastaanottohuoneiden kalustus 18 000 Avosairaanhoito yhteensä 18 000 Suun terveydenhuolto Pienlaitteita: UÄ-laite, valokovettajat, juurikanavamittarit 20 000 Hoito-Unit 25 000 Suun terveydenhuolto yhteensä 45 000 Mielenterveysyksikkö Ryhmähuoneen kalustus 8 000 Mielenterveysyksikkö yhteensä 8 000 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE 52 000 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE 0 Erityisasuminen Yhdistelmänosturit/Lehmusto 2 kpl 5 000 Timecon-työajanseuranta 22 000 Pitkäaikaishoito yhteensä 27 000 kts. Terveyspalvelut Kotihoito Omaishoidon tukikeskuksen kalustus 25 000 Kotihoito yhteensä 25 000 91

IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2014 eur TEKNINEN PALVELUKESKUS 0 TEKNINEN PALVELUKESKUS 75 000 Henkilöautot palvelualueille 3 kpl 45 000 Atk-laitteet 30 000 Kaluston lunastus n. 5% jäännösarvolla leasingajan päätyttyä KAUPUNKIKEHITYS 108 000 KAUPUNKIKEHITYS 80 000 Kartastot 20 000 Atk-laitteet 60 000 Suunnitelmapalautejärjestelmä 10 000 GPS-kartastoyksikkö 20 000 Cooperinkulman kahvilan kalustaminen 25 000 Sade-hankke 15 000 Facta-kuntarekisterin lisäosiot 28 000 JÄRVENPÄÄN VESI 3 000 Sijoitus- ja kaivuulupien sähköisen asioinnin kehittäminen 10 000 Atk-laitteet 3 000 -yhteinen hankinta Tekpan kanssa (kustannus jakautuu 50%/50%) YHTEENSÄ 700 000 YHTEENSÄ 1 145 000 92

LIITTEET RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT LIITE 1 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET LIITE 2 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 3 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA LIITE 4 93

94 Järvenpään kaupunki LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT Hallintosäännössä määrätään kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja kaupunginjohtajalle kuuluvasta ratkaisuvallasta. Em. säännön 32-34 :ssä määrätään viranhaltijoiden taloudellisesta vastuusta koskien johtamaansa hallintoyksikköä. Taloudellista päätösvaltaa yhdenmukaistetaan valtuustn päätöksellä: Hallintosäännön 41 :n mukaisesti toimielimet ja viranhaltijat voivat siirtää ratkaisuvaltaa edelleen alaisilleen toimielimille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Toimivallan siirrosta pidetään luetteloa konsernipalveluissa. INVESTOINTIOSA päättäjä raja ( ) 1. Maa- ja vesialueiden, yhteisosuuksien ja rakennusten ostaminen, myyminen, vaihtaminen ja lunastaminen valtuusto kaupunginhallitus yli 1.000.000 alle 1.000.000 2. Irtaimiston kertahankinnat kaupunginhallitus yli 170.000 lautakunta 85.000-169.999 palvelualuejohtaja alle 85.000 tekninen johtaja/tilajohtaja alle 85.000 kehitysjohtaja alle 85.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle 170.000 3. Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli 85.000 palvelualuejohtaja alle 85.000 tekninen johtaja/tilajohtaja alle 85.000 kehitysjohtaja alle 85.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 85.000 talousjohtaja alle 85.000 4. Rakennushankkeet ja projektit, kokonaiskustannusarvio kaupunginhallitus yli 2.000.000 lautakunta/johtokunta/konsernipalveluiden 850.000-2.000.000 - hankesuunnitelman hyväksyminen, osalta kaupunginhallitus - suunnittelu- ja urakkasopimusten hyväksymiset palvelualuejohtaja alle 850.000 - palvelu- ja materiaalisopimusten hyväksymiset tekninen johtaja/tilajohtaja alle 850.000 kehitysjohtaja alle 850.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 850.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 850.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle 850.000 - hyväksytyn kokonaiskustannusarvion sisällä hankkeiden ja projektien toteutus ratkaisuvaltarajojen puitteissa - tarveselvityksen ja hankkeen ensikertaisen kalustamisen hyväksyy käyttäjäpalvelualueen tai muun yksikön ko. toimielin tai viranomainen 5. MRL:n 104 ja 108 :n mukaiset sopimukset kehitysjohtaja yli 20.000 kaupungingeodeetti alle 20.000 6. Puitesopimusten vuosihankinnat kaupunginhallitus yli 2.000.000 lautakunta 850.000-2.000.000 palvelualuejohtaja alle 850.000 tekninen johtaja/tilajohtaja alle 850.000 kehitysjohtaja alle 850.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 850.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 850.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 850.000 kaupunginjohtaja alle 850.000

KÄYTTÖTALOUSOSA päättäjä raja ( ) A. Puitesopimusten vuosihankinnat, kertahankinnat, leasing-hankinnat lautakunta yli 850.000 ostopalvelu- sopimukset palvelualuejohtaja alle 850.000 Useampivuotisten ostopalvelusopimusten hankintapäätöksen tekijä tekninen johtaja/tilajohtaja alle 850.000 määräytyy hankinnan kokonaisarvon mukaan (energia, jätehuolto jne.) kehitysjohtaja alle 850.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 850.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 850.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 850.000 kaupunginjohtaja alle 850.000 B. Helpotus, maksuvapautus, vahingonkorvauksen myöntäminen kaupunginhallitus yli 15.000 lautakunta 10.000-14.999 palvelualuejohtaja alle 10.000 tekninen johtaja/tilajohtaja alle 10.000 kehitysjohtaja alle 10.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 10.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 10.000 konsernipalveluiden osalta talousjohtaja alle 15.000 C. Avustukset avustuksista päättää lautakunta konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 5.000 kaupunginjohtaja alle 5.000 D. Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli 85.000 palvelualuejohtaja alle 85.000 tekninen johtaja/tilajohtaja alle 85.000 kehitysjohtaja alle 85.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 teknisen palvelukeskuksen päällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 85.000 kaupunginjohtaja alle 85.000 95

LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET Palvelussuhdeturva ja yhteistoiminta Valtuusto on 11.11.2013 82 kokouksessaan päättänyt talouden tasapainottamisohjelmasta. Tehty päätös on ollut välttämätön kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja kaupungin velkaantumisen hillitsemiseksi. Talouden tasapainottamisohjelma sisältää henkilöstömenoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä yhteensä lähes 13 Meuroa, tästä henkilöstösopimuksen osuus on 1,5 Meuroa. Toimenpiteet jakaantuvat vuosille 2014-2016. Henkilöstöön kohdistuvat säästötavoitteet ovat niin merkittäviä, että kaupunginhallitus päätti 9.10.2013 185 käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelumenettelyn. Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole suljettu pois mitään yhteistoimintalain mukaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Näitä neuvoteltavia asioita ovat olleet työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, palvelujen ulkoistamisselvitykset, osa- aikaistamiset, irtisanomiset, lomautukset sekä muut mahdolliset merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, ennen niitä selvitetään irtisanomisuhan alla olevan työntekijän /viranhaltijan mahdollisuudet sijoittua toiseen työtehtävään tai uudelleen koulutukseen. Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat irtisanomisten lisäksi edellä kuvatut muutokset palvelussuhteen ehdoissa, näistä muutoksista neuvotellaan työntekijän/viranhaltijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen lopullista päätöstä. Yhteistoimintamenettelyn toteutumisesta vastaa työyksikön esimies. Yhteistoimintamenettelyn hoitamiseksi on kaupungissa laadittu yhteinen menettelytapa, jota ohjataan Johdon asiantuntijapalveluista. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Meneillään olevista yhteistoimintaneuvotteluista johtuen henkilötyövuosien määrät tarkentuvat loppuvuodesta. Henkilötyövuosien määrät vuodelle 2014 tulevat olemaan sitovia. Henkilötyövuosien toteumaa (työpanosta) seurataan ja sen toteumaa raportoidaan kuukausittain. Mikäli htv:n toteumalukuihin sisältyy ylitysuhkaa koko kaupungin tasolla, on palvelualueilla ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Henkilöstömäärä voi kasvaa ainoastaan määriteltyjen henkilötyövuosien rajoissa. Mikäli palvelutuotannon lisäyksestä tai palvelujen tuottamistavan muutoksesta johtuen henkilötyövuosien määrää joudutaan vuoden aikana lisäämään, tuodaan muutetut luvut laskelmineen erillisesti päätöksentekoon. Kaupunkistrategiaan perustuvat uudistetut henkilöstösuunnitelmat laaditaan vuoden 2014 aikana. Vuoden aikana uusia virkoja/ tehtäviä voidaan näin ollen perustaa vain niihin tehtäviin, jotka sisältyvät talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin henkilötyövuosien lisäykseen. Virkoja perustetaan vain viranomaistehtäviä ja julkisen vallan käyttöä varten, päätöksen viran perustamisesta tekee kaupunginhallitus, työsuhteisia toimia ei erikseen perusteta. 96

Rekrytointilupakäytäntöä on tiukennettu ja lupaa tulee hakea kaikkiin yli neljä kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin. Lupaa haetaan sähköisen järjestelmän kautta. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajat myöntävät rekrytointiluvat, jotka perustuvat hyväksyttyihin henkilötyövuosien määrään. Määräaikaista henkilöstöä voidaan ottaa vain silloin, kun määräaikaisuuteen on olemassa perustellut syyt. Yhteistoimintamenettelyn perusteella tehtyjen päätösten vaikutuksista rekrytointiin annetaan esimiehille erikseen. Suunnitellut lomautukset tulevat vaikuttamaan rekrytointilupia tiukentavasti. Palkan korotukset ja muut sopimusmuutokset Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Palkkoja korotetaan valtakunnalliseen sopimukseen perustuen 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Sopimuskorotuksilla tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin ja vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille ja hammaslääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti vasta vuoden 2015 alusta. Henkilökohtaisten lisien kiintiö tarkistetaan vuosittain. Kiintiö on palkkasummasta 1,3 % kaikilla muilla sopimusaloilla, paitsi lääkärisopimuksessa, jossa kiintiö on 3,5 %. Johdon asiantuntijapalvelut vastaa keskitetysti kiintiön tarkistuksesta ja antaa sen perusteella tarvittaessa erilliset ohjeet lisien tarkistamiseen. Henkilökohtaisten lisien myöntäminen työntekijälle perustuu aina hyvään, normaalista poikkeavaan, työsuoritukseen. Päätöksen henkilökohtaisesta lisästä tekee aina kyseinen esimies arvioituaan työsuorituksen annetun ohjeen perusteella. Työnvaativuuden arviointi ja siihen perustuvat palkkausjärjestelmien johdonmukainen uudistamistyö jatkuu vuoden 2014 aikana. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu vuosina 2010-2013 TS ja LS - sopimusten osalta. Myös kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) työnvaativuuden arviointijärjestelmän uudistamista hinnoitteluryhmittäin on tehty viime vuosien aikana. Vuoden 2014 aikana tullaan edelleen uudistamaan KVTES:n esimiestasojen 97

Kannustevapaat Työhyvinvointi 3 ja 4 osalta sekä lähihoitajien osalta. Vuoden 2014 aikana arvioidaan ja selkiytetään vastuita, kaupungin toimintamallia ja rakenteita palkkojen määrittämisprosessin osalta. Tuloksellisesta työnteosta henkilöstön palkitsemisesta on käytössä erilaiset palkitsemisen keinot; pikapalkkio Sukkela ja innovaatiopalkkio. Palkitsemisesta on annettu erilliset ohjeet. Henkilöstösopimukseen sisältyvästä palkitsemisesta - työtehtävien hoitamisesta tai jakamisesta, kun jokin tehtävä jätetään täyttämättä - menettelystä on laadittu erilliset ohjeet. Muu palkkojen korottaminen, tehtäväkohtaisten palkkojen ja tuntipalkkojen osalta voidaan tehdä ainoastaan oleellisten työnvaativuusmuutosten perusteella. Esimiehillä ei ole oikeutta päättää työntekijöiden palkkojen korottamisesta. Kunta-alan sopimuksissa 2014 2016 on otettu myös huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Palkattomia harkinnanvaraisia työlomia tai virkavapaita suositaan aina, kun se työjärjestelyjen perusteella on mahdollista. Ohjeen kannustevapaiden myöntämisestä perusteella työntekijä/viranhaltija voi hakea harkinnanvaraista palkatonta työlomaa ja virkavapaata enintään kolme viikkoa siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu työlomaan tai virkavapaaseen. Työhyvinvoinnin eri toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja rooleja selkiytetään, yhteistyön tavoitteena on tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa sellaisiin tilanteisiin työyhteisöissä, jotka saattavat johtaa palvelujen tuloksellisuuden ja työelämän laadun heikkenemiseen, työntekijöiden työkyvyn alenemiseen, sairauspoissaolojen lisääntymiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. Keskeisinä toimijoina ovat lähiesimiehet, työterveyshuolto, työntekijät ja HR:n asiantuntijat. Aktiivinen aikainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Aktiivisen tuen - mallin toimintatapa otetaan koko organisaatiossa vuoden aikana käyttöön. 98

LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS Järvenpään Veden johtokunta 8.10.2013 29 99

100

KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ, TOIMINNASSA, TALOUDESSA JA HENKILÖSTÖSSÄ 2014-2018 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Järvenpään Vesi on Järvenpään kaupungin omistama vesiliikelaitos. Järvenpään Vesi toimii kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmien mukaisesti. Järvenpään Vedellä on oma johtokunta ja Järvenpään Vesi toimii kaupunginhallituksen alaisena vesiliikelaitosyksikkönä. Järvenpään Vesi toimii yhteistyössä kaupunkikehitys-yksikön kanssa (KAUKE). Järvenpään Veden käyttö- ja investointikulut katetaan johtokunnan hyväksymillä taksoilla ja maksuilla. Toimintaa on kehitetty ja pyritään edelleen kehittämään suuntaan, jossa laitos toimii itsenäisempänä taloudellisena yksikkönä. Järvenpään Veden toimintaympäristön muutoksia ei ole laitoksen koon tai normaalitoiminnan suhteen tulossa. Alueellista yhteistyötä jatketaan edelleen lähialueen vesihuoltolaitoksien ja yhteistyökumppanien kanssa. Investointiohjelman toteuttamista uusilla kaava-alueilla jatketaan, kun kaupungin merkittäviä kärkihankkeita toteutetaan. Järvenpään Vesi on vahvasti mukana näiden hankkeiden toteuttamisessa jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Vesihuollon verkostojen uusimiseen tarvittavia investointeja pyritään toteuttamaan Järvenpään Veden pitkän ja lyhyen tähtäimen vesihuollon verkostojen saneerausohjelmien mukaisesti. Saneerausohjelmia on hyödynnetty suunnitelmallisessa verkostojen uusimisen suunnittelussa ja uusimisessa, huomioiden kaupungin kadunrakentamisen saneerausohjelman tavoitteet. Saneerausohjelmilla saadaan saneerausinvestoinnit kohdennetuiksi kriittisimpiin ja tuottavimpiin hankkeisiin. Toteutusta tehdään yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kaupunkitekniikan rakentamisyksikön kanssa tai muina ostopalveluina. Järvenpään Veden tiedottamista on kehitetty, kun tiedottamiseen liittyvä tiedottamissuunnitelma valmistui vuonna 2011. Tiedottamisen parantamiseen ja investointihankkeiden toteuttamiseen palkattiin vuoden 2013 alussa uusi rakennuttajainsinööri. Tiedottamista vesihuollon osalla on terävöitetty ja kehitetty tiedottamissuunnitelman mukaisesti. Hulevesiverkoston asemaa osana vesihuoltoa ja toisaalta osana kadunpitoa on pyritty huomioimaan vesihuollon, katusuunnittelun ja kaava-alueiden toteuttamisessa. Ilmastonmuutos ja toisaalta tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttavat jatkossa merkittäviä paineita erityisesti hulevesien hallintaan. Hulevesien johtamista ei voida jatkossa hoitaa yksinomaan viemäröimällä ja putkikokoja kasvattamalla, vaan se tulee huomioida alueellisen rakentamisen kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa mm. viivytysaltaiden rakentamista ja alueellisten pintamateriaalien valintaa vettä läpäiseviksi. Hulevesiasioiden selkiyttämiseksi Järvenpään kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden johdolla tehtiin Järvenpään hulevesisuunnitelma 2013. Järvenpään Vesi osallistui myös tämän suunnitelman tekemiseen. Hulevesisuunnitelman avulla hulevesien hallintaa, siihen liittyvää vastuunjakoa ja eri toimijoiden rooleja on selkiytetty. Hulevesisuunnitelmassa on pyritty huomioimaan uuden vesihuoltolain tuomat muutokset, vaikkakin uusi vesihuoltolaki on vielä valmistelussa ja tullee vuoden 2014 aikana voimaan. Uuden lain mukaan hulevesien järjestäminen siirtyy kaupungin vastuulle. Vuoden 2014 aikana kaupungin ja Järvenpään Veden välistä toimintaa hulevesiasioissa tulee selkeyttää ja huomioida muuttuvat toiminnat ja vastuut palvelusopimuksessa. 101

KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA Talouteen merkittävästi vaikuttavina vuonna 2014 ja tulevina taloussuunnitelmavuosina ovat investoinnit uusien kaava-alueiden (kärkihankkeet) toteuttamisessa. Kärkihankkeiden toteuttaminen on hyvin tärkeää, jotta kaupunki kehittyisi suunnitellusti ja jotta uusia alueita saadaan rakennetuksi kasvutarpeen mukaisesti. Vesihuollon rakentaminen on ensimmäisiä konkreettisia toimintoja, joita uusien kaava-alueiden rakentamisen toteuttamisessa tehdään. Uusia kaava-alueita rakennetaan useasti pehmeiköille, jolloin joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä kantavien rakenteiden saavuttamiseksi. Tämä lisää kustannuksia, mutta takaa toimivamman vesihuollon, koska putkien painuminen estetään. Vuonna 2014 vesihuollon verkostojen uusimista jatketaan, vaikka kaupungin kärkihankkeet ovatkin suurena osana investoinneissa mukana. Vesihuoltoa laajennetaan myös Pietilä - Haarajoki osayleiskaava-alueella. Laajennukset sijoittuvat lähinnä pohjavesialueille, jolloin olemassa olevien kiinteistöjen jätevesihuoltoa saadaan pohjavesialueelta kunnalliseen jätevesiviemäröintiin. Investointien määrän tasoksi vuodelle 2014 ja tuleville suunnitelmavuosille on Järvenpään Veden johtokunnassa määritetty 4,0 M. Tällä investointitasolla pyritään pitämään lainanottotaso ja taksojen korotustarpeet kohtuullisella tasolla. Investoinnit jakautuvat vuonna 2014 suhteessa n. 1,15 M kärkihankkeille, n. 1,32 M kadun korjausrakentamisen yhteydessä vesihuollon uusimiseen ja n. 1,53 M Järvenpään Veden 100 % vesihuollon kohteisiin. Vuonna 2014 talouteen vaikuttavina muutoksena on yleiskustannuksien nousu ja mm. puhdistettavaksi toimitetun jäteveden kustannustason nousu, kun Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä on korottamassa käyttömaksua 15 %. Myös Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymä on nostamassa heiltä ostettavan talousveden hintaa n. 3 %. Talousarvioon suuresti vaikuttavana tekijänä on myös kuluttajilta laskutettavan veden määrän arvioitu vähentyvän talousveden osalla n. 30 000 m³ ja jäteveden osalla 50 000 m³ tulevan vuoden talousarviossa. Vaikuttavina tekijöinä näissä on teollisuuden veden käytön vähentyminen ja yleisesti vedenkäytön vähentyminen kotitalouksissa, johtuen mm. vähemmän vettä käyttävistä kodin laitteista. Talousarviossa on huomioitu vuodelle 2014 talousveden käyttömaksujen osalle 5 %:n ja jäteveden käyttömaksujen osalle 6 %:n korotus. Perusmaksujen osalle on huomioitu 5 %:n korotus. Korotuksien perusteena on investointien rahoittaminen, yleiskustannusten nouseminen ja erityisesti johdettavan jäteveden käsittelyn kustannustason nousu. Taksojen korotuksilla pyritään tarvittava lainamäärä minimoimaan. Investointitason ollessa n. 4 M on lainan tarvetta kuitenkin jäämässä n. 250 000 / suunnitelmavuosi. Käyttö- ja perusmaksujen korotuksien vaikutus keskimääräiselle omakotikiinteistölle vuonna 2014 (veden käyttö n.150 m³/a) on noin 38 vuodessa, sis. arvonlisäveron. Taloudessa käyttävän veden hinta on 0,0048 /l. Veden hinta on hyvin edullinen, kun vesi tulee kotiin toimitettuna hanasta ja poistuu kätevästi jätevesiviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Toimintakate on 2014 talousarviossa 4,454 M. Vuoden 2014 osalta talousarvioehdotuksesta on jäämässä ylijäämää 968 449, joka voidaan siirtää investointivaraukseen vuosille 2015 ja 2016 vesihuollon investointikohteelle Järvenpään Veden 100 % omat investoinnit. Tällä tehdään vesihuoltoverkostoihin tehtyjen saneerausohjelmien mukaisia verkostosaneerauksia ja Haarajoki - Pietilä osayleiskaavaalueelle laajennettavaa vesihuoltoa. 102

Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on palvelumaksusopimuksen mukaan sovittu 6 % peruspääomasta. Tämä tarkoittaa vuosittain 1,4 M tuloutusta kaupungille eli noin 18 % laitoksen liikevaihdosta. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ Järvenpään Vesi toimii hyväksytyn henkilöstösuunnitelman ja htv- tavoitteiden mukaisesti. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Investointimäärärahat asettavat paineita investointiprosessin hallintaan ja riittävän ennakoivaan suunnitteluun. Investointikohteiden toteutusta tehdään yhteistyössä kaupunkikehityksen suunnittelupalveluiden ja teknisen palvelukeskuksen kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden kanssa. Investointikohteita toteutetaan kaupungin omana työnä ja urakointina. Vuoden 2013 aikana laadittiin haja-asutusalueita / osayleiskaava-alueita koskeva Pietilä - Haarajoki tarkennettu yleissuunnitelma. Vuoden 2014 aikana vesihuoltoa laajennetaan tällä alueella, aloittaen ensivaiheessa alueilta jotka sijaitsevat pohjavesialueilla, joissa on jo olemassa olevia kiinteistöjä. Alueen laajennukset toteutetaan Järvenpään Veden toimesta. Vesihuollon saneeraussuunnitteluohjelmia hyödynnetään verkoston toimintavarmuuden lisäämiseen ja vuotojen määrän kasvun pysäyttämiseen. Saneerausohjelmilla verkostosaneeraukset saadaan tarkemman suunnitelmallisen toteutuksen alaiseksi. Suunnittelua ja verkostojen kuntotutkimuksia saadaan tehtyä ennakoidusti valmiiksi. Saneeraustoiminnoissa pyritään toteutukset tekemään kaivamattomilla menetelmillä mikäli mahdollista. Talousarviovuonna panostetaan edelleen toiminnan asiakaslähtöisyyden, viestinnän ja tiedottamisen parantamiseen esim. tehtävien saneeraustöiden yhteydessä. Oikea-aikaista tiedottamista lisätään mm. investointikohteiden toteuttamisen osalla ja hyvän vastaanoton saanut Järvenpään Vesi- tiedotuslehti julkaistaan vuoden 2014 alkupuolella. Myös vesihuollon häiriötilanteiden parempaan hallintaan panostetaan edelleen. Vuonna 2010 päivitetyt / valmistuneet valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja tukevat hyvin erilaisien häiriötilanteiden hoitamista. Valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on myös edelleen, että koko henkilöstö osallistuu laitoksen toiminnan ja prosessien kehittämiseen. ARVIO TOIMIALAN RISKEISTÄ Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Toiminnallisena riskinä on henkilökunnan vähyys, esimerkiksi maailmanlaajuisen sairausepidemian yhteydessä taikka talousveden saastumisen yhteydessä. Talousveden saastuminen on myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Riskinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Rankkasateiden riskienhallintaa auttaa Järvenpään Hulevesisuunnitelma 2013, jossa hulevesiasioihin liittyvää toimintaa ja vastuita on koko kaupungin alueella ja eri organisaatioiden välillä selkiytetty. 103

Todennäköisyys näihin riskeihin on kuitenkin pieni ja riskien pienentämiseksi on jo tehty viime vuosien aikana merkittäviä selvityksiä ja parannuksia. Vuoden 2010 aikana valmistuneet / päivitetyt valmiussuunnitelmat, Järvenpään Veden kriisiohje, viestintäohje ja varallaolijan käsikirja antavat valmiuden ja ohjeistuksen riskitilanteiden ennakointiin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi henkilöstön vesihuollon koulutukset mm. vesipassin suoritus, toimintaohjeiden selkeytys, asiakkaille teetetyt vesioppaat pienentävät riskitilanteitä ja niiden syntymistä. Kriisitilanneharjoituksia pyritään järjestämään yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja naapurikuntien vesihuoltolaitoksien kanssa. Myös verkostojen uusimiseen on panostettu ja uusimistyötä on tehty hyvin alueellisina kokonaisuuksina. Verkostojen toiminnan riskin pienentämiseen vaikuttaa jo tehdyt ja nyt suunnittelun alla olevat vesihuollon uusimistyöt. Taloudellisena riskinä on yleisesti valtion ja kuntien heikko taloudellinen tilanne, mikä aiheuttaa myös heijastusvaikutuksia vesihuoltoon. Järvenpään Vesi pyrkii kuitenkin mm. omilla taksa-tarkennuksilla vaikuttamaan omaan toimintaansa ja sitä kautta turvaamaan vesihuollon toiminnan. Taloudellisena riskinä on investointiohjelman toteuttaminen suunnitellusti. Henkilökunnan rajallinen määrä, kilpailutus, kiristyneet ohjeistukset ym. lisäävät toteuttamisen valmistelussa, toteutuksessa ja työn valvonnassa riskiä. Keinoina riskien vähentämiseen on hyvä suunnittelu, konsulttien käyttö, työn teettäminen ulkopuolisilla ja urakointi pitkäaikaisilla puitesopimuksilla. Investointiohjelman toteuttamiseen ja muidenkin riskien hallintaan auttaa merkittävästi vuoden 2013 alussa palkattu rakennuttajainsinööri. 1 JOHDON VERTIN VERTAILUTIEDOT Vertailutiedot vuodelta 2012 eivät ole vielä valmistuneet. 104

105

106