ALAJÄRVEN KAUPUNKI KORTTELI 30 -ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

1-1 ALAJÄRVEN KAUPUNKI KORTTELI 30 -ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaupunginvaltuuston hyväksymä.. 12.12.2011 Jouni Laitinen / Jenny Jungar Alajärven kaupunki

SISÄLTÖ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Sijainti ja vaikutusalue 3 1.2 Yhteystiedot 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 2. LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Yleiskuvaus 5 2.2 Rakennuskanta 7 2.2.1 Päärakennus (asuinrakennus) 7 2.2.2 Aitta 8 2.2.3 Liiteri 8 2.2.4 Navetta 8 2.2.5 Talli 9 2.2.6 Arvottaminen 9 2.3 Maisema 9 2.4 Väestö 9 2.5 Palvelut 9 2.6 Työpaikat 9 2.7 Virkistys 10 2.8 Liikenne 10 2.9 Tekninen huolto 10 2.10 Maanomistus 10 3. SUUNNITTELUTILANNE 10 3.1 Maakuntakaava 10 3.2 Yleiskaava 11 3.3 Asemakaava 11 3.4 Pohjakartta 12 3.5 Osalliset 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 13 5. KAAVALUONNOSVAIHE 13 5.1 VE1 14 5.2 VE2 15 5.3 VE3 16 5.4 VE4 17 5.5 Vertailu 17 5.6 Jatkosuunnittelu 18 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 18 6.1 Yleiskuvaus 18 6.2 Laajuustiedot 19 6.3 Kaavan vaikutukset 19 6.4 Havainnollistaminen 19 7. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 22 8. ALUEEN TOTEUTTAMINEN 22 Erillisliitteenä Kaavaehdotuskartta 1:1000 ALAJÄRVEN KAUPUNKI 2 Ramboll

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee korttelia 30, puutarha- ja kasvihuone-, puisto- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 30, maisemallisesti arvokasta peltoaluetta sekä puisto- ja katualuetta. 1.1 Sijainti ja vaikutusalue Suunnittelun kohteena on noin 0,65 hehtaarin kokoinen alue, joka sijaitsee Alajärven ydinkeskustan itäosassa, Alajärven kirkon ja hautausmaan luoteispuolella seurakunnan kirkkoherranviraston vieressä. Asemakaavan muutos koskee korttelia 30, sitä ympäröivää puutarha-aluetta sekä puutarha-alueen ja vesialueen (Alajärven) välistä osaa puistosta. Suunnittelualue rajautuu luoteessa puistoalueeseen, koillisessa Alajärveen, sekä kaakossa kevyenliikenteenreittiin. Suunnittelualueen itäkulmalla rannassa sijaitsee venesatama/ venevalkama. Etelässä ja lounaassa suunnittelualue rajautuu Alapihantiehen. Alueen sijainti on osoitettu kuvassa 1. Kuva 1. Asemakaavan muutosalueen sijainti. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 3 Ramboll

1.2 Yhteystiedot Asemakaavan muutos toteutetaan yhteistyönä Alajärven kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n Kokkolan toimipisteen kesken. TILAAJAN YHTEYSTIEDOT: Järvi-Pohjanmaan tekninen lautakunta Tekninen toimisto/ Maankäyttö ja mittaus Multiantie 27 A 63800 SOINI Yhteyshenkilö: kaavoituspäällikkö Heikki Joensuu Puh. (06) 2412 2274, 044 2970 264 S-posti: heikki.joensuu@alajarvi.fi KONSULTTI: Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen (maankäytön suunnittelu) Suunnittelija, arkkit.yo Jenny Jungar (avustava suunnittelu) Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA Puh. 020 755 7604 Faksi 020 755 7602 Hankkeen vastuuhenkilö: Jouni Laitinen Puh. 020 755 7609 sähköposti: jouni.laitinen@ramboll.fi 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Alueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaava (asemakaavan muutos). Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelia 30 ja sitä ympäröivää puutarha-aluetta siten, että mahdollistetaan alueen kehittäminen. Muutoksen yhteydessä ratkaistaan mahdollisen uuden asuinrakennuksen sijoittaminen suunnittelualueelle sekä tutkitaan pihapiirin vähemmän arvokkaiden rakennusten/rakennusosien purkamismahdollisuuksia. Muutoksen yhteydessä tarkistetaan pihapiirin rakennuksia koskevat suojelumääräykset. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 4 Ramboll

2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleiskuvaus Rakennukset muodostavat tyypillisen eteläpohjalaisen pihapiirin. Pihapiiri rakennuksineen kuului Alajärven kirkon miljööseen, joka sisältyi Museoviraston ja Ympäristöministeriön "Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt" (RKY 1993) valikoimaan. Pihapiiri rakennuksineen ei kuitenkaan kuulu RKY 2010 valikoimaan vaikkakin se rajautuu nykyiseen Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset RKY alueeseen. Pihapiiristä ja sen rakennuskannasta on tehty inventointi diplomityössä 2008 (Edla Mäkelä, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, 16.1.2008). Diplomityössä tutkittiin myös pihapiirin lisärakennusmahdollisuuksia (lähinnä uutta asuinrakennusta) sekä havainnollistettiin ratkaisun maisemallisia vaikutuksia. Diplomityön lähtökohtana vaihtoehdoissa oli, että uusi asuinrakennus sijoittuisi nykyisen pihapiirin ulkopuolelle. Kuva 2. Näkymä korttelin kaakkoispuolelta Alajärven järvialueelle. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 5 Ramboll

Kuva 3. Ulkorakennukset. Kuva 4. Korttelijulkisivu järvelle (koilliseen). ALAJÄRVEN KAUPUNKI 6 Ramboll

2.2 Rakennuskanta Rakennuksista käytetyt nimitykset on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Suunnittelualueen rakennukset. 2.2.1 Päärakennus (asuinrakennus) Rakennushistoriallisen selvityksen perusteella päärakennus on rakennettu noin vuonna 1892. Laajennusosan rakennuslupa on haettu vuonna 1970. Tällä hetkellä rakennuksen ulkoarkkitehtuuri ja sisustus ovat hyvin rikkonaisia, eivätkä edusta selkeästi mitään tyylisuuntaa. Mahdollisen restauroinnin tavoitteena tulisi palauttaa rakennuksen ulkoarkkitehtuuri 1900-luvun alkuun sekä muuttaa sisätilat kokonaisuuteen sopivammaksi. Vuonna 2005 päärakennusta on osin korjailtu rikkoutuneiden vesiputkien aiheuttamien vau- ALAJÄRVEN KAUPUNKI 7 Ramboll

rioiden vuoksi. Tuolloin vesijohdot, pesutilat ja keittiö uusittiin sekä alakerran tuvan ja makuuhuoneiden lattia- ja seinäpinnat. Yläkertaa ei kunnostettu. Päärakennuksen julkisivu koilliseen näkyy kuvassa 4. 2.2.2 Aitta Aitta on rakennettu todennäköisesti vuonna 1816. Sen kaakkoispäätyyn on tullut palovaurioita ilmeisesti vuonna 1928 kun tilan aikaisempi päärakennus paloi. Palovaurioiden vuoksi aitan kaakkois- ja lounaisjulkisivu on verhoiltu pystylaudoituksella, joka on vanha ja huonokuntoinen. Aitan perustuksena on luonnonkiviladelma. Katon rakenteet ovat hyväkuntoiset, vaikka alkuperäisen pärekaton päälle on ladottu painavat kattotiilet. Kattotiilet ovat osaksi joko rikkoutuneet tai pois paikoiltaan, minkä vuoksi katto vuotaa. Aittaa on korjattu vuonna 2006, jolloin läpikulkuaukkoon lisättiin följärit eli tukipilarit. Aitan julkisivu koilliseen näkyy kuvassa 4. 2.2.3 Liiteri Liiterin tarkkaa rakennevuotta ei ole pystytty määrittämään, mutta se näkyy 1900-luvun alussa otetussa valokuvassa, joten se on ainakin sadan vuoden ikäinen. Liiterissä on kolme erillistä varastoa, joista järven puoleinen on rankarakenteinen. Kaksi muuta varastoa on rakennettu purkuhirsistä. Liiterirakennuksen navetanpuoleisen varaston lattiaa on uusittu ja rakennusta on kengitetty kesällä 2006. Liiteri voitaisiin kunnostaa esim. Rantalan tilan vanhojen tavaroiden ja työkalujen säilytystilaksi. 2.2.4 Navetta Kivinavetta on rakennettu ilmeisesti 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Sitä on myöhemmin muutettu purkamalla Alapihantien puoleinen luonnonkivipääty ja navettaa on laajennettu rankarakenteisena. Nykyään sisätilat muodostuvat yhdestä avonaisesta tilasta. Rakennusta ei ole kunnostettu viime vuosikymmenien aikana muutoin kuin lisäämällä uusi sinkitetty peltikate. Navetassa välipohjan palkit ovat osin romahtaneet ja kattorakenne on hyvin epämääräinen. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 8 Ramboll

2.2.5 Talli Tallin tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta rakennushistoriallisen selvityksen perusteella se on yli sadan vuoden ikäinen. Rakennukseen kuuluu hirsirakenteinen talli sekä rankarakenteinen varasto. Talli on myöhemmin jaettu väliseinällä kahteen osaan. 2.2.6 Arvottaminen Rakennusten arvokkainta osaa edustavat päärakennus sekä aitta vaikkakaan päärakennus ei edusta tyylipuhdasta arkkitehtuuria vaan on muotoutunut useamman rakennusvaiheen ja laajennuksen jälkeen. Hyvien rakentamistapojen mukaisilla peruskorjaus- ja restaurointitoimenpiteillä aitan ja päärakennuksen muodostama pihapiirin kaakkoisnurkka on mahdollista kuitenkin palauttaa lähelle alkuperäistä asuaan ja siten niiden suojelulle on perusteet. Muun rakennuskannan suojelulle ei niiden kunnon ja usean rakennusajankohdan johdosta voitane löytää perusteita, vaan ne voidaan tarpeen mukaan korvata uudisrakennuksilla. Erityinen arvo on kuitenkin itse pihapiirillä, sen mittakaavalla ja jäsentelyllä. Uudisrakennukset tulisikin sovittaa tähän lähtökohtaan. 2.3 Maisema Kortteli sijoittuu maisemallisesti merkittävälle Alajärven ranta-alueelle lähimmillään noin 50 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Korttelialueen maisemallista tärkeyttä korostaa sen irrallisuus muusta korttelirakenteesta koillisessa sekä kirkonympäristön maisemalliset arvot kaakossa. Myös avoimet, hoidetut pellot korostavat alueen maisemallisia erityispiirteitä. 2.4 Väestö Alue sijoittuu Alajärven kaupunkikeskustaan, mutta itse korttelialueella asuu vain yksi perhe. 2.5 Palvelut Tarvittavat palvelut haetaan suunnittelualueen välittömään läheisyyteen sijoittuvasta kaupungin keskustasta. 2.6 Työpaikat Alajärven keskusta-alueen työpaikkoja sijoittuu aivan suunnittelualueen tuntumaan. Itse korttelialueella on suunnitteilla matkailuun liittyvää toimintaa. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 9 Ramboll

2.7 Virkistys Virkistyspalvelut haetaan keskuksesta. 2.8 Liikenne Alue liittyy Alajärven ydinkeskustaan Kirkkokatua pitkin. Kaupalliset palvelut sijoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle keskusta-alueelle. 2.9 Tekninen huolto Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. 2.10 Maanomistus Tila 5-401-5-1063, MATINRANTA Omistus (tietolähde: Lainhuutorekisteri 29.1.2010) Omistajat: Nimi: Osoite: Myllyaho Juhani Matias Pyhälahdentie 173 as 1, 62730 HAUKKALA 3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Alajärven kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen. Etelä-Pohjanmaan liitossa maakuntakaavan valmistelu aloitettiin syksyllä 1999. Maakuntakaavaehdotus on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa 2004. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005 sekä sen 1. maakuntakaavan muutoksen 5.12.2006. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta (C) sekä taajamatoimintojen aluetta. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 10 Ramboll

Kuva 6. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan muutoksesta (hyväksytty 5.12.2006). 3.2 Yleiskaava Alajärven kaupungin alueella on voimassa kaksi osayleiskaavaa: vuonna 1984 laadittu Kirkonseudun osayleiskaava, sekä kaupunginvaltuuston 30.8.1994 ( 58) hyväksymä Alajärven ydinkeskustan osayleiskaava (arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky). Kirkonseudun osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alajärven keskusta-alueen yleiskaavan tarkistustyö sekä laajennus aloitetaan vuonna 2010. Kuva 7. Ote Alajärven Kirkonseudun osayleiskaavasta vuodelta 1984. 3.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 9.12.2002 hyväksytty Alajärven kirkonseudun asemakaavan muutos, jossa suunnittelualueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO), jota ympäröi puutarha- ja kasvihuonealue (MP). Suunnittelualue rajautuu Alajärveen, jonka rantaan on osoitettu puisto (VP). Puistoalueen rantaan on osoitettu korttelin omaan käyttöön tarkoitettu venevalkama, josta rakennusten muodostamaan pihapiiriin kulkee ohjeellinen jalankululle varattu alueen osa. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 11 Ramboll

Kuva 8. Ote asemakaavayhdistelmästä, jossa suunnittelualueen rajaus. 3.4 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Alajärven kaupungin ylläpitämään asemakaavan pohjakarttaa (digitaalinen). 3.5 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUE ALAJÄRVEN KAUPUNGIN ERI HALLINTOKUNNAT (Alvar Aallontie 1, 62900 ALAJÄRVI) ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat (Koulukatu 19, 65100 VAASA) MUSEOVIRASTO (Vaasan toimisto, Kauppapuistikko 12 B 17, 65100 VAASA) Muut osalliset Suunnittelualueen maa-alueiden omistajat ja haltijat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa tai jotka kokevat kaavan koskevan heitä. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 12 Ramboll

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2010. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu ja samanaikaisesti kaavaluonnokset ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ovat olleet yleisesti nähtävillä 26.3. 12.4.2010 välisen ajan. Viranomaispalaveri 8.3.2011. Palaverissa esiteltiin eri kaavaluonnosvaihtoehtoja ja keskusteltiin niiden vaikutuksista. Kaavaehdotuskartta päiväyksellä 12.12.2011. 5. KAAVALUONNOSVAIHE Asemakaavasta laadittiin neljä luonnosvaihtoehtoa, VE1 - VE4. Vaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia ratkaisuja korttelin täydentämiseen, saunarakennuksen sijaintiin ja pihajärjestelyihin. Samoin tarkasteltiin nykyisten rakennusten alkuperäiseen asuun kuulumattomien laajennusosien ja -siipien purkamisen ja säilyttämisen mahdollisuuksia ja tarpeita. Vanhimmat ja pihapiirin luonteen kannalta tärkeät rakennukset ja rakennusosat oli kaikissa vaihtoehdoissa säilytetty. Alla on esitetty lyhyt kuvaus kustakin vaihtoehdosta ja taulukkomuotoinen vertailu syntyvistä rakennusaloista ja ratkaisun muista ominaisuuksista. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 13 Ramboll

5.1 VE1 Vaihtoehdossa 1 on mahdollistettu päärakennuksen 1960-70-lukuisen lisäosan säilyminen, mutta jätetty ko. rakennusosa suojelumerkinnän koskeman rakennusalan ulkopuolelle omaksi rakennusalakseen. Navettarakennuksen laajennusosa on osoitettu purettavaksi ja uudelle rakennukselle rakennusoikeus vanhan pihapiirin ulkopuolelle navetan luoteispuolelle. Sauna (tai muulle erillinen yksikerroksinen piharakennus) on sijoitettu säilytettäväksi osoitetulle puutarha-alueelle melko lähelle rantaa. Saunalle johtava kevyen liikenteen yhteys jatkuu saunan ohi rantaan. Kuva 9. Luonnosvaihtoehto 1 (VE1), havainnepiirros ja kaavaluonnos 22.2.2010. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 14 Ramboll

5.2 VE2 Vaihtoehdossa 2 on päärakennuksen 1960-70-lukuinen lisäosa esitetty purettavaksi ja navettarakennuksen laajennusosa päinvastoin mahdollisesti säilytettäväksi, joskaan ei suojelluksi. Uudisrakennus, jonka mittakaava on sovitettu vanhoihin rakennuksiin, on sijoitettu täydentämään vanhaa pihapiiriä. Saunarakennus on sijoitettu edellisen vaihtoehdon tapaan lähelle rantaa, mutta tässä vaihtoehdossa suoraan aitan halkaisevan kulkureitin päätenäkymäksi. Muista vaihtoehdosta poiketen rakennus voi myös olla hieman korkeampi, puolitoistakerroksinen. Reitti ei jatku saunalta rantaan. Kuva 10. Luonnosvaihtoehto 2 (VE2), havainnepiirros ja kaavaluonnos 22.2.2010. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 15 Ramboll

5.3 VE3 Vaihtoehdossa 3 on päärakennuksen 1960-70-lukuisen lisäosa niin ikään esitetty purettavaksi ja navettarakennuksen laajennusosan säilyttäminen mahdolliseksi. Pihapiiriä täydentävä uudisrakennus on sijoitettu hieman erilleen vanhasta pihapiiristä sisääntulotien varteen, mutta kuitenkin kiinteäksi osaksi rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Myös saunarakennus on tässä vaihtoehdossa sijoitettu pihapiiriin, jonka ala (AP-korttelialuemerkinnän koskema ala) on vastaavasti ulotettu saunarakennuksen verran kohti rantaa. Kaavassa on säilytetty vanhan kaavan osoittama kulkureitti rantaan, mutta saunalle on luontevampi kulkea havainnepiirroksen osoittamalla tavalla pihapiirin pohjoisnurkasta. Kuva 11. Luonnosvaihtoehto 3 (VE3), havainnepiirros ja kaavaluonnos 22.2.2010. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 16 Ramboll

5.4 VE4 Vaihtoehto 4 on eräänlainen yhdistelmä edellisistä. Ratkaisussa on esitetty purettavaksi sekä päärakennuksen 1960-70-lukuisen lisäosa että navettarakennuksen laajennusosa. Pihapiiriä täydentävä uudisrakennus on sijoitettu vaihtoehdon 2 tapaan kiinteäksi osaksi pihapiiriä, samoin uusi saunarakennus. Pihapiiri muodostaa näin tässä vaihtoehdossa kaikista tiiviimmän kokonaisuuden. Kaavassa on säilytetty vanhan kaavan osoittama kulkureitti rantaan. Kuva 12. Luonnosvaihtoehto 4 (VE4), havainnepiirros ja kaavaluonnos 23.2.2010. 5.5 Vertailu Arvioiduilta vaikutuksiltaan vaihtoehdot ovat hyvin samanlaisia, sillä rakentamisen määrä ja mittakaava on vaihtoehdosta riippumatta varsin yhtenevä. Vaihtoehdossa 4 uusi rakentaminen näkyy vähiten järven suuntaan (sekä sauna että uusi asuinrakennus osana entistä pihapiiriä), vaihtoehdossa 3 vain hieman enemmän. Uudet rakennukset on sovitettava vanhojen tyyliin ja mittakaavaan. Vaihtoehdossa 1 vanha pihapiiri säilyy mahdollisimman muuttumattomana, kun molemmat uudisrakennukset sijoittuvat sen ulkopuolelle. Ko. vaihtoehto on myös huomaamattomin Kirkon suunnasta tarkasteltuna uudisrakennusten sijoittuessa tästä tarkastelusuunnasta katsottuna vanhojen rakennusten taakse. Maisemallinen vaikutus pohjoiseen on kuitenkin merkittävä. Vaihtoehdossa 3 on mahdollista uudisrakentamisestakin huolimatta säilyttää nykyiset rakennukset purkamatta mitään. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 17 Ramboll

5.6 Jatkosuunnittelu Kaupungin ja konsultin välisen yhteydenpidon perusteella päädyttiin siihen periaatteeseen, että pihapiirin rakenne ja alueen maisemalliset arvot ovat alueella niin merkittävät, että ne tulee olla kaavaehdotuksen perusteena. Siten pihapiirin rakennetta ei ole syytä laajentaa nykyisestä vaan lisärakentaminen tulee tapahtua nykyisen rakenteen ehdoilla. 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Yleiskuvaus Asemakaavaehdotus perustuu alueen nykyiseen pihapiiriin, sen mittakaavan ja luonteen määrittelyyn rakennusaloin. Suojeltavaksi on esitetty päärakennus (ilman 1960-70-luvun lisäosaa) sekä aitta. Muulta osin nykyinen rakennuskanta on mahdollista korvata uudella tai säilyttää, molemmissa tapauksissa kuitenkin pihapiirin nykyiset mittasuhteet säilyttäen. Ainoastaan navetan pihapiirin ulkopuolelle sijoittuva siipi sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle eli käytännössä purettavaksi. Korttelialueen luoteisin osa on varattu uudelle asuinrakennukselle ("as"), muutoin pihapiirin täydentäminen ja uusiminen tapahtuu talousrakennuksin ("t"). Rakennusten on määrätty sisäpihan puolelle. Korttelia 30 varten on rantaa varattu oma venevalkama osa-aluemerkinnällä. Korttelin pääkäyttötarkoitus on AP eli asuinpientalojen alue. Korttelialuetta ympäröi maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) sekä rannassa puisto (VP). Kuva 13. Kaavaehdotuksen keskeiset periaatteet. Punainen = suojeltavat rakennukset, sininen = uusi asuinrakennus ja magenta = uusi ja/tai säilyvä talousrakennus. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 18 Ramboll

6.2 Laajuustiedot Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 9278 m jakautuen seuraavasti: AP-korttelialue MA-alue VP-alue Katualue 2711 m2 3793 m2 1943 m2 831 m2 Kerroskorkeus on I u 2/3 ja rakennusoikeus suojeltavien (yhteensä 240 m ) rakennusten lisäksi 450 k-m. Rakennusoikeus yhteensä 690 k-m, eli korttelitehokkuus on e=0.25. Selvyyden vuoksi myös kokonaisrakennusoikeus on merkitty kaavakartalle. 6.3 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutos säilyttää arvokkaan eteläpohjalaisen pihapiirin arvokkaimmat rakennukset (päärakennus ja aitta), mittasuhteet ja jäsentelyn. Asemakaava antaa mahdollisuuden tilan ennallistamiseen, arvojen korostamiseen sekä tukee mahdollista elinkeinoelämän harjoittamista sekä tilan kehittämismahdollisuuksia. Taajamaympäristön ja näkymien osalta vaikutukset viereiseen RKY-alueeseen (Alajärven kirkko ja kirkkoherranvirasto) ovat kaavaratkaisulla hyvin vähäiset, kuten myös näkymään järveltä joka ei muutu. Suurimmat vaikutukset muodostuvat Rantalan tilasta luoteeseen ja pohjoiseen sijoittuvan peltoalueen suuntaan. Kaavamääräyksin on rakentamista kuitenkin ohjattu perinteisen rakennustavan suuntaan; kattokaltevuus, julkisivumateriaalit ja värit sekä ikkunoiden muoto on määrätty. Vaikutuksen merkittävyyttä on kuvattu kuvasovituksella ( kuvat 14 ja 15 ). Asemakaavan muutos mahdollistaa myös tilan rakennuskannan säilyttämisen ja ennallistamisen, vaikka suojelua ei ole osoitettukaan kaikkia rakennuksia koskevaksi. Kaavaratkaisu siis mahdollistaa toisaalta myös rakennusten osittaisen purkamisen ( mm. navetta ). Tämä voidaan kokea myös kulttuuriarvoja heikentävänä vaikutuksena. Yhden uuden asunnon ja maatilamatkailu tyyppisen toiminnan toteuttaminen lisää jonkin verran liikennettä. Suunnittelualueen sijainti aivan keskustan tuntumassa ja siten katuverkoston varressa kuitenkin mahdollistaa lisääntyvän liikenteen. 6.4 Havainnollistaminen Kaavaratkaisun keskeinen maisemallinen vaikutus on luoteeseen, avoimelle peltoalueelle. Tätä muutosta on kuvattu kuvaparissa 14 ja 15. Korttelialueen sisäistä ilmettä päärakennuksen siiven purkamisen ja uuden kuistin toteutuksen jälkeen on havainnollistettu kuvassa 16. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 19 Ramboll

Kuva 14. NYKYTILA Panoraamakuva luoteeseen. Kuva 15. KUVASOVITE Panoraamakuva luoteeseen. Kuvassa uusi, perinteistä rakennustapaa noudatteleva asuinrakennus keskellä ( navetan paikalla ). Kuva 16. Havainnekuva sisäpihasta päärakennuksen siiven purkamisen ja uuden kuistin toteutuksen jälkeen (Edla Mäkelä, 2007). ALAJÄRVEN KAUPUNKI 20 Ramboll

Kuva 17. Tasohavainnekuva. ALAJÄRVEN KAUPUNKI 21 Ramboll

7. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkintöinä ja -määräyksinä on käytetty asetuksen 2000 mukaisia merkintöjä, jotka on esitetty kaavakartalla. 8. ALUEEN TOTEUTTAMINEN Asemakaava tullee valtuustokäsittelyyn alkuvuodesta 2012 ja alue on toteutettavissa kaavan saatua lainvoiman. Kokkolassa 12.12.2011 Jouni Laitinen Kaavan laatija Jenny Jungar Suunnittelija ALAJÄRVEN KAUPUNKI 22 Ramboll