TALOUSSUUNNITELMA 2016-2020 TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80

TALOUSARVIO 2016 KV 7.12.2015 80

Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 6 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT... 8 Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2016-2020... 8 Verotulot... 11 Valtionosuudet... 12 Henkilöstöpolitiikka... 14 Maapolitiikka ja kaavoitus... 14 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET... 15 KÄYTTÖTALOUSOSA... 19 KONSERNIPALVELUT... 22 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE... 26 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE... 40 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE... 51 TEKNINEN PALVELUKESKUS... 59 KAUPUNKIKEHITYS... 64 JÄRVENPÄÄN VESI... 70 TULOSLASKELMAOSA 2016-2020... 71 RAHOITUSOSA 2016 2020... 74 INVESTOINTIOSA 2016 2020... 78 LIITTEET... 84 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT... 85 LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET... 87 LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS... 91 LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA... 98 LIITE 5 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET... 101 LIITE 6 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSISOPIMUKSEN LIITTEET... 118

YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupungin kasvu jatkuu ensi vuonna vauhdikkaana. Väkiluvun arvioidaan lähentyvän jo 42 000. Ensi vuoden aikana kaupunkikuvassa näkyy myös selviä muutoksia: Tupalankulman 18 kerroksinen tornitalo tulee hallitsemaan keskustan kaupunkikuvaa, samoin Pajalassa myös maamerkiksi nouseva Siilo kerrostalo. Lidl logistiikkakeskuksen rakennustyöt alkavat ensi vuoden keväällä ja poikkeuksellisen suuri rakennusmassa alkaa hahmottua ensi vuoden aikana Boogie alueella, eteläisen liittymän tuntumaan. Uusia asuntoja kaupunkiin valmistuu ensi vuonna noin 350. Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa sopeuttamisohjelman kaupungin talousarvion pohjaksi. Vaikkakin ohjelmakaudelle sisältyy noin 16 miljoonan kohdentamattomat säästötavoitteet, voidaan tasapainottamisohjelmaa pitää kuitenkin tasapainottavana, koska velkaantumiskehitys saadaan taittumaan vuonna 2018. Emon lainat ohjelmakauden lopussa vuonna 2020 ovat n. 1400 euroa/asukas, mikä on selvästi maan keskiarvoa alempi luku. Myös taseessa oleva oman pääoman ylijäämää kyetään tuntuvasti nostamaan eli taseen puskuri säilyy vahvana. Kaupunginjohtajan budjettiesitys ei sisällä verojen korotuksia suunnitelmakaudella. Toimintakatteen alijäämä laskee ensi vuonna -1,4 %. Tämä on poikkeuksellista ja johtuu suurelta osin siitä, että maanmyyntitulot ovat hyvällä tasolla. Ensi vuoden tulos on niukasti positiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti ylittää 60 eli suurin osa investoinneista rahoitetaan omalla rahalla. Investointeihin joudutaan ottamaan lainaa noin 3,0 M. Positiivista kuitenkin on, että kärki-investointien investointimenot kyetään kattamaan maanmyyntivoitoilla. Suunnitelmakaudelle on pyritty löytämään taloudellisesti tuottavia investointien kärkihankkeita, ja näin on voitu kasvattaa maanmyyntituloja. Tämä merkitsee monessa kohdin myös kaupunkirakenteen eheyttämistä ja väestönkasvun pitämistä tavoitetasolla eli yli 1 %:ssa. Maanmyyntitulojen kasvattaminen on tulevien vuosien aikana tarpeellista, koska verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on vaimeata. Erityisen tärkeitä hankkeita ovat työllistymistä edistämät toimet, joilla torjutaan työttömyyden kasvua sekä hillitään ja pienennetään kaupungin maksamia työmarkkinatuen sakkomaksuja. Maahanmuuttajien kotouttamiskustannuksiin ei ole ensi vuonna varauduttu. Kaupungin kotouttamissuunnitelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Maan hallitus on tehnyt ensimmäiset vaikuttavat sote-ratkaisunsa. Hallitus päätti, että Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta ja niiden pohjalle 15 sote-aluetta. Lisäksi hallitus tulee säätämään lain, joka takaa sote-palveluiden käyttäjälle mahdollisuuden valita itse julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan välillä. Tämä merkitsee sitä, että sote-valmistelu liittyen niin lakien kuin rahoituksenkin valmisteluun etenee ensi vuoden aikana. Kunnat antavat lausuntonsa sote-järjestämislaista alkusyksystä. Järvenpäässä tullaan hyvissä ajoin ennakoimaan sote-muutoksen vaikutuksia mm. kaupungin jäljelle jäävään omaan toimintaan. Uudessa järjestelmässä kunnat ja kuntayhtymät eivät enää päätä sote-tuotannosta tai tuota itse sote-palveluja. Keski-Uudellamaalla tätä on ennakoitu jo viime talvesta lähtien ja täällä on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yksikköä. Tavoitteena on saada aikaan kustannustehokas ja lähipalvelut turvaava sote-tuotannon toteutus Keski-Uudellamaalla osana Uudenmaan tulevaa itsehallintoaluetta. Pyrkimyksenä on se, että hyvin valmistellulla omalla esityksellä Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa pääsee vaikuttamaan sote-tuotantoon nykyisen Hyvinkään aluesairaalan alueella. Yksikkö joutuu kilpailutilanteeseen yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien kanssa uuden sote-lainsäädännön astuessa voimaan vuoden 2019 alussa. 2

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta ajatellen Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskuksen (JUST) valmistuminen ensi vuonna ajoittuu sopivaan aikaan. Se tulee antamaan vahvan mahdollisuuden paikallisen sosiaalitoimen, perusterveydenhoidon ja perustason erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoamisen mahdollisesti perustettavan alueyksikön puitteissa. Valmistuttuaan JUST mullistaa tähänastiset sote-asiakasprosessit ajan hengen mukaisesti. Saamme yhden katon alle toimivan kokonaisuuden ja moniammatilliset palvelut. Samalla pääsemme epäkäytännöllisistä ja vanhentuneista tiloista uusiin, modernin palvelun mahdollistaviin tiloihin. Näitä seitsemää toimipistettä ei siis tarvitse kaupitella uudelle sote-itsehallintoalueelle. Järvenpää elää nyt vahvaa kehittymisen kautta. Kuntaliitosten kariuduttua onkin tärkeätä, että Järvenpää itsenäisenä kaupunkina ponnistelee asemansa mahdollisimman kilpailukykyiseksi. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 3

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.11.2013 81 Järvenpään kaupunkistrategian vuosille 2014-2025. Kaupunginhallitus hyväksyi strategiset ohjelmat kokouksessaan 20.10.2014 226. Kaupunkistrategiassa on määritetty toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat, jotka ovat: Muutosvoimat tiedostaen kaupunkistrategiassa on määritetty kaupungin visio vuoteen 2025 sekä toiminta-ajatus, arvot ja strategiset päämäärät vaikuttavuusindikaattoreineen: 4

Talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.11.2015 73. Talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaan strategisen päämäärän nro 9 (kaupungin talous tasapainossa ja resurssit kohdistettu tarkoituksenmukaisesti) toteutuminen. Talousarvio on keskeisessä roolissa kaupunkistrategian toteuttamisessa. Vuoden 2016 talousarvion toiminnalliset tavoitteet on johdettu uuden kaupunkistrategian strategisista ohjelmista sekä palvelualueiden lautakuntien hyväksymistä toimeenpanosuunnitelmista. Talouden näkökulmasta vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelma on valtuustossa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Järvenpään kaupungin strategia löytyy kokonaisuudessaan kaupungin www-sivuilta (www.jarvenpaa.fi). TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Valtionvarainministeriön syksyn suhdannekatsauksen mukaan maailmankaupan kasvu on hidastunut mm. Kiinan teollisuuden vaikeuksien myötä. Vaikka Yhdysvalloissa kasvu kiihtyy alkuvuoden tilapäisen notkahduksen jälkeen, arvioidaan kaupan kasvun säilyvän poikkeuksellisen heikkona. Suomen osuus maailmankaupasta on supistunut vaikkakin lasku on hidastumassa. Euroalueella Suomi on vihdoin saavuttanut kriisiä edeltäneen markkinaosuutensa. Euroalueen kasvun haurauden taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista, eikä kasvu pääse kunnolla vauhtiin edes rahapolitiikan avulla. Suomen bruttokansantuote supistui v. 2014 n. -0,4 %. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 %. Vuonna 2016 kasvun arvioidaan olevan 1,3 % ja 2017 noin 1,4 % tasoa. Kasvun taustalla on arvio investointien suotuisasta kehityksestä ja kotimaisesta kysynnästä. Suomen viennin kehittyminen on ollut vaisua ja maailmankaupan markkinaosuuksien uskotaan edelleen heikkenevän. 5

Työttömyysasteen ennustetaan vuonna 2016 olevan n. 9,4 % tasoa. Kuluttajahintojen muutoksen arvioidaan kiihtyvän noin 1 % tasoon vuonna 2016. Julkinen talous näyttää pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. (Taloudellinen katsaus, syksy 2015m Valtionvarainministeriön julkaisu- 32a/2015) Seuraavassa yhteenveto ennustelaitosten luvuista vuoden 2016 osalta (Suomen Kuntaliitto, Minna Punakallio 21.8.2015): Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 40.390. Väestömäärä lisääntyi 1,1 %. Vuoden 2015 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku ylittää 41.000 rajan vuoden loppuun mennessä. Kuntien välisessä nettomuutossa on syyskuun loppuun mennessä saatu 271 ja nettomaahanmuutossa 56 asukasta lisää. Vuonna 2014 väestö kasvoi kuntien välisessä nettomuutossa 219 asukkaalla ja nettomaahanmuutossa 63 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2014 syntyneitä oli 421 eli 53 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2015 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 361, joten lapsia syntynee koko vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna. 6

Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2014 lopussa 313.866 asukasta. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli 2.088 henkilöä eli 0,7 %. Vuoden 2015 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli 315.136 asukasta. Väestömuutos Väkiluku 30.9.2015 tammi-syyskuu (ennakkotieto) Hyvinkää 51 46.417 Järvenpää 506 40.896 Kerava -80 35.237 Kirkkonummi 285 38.505 Mäntsälä 25 20.646 Nurmijärvi 336 41.913 Pornainen -26 5.122 Sipoo 183 19.217 Tuusula 106 38.304 Vihti -116 28.879 KUUMA yht. 1.270 315.136 KYMPPIKUNNAT Asukasluvun muutokset 2004-2014 KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI TUUSULA KERAVA VIHTI JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ PORNAINEN SIPOO 715 637 4 246 4 147 4 041 3 276 3 197 3 148 5 655 6 525-2000 0 2000 4000 6000 8000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Järvenpään väestö on kasvanut viimeisten 11 vuoden aikana 3276 asukkaalla eli keskimäärin 0,8 % vuodessa. Kuuma-kunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti hitaammin. Kirkkonummi on kasvanut noin 1,7 % vuodessa. 7

Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kuuma-kuntien korkein. Alle kouluikäisten määrä on 11 vuodessa lisääntynyt 151 lapsella ja peruskouluikäisten määrä vähentynyt -678 lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 883:lla. Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2013 lopussa 21067 eli 84 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli 19188, mikä oli 430 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli kuluvan vuoden tammikuussa 10,1 eli 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 9,3 %, kun se tammi-syyskuussa 2015 on ollut 10,6 %. Syyskuussa työttömyysaste oli 10,2 % eli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2014 syyskuussa. Syyskuun 2015 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 2142, näistä 314 alle 25-vuotiaita ja 807 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2016-2020 Käyttötalous Vuoden 2015 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. -8,6 Me:n alijäämää ja toimintakatteen noin 5,3 % kasvua. Vuoden 2015 ulkoisten menojen kasvuksi näyttää muodostuvan n. 5,9 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella 2016 2020 tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun merkittävä hillitseminen. Vuonna 2016 toimintakatteen muutos on -1,4 %. Ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen kasvu on 2,5 %.Vuonna 2017 toimintakatteen muutos on 3,1 % (1,1 %), v. 2018 n. 4,6 % (0,6 %), v. 2019 n. -2,9 % (1,3 %) ja 2020 n. 1,8 % (2,8 %). Sulkeissa on suunnitelmavuosien osalta kasvut ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Vuoden 2016 talousarvion ulkoisten menojen kasvuksi muodostuu 2,7 %. Suunnitelmakauden merkittävin haaste käyttötalouden osalta on Terveystalo, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopulla. Sen käyttötalous- ja rahoitusvaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa vuonna 2017. Käyttötalouden kasvuvara tulevina vuosina on niukka ja sen toteutumisen varmistamiseksi onkin laadittu talouden tasapainottamisohjelma, johon tämäkin talousarvio perustuu. Maanmyyntivoittoja on vuodelle 2016 arvioitu 11,1 Me, mikä on noin 6,0 Me enemmän kuin kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeksi on arvioitu. Vuonna 2017 maanmyyntivoittojen arvio on 10,4 Me, vuonna 2018 arvio on 3,4 Me, vuonna 2019 arvio on 12,7 Me ja vuonna 2020 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan 13,5 Me. Vuoden 2016 talousarviossa varaudutaan 0,7 % palkankorotukseen vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. 8

Talousarvio sisältää seuraavat henkilölisäykset: Konsernipalvelut, 1 henkilö: (1) erityisasiantuntija Lasten ja nuorten palvelualue, 17 henkilöä: (5) varhaiskasvatuksen erityisavustaja (1) luokanopettaja (1) opettaja, kuntouttava luokka (1) koulunkäynninohjaaja, kuntouttava luokka (1) perhetyöntekijä (1) perheohjaaja (1) psykologi (1) terveydenhoitaja (2) perheohjaaja, kouluperhetyö (1) palveluohjaaja (1) sosiaalityöntekijä (1) tapaamispaikkaohjaaja Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue, 8 henkilöä (1) kotihoidon lääkäri (1) asumisneuvonta-hanketyöntekijä (2) lähihoitaja (kotona asumisen tuki) (1) toiminnanohjaaja (erityisasuminen) (1) tietojärjestelmäasiantuntija (1) toimistosihteeri (1) suuhygienisti Kaupunkikehitys, 2 henkilöä (1) elinkeinokoordinaattori (1) yhdyskuntasuunnittelija Sisäisten erien muutoksista on huomioitu ainoastaan pääomavuokra sekä tilakustannuksiin liittyvät veden ja jäteveden muutokset. Mestaritoiminta Oy:n tuottamien palvelujen muutokset on huomioitu. Muihin sisäisiin eriin liittyvät muutokset tullaan huomioimaan vuoden 2016 aikana tehtävällä talousarviomuutoksella. Näillä muutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta kaupunkitasolla. Laadittu talousarvio on tiukka ja tavoitteellinen. Talousarviossa pysyminen edellyttää talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanossa onnistumista. 9

100 % 90 % Toimintatulot (ulk+sis) 2016, yhteensä 60,4 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. käyttöomaisuuden myyntivoittoja) 6,6 % 12,8 % 4,0 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 7,7 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 15,7 % 19,2 % 20,6 % 9,5 Me Tekninen palvelukeskus 11,6 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 12,4 Me Konsernipalvelut 20 % 10 % 25,1 % 15,2 Me Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Toimintamenot (ulk+sis) 2016, yhteensä 268,4 Me, palvelualueiden suhteelliset osuudet % (ei sis. kohdentamattomat erät) 4,7 % 5,3 % 6,5 % 6,7 % 29,6 % 12,6 Me Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 14,3 Me Tekninen palvelukeskus 17,5 Me Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 18,0 Me Konsernipalvelut 79,4 Me Lasten ja nuorten palvelulaue 50 % 40 % 126,5 Me Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue 30 % 20 % 47,1 % 10 % 0 % 10

Investoinnit Nettoinvestointitaso (ei sis. käyttöomaisuuden myynnistä saatavia tuloja) vuonna 2016 on noin 26,7 Me. Käyttöomaisuuden myyntien tasearvot huomioiden nettoinvestoinnit ovat 21,3 Me. Investoinneista katetaan tulorahoituksella n. 61,0 %. Investointiesityksellä turvataan kaupunkikehityksen kannalta keskeisten kärkihankkeiden toteutuminen. Vuoden 2016 kärkihankkeet ovat 6,2 Me ja ne jakaantuvat seuraavasti: netto (1000 eur) 2016 Lepola I 65 Lepola II 340 Lepola III 720 Pajalan alue 940 Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) 360 Poikkitien yritysalue (Boogie) ja Ainolan aseman alue 1 600 Satukukankadun alue 210 Vanhankylänniemi 510 Kähösenmäki 170 Psl-Rki lisäraide 1. vaihe 200 MT-kohteet 140 Suunnittelu 930 Yhteensä 6 185 Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2017: 24,6 Me (käyttöomaisuuden myynti huomioiden 23,6 Me), josta kärkihankkeet 7,6 Me v. 2018: 21,3 Me (12,4 Me), josta kärkihankkeet 4,8 Me v. 2019: 22,0 Me (20,1 Me), josta kärkihankkeet 5,7 Me v. 2020: 24,3 Me (23,8 Me), josta kärkihankkeet 8,8 Me Tarkemmat tiedot investoinneista näkyvät investointiohjelmasta. Verotulot Verotuloarviot perustuvat vuonna 2016 valtuuston 9.11.2015 75 päättämiin veroprosentteihin: 19,75 %:n tuloveroon ja kiinteistöveroissa seuraaviin veroprosentteihin: yleinen 1,35 %, vakituiset asuinrakennukset 0,55 %, muut asuinrakennukset 1,15 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuodelle 2016 n. 2,8 % vuoden 2015 tasosta. Suunnitelmavuosien osalta verotulojen arvioidaan kasvavan 3,4-4,6 %. Verotulojen arvioinnissa on hyödynnetty viimeisintä käytettävissä olevaa tietoa. Verotulojen osalta näkymät ovat heikentyneet syksyn edetessä. Verotulojen lopulliseen kehitykseen tulevat vaikuttamaan oleellisesti yleinen talouden kehitys, palkkasumman kehitys ja yritysten tuloskunto. Veroperusteista päätetään erikseen vuosittain marraskuussa. Suunnitelmakauden arviot eivät sisällä oletusta veroperusteiden muuttamisesta. 11

Valtionosuudet Valtionosuuksien arvioissa on käytetty viimeisintä tietoa joka on saatavilla. Arvioissa on huomioitu mm. veromenetysten kompensaatiot sekä kustannustenjaon tarkistus, jonka perusteella valtionosuusprosentti nouseekin kuluvalle vuodelle. luvut 1000 euroina 2016 2017 2018 2019 2020 eur muutos-% eur muutos-% eur muutos-% eur muutos-% eur muutos-% 26 359 13,9 25 753-2,3 25 727-0,1 25 367-1,4 24 606-3,0 Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Vuonna 2016 kaupunki (emo) joutuu ottamaan nettolainaa 3,0 Me. Lainamäärä nousee vuonna 2016 n. 78,7 Me tasoon ja Investointien tulorahoitusasteeksi muodostuu 61,0 %. Suunnitelmakauden lopulla vuonna 2020 siinä saavutetaan 134,9 % taso jolloin emo-kaupungin lainamäärä vuoden 2020 lopulla arvioidaan olevan noin 61,1 Me. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen ja kaupungin elinvoimainen kehittyminen, ns. syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Talousarvioehdotuksen mukainen vuosikate vuonna 2016 on 16,3 Me ja ylijäämä 0,04 Me. Koko suunnitelmakaudella tuloskehitys saadaan pysymään hallussa siten että kumulatiivinen ylijäämä taseessa nousee n. 63,5 Me:n tasoon. Kaupunkikonsernin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla mm. asuntorakentamisen seurauksena. Vuoden 2014 lopulla kaupunkikonsernilla oli velkaa 199,9 Me (4.950 eur / asukas). Vuonna 2016 konsernivelan arvioidaan olevan noin 294,3 Me ja suunnitelmakauden lopulla vähintään 349,7 Me. Konsernivelkaan tulee vaikuttamaan oleellisesti mm. terveystaloinvestointi jonka kustannusarvio kokonaisuudessaan (ml. pysäköinti) on noin 62 Me (n. 1500 euroa / asukas). 12

400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 LAINAMÄÄRÄN KASVUTEKIJÄT 2014-2020 - Terveystalo 53,0 Me v. 2015 - KOy Terveyskeskuskampuspysäköinti 1; 9,0 Me v. 2016 - Mestariasunnot: päiväkodit v. 2014-2015 ja 2017, Wärttinä 2 v. 2018, muu rakentaminen n. 9-10 Me/v - Vaahterakoti v. 2017 ja Hyvinvointikampus v. 2020 - Muun konsernin lainamäärän kasvuarviossa käytetty aiempien vuosien keskimääräistä kasvua pienellä korotusvaralla lisättynä (Lepolan Helmi Oy:n laina siirtynyt v. 2014 emon lainamäärään) 2 524 94 679 2 621 98 609 2 869 108 977 3 034 116 181 Konsernin lainamäärä 1000 euroa ja euroa/asukas v. 2005-2020 3 558 138 660 3 995 158 400 103 739 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 4 299 171 746 1 250 110 972 4 950 199 932 9 038 118 896 62 637 6 569 269 067 53 000 128 961 7 097 294 258 9 000 53 000 141 244 7 907 335 033 9 000 51 201 162 010 8 022 176 842 184 667 72 095 349 663 9 000 193 132 61 126 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 0 KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ YHTEENSÄ KOY TERVEYSKESKUSKAMPUSPYSÄKÖINTI 1 TERVEYSTALON LAINAT MESTARIASUNTOJEN LAINAT EMON LAINAMÄÄRÄ MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS MUUN KONSERNIN LAINAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN YHTEISÖITTÄIN 2 000 TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2013: 2014: - HUS n. 6,2 6,1 Me - Lepolan Eteva n. Helmi 1,4 Me n. 4 Me - Eteva Tanhuaspi n. 1,4 n. Me 1,1 Me 1-000 Tanhuaspi TSV n. 0,8 Me n. 1,1 Me - TSV n. 0,8 Me - Keuda n. 0,2 Me Järvenpään kaupunki 14 571 13 707 9 361 11 469 12 350 13 231 14 112 14 993 15 874 7 838 7 858 346 158 343 286 9 000 9 000 49 378 47 531 45 531 84 591 81 826 75 637 78 664 40 090 45 818 124 445 126 955 3 215 3 282 13

Henkilöstöpolitiikka Järvenpään kaupungin henkilöstöpolitiikka perustuu kaupungin hyvinvointistrategiaan, kaupungin arvoihin ja johtamisen arvoihin sekä määriteltyyn työnantajapolitiikkaan. Järvenpään kaupunki työnantajana tavoittelee imagoa, jossa se nähdään henkilöstöstään huolta pitävänä, oikeudenmukaisena, johdonmukaisena, jämäkkänä, johtamisen arvojensa mukaan toimivana ja houkuttelevana työnantajana. Järvenpään kaupungin on, ollakseen luotettava ja vetovoimainen työnantaja, toimittava luotettavasti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstömme jaksamista tukien työnantajan on rohjettava puuttua kaikkiin epäkohtiin työpaikoilla, puuttumisen on oltava johdonmukaista. Samoin on oltava johdonmukaista myös positiivisen puuttumisen, kuten esimerkiksi palkitsemisen tai työhyvinvoinnin tukemisen. Toiminta perustuu yhtenäiseen ajattelutapaan, joka näyttäytyy toisaalta johtamisen arvoissa toisaalta johdonmukaisena johtajuutena. Johtamisvisio on Linjakas johtajuus, yhteinen sävel. Järvenpään kaupungin johtamisen arvot ovat vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja luovuus. Johtamisen ja esimiestyön osaaminen ja sen kehittäminen on jo vuosia muodostanut vankan perustan kaupungin onnistumiselle sekä palvelutuotannon järjestämisessä että henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisessa. Koko henkilöstöltä, johtajilta, esimiehiltä ja työntekijöiltä, odotetaan avointa ja myönteistä asennetta oman osaamisen ja työn kehittämiseen. Työyhteisöjen hyvinvointi tulee olla kaikkien osapuolten yhteinen tavoite. Henkilöstön työyhteisötaitoja kehitetään myös vuoden 2016 aikana. Monimutkaistuvan toimintaympäristön, taloudellisten haasteiden ja työvoiman saatavuuden turvaamisen vuoksi johtamisen tukipalveluja kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2016 painopiste on koko Konsernipalvelujen tuottamien tukipalvelujen kehittämisessä esimiestyötä tukevaksi. Kaupungin taloudellisten haasteiden jatkuessa edelleen myös syksyllä 2015 on päivitetty jo kolmantena vuotena peräkkäin talouden tasapainottamisohjelma. Talouden tasapainottamisohjelman osana on henkilöstösopimus, joka on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Sen sisällön, keinojen ja menetelmien avulla pyritään edistämään tuloksellisuutta ja työelämän laatua kaupungin työyhteisöissä ja tuetaan kaupungin talouden tasapainottamista, erityisesti puuttumalla tekemättömän työn kustannuksiin, työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjauksiin. Henkilöstösopimus sisältää vuodelle 2016 ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla on vaikutusta työyhteisöjen toimintaan ja siten myös henkilöstöön. Maapolitiikka ja kaavoitus Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä korostuu Kestävän kasvun kaupunkikehitysstrategian toteuttamisen myötä. Strategian mukaisesti maankäytönsuunnittelussa toimenpiteet painottuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen, täydennysrakentamiseen ja alueiden kehittämiseen. Käynnistettävät hankkeet arvioidaan hankekohtaisesti teknistaloudellisten ja laatukriteerien pohjalta. Samalla maankäyttöä lähdetään suunnittelemaan kokonaisvaltaisemmin. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistamistyö käynnistetään ja rinnan yleiskaavatyön kanssa otetaan käyttöön vaiheittain maankäytön toteutusohjelma (MATO), joka yhteensovittaa ja kokoaa strategisen ja operatiivisen tason suunnitelmat ja ohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi. 14

Kaavoituksen painopisteitä ovat keskusta-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen, uusien yritysalueiden kehittäminen sekä monipuoliseen asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tuottaminen. Lisäksi priorisoidaan kaupungin kiinteistöomaisuuden jalostamista tarvittavin kaavoitustoimin. Maanmyyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2016 talousarvion katteeksi n. 11,1 Me. Raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan on talousarviossa osoitettu varoja 3 Me vuodelle 2016 ja suunnitelmakaudelle 1 Me/v. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Merkittävin näistä on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla toimintakokonaisuuksilla tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja teknistä palvelukeskusta. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen strategisista päämääristä. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja sijaispalvelut, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto sekä Nuorisokeskus ovat nettositovia. Avainalueista Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 3). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2015 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. 15

Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Rahoitusosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Lainanotto vuonna 2016 Talousarvion mukaan vuonna 2016 otetaan uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 150 Me. 16

Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2016 lopussa enintään 78,7 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antaminen Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina 2016 2020 yhteensä 6.000.000 euroa. Kustannuslaskennalliset erät Sisäiset erät ovat vielä vuoden 2015 talousarvion mukaisina pl. pääomavuokrat sekä vesi- ja jätevesimaksut. Vuoden 2016 aikana tullaan tekemään muiden sisäisten erien osalta talousarviomuutos. Tehtävillä talousarviomuutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta kaupunkitasolla. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Sisäisten laskentapalveluiden, tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) ja Resinan sijaisvälityksen kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Konsernipalveluiden, talous-, HR- ja hallintopalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. 17

Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia koskien sekä kaupunginhallituksessa konsernipalveluita koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää lupajaosto. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston 6.2.2012 4 tarkistamassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle sen määrittämällä tavalla. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 4. Liitteenä 5 on kaupunginhallituksen 15.6.2015 165 hyväksymät konserniyhteisöjen tavoitteet vuodelle 2015 ja alustavasti vuodelle 2016. Konserniyhteisöjen kanssa tullaan käymään keväällä tavoitekeskustelut, joissa tavoitteet tarkistetaan vuodelle 2016 ja alustavasti vuodelle 2017. Kun tavoitteita täsmennetään kevään 2016 aikana, tuodaan tavoitteet kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. 18

KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.11.2013 81 kaupunkistrategian vuosille 2014-2025. Sitovat tavoitteet vuodelle 2016 on johdettu kaupunkistrategiasta. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus-tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu nykyisen organisaation mukaisena. Talousarvio sisältää kohdentamattomia eriä (talouden tasapainottamisohjelmassa esitetyt palvelualueille kohdennettavat erät). Nämä erät tullaan mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan vuoden 2016 aikana talousarviomuutoksin. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on 1.000 euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2014 Tilinpäätös 2014 KTA 2015 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2015 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV 8.6.2015 29) TAE 2016 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2016 TA 2016 Talousarvio 2016 % Muutos KTA 2015 ja TA 2016 välillä prosentteina TS 2017, TS 2018, TS 2019, TS 2020 Taloussuunnitelmavuodet 2017, 2018, 2019, 2020 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2014 Tilinpäätös 2014 KTA 2015 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2015 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (KV 8.6.2015 29) TA 2016 Talousarvio 2016 % Muutos KTA 2015 ja TA 2016 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2016 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. 19

KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO Kaupunki ilman Järvenpään Vesi - liikelaitosta TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 77 500 59 700 62 898 68 168 14,2 % 67 820 61 092 70 286 73 455 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 333 1 639 1 639 1 399-14,6 % 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 267 723 253 788 262 862 265 190 4,5 % 269 489 271 847 275 054 281 904 TOIMINTAKATE -188 890-192 449-198 325-195 623 1,6 % -201 669-210 755-204 768-208 449 Kaupunki ja Järvenpään Vesi -liikelaitos yhteensä TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 85 543 67 544 70 780 76 025 12,6 % 75 702 68 974 78 168 81 337 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 438 1 739 1 739 1 499-13,8 % 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 271 059 257 170 266 294 268 627 4,5 % 272 821 275 179 278 386 285 236 TOIMINTAKATE -184 078-187 887-193 775-191 102 1,7 % -197 119-206 205-200 218-203 899 KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 77 499 866 59 699 789 68 168 174 14,18% Myyntituotot 26 011 957 19 107 604 19 199 644 0,48% Maksutuotot 14 791 138 13 738 910 14 253 362 3,74% Tuet ja avustukset 5 302 193 5 695 398 5 714 398 0,33% Muut toimintatuotot 31 394 578 21 157 876 29 000 770 37,07% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 332 753 1 639 000 1 399 000-14,64% TOIMINTAKULUT 267 722 815 253 788 008 265 189 920 4,49% Henkilöstökulut 100 297 409 100 758 305 101 249 137 0,49% Palvelujen ostot 110 649 479 111 365 213 117 691 628 5,68% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 486 258 11 449 343 11 928 591 4,19% Avustukset 18 211 557 19 770 060 20 803 128 5,23% Muut toimintakulut 28 078 111 10 445 087 13 517 435 29,41% TOIMINTAKATE -188 890 197-192 449 220-195 622 747 1,65% 20

Kaupunki ilman Järvenpään Vettä, toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 19 199 644 28 % Muut toimintatuotot 29 000 770 43 % Tuet ja avustukset 5 714 398 8 % Maksutuotot 14 253 362 21 % Avustukset 20 803 128 8 % Muut toimintakulut 13 517 435 5 % TOIMINTAKULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11 928 591 5 % Henkilöstökulut 101 249 137 38 % Palvelujen ostot 117 691 628 44 % 21

KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola Toiminta-ajatus / Tehtävät: Konsernipalveluiden tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kaupunkikonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2016-2020 Konsernipalveluiden roolina on yhä vahvemmin luoda palvelualueille tukipalveluprosesseja, jotka selkeyttävät ja tukevat aidosti alueilla tehtävää perustyötä erityisesti talouden tasapainottamisohjelman tavoitteiden toteuttamiksi. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2016 Konsernipalveluiden roolia asiantuntijapalveluiden tarjoajana palvelualueille ja koko konsernille vahvistetaan edelleen. Painopisteenä on kaupunkitasoisten tukipalveluprosessien edelleen kehittäminen ja yhteistyön vakiinnuttaminen ulkoisten palveluntuottajien kuten Kuntapron, Mestaritoiminta Oy:n ja Kuuma-kuntien kanssa yhdessä perustettavan ICT-yhtiön kanssa. Myös työ talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanon ja seurannan parissa jatkuu aktiivisesti päivitetyn tasapainottamisohjelman myötä. Myös Kuuma-kuntien sote-selvityksessä ollaan aktiivisesti mukana ja valmistaudutaan uuden Kuntalain haasteisiin vuoden 2017 alusta. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2016 Vuodelle 2016 ei ole tulossa merkittäviä talouden muutoksia konsernipalveluiden osalta. Pääomavuokra nostetaan vuodelle 6 Me tasoon, jolloin se vastaa myös talousarviossa talonrakennusinvestointeihin ja perusparannuksiin käytettävissä olevaa euromäärää. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2016 Konsernipalveluiden HTV pienenee vuonna 2016 talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Mm. talouspalveluissa on siirtynyt henkilökuntaa eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle ja hallintopalveluissa on ollut luontaista poistumaa. Palkanlaskennan ulkoistamisselvitys ja mahdollinen asiassa eteneminen vaikuttaa toteutuessaan konsernipalveluiden henkilöstömäärään ja henkilöstökuluihin, mutta nostaa vastaavasti myös palveluostoja. Asiantuntijuuden merkitys konsernipalveluiden toiminnassa tulee korostumaan jatkossa yhä enemmän. Palvelualueiden tarpeet ja kaupunkitason prosessien kehittäminen saattavat aiheuttaa painetta konsernipalveluiden henkilöstön lisäämiseen tulevina vuosina. 22

ARVIO RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Riskienhallinnan yleisohjeen toimeenpano on aloitettu myös kaupunkikonsernin osalta. Konsernijohdon arviointiohjelman läpikäynnin osalta keskeisimmät riskit liittyvät toimintaympäristön muutokseen ja sen ennakointiin (mm. sote-selvitys, yleinen talouden tilanne, työttömyyden kehitys, maahanmuutto). Tärkeäksi kehittämiskohteeksi koetaan myös konserninäkökulman ulottuminen kaikkeen päätöksentekoon sekä sopimustenhallinta, jonka kaupunkitason kehittäminen onkin valmistelussa konsernipalveluissa. Toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet kaupungin taloudellisen liikkumisvaran kaventumiseen. Toimintaympäristön muutosten arvioidaan vuosittain toimintaympäristöanalyysin ja ns. muutosvoimien arvioinnin yhteydessä. Kaupunkikonsernin (ml. poliittiset päättäjät) käsitys ja tietoisuus talouden tilanteesta on hyvä, mutta toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja niihin on pystyttävä varautumaan. Viimeisimpänä esimerkkinä muutoksista ovat maahanmuuttokysymykset ja tulevat sote-linjaukset, jotka on huomioitava myös Järvenpään kaupunkikonsernin suunnittelussa. Kaupunkitason sopimustenhallinta on konsernipalveluissa kehittämiskohteena vuonna 2016. Hyvän pohjan kehittämistyöhön antaa vuonna 2015 hankittu Cloudia-kilpailutusjärjestelmä sekä vuonna 2015 laadittu asiakirjahallinnon kehittämissuunnitelma. Sopimustenhallinnan prosessi kuvataan ja se kytketään osaksi jo kuvattua hankintaprosessia. Kaupungin tytäryhteisöjen toiminta heijastuu suoraan tai välillisesti myös kaupungin talouteen. Tytäryhtiöiden ja kaupungin välisissä hankkeissa kaupunki on usein käyttäjän taikka tilaajan edustaja. On erittäin tärkeää, että tytäryhtiöiden toiminta on omistajan tavoitteiden mukaista. Tämä luo painetta omistajaohjaukselle ja asioiden ennakoinnille päätöksenteossa (esim. terveystalo-hanke). SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden 2016-2020 tavoitteisiin. Tavoite Mittari Talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösopimuksen päivittäminen sekä niiden toimeenpanon varmistaminen vuoden 2016 aikana. Talouden tasapainottamisohjelma ja henkilöstösopimus päivitetty Tavoite Mittari Kuuma-kuntien Sote-selvityksen valmistelu yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja valmistelutyön kytkeminen kaupungin toimintaan. Eteneminen projektisuunnitelman mukaisesti Tavoite Mittari Varautuminen uuden kuntalain vaatimuksiin asiakirjojen ja päätösten nähtävillä olosta sekä varautuminen mahdollisiin järjestelmäuudistuksiin vuoden 2016 aikana. Hanke projektoitu ja valmius saavutettu vuoden loppuun mennessä 23

Konsernipalvelut TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 28 138 11 431 11 431 12 431 8,7 % 15 683 15 839 15 919 16 078 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 191 240 240 0-100,0 % TOIMINTAKULUT 23 970 17 489 17 540 18 026 3,1 % 17 887 17 806 17 890 18 070 TOIMINTAKATE 4 359-5 818-5 869-5 595-3,8 % -2 204-1 966-1 971-1 992 TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 28 138 045 11 431 339 12 431 339 8,75% Myyntituotot 4 875 503 4 476 716 4 476 716 0,00% Maksutuotot 59 649 Tuet ja avustukset 367 236 294 500 294 500 0,00% Muut toimintatuotot 22 835 657 6 660 123 7 660 123 15,01% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 190 781 240 000-100,00% TOIMINTAKULUT 23 970 093 17 489 298 18 025 983 3,07% Henkilöstökulut 6 737 212 6 659 273 6 243 172-6,25% Palvelujen ostot 12 613 276 9 445 621 9 776 660 3,50% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 044 200 824 130 1 044 332 26,72% Avustukset 15 006 50 000 50 000 0,00% Muut toimintakulut 1 560 399 510 274 911 819 78,69% TOIMINTAKATE 4 358 733-5 817 959-5 594 643-3,84% Konsernipalveluiden toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 476 716 36 % Muut toimintatuotot 7 660 123 62 % Tuet ja avustukset 294 500 2 % 24

Avustukset 50 000 0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 044 332 6 % TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut 911 819 5 % Henkilöstökulut 6 243 172 35 % Palvelujen ostot 9 776 660 54 % 25

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen perustehtävänä on kustannustehokkailla ratkaisuilla tarjota kuntalaisille palveluita, joiden avulla elämänhallinta, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito sekä viimesijainen toimeentuloturva mahdollistetaan asiakaslähtöisesti, yksilön omia voimavaroja tukien, itse- ja omahoitokykyä vahvistaen sekä aktiivista vastuuntuntoa lisäten. Lisäksi palvelualue huolehtii, että ikääntyneet ja toimintarajoitteiset järvenpääläiset voivat elää ja asua kunnassa turvallisesti, täysivaltaisina ja vaikuttavina yhteiskunnan jäseninä riippumatta toimintakyvyn vajeista ja iästä. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2016-2020 Suunnittelujaksolla tulee ennakoida poikkeuksellisen laajoja ja vaikutuksiltaan suuria toimintaympäristön muutoksia sekä yhteiskunnan että kunnan tasolla. Erittäin merkityksellisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen ja kysyntään vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä ovat talouden taantuma, työttömyyden kasvu, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, lainsäädäntömuutokset, väestörakenteen muutos sekä suuri pakolaisliikkuvuus Euroopassa. Talouden taantuma jatkuu ja näkyy suoraan työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna, terveyserojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin erojen kasvuna, ylivelkaantuneiden ja moniongelmaisten asiakkaiden määrän lisääntymisenä sekä asunnottomuuden kasvuna. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenee, mutta sen tarkka toteutumisaikataulu ja ratkaisumallit ovat toistaiseksi avoimia. Samanaikaisesti kuntatasolla valmistellaan Järvenpään, Tuusulan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisen ja Hyvinkään yhteistä sote-alueyksikköä. Suunnittelun pohjana on ajatus alueyksikön käynnistymisestä 1.1.2018. Näiden uudistusten yksityiskohtaiset vaikutukset kuntatasolla ovat vielä epäselviä. Sekä voimaan astuneita että valmisteilla olevia sosiaalipalveluihin vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia on useita: Huhtikuussa 2015 voimaan astunut uusi sosiaalihuoltolaki korostaa tulevaisuuden sosiaalityössä asiakasnäkökulmaa entisestään ja sen painopiste siirtyy nykyistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Laki parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Vuoden 2015 alusta astui voimaan laki työllistämistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP-laki). Laissa määrätään TYP-toimipisteiden käynnistämisestä TYP-alueella 1.1.2016 ja tämä tulee parantamaan vaikeimmin työllistettävien asiakkaiden asemaa. Työelämäosallisuutta tukevan (TEOS) lainsäädännön muutokset ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta annettava laki on suunniteltu astuvaksi voimaan 1.1.2017. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin ja niistä saataviin korvauksiin, rahoitusjärjestelmään ja viranomaistahojen yhteistyöhön. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä astuu voimaan 1.3.2016 ja se tulee asettamaan tiukat kriteerit sosiaalihuollon tehtävissä toimivien kelpoisuuksille, mikä tulee aiheuttamaan yhä kiristyvää kilpailua muodollisesti kelpoisista sosiaali-työntekijöistä. 26

Uusi toimeentulotukilaki astuu voimaan 1.1.2017 ja tällöin perustoimeentulotuen päätökset ja maksatus siirtyvät Kansaneläkelaitokselle. Perustoimeentulotuki-kustannukset sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kokonaisuudessaan jäävät edelleen kunnille. Vammaislainsäädännön uudistusta valmistellaan ja hallituksen on tarkoitus antaa esitys uudesta vammaislainsäädännöstä vuoden 2016 aikana. Laki täydentää uutta sosiaalihuoltolakia ja sen tarkoituksena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Väestörakenteen muutos näkyy Järvenpäässä ikääntyneiden määrän kasvuna ja eliniän pitenemisenä sekä palvelutarpeen lisääntymisenä. Monisairaiden vanhusten määrä lisääntyy noin 3 % vuodessa. Yli 75-vuotiaita on väestösuunnitteeseen pohjautuvan arvion mukaan vuonna 2020 yhteensä noin 740 kuntalaista enemmän kuin vuonna 2015. Ikääntyneiden näkökulmasta kotona asuminen vahvistuu ja kotona asuvien osuus kasvaa, ikääntyneet ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä pidempään kuin aiemmin, yksilöllisyys lisääntyy sekä halu vaikuttaa ja valita lisääntyy. Erityisesti muistisairaiden määrän kasvu tulee lisäämään palvelutarvetta. 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki (980/2012) asettaa edelleen kunnille merkittäviä velvoitteita ennaltaehkäisevään sekä osallisuutta ja toimintakykyä edistävään toimintaan ja palvelujen arviointiin. Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus valmistuu vuoden 2016 aikana niin, että se otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Vuoden 2016 aikana suunnittelu ja käyttöönotto vaatii merkittävän panostuksen henkilöstön työryhmiin osallistumisena ja koulutuksina. Valmistuessaan uusi sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa kokonaan uudenlaiset puitteet sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliselle yhteistyölle ja uusille palveluratkaisuille. Tietojärjestelmämuutosten osalta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICT-ratkaisujen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota itse- ja omahoitoon kannustaviin ratkaisuihin, sähköisiin palveluihin, toimintaa tehostaviin logistisiin ja toiminnanohjausjärjestelmiin sekä asiakkaiden ja henkilöstön turvallisuuteen vaikuttaviin ratkaisuihin. Järvenpää liittyi earkiston käyttäjäksi 1.9.2014 osana valtakunnallisten KanTa-palvelujen käyttöönottoa ja earkiston II-vaihe toteutetaan 1.1.2017 mennessä, jolloin siihen liitetään mm. suunterveydenhuolto sekä uusia toimintoja perusterveydenhuollosta. Sosiaalihuoltoon on suunniteltu vastaavaa valtakunnallista KanSa -tietojärjestelmäpalvelua ja KanSa-arkiston käyttöönottojen on suunniteltu ajoittuvan vuosille 2016-2020. Lisäksi HUS-alueen Apottihanke etenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuessa alueelliset asiakasja potilastietojärjestelmät otetaan käyttöön ja Järvenpää seuraakin Apotti-hankkeen etenemistä ja arvioi liittymistarvetta ja aikataulua lähivuosien aikana. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2016 Vuosi 2016 on runsaan suunnittelun ja uuteen valmistautumisen vuosi. Järvenpään, Tuusulan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten ja Hyvinkään kuntien yhteisen sote-alueyksikön suunnittelu käynnistyy aktiivisesti useissa työryhmissä. Tämän rinnalla uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen suunnittelun loppuun saattaminen ja käyttöönotto sitoo vuoden 2016 aikana runsaasti henkilöstöä. Vuonna 2016 suunnittelun painopiste siirtyy tiloista toimintaprosessien uudistamiseen ja loppuvuodesta kiinteistön käyttöönottoon ja muuttoon. Toimintaprosessien uudistamisen osalta huomio kiinnittyy erityisesti moniammatillisiin ja poikkihallinnollisiin prosesseihin, toiminnan tehostamiseen ja asiakaslähtöisyyden sekä asiakkaan oman roolin vahvistamiseen. Terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamisessa merkittävimpiä ovat sähköisten palvelujen kehittäminen, ryhmä- ja teemavastaanottojen sekä vertaistoiminnan lisääminen, oma- ja itsehoitopalvelujen vahvistaminen ja ammatti-henkilöstön työnjakomallien kehittäminen. 27

Sosiaalipalvelujen puolella erityisenä painopisteenä ovat pitkäaikaistyöttömyyteen kohdistetut toimenpiteet sekä nuorten asuminen. Kuntouttavan työtoiminnan tarjontaa lisätään ja asiakasohjausta sekä palvelun laatua kehitetään. Kehittämistyö koskee sosiaalisen kuntoutuksen lisäksi sosiaalityötä, terveyspalveluja, TYP-toimipistettä, TE-toimistoa, työllisyysyksikköä, nuorisokeskusta sekä ostopalvelutuottajia. TYP-toimipisteen resurssit ovat toiminnan käynnistyessä vuoden 2016 alussa hyvin rajalliset, mutta toimintamallista pyritään kehittämään tehokas ja asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia parantava. Sosiaalityön jalkautumista ja rakenteellista sosiaalityötä vahvistetaan ja vanhussosiaalityön roolia selkeytetään yhteistyössä ikäihmisten muiden palvelujen kanssa. Kotona asumista tukevissa palveluissa ja erityisasumisessa on tarkoitus juurruttaa voimavaralähtöisiä ja toimintakykyä tukevia työmenetelmiä erityisesti palvelutarpeen arvioinnissa, palveluohjauksessa, kotiasumista tukevissa palveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa. Lisäksi nykyistä laajemmalla RAI-toimintakykymittarin hyödyntämisellä luodaan yhteneväiset ja tasavertaiset palvelujen myöntämisperusteet. Vuoden 2016 aikana panostetaan palvelutarpeen kasvun ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen riskeihin puuttumiseen. Avosairaanhoidon, erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakasprosesseja ja asiakashallintaa tiivistämällä ja yhtenäisyyttä lisäämällä edesautetaan kotona asuvien korkean riskin asiakkaiden ja paljon palveluja käyttävien henkilöiden tunnistamista ja tukemista niin, että palvelutarpeen kehittymiseen voidaan vaikuttaa. Palvelurakenteessa painotetaan mahdollisimman kevyitä ja kotiin vietäviä palveluja. Tämä tarkoittaa eri avainalueilla toteutettavien palvelujen yhdistämistä, palvelusetelitoiminnan laajentamista, kotiasumisen tukipalvelujen kehittämistä sekä palvelujen laadun ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. ICT-suunnittelun ja toteutuksen pääpaino on uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnoissa sekä vuoden 2017 alkupuolella Jamppaan valmistuvan erityisasumisen yksikön, Vaahterakodin, toiminnoissa. earkiston 2. vaihe tuo toimintatapojen muutoksia esim. kirjaamiskäytäntöihin ja vaatii ICT-ratkaisuja mahdollistamaan tietojen välityksen perusjärjestelmistä Kelan järjestelmiin. Kuntalaisia ohjataan ja kannustetaan käyttämään enemmän valtakunnallisia (Oma- KanTa) ja paikallisia sähköisiä palveluja. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ejärvenpää - portaalin kautta lisätään. Erityisesti kotihoidon uusia sähköisiä ratkaisuja kartoitetaan aktiivisesti. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2016 Suurimmat taloudelliset paineet palvelualueella syntyvät toimeentulotuen menoista, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, vammaisten henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelujen ostopalvelujen kustannuksista sekä erikoissairaanhoidon kustannuksista. Tiukan taloudellisen tilanteen rinnalla kehittyvä päihdeasiakkaiden ja ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeen kasvu luovat jatkuvan tarpeen palvelujen kustannustehokkuuden kasvattamiseksi ja palvelujen priorisoimiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan menot tulevat kasvamaan oleellisesti vuonna 2016 uusien paikkojen myötä, mutta vastaavasti palvelujen lisääminen pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta kustannuksina. Toimeentulotukimenot kasvavat. Vammaissosiaalityön resurssit suhteessa asiakasmääriin ovat äärimmäisen tiukassa käytössä. Kotona asumista tukevien palvelujen ja omaishoidon asiakasmäärät kasvavat vuonna 2016 mikä tarkoittaa tarvetta sekä henkilöstömäärän kasvuun että palvelusetelien kautta annettavien 28

palvelujen lisäämiseen. Muistisairaiden henkilöiden määrän kasvu lisää puolestaan painetta tehostetun palveluasumisen paikkojen käyttöön. Vuonna 2016 uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ICT-ratkaisut ja muuton yhteyteen ajoittuvat irtaimistohankinnat synnyttävät kustannuspiikin, samoin muuttokustannukset ja uuteen kiinteistöön, sen käyttöönottoon ja uusiin toimintamalleihin liittyvät henkilöstön koulutukset (3 5 pv/henk.) kasvattavat vuonna 2016 kustannuksia merkittävästi, mutta kertaluonteisesti. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2016 Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen käyttöönottoon ja kuuden kunnan sote-alueyksikön suunnitteluun liittyvät kehittämispaineet ja muutokset kohdistavat henkilöstöön poikkeuksellisen suuria paineita vuonna 2016. Paineet konkretisoituvat uusina osaamisvaatimuksina, suurena työmääränä, joustavuusvaatimuksina ja työn kuormittavuutena. Muutosten suunnittelemiseksi ja läpiviemiseksi vuonna 2016 työskentelee yli 20 erilaista suunnittelutyöryhmää, joiden työpanos kytkeytyy vain näihin muutoksiin. Sekä henkilöstön että esimiesten jaksamiseen ja työhyvinvointiin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintamallit lisäävät erityisosaamisen, erikoistumisen ja monialaisen työotteen tarvetta. Toimintamallit muuttavat myös asiakkaan prosessia ja ammattiryhmien työnjakoa. Lisäksi terveyden ja itsehoidon edistämisen vahvistaminen edellyttää uusia toiminta- ja työskentelytapoja. Tämä kaikki vaatii vahvaa panostamista jo vuonna 2016. Toimeentulotukihakemusten käsittelyajat on vuonna 2015 saatu lakimääräisiin rajoihin, mutta tällä hetkellä henkilöstöresurssi on käytössä niin, että jos hakemusten määrät kasvavat merkittävästi, vuonna 2016 joudutaan anomaan määräaikaista resurssia hakemusten käsittelyyn. Muita aikuisten sosiaalipalvelujen haasteita ovat henkilöstömäärän riittävyys vammaissosiaalityön puolella. Sosiaalisen kuntoutuksen keinoin voidaan vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten pienentämiseen. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan tarjoamiseksi yli 70 toimintapäivää/vk tarvitaan ohjaajaresursseja lisää. Toisaalta resurssin kasvattaminen ei auta tilanteessa, jossa esim. TE-keskus ei pysty vastaamaan kasvaneeseen resurssitarpeeseen suunnitelmien tekemiseksi (kuten vuonna 2015). Ikääntyneiden määrän vuosittainen kasvu sekä mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten henkilöiden kotiin suuntautuvien palvelujen lisääntyminen lisäävät henkilöstömäärän tarvetta että osaamisen kehittämisen tarvetta. Asiakastarpeiden moninaisuus, muuttuva toimintaympäristö ja asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet edellyttävät jatkuvaa henkilöstön osaamisen tukemista ja lisäämistä. Kotona asumisen tuen ja erityisasumisen avainalueilla vuonna 2015 aloitetut osaamisen jakamisen sisäiset koulutukset osoittautuivat erinomaiseksi tavaksi jakaa ja lisätä henkilöstön osaamista, jota tullaan jatkamaan muun koulutustoiminnan rinnalla. Kaupungin oman kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrän ja hoitoisuuden kasvu edellyttää kahden uuden lähihoitajan työpanosta. Vuonna 2017 avautuvien uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä Jamppaan valmistuvan Vaahterakodin uusi hoitajakutsu-, turvahälytys-, paikannus- ja pääsyn- ja poistumisenhallintajärjestelmä tulevat vaatimaan oman pääkäyttäjän, jota ei nykyresurssein pystytä hoitamaan ja tätä työpanosta tarvitaan jo vuonna 2016 järjestelmän määrittelytyöhön. Sähköisten ratkaisujen merkittävä kasvu vaatii nykyistä suurempaa panostamista ICT-resursseihin. 29

KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2017-2020 Talouden tasapainottamisohjelmien osalta on tultu tilanteeseen, jossa helppoja ratkaisuja ei ole, vaan vain laajemmin linjauksin on mahdollista kasvattaa kustannustehokkuutta. Lisäksi globaalit toimintaympäristömuutokset synnyttävät tällä hetkellä uutta ennakoimatonta palvelutarpeen kasvua. Väestörakenteen muutos ja ikääntyneiden suhteellisen osuuden kasvu Järvenpäässä vaikuttaa niin, että kotona asumista tukevien palvelujen alustava vuosittain määrärahatarve kasvaa noin 250.000 vuodessa, josta henkilöstökulujen kasvu uusien hoitajien vuoksi on noin 100.000-150.000 sekä palvelusetelitoimintaan varattujen määrärahojen tarve 100.000. Tulevina vuosina erikoissairaanhoidosta tulee siirtymään entistä enemmän mielenterveyskuntoutujia tehostettuun palveluasumiseen ja sitä kautta omaan kotiin, mikä edellyttää sekä palvelurakenteessa uusia yksiköitä että määrärahoja palvelun hankintaan. Myös vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen tarve kasvaa tasaisesti vuosittain. Kaupungin omana toimintana käynnistyy vuonna 2017 Vaahterakodin toiminta Jampankaaren palvelupihassa. Vaahterakotiin siirtyy Vanhankylänniemen osasto 3:n asukkaat ja henkilökunta. Vaahterakotiin tulee yhteensä noin 86 asukaspaikkaa, joista 14 on lyhytaikaishoidon paikkaa, 9 kriisi- ja kotiin kuntouttavan toiminnan paikkaa ja loput tehostettua palveluasumista sekä kotihoidon tasoista esteetöntä asumista. Uuteen yksikköön tarvitaan alustavien laskelmien mukaan uusia hoitajia 19 henkilötyövuoden verran. Perustoimeentulotuen siirto Kansaneläkelaitokselle (Kela) vuoden 2017 alusta ei vähennä kunnan toimeentulotukimenoja, vaan kunta vastaa kustannuksista jatkossakin. Toimeentulotukena maksettavat summat riippuvat osin Kelan tekemistä linjauksista eikä kaupunki siinä vaiheessa pysty vaikuttamaan kulujen suuruuteen. Yleisessä keskustelussa on arvioitu, että toimeentulotuen siirtyminen kunnalta Kelalle saattaisi lisätä toimeentulotukeen oikeutettujen hakemusten määrää. ICT-kustannukset kasvavat tulevaisuudessa yleisen kustannustason noustessa, sähköisen asioinnin lisääntyessä ja sähköisten lisätyökalujen tarpeen kasvaessa. Valtakunnallisia ja alueellisia vaatimuksia sovellusten käytöille tulee vuosittain (esim. varautuminen KanTa -arkiston 3. vaiheen ja KanSa-arkiston käyttöönottoon). Mahdollinen liittyminen Apotti-hankkeeseen, tai vastaavaan aluetietojärjestelmään, tulee vaatimaan mittavaa taloudellista ja henkilöstön resurssoimista. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen suurimmat riskit kytkeytyvät taloudellisiin seikkoihin. Talouden taantuma edellyttää kasvaviin palvelutarpeisiin vastaamista pienemmin kustannuksin. Talouden taantuman aiheuttama riski väestön kasvaviin terveyseroihin on suuri. Riski on hallittavissa haavoittuviin väestöryhmiin kohdennetuilla ja ennakoivilla toimenpiteillä. Tarpeenmukaisten asumispalveluiden ja asuntojen puuttuminen voi johtaa kalliiden eritysasumisen palveluasumispaikkojen ja tilapäismajoituksen ostopalvelujen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Wärttinä II -hankkeen toteuttamisella kyetään tuottamaan merkittäviä asiakashyötyjä ja kustannussäästöjä. Mahdollinen maahanmuutto saattaa synnyttää odottamattomia vaikutuksia ja ennalta arvaamatonta resurssitarvetta, mutta ratkaisujen tulee olla ylikunnallisia tai alueellisia. 30

Perustoimeentulotukimenojen kasvu Kela-siirron myötä on mahdollinen. On arvioitu, että jopa 20-30 % toimeentulotukeen oikeutetuista ei ole sitä hakenut sosiaalitoimiston aiheuttaman leimautumisen vuoksi. Lisäksi Kelan linjaukset vaikuttavat siihen, kasvavatko kustannukset jatkossa. Tähän ei ole kunnan keinoin mahdollista vaikuttaa. Myös Kelan ja kunnan välisen asiakasohjauksen toimimattomuus on riski. Mikäli asiakkaat eivät enää ohjaudu kunnan sosiaalipalveluiden piiriin kuten ennen Kela-siirtoa, riskinä on vuokrarästien, asuttamispäätösten ja muiden hyvin kalliiksi tulevien päätösten viivästyminen. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä Kelan ja kunnan sosiaalitoimen yhteistyömalleja aktiivisesti jo vuoden 2016 aikana. Tulevien vuosien suurimpia taloudellisia riskejä ovat ICT-kustannusten yleisen kustannustason nousu ja kunnille tulevien ICT-vaatimusten täyttäminen. Myös Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen riippuu riittävästä resurssoinnista sekä ICT-ratkaisuihin että toimintamallien kehittämiseen. On kuitenkin muistettava, että uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kustannushyödyt eivät synny välittömästi käyttöönoton yhteydessä. Toinen merkittävä palvelualueen riskikokonaisuus liittyy strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen: Vammaispalveluissa on enenevässä määrin kriisiluonteista työtä eli tilanteet pääsevät kehittymään liian pitkälle, mikä kertoo siitä, ettei suunnitelmallista sosiaalityötä kyetä hoitamaan. Mikäli yksikkö olisi isompi, työnjaon kehittämisellä voisi turvata vammaispalvelujen akuuttien asiakastilanteiden hoitamisen välittömästi. Riskin hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota suuremman yksikkökoon mahdollistavassa sotealueyksikössä. Ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden kotona selviytymisen ja kevyen palvelutarpeen turvaamisen lähtökohtana ovat riittävät ja ennaltaehkäisevät tukipalvelut, oikea-aikainen palvelujen järjestämisen mahdollisuus sekä toimintakyvyn ja voimavarojen tukeminen. Mikäli niistä ei huolehdita, asiakkaat ajautuvat helposti päivystyksen kautta vuodeosastohoitoon tai erikoissairaanhoitoon. Ikääntyneen ja toimintarajoitteisen kotiasumisen tukeminen tulee nähdä koko kaupunkia koskevana asiana asuinympäristöstä, asumismuodosta, esteettömyydestä, turvallisuudesta, lähipalveluista ja erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta käsin. Henkilöstön ja asiakkaiden osaamisen puute ja väärät asenteet suhteessa terveyden ja itsehoidon edistämiseen ja asiakkaan osallisuuteen voivat muodostua riskiksi. Riskiä voidaan pienentää koulutuksella, tukitoimilla ja asian esillä pitämisellä. Sairaanhoidon puolella suurimman riskin muodostaa edelleen henkilöstön saatavuuden huononeminen. Tämän riskin toteutuessa se vaikuttaa suoraan hoidon saatavuuteen. Hyvä esimiestyö, perehdytys, mentorointi ja tehostettu rekrytointi ovat tärkeimmät riskinhallintatoimenpiteet. Yhtenä ylikunnallisena riskinä voidaan pitää sitä, että sote-alueyksikön suunnittelussa ei onnistuta hyödyntämään kuntien parhaita käytäntöjä sekä uusia asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palvelumalleja. Tätä riskiä voidaan hallita vain avoimella, vuorovaikutteisella ja huolellisella ylikunnallisella suunnittelulla. 31

SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Mittari Mittari Eriarvoisuus vähenee terveyttä ja hyvinvointia edistämällä ja ennaltaehkäiseviä palveluja vahvistamalla eterveyspalvelujen käyttäjämäärät STAR (sähköinen tarkastus) terveystarkastuksen ja terveysvalmennuksen käyttäjämäärät Terveyskioskin kävijämäärät ja toiminnasta annettu palaute Mittari Pitkäaikaistyöttömien määrä ja työmarkkinatuen kuntaosuus ( ) Mittari Ikääntyneiden ennaltaehkäisevät kotikäynnit, jotka ovat johtaneet toimenpiteisiin (% osuus ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä) Tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Mittari Mittari Mittari Palvelujen saatavuus paranee Hoitajien ja lääkärien T3 (kolmas vapaa aika kiireettömälle vastaanotolle) (Tavoite: avosairaanhoidon lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 21, MPY psykiatrilla 21, sairaanhoitajilla ja suuhygienisteillä 10; MPY työntekijät (sh ja sos.tt) 10, geriatri 21) Keskimääräinen hoitoaika akuuttiosastolla (vrk) Akuuttiosastolla jonotusaika jatkohoitoon (vrk) Maksulliset siirtoviivepäivät HUS:sta (kpl) Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika (keskiarvo ja vaihteluväli) Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen määräajassa (Tavoite: 7 arkipäivää) Ikääntyneiden palvelujen käynnistyminen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen (Tavoite: 3 kk) Tavoite Mittari Mittari Mittari Ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen ja kotona asuminen edistyy Kotona asuvien ikääntyneiden (yli 75-v.) suhteellinen osuus koko ikäryhmästä Palveluohjauksessa, kotihoidossa ja erityisasumisessa todettujen kaatumisvaaratilanteiden jälkeen yleisiin toimenpiteisiin johtaneiden osuus (%), yksilöllisiin toimenpiteisiin johtaneiden osuus (%) ja tehostettuihin toimenpiteisiin johtaneiden osuus (%) Omaishoidon piirissä olevien suhteellinen osuus (yli 75v.) ilmaistuna omaishoidon tukea saavien määrällä Tavoite Mittari Avosairaanhoidon palvelut tuotteistetaan pdrg:n mukaisesti (primary Diagnosis-related Group) Palvelut tuotteistettu ja hinta laskettu Tavoite Mittari Suun terveydenhuollon palvelut tuotteistetaan ddrg:n mukaisesti (dental Diagnoses-related Group) Palvelut tuotteistettu ja hinta laskettu 32

Tavoite Mittari Osa osastopalveluista tuotteistetaan erikoissairaanhoidon luokittelua mukaillen DRG:n mukaisesti (Diagnoses-related Group) Palvelut tuotteistettu ja hinta laskettu Tavoite Mittari Kotona asumista tukevista palveluista tuotteistetaan intensiivitoiminta, ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi sekä kotiin kuntoutuminen. Palvelut tuotteistettu ja hinnat laskettu Erikoissairaanhoito TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 97 97 110 110 13,4 % 116 122 124 130 TOIMINTAKULUT 46 495 47 272 49 542 49 213 4,1 % 49 831 50 479 51 993 53 553 TOIMINTAKATE -46 398-47 175-49 432-49 103 4,1 % -49 715-50 357-51 869-53 422 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue ilman erikoissairaanhoitoa TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 13 251 14 670 15 731 15 055 2,6 % 15 432 16 049 16 370 16 697 TOIMINTAKULUT 67 690 71 034 75 798 77 321 8,9 % 81 195 81 862 83 991 86 144 TOIMINTAKATE -54 439-56 364-60 067-62 266 10,5 % -65 764-65 813-67 621-69 447 ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 97 048 97 000 110 000 13,40% Myyntituotot 0 Maksutuotot 49 968 50 000 55 800 11,60% Muut toimintatuotot 47 080 47 000 54 200 15,32% TOIMINTAKULUT 46 495 441 47 271 857 49 212 960 4,11% Henkilöstökulut 1 503 359 1 971 584 1 591 993-19,25% Palvelujen ostot 44 948 294 45 268 275 47 586 122 5,12% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 111 16 260 17 260 6,15% Muut toimintakulut 43 678 15 738 17 585 11,74% TOIMINTAKATE -46 398 394-47 174 857-49 102 960 4,09% 33

Erikoissairaanhoito toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT Muut toimintatuotot 54 200 49 % Maksutuotot 55 800 51 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 260 0 % TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut 17 585 0 % Henkilöstökulut 1 591 993 3 % Palvelujen ostot 47 586 122 97 % 34

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 13 251 015 14 669 600 15 055 236 2,63% Myyntituotot 1 751 587 1 506 246 1 594 786 5,88% Maksutuotot 6 733 574 7 719 778 8 070 950 4,55% Tuet ja avustukset 3 386 829 3 918 500 3 878 500-1,02% Muut toimintatuotot 1 379 025 1 525 076 1 511 000-0,92% TOIMINTAKULUT 67 690 277 71 033 795 77 320 738 8,85% Henkilöstökulut 25 528 212 27 286 944 28 685 722 5,13% Palvelujen ostot 23 638 621 24 749 380 28 259 026 14,18% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 206 235 2 492 728 2 727 414 9,41% Avustukset 13 179 807 14 521 294 15 527 862 6,93% Muut toimintakulut 3 137 402 1 983 449 2 120 714 6,92% TOIMINTAKATE -54 439 262-56 364 195-62 265 501 10,47% Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Muut toimintatuotot 1 511 000 10 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 594 786 10 % Tuet ja avustukset 3 878 500 26 % Maksutuotot 8 070 950 54 % 35

Avustukset 15 527 862 20 % TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut 2 120 714 3 % Henkilöstökulut 28 685 722 37 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 727 414 3 % Palvelujen ostot 28 259 026 37 % 36

SUORITTEET TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ja itsehoidon palvelut TP TA TA suorite 2014 2015 2016 Sairaanhoitajavastaanotto käynti 46 539 35 000 35 000 *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolakäyntejä Fysioterapia käynti 16 755 17 000 17 000 Sähköiset asioinnit asiakkuudet - 7 080 7 600 Työterveyshuolto käynti 7 390 7 600 7 200 SAIRAUDEN HOITO Avosairaanhoito Lääkärivastaanotto* käynti 34 446 46 000 42 000 *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkärikäynnit (neuvolat ja koulut) käynti - - 7 200 Lääkäripuhelut puhelu 8 375 8 500 8 300 Sairaalahoito ja erikoislääkäripalvelut Erikoissairaanhoito Avokäynnit käynnit 46 364 50 000 50 000 NordDRG-hoitojaksot hoitojaksot 15 853 16 500 17 000 Psykiatriset hoitopäivät hoitopäivät 6 663 9 450 9 000 euroa / asukas (T) eur 1 015 960 1 000 Suun terveydenhuolto Käynnit 0-17v. käynnit 14 501 15 000 15 000 Käynnit 18 v. - käynnit 25 013 25 000 25 000 Käynnit yhteensä käynnit 39 514 40 000 40 000 Asiakkaat 0-17 v. asiakkaat 5 411 6 000 6 000 Asiakkaat 18 v.- asiakkaat 9 077 8 900 8 800 Asiakkaat yhteensä asiakkaat 14 488 14 900 14 800 Ryhmäkäynnit käynnit - 1 925 1 200 Terveyskeskussairaala Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät 21 041 19 500 19 500 Keskimääräinen hoitoaika / hoitojakson kesto vrk 17 14 14 Jonotusaika jatkohoitoon vrk 60 90 90 Siirtoviivepäivät (HUS) kpl 6 0 0 Kotisairaalan kotikäynnit käynnit 4 420 4 000 4 200 Kotisairaalan hoitopuhelut lukumäärä - 1 100 1 100 Mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä 10 586 12 000 12 000 Vierotushoitojaksot laitoksessa hoitojakso 62 50 60 Ryhmäkäynnit käynnit - 800 1 400 37

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sosiaaliturva ja -ohjaus Sosiaalityö TP TA TA suorite 2014 2015 2016 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloudet 2 299 2 363 2 550 Toimeentulotukea saaneet alle 30-vuotiaat asiakkaat 999 1 100 1 200 Sosiaaliohjauksen asiakastapaamiset lukumäärä - 1 950 2 000 Aikuissosiaalityön asiakastapaamiset lukumäärä 1 988 3 300 3 300 Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnit ja asiakassuunnitelmat lukumäärä - - 300 Aktivointisuunnitelmat lukumäärä yht. - 300 360 Henkilökohtainen apu avustettavat 109 115 150 Hoiva-avustajien määrä 10 % henk.koht.avustajista - 11 11 Kuljetuspalvelut (VpL) voimassa olevat päätökset 474 280 500 Vammaispalvelujen asiakkaiden palvelusuunnitelmat Sosiaalinen kuntoutus voimassa olevat palvelusuunnitelmat - - 210 Kuntouttava työtoiminta asiakkaat 48 80 200 Kuntouttava työtoiminta toimintapäivät - - 7 500 Mielenterveyskuntoutujien työsali- ja avotyötoiminta työsaliasiakkaat ka/pv - - 25 Päiväkeskuksen kävijämäärä ka/vrk 23 25 25 Asukasvaihtuvuus hlö/vuosi 29 20 20 Asunnottomien määrä ARA laskenta 15.11. 32 35 35 Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) asiakkaat - 45 50 Työ- ja päivätoiminta (oma toiminta) käynnit - 5 600 6 000 KOTONA ASUMISEN TUKI Kotihoito Kotihoito / oma toiminta yhtäaik. asiakkaat 281 320 300 Kotihoito / oma toiminta käynnit 168 022 170 000 182 000 Kotihoito / oma toiminta yli 75-vuotiaat asiakkaat 206 240 220 Palveluohjaus ja tukipalvelut Kotihoito / säännöllinen palveluseteli asiakkaat 47 45 88 Kotiateriat kuukauden viimeinen päivä aterioiden lukumäärä 31 648 35 000 30 000 Kuljetuspalvelumatkat (ShL) matkat 1 722 2 500 2 500 Omais- ja lyhytaikaishoito Omaishoito yhtäaik. asiakkaat 204 229 245 Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat 104 120 130 Omaishoito yli 75-vuotiaat asiakkaat % ikäryh. - 5,1 % 5,1 % Lyhytaikaishoidon ostopalvelut hoitovuorokaudet - - 1 900 Vanhusten päivätoiminta käynnit 2 352 3 500 0 38

ERITYISASUMINEN Ikääntyneiden asumispalvelut TP TA TA suorite 2014 2015 2016 Asumispalvelujen osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö 6 % 6-7 % 6-7 % Hoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä 147 150 160 Hoitopaikkoja yhteensä lukumäärä 183 183 210 Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista alle 65 v. 3 % alle 1 % 1 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 65-74 v 17 % alle 20 % 15 % Ikäryhmän %-osuus hoitopaikoista 75-80 % 80 % 84 % Ikääntyneiden laitoshoito Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 75 täyttäneet / 75+ väestö 1,0 % 1-2% 1,0 % Laitoshoitopaikkatavoite yli 75-vuotiaat lukumäärä 20 20 18 Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista alle 65 v. 4 % alle 1 % 0 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 65-74 v 9 % alle 20% 14 % Ikäryhmän %-osuus laitoshoitopaikoista 75-87 % 80 % 88 % Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Hoitopaikat yhteensä lukumäärä 73 70 81 Tuettu asuminen (ostopalvelut) %-osuus hoitopaikoista - 3 % 5 % Tuettu asuminen (oma toiminta) %-osuus hoitopaikoista - 11 % 18 % Palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista 37 % 46 % 40 % Tehostettu palveluasuminen %-osuus hoitopaikoista 44 % 40 % 37 % Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Asumisasiakaspaikat yhteensä lukumäärä 70 70 72 Ohjattu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista 7 % 15 % 10 % Autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista 27 % 24 % 38 % Vahvasti autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista 30 % 29 % 24 % Erittäin vahvasti autettu asuminen %-osuus asumisasiakaspaikoista 36 % 32 % 19 % Perhehoito %-osuus asumisasiakaspaikoista - - 9 % Laitoshoitopaikat lukumäärä 11 5 4 Vaikeavammaisten asumispalvelut Asiakaspaikat yhteensä lukumäärä 26 26 30 Palveluluokka 1 %-osuus asiakaspaikoista - 9 % 7 % Palveluluokka 2 %-osuus asiakaspaikoista - 30 % 23 % Palveluluokka 3 %-osuus asiakaspaikoista - 19 % 20 % Palveluluokka 4 %-osuus asiakaspaikoista - 42 % 50 % Tuettu kotiasuminen lukumäärä - - 30 39

LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää ja tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua ja oppimista sekä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tehtävää toteutetaan järjestämällä varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä kasvun tuen ja perhesosiaalityön palveluja. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2016-2020 Lasten ja nuorten palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat Juha Sipilän hallitusohjelman linjaukset, rakenneuudistuksiin liittyvät toimenpiteet, lakiuudistukset sekä kärkihankkeiden toimeenpano ja valtion tuen väheneminen. Yleinen taloustilanne jatkuu heikkona, mikä heijastuu myös jo ennestään kireään kuntatalouteen. Julkisia palveluja joudutaan edelleen tarkastelemaan kriittisesti ja kehittämään käyttäjälähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi mm. sähköistämistä ja digitalisaatiota hyödyntäen. Tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä lisätään myös oppimisympäristöissä ja opetuksessa. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän yllättävän suuri kasvu haastaa sekä koko maan kotouttamispalvelujen että maahanmuuttajille suunnattavien kuntien peruspalvelujen riittävyyden. Myös Keski-Uudellamaalla maahanmuuttajien osuus kasvaa. Hallitusohjelmaan sisältyvä merkittävin rakenteellinen uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jota valmistellaan kuntaa suurempien itsehallintoaluiden pohjalta. Uudistus etenee, mutta sen tarkka toteutumisaikataulu ja ratkaisumallit ovat vielä avoimia. Valtakunnallista uudistusta ennakoiden Keski-Uudellamaalla valmistellaan Järvenpään, Tuusulan, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten ja Hyvinkään yhteistä sote -alueyksikköä. Valmistelun pohjana on ajatus alueyksikön käynnistymisestä vuoden 2018 alusta eli ennen valtakunnallisen uudistuksen toimeenpanoa. Hallituksen tavoitteena on muutoinkin yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä ja keskittää itsehallintoalueille myös muita palveluja. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden kuntien toimintaan. Kuntien tehtävänä tulee korostumaan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista huolehtiminen. Paikallisuus ja sivistyspalvelujen painoarvo tulevat kasvamaan. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015 ja siinä säädettiin mm. lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, määriteltiin varhaiskasvatus, asetettiin kymmenen uutta tavoitetta varhaiskasvatukselle, velvoitettiin laatimaan sekä lapsen että paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä säädettiin yhteistyöstä, ryhmäkoosta ja henkilöstöstä. Opetushallitus toimii asiantuntijavirastona. Varhaiskasvatuslain toinen vaihe on ollut lausuntokierroksella, mutta sen toimeenpano on toistaiseksi avoinna. Suomen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2016 sisältää kuitenkin jo muutosesityksiä varhaiskasvatukseen 1.8.2016 alkaen. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattaneen siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta esitetään muutettavaksi 1/7:stä 1/8:aan. Myös päivähoitomaksuja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja esitetään korotet- 40

tavaksi 1.8.2016 alkaen. Päätökset varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen muutoksista, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksista ja muista muutoksista tehdään kokonaisuutena, kun lakiesitys on hyväksytty ja muutosten lapsivaikutukset Järvenpäässä arvioitu. Esi- ja perusopetuksen kuntakohtaisia opetussuunnitelmia uudistetaan 1.8.2016 alkaen. Opetussuunnitelmien uudistaminen linkittyy hallituksen uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation kärkihankkeeseen. Oppimistapoja ja -ympäristöjä laajennetaan ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja sekä uudistamalla pedagogiikkaa. Liikkuva koulu hanke laajennetaan valtakunnalliseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeita kohdistuu mm. palvelujen uudistamiseen asiakaslähtöisemmiksi sekä lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan. Muutosohjelmassa kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi kokonaisuudeksi ja vahvistetaan peruspalveluja sekä siirretään painopistettä ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Tätä tukee vuoden 2015 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain toimeenpano. Vuonna 2016 voimaan tuleva uusi isyyslaki antaa perheille mahdollisuuden isyyden tunnustamiseen neuvolassa, mitä mahdollisuutta tultaneen käyttämään laajasti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2016 Palvelualueen vuoden 2016 painopisteet ja tavoitteet ovat johdettu edellä kuvatuista toimintaympäristön muutoksista sekä Järvenpään Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmasta sekä palvelualueen toimeenpanosuunnitelmasta 2015-2017. Osana laajempaa maahanmuuttoa maahanmuuttajien osuus kasvaa myös Järvenpäässä. Alkuvaiheen kotoutumispalvelujen lisäksi palvelutarve kasvanee mm. neuvola-, varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa. Myös kaksisuuntaisen kotoutumisen merkitys arjessa korostuu. Koko palvelualueella jatketaan talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteitä mm. supistamalla tai kohdistamalla uudella tavalla resursseja, lisäämällä tuloja ja yksityistä palvelutuotantoa sekä toisaalta kehittämällä kalliita ostopalveluja vähentävää omaa toimintaa. Toiminnan tehokkuutta pyritään parantamaan myös jatkamalla tehokasta tilankäyttöä, kehittämällä itsepalvelua ja sähköistä asiointia sekä jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyvien tehtäviä ja tehostamalla henkilöstön yhteiskäyttöä. Järvenpään väestö lisääntyy ja peruspalvelujen tarve kasvaa sen mukana. Varhaiskasvatuksessa ei vuonna 2016 lisätä omaa palvelutuotantoa, kun yksityisen hoidon tuen päivähoitopaikat lisääntyvät. Vuoden alusta aloittaa toimintansa yksityinen päiväkoti Pajalassa ja syksyllä aloittaa toisen palveluntuottajan kaksiryhmäinen päiväkoti Vihtakadun koululla sekä mahdollisesti vielä yksi ryhmä lisää eteläisessä osassa kaupunkia jo toimivassa päiväkodissa. Varhaiskasvatuslain toinen vaihe ja varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen järjestämistä koskeva valtakunnallinen ohjeistus on edelleen kesken, mikä hankaloittaa varhaiskasvatuspalvelujen uusien toimintatapojen paikallista suunnittelua. Subjektiivisen päivähoidon rajoittaminen osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen arvioidaan koskevan Järvenpäässä noin 60 lasta. Vuoden aikana valmistellaan palvelusetelin pilotointia sekä varhaiskasvatusjohtajan tulevaa rekrytointia. Oppilasennusteiden mukaan perusopetuksen alakouluikäisten määrän arvioidaan Järvenpäässä kasvavan seuraavan vuoden aikana yli 90 oppilaalla ja yläkouluikäisten määrä vastaavasti vähenee, kun kokonaisoppilasmäärän arvioidaan nousevan noin 50 oppilaalla. Alakoulujen opetusryhmien määrän on suunniteltu kasvavan vain yhdellä, mutta riskinä on, että joudutaan perustamaan vielä toinen ryhmä. Alakoulujen ylimpien luokkien sijoittamista yläkouluihin jatketaan, samoin kuin esiopetusryhmien sijoittamista alakouluihin. Syksystä 2016 alkaen Vihtaka- 41

dun 6.luokka siirtyy Kartanoon. Koulun tiloissa jatkaa syksyllä 2016 1-5 luokat sekä esiopetusryhmä ja uutena toimintansa aloittaa alakerran tiloissa kahden ryhmän päiväkoti. Vihtakadun koulun liittämistä hallinnollisesti osaksi Harjulan koulua syksystä 2016 alkaen valmistellaan. Koululaisten iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrän arvio on pidetty entisenä, vaikka koulutulokkaiden määrä kasvaa, sillä toimintaa osallistuvien osuus saattaa hieman laskea suunnitellun maksujen korotuksen vuoksi. Iltapäivätoiminnan kuukausimaksuja korotetaan elokuusta 2016 alkaen 20 eurolla, jos sen mahdollistava lainsäädäntö tulee voimaan. Erityishuollon lasten aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyi vammaispalveluista perusopetukseen v.2015 ja ostopalveluna hankittavan palvelun tarpeen lievään kasvuun on varauduttu. Esi- ja perusopetuksen paikalliset opetussuunnitelmat ja uudet tuntijaot otetaan käyttöön elokuusta 2016 alkaen. Uusissa opetussuunnitelmissa pyritään vahvistamaan ilmiöpohjaista lähestymistapaa. Sähköisen oppimisympäristön ja digitaalisen oppimateriaalin laajempaa käyttöä vakiinnutetaan osana pedagogista muutosta. Koulujen välituntiliikuntaa sekä muuta lasten ja lapsiperheiden arkiliikuntaa vahvistetaan pienten lasten palvelujen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä liikuntapalvelujen yhteistyönä. Järvenpäässä on jo koottu hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma - kärkihankkeen suuntaisesti kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen Lasten ja nuorten palvelualelle. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti lapsille ja perheille tarjottavissa palveluissa ja tukimuodoissa painopistettä siirretään entistä enemmän peruspalveluihin. Järvenpään porrastetun perhetyön mallin mukaisesti perhekeskuksissa järjestetään pääosa pienten lasten perheitä ja vanhemmuutta tukevia ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja. Perhekeskuspalveluihin lisätään perhetyöntekijä kodinhoidolliseen perhetyöhön ja perheohjaaja vahvistamaan perhekeskusten ja varhaiskasvatuksen perhetyötä sekä terveydenhoitaja vastaamaan asetuksen mukaisesti väestökasvuun tuomaan palvelutarpeen kasvuun. Lisäksi vahvistetaan osaamista sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnissa ja dokumentoinnissa. Aiemmin on jo siirretty yksi sosiaalityöntekijä peruspalvelujen erityistä tukea tarvitsevien lasten omatyöntekijäksi. Kouluikäisten perheiden varhaista tukea vahvistetaan kouluilla palkkaamalla kaksi perhetyön ohjaajaa ja laajentamalla koulujen perhetyötä kaikkiin kouluihin. Opiskeluhuoltolain toimintatapoja ja prosesseja vakiinnutetaan ja vuoden alusta otetaan käyttöön sähköinen oppilashuoltoohjelma. Koulunuorisotyötä, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun ostopalvelua sekä muita matalankynnyksen toimintamuotoja ja ryhmätoimintoja kehitetään edelleen. Asiakkaiden omaehtoista varhaista palveluihin hakeutumista vahvistetaan koko palvelualueen yhteisellä palveluohjaajalla ja ottamalla käyttöön digitaalisia palveluja. Järvenpäässä perhesosiaalityötä toteutetaan uuden sosiaalihuoltolain linjausten mukaisesti useilla eri palvelumalleilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudessa sosiaalihuoltolaissa kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennettiin ja ensisijaiseksi tuli avohuollon tukitoimien käyttö. Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarvetta pyritään pienentämään lastensuojelun yhteistyöllä neuvoloiden, perhekeskusten, päiväkotien ja koulujen kanssa sekä vahvistamalla siltatyötä ja kotiin vietävää työtä. Tätä edesauttanee myös kasvun tuen ja perhesosiaalityön yhteinen johtoryhmä ja työskentely yhteisen asiakkuusjohtajan, perhesosiaalityönjohtajan alaisuudessa. Auerkulmassa vuoden alusta käyttöön tulevat tukiasunnot mahdollistavat entistä paremmin omien palvelujen kehittämistä ja perhekuntoutuksen oma toimintamallin käyttöönoton sekä kalliista ostopalveluista luopumista. Kuntien yhteisen perheoikeudellisen yksikön palvelut laajentuvat, kun tuettujen ja valvottujen tapaamisten järjestäminen tuli sosiaalihuoltolain myötä velvoittavaksi. Kuntien yhteisen sosiaalipäivystyksen henkilöstörakenne muutetaan myös vuoden alusta vastaaman uuden lain vaatimuksia. 42

43

KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2016 Lasten ja nuorten palvelualueen talousarvio sisältää kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2016-2020 sisältyviä ja vuodelle 2016 kohdistettuja menovähennyksiä ja tulolisäyksiä yhteensä 1.183.000 euroa. Merkittävä kulujen lisäys on henkilöstökulujen kasvu 964.000 euroa, joka sisältää palkankorotus- ja henkilösivukulujen varauksen lisäksi vuoden 2015 lomautusten vaikutusten palautumisen (610.000 euroa). Muut muutostekijät ovat yhteensä 1.946.000 euroa. Mestaritoiminnan tuottamien palvelujen muutokset ja pääomavuokrien muutos huomioiden palvelualeen kulut ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta yhteensä 1,9 Me. Lasten ja nuorten palvelualueen tulojen arvioidaan kasvavan noin 347.000 euroa eli 4,7 %. Kasvu muodostuu pääosin maksujen korotuksista ja määrien kasvusta sekä kuntien yhteisten palvelujen laskutuksen kasvusta. Merkittävin yksittäinen tulojen vähennys, 185.000 euroa on perusopetuksen ns. ryhmärahan päättyminen, mitä pyritään kompensoimaan mahdollisilla iltapäivätoiminnan ja päivähoidon maksujen korotusten tuloilla. Vastaavasti suurimmat yksittäiset tulolisäykset ovat esikuntaan sijoittuva Järvenpään hallinnoima ja kuntien yhteinen eops- hankeavustus 120.000 euroa sekä päivähoitomaksujen kasvu 165.000 euroa. Talousarvioesityksessä ei ole toistaiseksi voitu huomioida mahdollista varhaiskasvatuksen päivähoitomaksujen korotusta. Tulot lisääntyvät muilla avainalueilla paitsi perusopetuksessa. Vuoden 2016 suurimmat menolisäykset ovat: esikunnassa tietotekniikan kulut ja hankinnat 120.000 euroa, varhaiskasvatuspalveluissa yksityisille maksettavan yksityisen hoidon tuen kasvu 795.000 euroa, perusopetuspalveluissa syksystä 2016 alkaen uuden opetussuunnitelman tuntilisäys sekä kahden uuden opetusryhmän perustaminen yhteensä 93.000 euroa, kasvun tuen palveluissa sosiaalihuoltolakiin ja väestönkasvuun liittyvät henkilöstölisäykset yhteensä 175.000 euroa sekä perhesosiaalityössä sosiaalihuoltolain muutokseen liittyvät henkilöstölisäykset/-muutokset yhteensä 207.000 euroa. Lisäksi yhden määräaikaisen palveluohjaajan kustannukset katetaan yhteisesti palvelualueen sisältä. Koko palvelualueen toimintakatteen kasvu on 1,6 Me ja sen arvioidaan jakautuvan avainalueille seuraavasti: esikunta kasvua 0,2 Me, varhaiskasvatus kasvua 0,8 Me, perusopetus kasvua 0,1 Me, kasvun tuki kasvua 0,2 Me ja perhesosiaalityö kasvua 0,4 Me. Avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2016 Palvelualueen henkilöstömuutoksiin vaikuttaa väestönkasvu ja uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano. Palvelualueen henkilöstömäärään esitetään lisäystä 12 henkilöä, joista kaksi on siirtynyt jo aiemmin kaupungin sisältä. Uutta henkilöstä esitetään palkattavaksi 19 lisää. Heistä yksi sijoittuu kuntien yhteiseen yksikköön ja kaksi on jo aiemmin vuonna 2015 siirtynyt vammaispalveluista perusopetukseen palvelujen siirtymisen myötä. Vastaavasti esitetään seitsemän henkilön vähentämistä. Talousarvion 2016 toimenpiteet lisäävät henkilötyövuosia 10,8 htv, jossa on kaupunkitason nettolisäystä 8,8, henkilötyövuotta. Kun huomioidaan vuoden 2015 talousarviossa olevat vuoteen 2016 vaikuttavat toimenpiteet, henkilöstövuosien kasvu on 12,5 htv ja nettokasvu 10,5 htv. Esikunnassa henkilömäärä ei kasva, mutta henkilötyövuodet kasvavat 0,4 htv syksyn 2015 rekrytoinnin seurauksena. 44

Varhaiskasvatuksessa kokonaishenkilömäärä kasvaa kolmella. Tarpeen kasvun vuoksi palkattiin viisi erityisavustajaa jo syksyllä 2015 ja määräaikaisten kasvattajien määrä vähenee kahdella. Henkilötyövuosin kokonaismuutos varhaiskasvatuksessa on + 4,8 htv. Perusopetuksessa henkilöstön kokonaismäärä kasvaa yhdellä. Syksyllä 2016 palkataan luokanopettaja sekä kuntouttavaan luokkaan opettaja ja koulunkäynninohjaaja. Lisäksi vammaispalveluista on siirtynyt vuonna 2015 Juholan koulun alaisuuteen palvelun siirtymisen myötä edellä mainitut kaksi ohjaajaa. Vastaavasti esitetään vähennettäväksi neljä määräaikaista koulunkäynninohjaajaa. Lisäksi perusopetuksessa kohdistuu eri opettajiin tuntivähennyksiä, joiden arvioidaan vastaavan kahta henkilötyövuotta. Henkilötyövuosin kokonaisvähennys perusopetuksessa on - 1,4 htv ja nettomuutos kaupungintasolla -3,4 htv. Kasvun tuen palveluissa kokonaishenkilömäärä ja henkilötyövuodet kasvavat kolmella. Perhekeskukseen palkataan yksi terveydenhoitaja, yksi perheohjaaja ja yksi perhetyöntekijä kodinhoidolliseen perhetyöhön. Perheneuvolaan perustetaan uusi psykologin toimi, johon yhdistetään entisiä osa-aikaisia psykologin tehtäviä ja uutena perheneuvolan lähiesimiehen tehtäviä. Kasvun tuen johtajan virkaa ei täytetä, vaan sitä hoitaa vuoden 2016 ajan perhesosiaalityönjohtaja oman virkansa ohella. Perhesosiaalityön avainalueella henkilöstön kokonaismäärä kasvaa viidellä ja henkilötyövuodet 5,8 htv. Näistä tapaamispaikkatoiminnan ohjaaja on kuntien yhteisessä perheoikeudellisessa yksikössä. Uutena esitetään kaksi perheohjaajaa kouluperhetyöhön ja yksi sosiaalityöntekijä lastensuojeluun. Kasvun tuen palveluissa ollut erityisasiantuntija on siirtynyt lastensuojeluun terveydenhuollon eritysasiantuntijaksi. Jälkihuoltoon esitetty uusi sosiaalityöntekijän virka katetaan lakkauttamalla laitosapulaisen toimi ja vähentämällä lastensuojelun ostopalveluja. Lisäksi on esitetty palvelualueelle yhteistä määräaikaista palveluohjaajaa, jonka kustannukset katetaan yhdessä palvelualueen sisältä. Sosiaalipäivystyksessä lakkautetaan kaksi sosiaaliohjaajan virkaa ja niiden sijalle perustetaan kaksi sosiaalityöntekijän virkaa. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on koko kaupungin toimintaan vaikuttava maahanmuuttajien määrän huomattava kasvu, mihin on jo osittain varauduttu. Jos kiintiöpakolaisten määrää kasvaa ja Seurakuntaopistolle tulleita maahanmuuttajanuoria jää kaupunkiin, heidän tarvitsemansa peruspalvelut ja koulutuspaikat osoittautunevat riittämättömiksi. Riskiksi voi muodostua sekä valtakunnallisten että omien isojen toimintatapamuutosten ja ohjelmien samanaikainen käyttöönotto ilman riittävää ohjeistusta ja toimintavarmuutta. Merkittävien lakimuutosten toimeenpanoa tarkentavat ohjeistukset saattavat viivästyä ja olla vaikeasti tulkittavia, jolloin resurssien arviointi ja konkreettinen toimeenpano vaikeutuvat. Palvelualueella on ohut organisaatio sekä niukat sijaisvaraus- ja tukipalveluresurssit. Resurssien vähetessä henkilöstöön kohdistuva paine ja henkilöstön jaksamisriski yleensä kasvavat. Kun perusopetuksen hankerahoitukset lakkaavat, opetuksen toimintaresurssit vähenevät merkittävästi, ellei tulovähennystä saada kompensoitua muutoin. Syksyn 2016 suunnittelua vaikeuttaa vielä uuden opetussuunnitelman samanaikainen toimeenpano, kun siihen tarvittavien opetusresurssien määrittely on toistaiseksi kesken. Perhesosiaalityössä riskinä on edelleen perhesijoituspaikkojen riittävyys. Osassa tehtäviä voi kelpoisen henkilöstön rekrytointi muodostua hankalaksi esim. erityisluokanopettajat, sosiaalityöntekijät ja lastentarhaopettajat. 45

Riskinä voi edelleen olla tietohallinnon riittävän nopea toiminta ja sähköisten palvelujen lisäämisen esteeksi saattaa muodostua yhteisen näkemyksen ja tarvittavien valmisteluresurssien puute. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Mittari Sopeutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Osallistuminen uuden palveluverkkosuunnitelman erillishankkeiden ja erillisselvitysten valmisteluun (Hyvinvointikampus, Perhelä, Kinnarin koulu ) Tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa ja palvelujen kehittämisessä Sähköisen asioinnin lisääntyminen mm. tila- ja ajanvarauksessa Sähköinen palvelukanava käytössä Sähköinen oppilashuollon tietojärjestelmä käytössä Virtuaalinen lasten ja nuorten talo nettisivuilla Tavoite Mittari Varhaiskasvatuspalvelut on järjestetty varhaiskasvatuslain ja kaupungin linjausten mukaisesti sekä väestökehitystä vastaavasti Varhaiskasvatuspalveluissa olevien lasten määrä/ osuus ikäluokasta (enintään 65 % 0-6-vuotiaista) Mittari Varhaiskasvatuspalvelujen eri toimintamuotojen osuudet (%) Mittari Yksityisten ja kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen osuus (yksityisen % - osuus kasvaa) Mittari Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan käynnistyminen vuonna 2016 Tavoite Järvenpään esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat 2016 käytössä 1.8.2016 alkaen Mittari Mittari Mittari Mittari Opetussuunnitelmien hyväksyminen Painotuslinjojen kohdentaminen yläkouluihin Uusia opetussuunnitelmia tukevien opetus- ja toimintaympäristöjen järjestelyjen käynnistyminen Opettajilla ja oppilailla opetuskäytössä Edison oppimisympäristö (% päätoimiset opettajat) 46

Tavoite Mittari Ennaltaehkäisevien ja matalankynnyksen palvelujen vahvistaminen ja erityispalvelujen järjestäminen uuden sosiaalihuoltolain, hallitusohjelman ja kaupungin linjausten mukaisesti. Lapsiperheiden matalankynnykset palvelujen asiakkuuksien /käyntien määrät vrt. v.2014 : a) Vanhempainohjaus ( + 10% ), asiakkuuksia 80/käyntejä 520 b) lapsiperheiden kotipalvelu (+ 25%), käyntejä 750 c) kouluperhetyö (ryhmä- ja yksilötyön saatavuus kaikilla kouluilla 100%) ryhmien ja asiakkaiden määrä vrt. 2015 Mittari Lastensuojelun ja sosiaalihuollon asiakkuuksien määrä ( Ls pienenee) Mittari Palvelutarpeen arviointien toteutuminen asiakkaan tarpeen edellyttämässä laajuudessa: a) peruspalvelutarpeen arviointien määrä, b) erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeiden arviointimäärät c) lastensuojelutarpeen selvitysten määrät.( Ls - osuus pienenee) Tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ja psyykkisen oireilun sekä erityisen tuen ja erityispalvelujen tarpeen väheneminen oikea-aikaisella tuella Lastensuojelun sijoitustarpeen kasvun pysäyttäminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen lasten määrän ja osuuden kehitys (tavoite: erityisen tuen vähenee) Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärien kehitys (perheneuvola Nuovo erik.sh) Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon käytön suhde (tavoite: Esh - vähenee) Lastensuojelun asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät sekä niiden suhteellinen osuus 0-17 vuotiaista, vertailutietona v.2015 (tavoite: ei kasva) Tavoite Mittari Varhaiskasvatuksen päiväkotihoito tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Palvelu tuotteistettu ja hinta laskettu Tavoite Mittari Vaikeimmin vammaisten perusopetus tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Palvelu tuotteistettu ja hinta laskettu Tavoite Kuntien yhteisen perheoikeudellisen yksikön palvelut tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Mittari Palvelut tuotteistettu ja hinnat laskettu 47

Lasten ja nuorten palvelualue TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 7 121 7 352 7 699 7 699 4,7 % 7 499 7 574 7 650 7 726 TOIMINTAKULUT 81 112 77 457 79 530 79 402 2,5 % 79 997 80 950 82 973 85 047 TOIMINTAKATE -73 991-70 106-71 832-71 703 2,3 % -72 498-73 376-75 323-77 321 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 7 120 981 7 351 718 7 698 717 4,72% Myyntituotot 1 976 825 1 812 770 1 812 770 0,00% Maksutuotot 3 874 317 4 238 446 4 238 446-0,00% Tuet ja avustukset 839 661 814 898 814 898 0,00% Muut toimintatuotot 430 178 485 604 832 604 71,46% TOIMINTAKULUT 81 112 088 77 457 282 79 401 959 2,51% Henkilöstökulut 44 053 258 45 831 554 45 886 169 0,12% Palvelujen ostot 17 107 008 19 828 416 19 356 965-2,38% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 333 929 3 126 536 3 128 572 0,07% Avustukset 4 652 731 4 576 666 4 576 666-0,00% Muut toimintakulut 13 965 162 4 094 110 6 453 586 57,63% TOIMINTAKATE -73 991 107-70 105 564-71 703 242 2,28% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 Lasten ja nuorten palvelualue toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Muut toimintatuotot 832 604 11 % Tuet ja avustukset 814 898 11 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 812 770 23 % Maksutuotot 4 238 446 55 % 48

Avustukset 4 576 666 6 % Muut toimintakulut 6 453 586 8 % TOIMINTAKULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 128 572 4 % Palvelujen ostot 19 356 965 24 % Henkilöstökulut 45 886 169 58 % 49

SUORITTEET SUORITTEET TP 2014 KTA 2015 * TAE 2016 PERUSOPETUSPALVELUT Järvenpääläiset oppivelvollisuusikäiset 4 586 4 568 4 737 Perusopetus Oppilasmäärä 4 004 4 034 4 082 Toimintakate eur/oppilas (T) * 8 631 # 7 370 7 309 - ilman sisäisiä vuokria (T) * 6 440 # 6 827 6 772 Aamu- ja iltapäivätoiminta toimintaan osallistuvat 477 470 470 IP-toiminta, toimintakate eur/ip-kerholainen (T) * 1 445 # 1 611 1 663 VARHAISKASVATUSPALVELUT kaikki lapset päivähoidossa yht. 2 157 2 210 2 245 esiopetuksessa olevat 520 510 490 Päiväkodit, lapsia päiväkodit lapsia yhteensä 1 999 2 005 2 090 kunnalliset 1 705 1 700 1 700 toimintakate euroa / lapsi (T) * 12 145 # 12 017 11 896 muut päiväkodit (yhteensä) 294 305 382 Perhepäivähoito, lapsia kunnalliset 99 105 105 ostopalvelu 48 50 50 Lasten kotihoidontuki (327,46 e/kk v.2012), lapsia (ka/v) 931 970 970 KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUEN PALVELUT Tuen ostopalvelukäynnit yhteensä 4 671 4 000 4 000 Pienten lasten ja kouluikäisten palvelut Terveydenhuoltokäynnit 39 923 41 500 41 500 Oppilashuoltopalvelujen käynnit 2 864 4 500 4 500 Perheneuvola-käynnit yhteensä 2 869 4 600 4 600 Perhekeskustoiminta, käynnit yhteensä 24 376 39 000 39 000 Nuorisotyö Kerhotoimintaan/nuorisotalotoimintaan osallistuvien määrä, nuorta/vko 571 580 550 Toimintakate eur/alle 29-v. asukas 53 # 43 43 PERHESOSIAALITYÖN PALVELUT Perhetyön yksikkö, asiakkaita yhteensä 516 245 240 Lastensuojelun asiakkaita yhteensä 794 700 680 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja asiakkaita yhteensä 98 120 110 perhehoidon hoitovuorokaudet / kaikki hoitovuorokaudet 12 388 / 24 754 11 200 (23 200) 11500 (24 000) Sosiaalipäivystys suoritteita yhteensä (Jpään osuus) 14 202 (3 204) 14 000 (3 700) 14 500 (3190) Perheoikeudellinen yksikkö suoritteita yht. (Jpään os.) 3 416 (1 416) 3 500 (1 395) 3740 (1730) *) KTA 2015 suoritteet muutettu korjattua talousarviota vastaaviksi # luku ei vertailukelpoinen 50

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät palvelualuejohtaja Marju Taurula Edistää kulttuuria sekä asukkaiden osaamista ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä elämysten kokemiseen, elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Huolehtii kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, vapaa-aika- ja harrastuspalveluista sekä oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, ml. lukiokoulutus ja nuorisokeskustoiminta. Lisäksi vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2016-2020 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen lähivuosien toimintaan vaikuttavat Juha Sipilän hallitusohjelman linjaukset ja lainsäädännön uudistukset sekä kärkihankkeiden toimeenpano. Yleinen taloustilanne jatkuu heikkona, mikä heijastuu myös jo ennestään kireään kuntatalouteen. Julkisia palveluja joudutaan edelleen tarkastelemaan kriittisesti ja kehittämään käyttäjälähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi mm. digitalisaatiota hyödyntäen. Tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä lisätään myös oppimisympäristöissä ja opetuksessa. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän yllättävän suuri kasvu haastaa sekä koko maan kotouttamispalvelujen että maahanmuuttajille suunnattavien kuntien peruspalvelujen riittävyyden. Myös Keski-Uudellamaalla maahanmuuttajien osuus kasvaa. Hallitusohjelmaan sisältyy isoja rakenteellisia uudistuksia. Näistä merkittävin on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jota valmistellaan kuntaa suurempien itsehallintoaluiden muodostamisen pohjalta. Tavoitteena on muutoinkin yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä ja keskittää itsehallintoalueille myös muita palveluja. Nämä muutokset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuden kuntien toimintaan. Kuntien toiminnan lähtökohtana tullee painottumaan paikallisuus ja tehtävissä korostumaan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista huolehtiminen. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen painoarvo tullee kasvamaan. Vuonna 2015 voimaan tulleen liikuntalain myötä on entisestään korostunut koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja liikunnan saavutettavuuden varmistaminen kaikissa elämänkaaren vaiheissa pienten lasten perheistä kouluikäisiin ja eläkeläisiin. Liikuntaa korostetaan peruspalveluna, joka on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia lisäävä ja edistävä tekijä. Myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointimahdollisuudet tunnistetaan aiempaa paremmin ja panostetaan niiden saavutettavuuteen. Erityisesti pyritään vahvistamaan lasten ja nuorten luovuutta ja varmistamaan taiteen perusopetuksen saatavuus. Aikuisten harrastustoiminnassa ja itsensä kehittämisessä korostetaan kansalaisten omaa vastuuta ja vertaistoimintaa, jolloin kuntien ensisijaisena tehtävänä on edellytysten luominen ja neuvonta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia jatketaan uudistamalla koulutuksen rahoitusta ja rakenteita. Opintopoluista pyritään tekemään mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä sekä tuetaan nopeaa siirtymistä työelämään. Lukiokoulutuksessa uudistettu tuntijako ja opetussuunnitelma otetaan käyttöön sekä sähköiset ylioppilaskirjoitukset aloitetaan porrastetusti syksyllä 2016. Vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2016. 51

Hallitusohjelman mukaan nuorisotakuuta pyritään kehittämään yhteisötakuun suuntaan vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä nuorten elämänhallinnan ja työllistämisen vahvistamiseksi. Nuorisotakuun toteuttamismalleja kehitetään eri puolilla Suomea. Vuosi 2017 on Suomi 100 vuotta - juhlavuosi, jota valmistellaan sekä valtakunnallisella että alueellisella- ja paikallisella tasolla. Järvenpäässä tätä valmistelutyötä tehdään kaupunginjohtajan syksyllä 2015 nimittämän monialaisen työryhmän johdolla. Alueen kuntaliitosten jäätyä toteutumatta pyritään kuntajohtajien linjausten pohjalta tiivistämään kuntien yhteistyötä ja kehittämään yhteisiä palvelujen tuottamistapoja. Sivistys- ja vapaaajan palvelualueen suunnittelukauden toimintaa tulee ohjaamaan myös kaupungin strategisten ohjelmien ja talouden tasapainottamisohjelman linjaukset. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2016 Palvelualueen vuoden 2016 painopisteet ja tavoitteet on johdettu edellä kuvatuista toimintaympäristön muutoksista sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen toimeenpanosuunnitelmasta ja Järvenpään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelmasta. Osana laajempaa maahanmuuttoa myös Järvenpäässä maahanmuuttajien osuus kasvaa. Tavoitteena on tukea kaupunkiin saapuvien maahanmuuttajien alkuvaiheen kototumista, varautua koulutuspalvelujen kysyntään ja vahvistaa myös kaksisuuntaisen kotoutumisen merkitystä arjessa. Koko palvelualueella jatketaan talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteitä mm. supistamalla hieman palvelujen tarjontaa ja hankintoja sekä lisäämällä tuloja. Toiminnan tehokkuutta pyritään parantamaan kehittämällä itsepalvelua ja sähköistä asiointia mm. tila- ja ajanvarauksissa sekä jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyvien tehtäviä ja tehostamalla henkilöstön yhteiskäyttöä. Selvitetään myös mahdollisuuksia lisätä paikallisten yrittäjien kanssa yhteistyötä mm. vapaa-aikapalveluissa. Suomi 100 -vuotta juhlavuotta valmistellaan kaupunginjohtajan syksyllä 2015 nimittämän monialaisen työryhmän johdolla yhdessä kaupunkilaisten, eri yhteisöjen ja yritysten sekä osittain myös muiden Tuusulanjärven alueen toimijoiden kanssa. Alueen matkailuyhteistyö ja yhtenäinen näkyvyys vahvistuu, kun myös Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan matkailupalvelut keskitetään Tuusulanjärven matkailu ry:n hoidettavaksi. Vuonna 2016 ei ole erityisiä kulttuurin merkkivuosia, joten myös tarjonta on juhlavuosia vähäisempää. Taidemuseo on syksyllä suljettuna kiinteistön korjaustöiden vuoksi. Kirjaston tietohallintojärjestelmä ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut ovat vanhentumassa. Tietojärjestelmän sekä kirjaston asiakasliittymän uusimista valmistellaan vuoden 2016 aikana. Myös sähköisten itsepalvelujen laajentaminen on sidoksissa järjestelmän uusimiseen. Lukiolla otetaan käyttöön uusi tuntijako ja opetussuunnitelma syksyllä 2016. Elokuussa 2015 käynnistyi lukiossa ja yläkoulussa urheilu- ja liikuntaseurojen, koulujen ja liikuntapalvelun yhteistyönä liikuntapainotteisen opetuksen pilotit, joiden toiminta pyritään vakinaistamaan osana uusia opetussuunnitelmia. Tietotekniikan ja digitaalisen tiedon käyttöä vahvistetaan oppimisympäristöissä ja opetuksessa. Lukion lähivuosien toimintaa suuntaa merkittävästi syksyllä 2016 portaittain alkavat sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Opiskelijahuoltolain toimintatapojen yhdenmukaistamista jatketaan eri oppilaitoksissa ja vuoden alusta otetaan käyttöön yhteinen opiskeluhuollon sähköinen ohjelma. 52

Järvenpään Opiston kurssitarjontaa suunnataan edelleen aiempaa enemmän lyhyihin kursseihin. Eläkeläisten ja ikäihmisten osuuden kasvaessa myös päiväaikaan järjestettävien harrastusmahdollisuuksien tarve kasvaa. Lapsille suunnatussa tarjonnassa tehdään yhteistyötä erityisesti samassa kiinteistössä toimivan Järvenpään Yhteiskoulun sekä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston kanssa. Taiteen perusopetuksessa lisätään yhteistyötä koulujen kanssa. Järvenpään Opisto ja liikuntapalvelut järjestävät yhdessä monipuolista ohjattua terveysliikuntaa ja kuntalaisten liikuntaa pyritään lisäämään hankkeiden sekä laajennetun yksilö- ja ryhmäliikuntaneuvonnan avulla. Liikuntapalveluiden resurssit ovat riittävät nykyiseen palvelutuotantoon, mutta väestömäärän kasvaessa kysyntä tulee lisääntymään ja liikunnallista elämäntapaa pyritään jatkossa edistämään entistä kiinteämmässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nuorisotakuun alueellisen toimintamallin kehittäminen jatkuu Keski-Uudellamaalla Järvenpään hallinnoiman Nuorisotakuun kuntakokeilun ja Keudan hallinnoiman Ohjaamo- hankkeen kautta. Palvelualue osallistuu kaupungin uudessa palveluverkkosuunnitelmassa esitettyjen palvelualueen toimintaan koskevien erillisselvitysten laadintaan: Perhelän kortteliin mahdollisesti sijoittuvien kaupungin omien toimintojen eri vaihtoehtojen pohdintaan ja Keskuskentän kehittämiseen joko nykyisen kentän pohjalta tai uuden kentän sijoittamista Lepolan alueelle. Lisäksi osallistutaan Vanhankylänniemen virkistysalueiden kehittämiseen ja Rantapuistoon sijoittuvien toimintapuistojen valmisteluun. Myös Vihtakadun koulun pihaa ja läheistä kenttää uudistetaan. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2016 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen talousarvioesitys sisältää kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2016-2020 sisältyviä ja vuodelle 2016 kohdistettuja menovähennyksiä ja tulolisäyksiä yhteensä 439.000 euroa. Näihin sisältyy myös kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen Sibelius juhlavuoden resurssin, 95.000 euroa, poistaminen. Merkittävä menojen muutos on henkilöstökulujen kasvu 219.000 euroa, joka sisältää palkankorotus- ja henkilösivukulujen varauksen lisäksi vuoden 2015 lomautusten henkilöstömenojen vaikutusten palautumisen (143.000 euroa). Muut muutostekijät lisäävät menoja yhteensä 235.000 euroa. Mestaritoiminnan tuottamien palvelujen muutokset ja pääomavuokran muutos huomioiden palvelualueen menot kasvavat yhteensä 0,3 Me. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen tulojen arvioidaan kasvavan noin 200.000 euroa. Kasvu muodostuu pääosin maksujen ja vuokrien korotuksista sekä määrän kasvusta. Suurin tulojen lisäysodote, noin 130.000 euroa, kohdistuu vapaa-aika- ja harrastuspalveluihin. Vuodelle 2016 ei kohdistu yksittäisiä merkittäviä menolisäyksiä. Suurin muutos on esikuntaan sijoittuvissa tietohallinnon kustannuksissa, jotka kasvavat yhteensä 43.000 euroa, ja joihin sisältyy mm. uusi kirjasto-ohjelma sekä lukion sähköiset oppimisympäristöt. Koulutus- ja ohjauspalveluissa on eniten menojen kasvua, yhteensä 96.000 euroa, mutta suurin osa niistä aiheutuu jo syksyllä 2015 tehdyistä toimenpiteistä. Näistä merkittävimmät ovat lukion apulaisrehtorin palkkaaminen, ohjausresurssin lisäys ja ylituntikaton käyttöönotto, joiden yhteisvaikutus vuodelle 2016 on 66.000 euroa. Alun perin hankerahoituksella palkatun määräaikaisen maahanmuuttajien ohjaajan tehtävää on jatkettu loppuvuodeksi 2015 ja esitys on jatkaa sitä edelleen vuoden 2017 loppuun. Tehtävän kustannukset katetaan valtiolta tulevilla kotouttamiskorvauksilla. Koko palvelualueen toimintakate kasvaa noin 120.000 euroa edellisestä. Avainaluetasoiset määrärahat täsmentyvät käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. 53

KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2016 Vuonna 2016 henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän kahdella, kun matkailusihteerin tehtävää ei ulkoistamisen seurauksena täytetä ja kirjastopalveluista eläköityy yksi osa-aikainen henkilö. Edellä mainittujen muutosten lisäksi henkilötyövuosiin vaikuttaa alun perin hankerahoituksella palkattu maahanmuuttajien ohjaaja siirtyminen määräaikaiseksi työntekijäksi. Talousarvion 2016 toimenpiteet vähentävät henkilötyövuosia 0,5 htv. Kun huomioidaan vuoden 2015 talousarviossa olevat vuoteen 2016 vaikuttavat toimenpiteet, henkilöstövuosien kokonaisvähennys on -1,3 htv. ARVIO PALVELUALUEEN RISKEISTÄ: NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Palvelualueen toiminnan merkittävin riski on koko kaupungin toimintaan vaikuttava maahanmuuttajien määrän huomattava kasvu, mihin on jo osittain varauduttu. Jos kiintiöpakolaisten määrää kasvaa ja Seurakuntaopistolle tulleita maahanmuuttajanuoria jää kaupunkiin, kaupungin nykyiset kotouttamispalvelut sekä tarvittavat peruspalvelut, asunnot ja koulutuspaikat osoittautunevat riittämättömiksi. Lisäksi on kehitettävä poikkihallinnollisten prosessien toimivuutta. Riskiksi voi muodostua sekä valtakunnallisten että omien isojen toimintatapamuutosten ja ohjelmien samanaikainen käyttöönotto ilman riittävää ohjeistusta ja toimintavarmuutta. Palvelualueella on ohut organisaatio sekä niukat sijaisvaraus- ja tukipalveluresurssit. Resurssien vähetessä henkilöstöön kohdistuva paine ja henkilöstön jaksamisriski yleensä kasvavat. Riskinä voi edelleen olla tietohallinnon riittävän nopea toiminta ja sähköisten palvelujen lisäämisen esteeksi saattaa muodostua yhteisen näkemyksen ja tarvittavien valmisteluresurssien puute. Tämä riski kohdistuu erityisesti lukiolle uuden opetussuunnitelman käyttöönoton ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymisen myötä. Alueellisen yhteistyön tiivistämisen esteeksi saattaa muodostua riittävän yksimielisyyden löytyminen. Talouden yleisen epävarmuuden jatkuessa asiakaspalveluiden, kurssimaksujen, pääsymaksujen ym. tuotot saattavat myös jäädä arvioitua pienemmäksi. 54

SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Mittari Sopeutetaan toiminta supistuviin taloudellisiin resursseihin Talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Osallistuminen uuden palveluverkkosuunnitelman erillisselvitysten valmisteluun (Perhelä, Keskuskenttä) Tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Digitalisaation hyödyntäminen toiminnassa ja palvelujen kehittämisessä Sähköisen asioinnin lisääntyminen mm. tila- ja ajanvarauksessa Sähköinen palvelukanava käytössä palvelupisteessä Sähköisten ylioppilaskirjoitusten käynnistäminen lukiolla Kirjaston uuden kirjastojärjestelmän ja asiakasliittymän käyttöönotto Tavoite Mittari Mittari Kuntaan saapuvien maahanmuuttajien, erityisesti kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden, alkuvaiheen kotoutumisen tukeminen Kuntaan muuttavien maahanmuuttajien / kv-suojelua saavien lukumäärä Palvelujen piirissä olevat maahanmuuttajat Tavoite Mittari Mittari Matkailupalvelujen järjestäminen ja kulttuuriyhteistyön vahvistuminen Tuusulanjärven alueen toimijoiden kanssa Järvenpään kaupungin matkailupalvelujen järjestäminen Tuusulanjärven matkailu ry:n kautta yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Alueellisena yhteistyönä toteutettavaksi suunnitellut Suomi 100 v (v. 2017) sisällöt ja ohjelmat (määrä) Tavoite Nuorten syrjäytymisen vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen Mittari Nuorisotakuun kuntakokeiluhankkeen toteutuminen suunnitelmien mukaisesti Mittari Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v. määrä ja %-osuus Mittari Nuorisotyöttömien määrä ja %-osuus Mittari Toimeentulotukea saaneet 18 24 v. Tavoite Mittari Mittari Mittari Mittari Järvenpään lukion uudet opetussuunnitelmat 2016 käytössä Nuorisoasteen ja aikuislinjan opetussuunnitelma hyväksytty käyttöönotettavaksi 1.8.2016 alkaen Opetussuunnitelman sisältämät valinnanmahdollisuudet eri oppiaineissa, erikoislinjoissa ja suuntautumisvaihtoehdoissa (vähintään lukuvuoden 2015-16 tasolla) Uuden opetussuunnitelman mukaisten opetusjärjestelyjen asteittainen toteuttaminen Sähköinen Edison oppimisympäristö käytössä opettajilla ja opiskelijoilla Mittari 1. 3. vsk:n lukion opiskelijoilla käytössä henkilökohtaiset tietokoneet(yli 90 %) 55

Tavoite Mittari Lukiokoulutus tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Palvelu tuotteistettu ja hinta laskettu Tavoite Mittari Uimahallin palvelut tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Palvelut tuotteistettu ja hinnat laskettu. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 3 924 3 780 3 969 3 969 5,0 % 3 897 3 936 3 936 3 976 TOIMINTAKULUT 19 570 17 179 17 382 17 491 1,8 % 17 392 17 375 17 548 17 900 TOIMINTAKATE -15 646-13 399-13 413-13 522 0,9 % -13 495-13 439-13 612-13 924 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 3 924 255 3 779 914 3 968 914 5,00% Myyntituotot 1 988 434 2 124 656 2 036 157-4,17% Maksutuotot 1 183 839 1 060 686 1 077 166 1,55% Tuet ja avustukset 315 919 199 000 216 000 8,54% Muut toimintatuotot 436 063 395 571 639 591 61,69% TOIMINTAKULUT 19 569 797 17 179 320 17 491 232 1,82% Henkilöstökulut 9 720 845 9 735 127 9 910 058 1,80% Palvelujen ostot 2 693 699 3 675 688 3 607 416-1,86% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 633 110 1 345 151 1 349 463 0,32% Avustukset 303 240 463 000 463 000 0,00% Muut toimintakulut 6 218 903 1 960 354 2 161 294 10,25% TOIMINTAKATE -15 645 543-13 399 406-13 522 317 0,92% 56

Sivistyksen ja vapaa-ajan palveluiden toimintatuotot ja -kulut TOIMINTATUOTOT Muut toimintatuotot 639 591 16 % Tuet ja avustukset 216 000 6 % Myyntituotot 2 036 157 51 % Maksutuotot 1 077 166 27 % Avustukset 463 000 3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 349 463 8 % Muut toimintakulut 2 161 294 12 % TOIMINTAKULUT Palvelujen ostot 3 607 416 20 % Henkilöstökulut 9 910 058 57 % 57

SUORITTEET SUORITTEET TP 2014 KTA 2015 * TAE 2016 KOULUTUS- JA OHJAUSPALVELUT Lukiokoulutus Opiskelijamäärä keskim. 1 039 1 026 1 040 Toimintakate eur/opiskelija (T)* 5 680 # 5 120 5 173 - ilman sisäisiä vuokria (T)* 4 291 # 4 790 4 847 Nuorisokeskus Nuorisokeskuksen asiakasmäärät 298 275 300 Toimintakate eur/asiakas (T)* 834 # 892 850 VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUT Liikuntapalvelut Ohjatun liikunnan ohjaustunnit 4 036 3 950 3 950 Liikuntapaikkojen käyttötunnit 43 958 42 000 42 000 Nettomenot / asukas (T)* 81 # 46 43 Järvenpään Opisto Kokonaistuntimäärä yht. 14 166 14 000 14 000 Nettomenot eur/tunti (T)* 45 # 37 30 Musiikkiopisto Kokonaistuntimäärä yht. 24 104 24 810 24 810 Kokonaisoppilasmäärä 981 1 200 1 200 Nettomenot eur/tunti (T)* 45 # 42 37 KULTTUURI- JA TAPAHTUMAPALVELUT Kulttuuripalvelut Tuettujen ja järjestettyjen kulttuuritapahtumien 179 190 134 Kulttuuritapahtumien kävijämäärät yht. 39 627 40 000 34 400 Kulttuurikohteiden kävijämäärät yht. 13 401 18 000 10 000 Toimintakate eur/asukas (T)* 49 # 42 38 Kirjastopalvelut Käynnit yhteensä 560 845 588 000 542 750 Lainat, kpl 686 783 697 000 658 600 Kokonaiskulut eur/asukas * 43 # 38 38 *) KTA 2015 suoritteet muutettu korjattua talousarviota vastaaviksi # luku ei vertailukelpoinen 58

TEKNINEN PALVELUKESKUS Vastuuhenkilö katupäällikkö Heli Randell Toiminta-ajatus / Tehtävät Tekninen palvelukeskus on muu toiminnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on kaupunkikehityslautakunnan ohjauksessa tuottaa tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä teknisiä palveluita kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä kuntalaisille. Palvelutuotannon järjestämisessä palvelukeskus toimii osana kaupungin Konsernipalveluita. Tuotettavat palvelut määritellään osana kaupungin toiminnan järjestämistä sekä konserniohjausta. Lautakunnan tehtävänä on tehdä palvelualueille ehdotus sen tehtäväalaan kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisen periaatteista ja hinnoittelusta sekä vaihtoehdoista. Tekninen palvelukeskus jakautuu tällä hetkellä organisatorisesti kahteen kokonaisuuteen (ns. avainalueeseen: infrapalvelut ja käyttäjäpalvelut. Infrapalvelut järjestää kuntalaisille peruspalveluina yleisten alueiden ja liikenneväylien sekä puistojen kunnossapidon ja rakentamisen. Toinen avainalue, ravitsemispalvelut tuottaa ateriapalvelut sisäisille asiakkaille kuten kouluille, päiväkodeille ja vanhuspalveluihin. Toiminnallaan ravitsemispalvelut mahdollistaa kaupungin muiden yksiköiden palvelutuotannon. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2016-2020 Valtakunnallisina trendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien talousahdinko lisääntyy. Rakenteellisissa muutoksissa kohti suurempia ja kustannustehokkaampia palvelukokonaisuuksia tulisi kuitenkin huomioida organisaation osaamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta. Markkinoiden tehokkaampaa hyödyntämistä, prosessimaista toimintaa sekä palvelusopimuskäytäntöjä kehitetään ja hyödynnetään. Alueellisina kehitystrendeinä on Teknisen palvelukeskuksen osalta nähtävissä seuraavia muutoksia: Kuntien välisen yhteistyön kehittyminen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulevina vuosina tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen palvelujen järjestämistapaan ja kehittämisresursseihin. Asiakastarpeet, vaatimustasot ja palvelumäärät lisääntyvät. Palvelutuotantoa voidaan tehostaa edelleen parantamalla asiakaslähtöisiä palveluketjuja, lisäämällä sähköisiä palveluja sekä hyödyntämällä henkilöstön moniammatillista osaamista ja markkinoita. Osaamista ja resursseja tarvitaan etenkin viestintään, hankintojen läpivientiin, lainsäädännön ja sopimusjuridiikan hallintaan. Muutokset työkulttuurissa painottuvat lähivuosina etenkin asiakaspalvelun, sähköisten palvelujen ja moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. 59

KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2016 Talouden tasapainottamishankkeeseen liittyvät muutokset tulevat vaikuttamaan Teknisen palvelukeskuksen tavoitteisiin, tehtäviin ja organisoitumiseen. Merkittävin kehittämisalue tulee olemaan ravitsemispalveluissa aloitettava keittiöverkoston tiivistäminen sekä korjaamotoiminnan kehittämisen edistäminen. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2016 Talousarvion valmistelua on ohjannut vahvasti talouden tasapainottamisen työ. Talousarvio edellyttää toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. Vuoden 2016 talousarvio on valmisteltu normaalin talvikauden edellyttämin resurssein. Mahdolliseen kovaan talveen reagoidaan talousarviomuutoksella vuoden 2016 aikana. Valmistus omaan käyttöön -erä on huomioitu kehyksessä kulujen vähennyksenä ja talousarvitaulukoissa se näkyy omana rivinään. Vuoden 2015 talousarvioon verrattuna ei teknisen palvelukeskuksen budjettirakenteeseen vuodelle 2016 tule suuria muutoksia. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2016 Talousarviovalmistelu on tehty nykyisen, voimassa olevan organisaation ja siihen kohdistuvien talousarvion valmisteluvaiheen muutosten mukaisena. Talouden tasapainottamistyön kautta on HR-palveluissa valmisteilla uusia rekrytointiohjeita ja eläköityvien tehtävien tarkastelua tulee tehostaa kullakin toimialalla. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITELMAVUOSINA 2017-2020 Talouden tasapainottamistyötä jatketaan syksyllä 2015 päivitetyn suunnitelman mukaan. Jätehuollon kilpailutus toteutetaan vuonna 2016 Kiertokapulan toimesta. Syyskuussa on tehty päätös, jonka mukaan kaikki jätehuollon järjestelytehtävät siirretään Kiertokapulalle. Tämä vaikuttaa teknisen palvelukeskuksen sekä tulo- että menopuolelle noin 2,0 miljoonaa euroa, kun rahavirrat siirtyvät pois kaupungilta. ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Teknisen palvelukeskuksen talousarviossa pysymistä ja palveluiden tuottamista koskevat merkittävimmät riskit on nostettu esille riskienarviointiin liittyvässä työssä kaupunkitasolla. Hallintatoimenpiteitä talousarviovuonna 2016 vaativiksi riskeiksi nousi: resurssien vähyys sopimusten valvonnassa ja hallinnassa: ohut organisaatio Ravitsemispalveluiden henkilöstön ikääntyminen: palvelutuotannon ylläpito ja kehittäminen vs. talouden tasapainottamisohjelman vaatimukset Yleisten alueiden korjausvelan kasvu poikii vahingonkorvausvaatimuksia: kaupungin kärkihankkeiden ja muiden infran kehittämisen suhteen tarkastelu eli varojen allokointi 60

Teknisen palvelukeskuksen toimintaan littyy myös taloudellisia riskejä joihin ei omilla toimilla voida vaikuttaa, näiden riskien toiminnalliseen hallintaan on kuitenkin olemassa toimintasunnitelma muun muassa resurssien lisäämiseen ostopalveluna ja omien henkilöstöresurssien käytön näkökulmasta. Näitä riskejä ovat: poikkeukselliset luonnonolosuhteet (kylmä talvi, lumisateet, nollakelivaihtelujen liukkaudet jne.) Käynnissä olevan kaupunkitason mittavan kehittämistyön lisäksi tulee tekniseen palvelukeskukseen saada apuresursseja konsernipalveluista ja kaupunkikehityksestä sisäiseen kehitystyöhön, palveluiden järjestämisen, talouden, riskien ennakoinnin ja työhyvinvoinnin näkökulmista (töiden priorisointi). SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Keittiöverkkotarkastelu etenee. Keittiöverkkoa tiivistetään tuotantokeittiöitä vähentämällä. Vuonna 2016 vähenee yksi tuotantokeittiö, joka muutetaan jaklukeittiöksi. Vuonna 2017 lopussa jäljellä on 3-4 tuotantokeittiötä. Tavoite Katuvalo-ohjausjärjestelmän kehittäminen on valmis. Mittari Kehittämissuunnitelma on tehty 12/2016. Tavoite Mittari Ateriapalvelut tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Palvelu tuotteistettu ja hinta laskettu Tavoite Mittari Varikkotoiminta tuotteistetaan vuoden 2016 aikana. Palvelu tuotteistettu ja hinta laskettu Tekninen palvelukeskus TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 16 100 9 483 9 483 9 483 0,0 % 9 559 9 654 9 751 9 946 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 891 1 111 1 111 1 111 0,0 % TOIMINTAKULUT 20 319 15 593 15 669 15 434-1,0 % 14 423 14 588 14 734 15 029 TOIMINTAKATE -3 329-4 999-5 075-4 840-3,2 % -4 864-4 934-4 983-5 083 61

TEKNINEN PALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 16 099 737 9 483 027 9 483 027-0,00% Myyntituotot 15 231 494 8 859 275 8 859 275-0,00% Maksutuotot 109 054 Tuet ja avustukset 7 367 90 000 90 000 0,00% Muut toimintatuotot 751 822 533 752 533 752-0,00% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 890 579 1 111 000 1 111 000-0,00% TOIMINTAKULUT 20 319 202 15 592 592 15 434 026-1,02% Henkilöstökulut 8 676 780 6 258 020 5 896 359-5,78% Palvelujen ostot 6 926 624 5 382 228 5 664 949 5,25% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 075 642 3 298 856 3 279 070-0,60% Muut toimintakulut 1 640 156 653 488 593 649-9,16% TOIMINTAKATE -3 328 887-4 998 565-4 840 000-3,17% Tekninen palvelukeskus toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin Muut toimintatuotot 533 752 6 % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset 90 000 1 % Myyntituotot 8 859 275 93 % 62

Muut toimintakulut 593 649 4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 279 070 21 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 5 896 359 38 % Palvelujen ostot 5 664 949 37 % KESKEISET SUORITTEET Avainalueiden suoritteet Infrapalvelut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016TA 2015-2016 % Kadut Aurauskerrat 27 8 7 14 14 0 % Katuja km 199 202 204 204 204 0 % Kevytväyliä km 97 102 104 104 104 0 % Jalkakäytäviä km 28 32 32 32 32 0 % Yksityisteitä km 22 22 22 22 22 0 % Viherpalvelut Rakennetut puistot ha 108 110 111 111 111 0 % Hoidettavia puistometsiä ha 250 250 250 250 250 0 % Luonnonsuojelualueet ha 94 95 95 95 95 0 % Käyttäjäpalvelut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2014-2015 % Puht.pitopalvelut e/m2/kk 2,06 2,48 2,24 - - Ateriakustannus - Kouluruokailu e/ateria 2,3 2,40 2,29 2,01 2,01 0 % - Päiväkotiruokailu e/ateria 2,62 2,92 2,89 2,96 2,96 0 % - Potilasruokailu e/ateria 4,77 4,76 3,31 5,09 5,09 0 % 63

KAUPUNKIKEHITYS Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus/ Tehtävät: yrityspalvelujohtaja Olli Keto-Tokoi Kaupunkikehitys vastaa elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessista. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja kehittämispalvelut, työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus ja liikenne, maankäyttö- ja karttapalvelut, kunnallistekniikan suunnittelu sekä rakennusvalvonta. Lisäksi kaupunkikehitykseen kuuluu kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaan liittyvät asiat. Lisäksi kaupunkikehitys vastaa kadunpidon järjestämisestä sekä tielainsäädäntöön ja pysäköinninvalvontaan liittyvistä asioista. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2016-2020 Positiivinen ja ratkaisukeskeinen ote yhdistettynä vahvaan ammatilliseen osaamiseen mahdollistaa elinvoimaisen ja vetovoimaisen Järvenpään kaupungin kehittämisen. Kestävän kasvun kaupunkikehitysstrategia tulee ohjaamaan kaudella koko Kaupunkikehityksen toimintaa. Strategian mukaisesti maapolitiikassa, maanhankinnassa ja maankäytön- ja kunnallistekniikan suunnittelussa toimenpiteet painottuvat olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen, täydennysrakentamiseen ja alueiden kehittämiseen. Käynnistettävät hankkeet arvioidaan hankekohtaisesti teknistaloudellisten ja laatukriteerien pohjalta. Arvioinnin perusteella priorisoidaan hankkeiden toteuttamisjärjestys. Investoinneissa keskitytään kustannustehokkuuteen ja korjausvelan hallintaan. Strategian mukaisesti toteutettavien hankkeiden investoinnit lisättynä alueinfralla pienentävät korjausvelkaa. Kaupungin maankäyttöä lähdetään suunnittelemaan kokonaisvaltaisemmin. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistamistyö käynnistetään ja rinnan yleiskaavatyön kanssa otetaan käyttöön vaiheittain maankäytön toteutusohjelma (MATO). Maankäytön toteutusohjelma kokoaa strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelun yhdeksi kokonaisuudeksi. Mato parantaa toteutettavien hankkeiden kokonaistaloudellisuutta sekä seurantaa. Hallitusohjelman toteutuminen ja sen tuomat muutokset maakäyttö- ja rakennuslakiin muuttavat erityisesti kaavoituksen toimintaympäristöä. Hallitusohjelman tavoitteena on pienentää alueellisten ELY-keskusten ja ympäristöministeriön roolia sekä rajata kuntalaisten valitusoikeutta kaava-asioissa. Muutosten on tarkoitus nopeuttaa kaavaprosesseja ja helpottaa rakentamista. Kaupungin raakamaatilanne on parantunut huomattavasti parin viime vuoden aikana. Vuoden 2016 alussa viedään loppuun merkittävät kaupat ja maanlunastukset. Maapolitiikan työkaluja ja keinovalikoimaa kehitetään tukemaan täydennysrakentamista Asuntorakentaminen Järvenpäässä vilkastuu verrattuna edellisiin vuosiin. ARArakentamisessa on tulossa iso kasvu. Lukuun sisältyvät erityisryhmähankkeet, ARAvuokratalokohteet ja asumisoikeusasunnot. Ara-hankkeita tarkastellaan yhä enemmän kokonaisuutena yksittäisten hankkeiden sijaan. Tämä tapahtuu aktiivisesti jo kaavoitusvaiheessa. 64

Kaupungilla on hyvä reservi omakotitontteja ja lähitulevaisuudessa tullaan panostamaan yhä enemmän olemassa olevaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen jolloin painopiste siirtyy yhä enemmän kerrostalorakentamiseen. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sitouttaa kunnan kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta 2016-2019 kerrosalana mitattuna 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Järvenpään kyky vastata tavoitteeseen on kohtuullisen hyvä. Järvenpään kaupungilla on tällä hetkellä n. 7 vuoden kaavavaranto. Lupa- ja valvontaprosessien digitalisointi luo uusia mahdollisuuksia asiakaslähtöisen viranomaistyön kehittämiseen. Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvontojen yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään. Yritysten ja kaupallisten toimijoiden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Kaupan kentän muutos edellyttää uudenlaisia toimintatapoja yritysasiakkaiden kanssa. Tämä edellyttää myös suunnitteluprosessien kehittämistä. Työttömyysaste on valtakunnallisesti ja paikallisesti noussut tasaisesti menneen viiden vuoden ajan. Näyttää siltä, että työttömyysaste on jäänyt pysyvästi korkealle, mikä vaikuttaa oleellisesti kaupungin kustannuksiin lisääntyvinä toimeentulotukimenoina, työmarkkinatuen kuntaosuutena sekä muina välillisinä kustannuksina. Työvoimanpalvelukeskustoiminnan valtakunnallistaminen tulee omalta osaltaan parantamaan vaikeimmin työllistettävien palveluita. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2016 Maankäytön suunnittelussa uuden strategian toteuttaminen lisää käynnistettävien hankkeiden määrää ja vaikuttaa osaltaan vanhojen hankkeiden priorisointiin ja aikataulutukseen. Maankäytön toteutusohjelmaa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan suunnittelussa, yhteensovittamisessa ja toteutuksessa. Työllisyyspalvelut suuntaa resursseja selkeästi aikaisempaakin enemmän yritys- ja yhdistysyhteistyöhön. Rakennusvalvonnassa Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvontojen yhteistyöhanke jatkuu. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2016 Talousarvion valmistelua on ohjannut vahvasti talouden tasapainottamisen työ. Talousarvio edellyttää toimintatapojen ja palvelujen määrän ja laadun uudelleen arviointia. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2016 Elinkeinosihteeri jäänee eläkkeelle vuonna 2016 eikä tointa täytetä. Henkilöstön muutostilanteessa (eläköityminen tai muu irtisanoutuminen) tarkastellaan toiminnan edellyttämä resursointi. KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA SUUNNITTELUVUOSINA 2017-2020 Lainsäädännön mukaiset kuntasektoria koskevat muutokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Kaupunkikehityksen tavoitteisiin ja tehtäviin. 65

Rakennusvalvonnan tavoitteena on kattaa kulut täysimääräisesti lupamaksuilla. ARVIO RISKEISTÄ, NIIDEN SUURUUDESTA, TODENNÄKÖISYYDESTÄ SEKÄ HALLINTATOIMENPITEISTÄ Koko kaupunkikehityksessä riskinä ovat kaupungin taloudellisen tilanteen vaikutukset käyttötalouteen, henkilöstön siirtyminen muualle ja resurssien pienentyminen. Organisaatio on erittäin haavoittuvainen henkilöstövähennysten vuoksi. Rakennusvalvonnassa riskinä on taantumasta johtuva lupatulojen pieneneminen. Työllisyysmäärärahojen ennustettavuutta hankaloittaa työllisyysmäärärahojen tarpeen vaihtelu. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Mittari Tavoitellaan mahdollisimman kustannustehokasta yhdyskuntakehitystä Kärkihankkeiden kaavataloudellinen tuotto on positiivinen Investointiohjelma toteutuu suunnitellusti Tavoite Elinvoimainen keskusta Mittari Perhelän korttelin kumppanuus suunnittelu käynnistyy Mittari Tupalankulman alue on rakenteilla Mittari Imagotutkimus 2016 Tavoite Mittari Mittari Rohkea ja menestymistä tukeva elinkeinopolitiikka Poikkitien yritysalueen Boogien markkinointi onnistuu Ensimmäiset kumppanit alueen toteuttamiselle on löydetty Tavoite Mittari Mittari Mittari Kestävä ja tiivis yhdyskuntarakenne Uudisrakentamista lisätään täydennysrakentamisalueilla Kaupungin kiinteistöjen kestäviä energiaratkaisuja kehitetään yhdessä Mestaritoiminnan kanssa, aurinkoenergian käyttöselvitys valmistuu 2016 Vuonna 2015 laadittu viherrakenneselvitys ohjaa maankäytön toteuttamissuunnitelmaa ja yleiskaava päivitystä. Tavoite Mittari Myytävät asunto- ja yritystontit salkutetaan (samoin kuin myytävät kiinteistöt tällä hetkellä). Asunto- ja yritystontit salkutettu 66

Kaupunkikehitys TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 3 318 3 495 3 495 3 759 7,5 % 3 797 3 834 3 834 3 873 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 251 288 288 288 0,0 % TOIMINTAKULUT 8 562 8 803 9 196 9 599 9,0 % 9 404 9 488 9 675 9 912 TOIMINTAKATE -4 992-5 020-5 413-5 552 10,6 % -5 608-5 654-5 840-6 039 KAUPUNKIKEHITYS TULOSLASKELMA TP 2014 KTA 2015 TA 2016 TA 2015-2016 % Tilin nimi TOIMINTATUOTOT 3 318 462 3 495 190 3 758 940 7,55% Myyntituotot 188 113 327 940 419 940 28,05% Maksutuotot 680 793 670 000 811 000 21,04% Tuet ja avustukset 385 181 378 500 420 500 11,10% Muut toimintatuotot 2 064 374 2 118 750 2 107 500-0,53% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 251 393 288 000 288 000 0,00% TOIMINTAKULUT 8 562 213 8 802 864 9 599 023 9,04% Henkilöstökulut 4 077 743 4 054 803 4 331 665 6,83% Palvelujen ostot 2 721 957 3 015 605 3 440 490 14,09% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 193 031 345 682 382 480 10,65% Avustukset 60 774 159 100 185 600 16,66% Muut toimintakulut 1 508 707 1 227 674 1 258 788 2,53% TOIMINTAKATE -4 992 357-5 019 674-5 552 083 10,61% Kaupunkikehityksen toimintatuotot ja -kulut tiliryhmittäin TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 419 940 11 % Maksutuotot 811 000 22 % Muut toimintatuotot 2 107 500 56 % Tuet ja avustukset 420 500 11 % 67

Avustukset 185 600 2 % Muut toimintakulut 1 258 788 13 % TOIMINTAKULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat 382 480 4 % Henkilöstökulut 4 331 665 45 % Palvelujen ostot 3 440 490 36 % 68

SUORITTEET *talousarvion suoritteet Yleissuunnittelu TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs. 110 115 90 90 Asemakaavoitus TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Poikkeusluvat / käsitelty* 14 17 15 15 Asemakaavat/nimikkeitä 94 101 90 110 Asemakaavat / työn alla 13 44 30 30 Asemakaavat / hyväksytty* 5 11 10 10 Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Erill. tonttijaot ja niiden muutokset 46 24 30 30 Kiinteistötoimitukset* 54 68 50 50 Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin 56 119 70 70 Rakennuspaikan merkitsemiset 95 77 100 80 Rakennusten sijaintikatselmukset 128 166 160 120 Rakennusvalvonta TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Valmistuneet asunnot (kpl)* - erilliset pientalot* 109 58 60 40 - rivi- ja ketjutalot* 86 114 80 60 - asuinkerrostalot* 87 177 250 260 - asunnot yhteensä* 282 349 390 360 Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 )* 172292 255305 160000 200000 Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl)* 391 305 350 300 Valmistuneet rakennukset (m 3 )* 226576 198212 250000 200000 Valmistuneet rakennukset (kpl)* 182 154 170 170 Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Suunnittelukohteita 66 31 49 46 69

JÄRVENPÄÄN VESI Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät toimitusjohtaja Ari Kaunisto Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Mittari Mittari Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Osallistutaan toimintavarmuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin. Seuranta johdon raporteissa Seurataan riskiarvion tavoitteiden toteutumista. Seuranta johdon raporteissa. Järvenpään Vesi TP 2014 KTA 2015 TAE 2016 TA 2016 % TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 8043 7844 7882 7 857 0,2 % 7 882 7 882 7 882 7 882 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 105 100 100 100 0,0 % TOMINTAKULUT 3336 3382 3432 3 437 1,6 % 3 332 3 332 3 332 3 332 TOIMINTAKATE 4812 4562 4550 4520-0,9 % 4 550 4 550 4 550 4 550 70

TULOSLASKELMAOSA 2016-2020 Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät on esitetty harmaalla pohjalla (Järvenpään Veden toimintakatteen oltava vähintään taulukossa esitetty). TA 2016 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) 57 093 7 857 64 950 Toimintamenot -263 791-3 337-267 128 Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) -206 698 4 520-202 177 Maanmyyntivoitot 11 075 11 075 TOIMINTAKATE -195 623 4 520-191 102 Verotulot 180 755 0 180 755 Kunnallisvero 164 496 164 496 Yhteisövero 3 726 3 726 Kiinteistövero 12 533 12 533 Valtionosuudet 26 359 26 359 Verorahoitus yhteensä 207 114 0 207 114 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 320 320 Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus 1 960 1 960 peruspääomasta kaupungille) Korkomenot -561-561 Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus -16-1 407-1 423 peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE 13 194 3 113 16 308 Poistot -13 734-2 536-16 270 Satunnaiset tulot 0 Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS -540 577 38 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -540 577 38 Asukasluku 31.12. 41 464 41 464 41 464 Toimintatulot / Toimintamenot % 25,8 235,5 28,5 Vuosikate eur / asukas 318 75 393 Vuosikate / Poistot % 96,1 122,8 100,2 71

TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) 57 406 7 882 65 288 57 711 7 882 65 593 Toimintamenot -269 489-3 332-272 821-271 847-3 332-275 179 Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) -212 083 4 550-207 533-214 136 4 550-209 586 Maanmyyntivoitot 10 414 10 414 3 381 3 381 TOIMINTAKATE -201 669 4 550-197 119-210 755 4 550-206 205 Verotulot 186 834 0 186 834 193 425 0 193 425 Kunnallisvero 170 261 170 261 176 442 176 442 Yhteisövero 3 807 3 807 3 976 3 976 Kiinteistövero 12 766 12 766 13 007 13 007 Valtionosuudet 25 753 25 753 25 727 25 727 Verorahoitus yhteensä 212 587 0 212 587 219 152 0 219 152 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 320 320 320 320 Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus 1 957 1 957 1 954 1 954 peruspääomasta kaupungille) Korkomenot -679-679 -624-624 Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus -16-1 407-1 423-16 -1 407-1 423 peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE 12 500 3 143 15 643 10 031 3 143 13 174 Poistot -14 718-2 702-17 420-15 519-2 851-18 370 Satunnaiset tulot 0 0 Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS -2 218 441-1 777-5 488 292-5 196 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -2 218 441-1 777-5 488 292-5 196 Asukasluku 31.12. 42 374 42 374 42 374 43 152 43 152 43 152 Toimintatulot / Toimintamenot % 25,2 236,6 27,7 22,5 236,6 25,1 Vuosikate eur / asukas 295 74 369 232 73 305 Vuosikate / Poistot % 84,9 116,3 89,8 64,6 110,2 71,7 72

TS 2019 TS 2020 TULOSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Toimintatulot (ilman maanmyyntivoittoja) 57 584 7 882 65 466 59 993 7 882 67 875 Toimintamenot -275 054-3 332-278 386-281 904-3 332-285 236 Toimintakate (ilman maanmyyntivoittoja) -217 470 4 550-212 920-221 911 4 550-217 361 Maanmyyntivoitot 12 702 12 702 13 462 13 462 TOIMINTAKATE -204 768 4 550-200 218-208 449 4 550-203 899 Verotulot 202 239 0 202 239 211 472 0 211 472 Kunnallisvero 184 723 184 723 193 405 193 405 Yhteisövero 4 119 4 119 4 267 4 267 Kiinteistövero 13 397 13 397 13 799 13 799 Valtionosuudet 25 367 25 367 24 606 24 606 Verorahoitus yhteensä 227 606 0 227 606 236 078 0 236 078 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 320 320 320 320 Muut rahoitustulot (sis. JV:n korvaus 1 951 1 951 1 948 1 948 peruspääomasta kaupungille) Korkomenot -429-429 -210-210 Muut rahoitusmenot (sis. JV:n korvaus -16-1 407-1 423-16 -1 407-1 423 peruspääomasta kaupungille) VUOSIKATE 24 664 3 143 27 807 29 671 3 143 32 814 Poistot -16 389-2 981-19 370-17 277-3 093-20 370 Satunnaiset tulot 0 0 Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS 8 275 162 8 437 12 394 50 12 444 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 8 275 162 8 437 12 394 50 12 444 Asukasluku 31.12. 43 795 43 795 43 795 44 496 44 496 44 496 Toimintatulot / Toimintamenot % 25,6 236,6 28,1 26,1 236,6 28,5 Vuosikate eur / asukas 563 72 635 667 71 737 Vuosikate / Poistot % 150,5 105,4 143,6 171,7 101,6 161,1 73

RAHOITUSOSA 2016 2020 TA 2016 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä Tulorahoitus Vuosikate 13 194 3 113 16 308 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -15 662-15 662 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -26 402-4 000-30 402 Rahoitusosuudet inv.menoihin 3 660 3 660 Käyttöomaisuuden myyntitulot 21 070 21 070 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. -4 139-887 -5 026 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lainakannan muutos 2 890 137 3 027 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 249 750 1 999 Rahoitustoiminta yhteensä 4 139 887 5 026 Kassavarojen muutos 0 0 0 Kassavarat 31.12. 0 Asukasluku 31.12. 41 464 Nettolainanotto 2 890 137 3 027 Lainakanta 31.12. 78 664 Lainat e/asukas 1 897 Investointien tulorahoitus % 61,0 74

TS 2017 TS 2018 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate 12 500 3 143 15 643 10 031 3 143 13 174 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -11 838-11 838-4 083-4 083 Investoinnit 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit -23 699-4 000-27 699-19 280-4 000-23 280 Rahoitusosuudet inv.menoihin 3 110 3 110 2 030 2 030 Käyttöomaisuuden myyntitulot 12 858 12 858 12 924 12 924 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. -7 069-857 -7 926 1 622-857 765 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lainakannan muutos 5 820 107 5 927-2 873 107-2 766 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 249 750 1 999 1 251 750 2 001 Rahoitustoiminta yhteensä 7 069 857 7 926-1 622 857-765 Kassavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 Kassavarat 31.12. 0 0 Asukasluku 31.12. 42 374 43 152 Nettolainanotto 5 820 107 5 927-3 019 253-2 766 Lainakanta 31.12. 84 591 81 826 Lainat e/asukas 1 996 1 896 Investointien tulorahoitus % 63,6 62,0 TS 2019 TS 2020 RAHOITUSLASKELMA (1000 EUROA) Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään Kaupunki ilman Järvenpään Vesi Järvenpään liikelaitosta -liikelaitos kaupunki liikelaitosta -liikelaitos kaupunki yhteensä yhteensä Tulorahoitus Vuosikate 24 664 3 143 27 807 29 671 3 143 32 814 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -12 702-12 702-15 029-15 029 Investoinnit 0 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit -20 790-4 000-24 790-23 860-4 000-27 860 Rahoitusosuudet inv.menoihin 2 840 2 840 3 530 3 530 Käyttöomaisuuden myyntitulot 14 576 14 576 15 513 15 513 Varsinainen toiminta ja investoinnit yht. 8 588-857 7 731 9 825-857 8 968 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Lainakannan muutos -9 838 107-9 731-11 075 107-10 968 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 250 750 2 000 1 250 750 2 000 Rahoitustoiminta yhteensä -8 588 857-7 731-9 825 857-8 968 Kassavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 Kassavarat 31.12. 0 0 0 0 Asukasluku 31.12. 43 795 44 496 Nettolainanotto -9 838 107-9 731-11 075 107-10 968 Lainakanta 31.12. 72 095 61 126 Lainat e/asukas 1 646 1 374 Investointien tulorahoitus % 126,7 134,9 75

VERTAILUTIETOJA VUOSILTA 2008-2014 HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ TUUSULA JÄRVENPÄÄ SIPOO KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI KERAVA VIHTI Toimintakulut / asukas 6210 6195 5740 5702 5683 5565 5394 5335 5268 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Vuosikate % poistoista KERAVA TUUSULA JÄRVENPÄÄ VIHTI HYVINKÄÄ KIRKKONUMMI SIPOO NURMIJÄRVI MÄNTSÄLÄ 30,4 111,6 106,7 96,1 88,1 87,4 85,6 85,3 184,6 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0 50 100 150 200 250 300 76

VERTAILUTIETOJA VUOSILTA 2008-2014 Investointien tulorahoitus-% KERAVA KIRKKONUMMI HYVINKÄÄ SIPOO TUUSULA NURMIJÄRVI VIHTI JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄ 10,3 68,9 60,0 45,0 43,5 39,7 103,2 95,8 119,2 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Lainakanta / asukas TUUSULA KERAVA JÄRVENPÄÄ MÄNTSÄLÄ KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI HYVINKÄÄ VIHTI SIPOO 1164 1212 1550 2355 2364 2492 2576 2924 3600 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0 1000 2000 3000 4000 77

INVESTOINTIOSA 2016 2020 Kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kunnallistekniikan kärkihankkeet on esitetty havainnollisuuden vuoksi omana eränään, mutta sitovuustaso on kunnallistekniikka yhteensä. Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erän jaosta palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien välillä päättää kaupunginhallitus. Investointiosan jälkeen on esitetty irtaimisto- ja leasinglimiitin jako palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien kesken. KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV+TK) -3 090-3 210-3 110-2 030-2 840-3 530 Kaupunki (sis. Järvenpään vesi) ulkoiset tulot -1 593-5 858-1 020-8 841-1 874-484 josta myyntien tasearvot -888-5 408-1 020-8 841-1 874-484 tulot yhteensä -4 683-9 068-4 130-10 871-4 714-4 014 tulot ilman myyntien tasearvoja -3 795-3 660-3 110-2 030-2 840-3 530 sisäiset menot 3 090 3 210 3 110 2 030 2 840 3 530 ulkoiset menot 27 085 27 192 24 589 21 250 21 950 24 330 menot yhteensä 30 175 30 402 27 699 23 280 24 790 27 860 netto 25 491 21 334 23 569 12 409 20 076 23 846 netto ilman myyntien tasearvoja 26 380 26 742 24 589 21 250 21 950 24 330 Valtuustoon nähden sitovat erät INVESTOINNIT YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) -3 090-3 210-3 110-2 030-2 840-3 530 Kaupunki (ilman Järvenpään vesi) ulkoiset tulot -1 593-5 858-1 020-8 841-1 874-484 tulot yhteensä -4 683-9 068-4 130-10 871-4 714-4 014 menot 26 175 26 402 23 699 19 280 20 790 23 860 netto 21 491 17 334 19 569 8 409 16 076 19 846 KALUSTO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET tulot 0 0 0 0 0 0 menot 700 3 805 1 572 700 700 700 netto 700 3 805 1 572 700 700 700 MAA- JA VESIALUEET tulot -80-3 145-594 -8 493-1 874-484 menot 3 442 3 000 1 000 1 000 1 000 1 000 netto 3 362-145 406-7 493-874 516 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT tulot -263-313 -78 0 0 0 menot 5 020 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 netto 4 757 5 687 5 922 6 000 6 000 6 000 KUNNALLISTEKNIIKKA, YHTEENSÄ sisäiset tulot (JV) -3 090-3 210-3 110-2 030-2 840-3 530 ulkoiset tulot (ARA ja Ely) -705-450 0 0 0 0 tulot yhteensä -3 795-3 660-3 110-2 030-2 840-3 530 menot 13 335 13 125 13 535 10 010 11 460 14 560 netto 9 540 9 465 10 425 7 980 8 620 11 030 KUNNALLISTEKNIIKKA sisäiset tulot (JV) -1 930-2 330-2 120-1 110-1 920-2 660 KÄRKIHANKKEET, UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN ulkoiset tulot (ARA) -205-450 0 0 0 0 tulot yhteensä -2 135-2 780-2 120-1 110-1 920-2 660 menot 4 915 6 635 7 585 4 760 5 660 8 780 netto 2 780 3 855 5 465 3 650 3 740 6 120 Kärkihankkeet, katujen uudis- ja korjausrakentaminen sisäiset tulot (JV) -1 930-2 330-2 120-1 110-1 920-2 660 ulkoiset tulot -205-450 0 0 0 0 tulot yhteensä -2 135-2 780-2 120-1 110-1 920-2 660 menot 4 915 6 635 7 585 4 760 5 660 8 780 netto 2 780 3 855 5 465 3 650 3 740 6 120 Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset tulot (JV) -300-300 -300-300 -300-300 menot 930 930 930 930 930 930 netto 630 630 630 630 630 630 Lepola I sisäiset tulot (JV) 0 0 menot 65 65 0 netto 65 65 0 0 0 0 Lepola II sisäiset tulot (JV) -10 0-20 0 0 ulkoiset tulot (Kuha) 0 tulot yhteensä -10 0-20 0 0 0 menot 550 340 195 250 0 netto 540 340 175 250 0 0 Lepola III sisäiset tulot (JV) -250-570 0 0-400 -30 ulkoiset tulot (ARA) -205-450 0 0 0 0 tulot yhteensä -455-1 020 0 0-400 -30 menot 750 1 170 390 470 1 470 1 600 netto 295 150 390 470 1 070 1 570 Pajalan alue sisäiset tulot (JV) -100 0-580 0 0 0 (Westermarckinpuisto ja Kaskitie väli Pajalantie - Seutulantie) menot 580 940 1 440 190 60 0 netto 480 940 860 190 60 0 78

KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Keskustan kehittäminen sisäiset tulot (JV) -50-40 -480 0 0-80 (Tupalankulma ja Tupalantie, Perhelä, Kävelykatu ja tori) menot 90 360 1 300 50 0 1 520 netto 40 320 820 50 0 1 440 Pajalanpiha sisäiset tulot (JV) -320-90 menot 1 140 790 netto 0 0 0 820 700 Poikkitien yritysalue (Boogie) ja Ainolan aseman alue sisäiset tulot (JV) -950-1 150-200 -30 0-870 menot 1 440 1 600 630 220 0 1 300 netto 490 450 430 190 0 430 Rousun alue sisäiset tulot (JV) -350 0 menot 600 120 netto 250 120 Alhotien alue sisäiset tulot (JV) -130 0 menot 170 20 netto 40 20 Satukukankadun alue sisäiset tulot (JV) -270-110 menot 430 210 netto 160 100 0 0 0 0 Vanhankylänniemi sisäiset tulot (JV) -30 0 0 0 0 menot 510 190 0 0 0 netto 480 190 0 0 0 Kähösenmäki sisäiset tulot (JV) -60 0 0 menot 170 50 0 netto 110 50 0 Psl-Rki lisäraide 1. vaihe sisäiset tulot (JV) -50 menot 200 netto 150 Pohjoisväylän ja Helsingintien risteysalueen parantaminen sisäiset tulot (JV) -330 menot 2 050 netto 1 720 Hyvinvointikampus sisäiset tulot (JV) -160 0 (Myllypolku, Polvipolku) menot 360 220 netto 200 220 Täydennysrakentamiskohteet sisäiset tulot (JV) -80 (Stenbackanpuisto ja Seppälän kiinteistö) menot 180 netto 100 St 1 ja Sävelpuisto sisäiset tulot (JV) -100 (osat Juholankadusta, Sibeliuksenväylästä ja Urheilukadusta) menot 270 netto 170 MT-kohteet (Vaahterakoti, As Oy Välskärinkatu) sisäiset tulot (JV) -20 0-90 0-440 (Jampantori ja Välskärinkatu) menot 140 60 290 100 810 netto 120 60 200 100 370 Wärttinä sisäiset tulot (JV) -50 (Wärtsilänkatu väli Lukionkatu-Pajalantie) menot 500 netto 450 Seutulan alue sisäiset tulot (JV) -130 0-500 Alue 1 menot 430 50 1 130 netto 300 50 630 Vanha paloasema sisäiset tulot (JV) 0 (Helsingintie väli Kartanontie - Lääkärinkuja) menot 450 netto 450 Urheilukentän alue sisäiset tulot (JV) -800-350 osat Mannilantiestä, Urheilukadusta, Sipoontien ak, Koulupolku) menot 1 300 700 netto 500 350 KUNNALLISTEKNIIKKA, MUUT sisäiset tulot (JV) -1 160-880 -990-920 -920-870 ulkoiset tulot Ely) -500 0 0 0 0 0 tulot yhteensä -1 660-880 -990-920 -920-870 menot 8 420 6 490 5 950 5 250 5 800 5 780 netto 6 760 5 610 4 960 4 330 4 880 4 910 Kadut ja erilliskohteet sisäiset tulot (JV) -410-180 -310-160 -100-100 ulkoiset tulot (Ely) -500 0 0 0 0 0 tulot yhteensä -910-180 -310-160 -100-100 menot 4 600 2 790 2 720 1 470 720 700 netto 3 690 2 610 2 410 1 310 620 600 Yleisten alueiden viimeistely sisäiset tulot (JV) menot 200 300 300 300 300 300 netto 200 300 300 300 300 300 Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset tulot (JV) -100-100 -100-100 -100-100 menot 300 400 400 400 400 400 netto 200 300 300 300 300 300 Poikkitien parantaminen sisäiset tulot (JV) -280-80 -210 0 0 0 ulkoiset tulot (Ely) -500 0 0 0 0 0 tulot yhteensä -780-80 -210 0 0 0 menot 3 880 2 080 1 900 500 0 0 netto 3 100 2 000 1 690 500 0 0 Kärkikujan kuivatus sisäiset tulot (JV) -20 0 menot 70 10 netto 50 10 0 0 0 0 Haarajoen liipy sisäiset tulot (JV) -60 0 0 menot 270 20 0 netto 210 20 0 Mannilantien rumpu sisäiset tulot (JV) 0 menot 120 netto 120 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset tulot (JV) -120-70 -50-130 -190-140 menot 860 850 750 1 350 2 700 2 750 netto 740 780 700 1 220 2 510 2 610 Puistot sisäiset tulot (JV) -60-30 -40-40 -40-40 menot 400 200 250 250 250 250 netto 340 170 210 210 210 210 Rantapuisto (Nuoriso- ja toimintapuisto 2015-2017) sisäiset tulot (JV) -60-10 -10-90 -150-100 menot 460 500 450 1 000 600 650 netto 400 490 440 910 450 550 Liikuntapaikat (Anttilan koulun ympäristö) sisäiset tulot (JV) -30 0 menot 150 50 100 100 100 netto 120 50 100 100 100 Lepolan urheilukenttä sisäiset tulot (JV) 0 0 menot 1 750 1 750 netto 1 750 1 750 79

KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Katuvalaistus-, katujen peruskorjaus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset tulot (JV) -630-630 -630-630 -630-630 menot 2 610 2 630 2 460 2 430 2 380 2 330 netto 1 980 2 000 1 830 1 800 1 750 1 700 Katuvalaistus menot 290 260 40 0 0 0 Asfalttipäällysteiden uusiminen menot 500 700 700 700 700 700 Katujen peruskorjaus sisäiset tulot (JV) -600-600 -600-600 -600-600 menot 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 netto 900 900 900 900 900 900 Keskustan viiheralueiden perusparantaminen menot 30 30 30 30 30 30 Katuvalojärjestelmän uusiminen menot 150 0 50 100 50 0 Viitoituksen uusiminen menot 40 40 40 0 0 0 Liikenneturvallisuus sisäiset tulot (JV) -30-30 -30-30 -30-30 menot 100 100 100 100 100 100 netto 70 70 70 70 70 70 Muu rakentaminen menot 350 220 20 0 0 0 Valokuitukaapelointi menot 50 20 20 0 0 0 Horsmatien silta menot 200 OSAKKEET JA OSUUDET tulot -545-1 950-348 -348 0 0 menot 3 678 472 1 592 1 570 1 630 1 600 netto 3 133-1 478 1 244 1 222 1 630 1 600 Osakkeiden myynti tulot -545-1 950-348 -348 0 0 Kiljavan sairaala menot 300 300 Terveystalo menot 1 542 1 570 1 630 1 600 Kuntapro menot Perhelä menot 2 417 50 50 Mestaritoiminta menot 940 Tipake menot 21 122 JÄRVENPÄÄN VESI, YHTEENSÄ tulot 0 0 0 0 0 0 sisäiset menot (Kaupunki) 3 090 3 210 3 110 2 030 2 840 3 530 ulkoiset menot 910 790 890 1 970 1 160 470 menot yhteensä 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 netto 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 KUNNALLISTEKNIIKKA tulot 0 0 0 0 0 0 KÄRKIHANKKEET, UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN sisäiset menot (kaupunki) 1 930 2 330 2 120 1 110 1 920 2 660 JÄRVENPÄÄN VESI ulkoiset menot menot yhteensä 1 930 2 330 2 120 1 110 1 920 2 660 netto 1 930 2 330 2 120 1 110 1 920 2 660 Kärkihankkeet, katujen uudis- ja korjausrakentaminen tulot sisäiset menot 1 930 2 330 2 120 1 110 1 920 2 660 netto 1 930 2 330 2 120 1 110 1 920 2 660 Kunnallistekniikan suunnittelu sisäiset menot 300 300 300 300 300 300 Lepola II sisäiset menot 10 0 20 0 0 0 Lepola III sisäiset menot 250 570 0 0 400 30 Pajalan alue (Kaskitie väli Pajalantie - Seutulantie) sisäiset menot 100 0 580 0 0 0 Keskustan kehittäminen (Tupalankulma ja Tupalantie, Perhelä, sisäiset kävelykatu menot ja tori)) 50 40 480 0 0 80 Pajalanpiha sisäiset menot 320 90 Poikkitien yritysalue (Boogie) ja Ainolan aseman alue sisäiset menot 950 1 150 200 30 0 870 Rousun alue sisäiset menot 350 0 Alhotien alue sisäiset menot 130 0 0 Satukukankadun alue sisäiset menot 270 110 Vanhankylänniemi sisäiset menot 30 0 0 Kähösenmäki sisäiset menot 60 0 Psi-Rki lisäraide 1. vaihe sisäiset menot 50 Pohjoisväylän ja Helsingintien risteysalueen parantaminen sisäiset menot 330 Hyvinvointikampus (Myllypolku, Polvipolku) sisäiset menot 160 Täydennysrakentamiskohteet (Stenbackanpuisto ja Seppälän kiinteistö) sisäiset menot 80 St 1 ja Sävelpuisto (Juholankatu) sisäiset menot 100 MT-kohteet (Jampantori ja Välskärinkatu) sisäiset menot 20 0 90 0 440 Wärttinä (Wärtsilänkatu väli Lukionkatu-Pajalantie) sisäiset menot 50 Seutulan alue sisäiset menot 130 0 500 Urheilukentän alue sisäiset menot 800 350 KUNNALLISTEKNIIKKA, MUUT tulot JÄRVENPÄÄN VESI sisäiset menot (Kaupunki) 1 160 880 990 920 920 870 ulkoiset menot 910 790 890 1 970 1 160 470 menot yhteensä 2 070 1 670 1 880 2 890 2 080 1 340 netto 2 070 1 670 1 880 2 890 2 080 1 340 Kadut ja erilliskohteet sisäiset menot 410 180 310 160 100 100 ulkoiset menot 910 790 890 1 970 1 160 470 menot yhteensä 1 320 970 1 200 2 130 1 260 570 JV:n 100 % omat investoinnit ulkoiset menot 910 790 890 1 970 1 160 470 Poikkitien parantaminen sisäiset menot 280 80 210 0 0 0 Kunnallistekniikan jakamaton määräraha sisäiset menot 100 100 100 100 100 100 Haarajoen liipy sisäiset menot 60 0 0 Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen sisäiset menot 120 70 50 130 190 140 Puistot sisäiset menot 60 30 40 40 40 40 Rantapuisto (Nuoriso- ja toimintapuisto 2015-2017) sisäiset menot 60 10 10 90 150 100 Liikuntapaikat (Anttilan koulun ympäristö) 30 0 Katuvalaistus-, katujen peruskorjaus-, päällystys- ja liikenneturvallisuuskohteet sisäiset menot 630 630 630 630 630 630 Katujen peruskorjaus sisäiset menot 600 600 600 600 600 600 Liikenneturvallisuus sisäiset menot 30 30 30 30 30 30 80

KTA 2014 päivitetty 1000 eur KTA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKIHANKKEET sisäiset tulot (JV+TK) -1 930-2 330-2 120-1 110-1 920-2 660 YHTEENSÄ ulkoiset tulot -205-450 0 0 0 0 tulot yhteensä -2 135-2 780-2 120-1 110-1 920-2 660 sisäiset menot 1 930 2 330 2 120 1 110 1 920 2 660 ulkoiset menot 4 915 6 635 7 585 4 760 5 660 8 780 menot yhteensä 6 845 8 965 9 705 5 870 7 580 11 440 netto 4 710 6 185 7 585 4 760 5 660 8 780 KAUPUNKIKEHITYKSEN KÄRKI-INVESTOINTIEN JA MAANMYYNTIVOITTOJEN TARKASTELUA netto (1000 eur) 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lepola I 65 65 0 0 0 0 Lepola II 550 340 195 250 0 0 Lepola III 545 720 390 470 1 470 1 600 Pajalan alue 580 940 1 440 190 60 0 Keskustan kehittäminen (Tupalankulma) 90 360 1 300 50 0 1 520 Poikkitien yritysalue (Boogie) ja Ainolan aseman alue 1 440 1 600 630 220 0 1 300 Rousun alue 0 0 0 600 120 0 Alhotien alue 0 0 170 20 0 0 Satukukankadun alue 430 210 0 0 0 0 Vanhankylänniemi 0 510 190 0 0 0 Kähösenmäki 0 170 50 0 0 0 Pajalanpiha 0 0 0 0 1 140 790 Psl-Rki lisäraide 1. vaihe 0 200 0 0 0 0 Pohjoisväylän ja Helsingintien risteysalueen parantaminen 0 0 2 050 0 0 0 Hyvinvointikampus 0 0 0 360 220 0 Täydennysrakentamiskohteet 0 0 180 0 0 0 St1 ja Sävelpuisto 0 0 0 0 270 0 MT-kohteet 0 140 60 290 100 810 Wärttinä 0 0 0 500 0 0 Seutulan alue 0 0 0 430 50 1 130 Vanha paloasema 0 0 0 450 0 0 Urheilukentän alue 0 0 0 0 1 300 700 Suunnittelu 930 930 930 930 930 930 Yhteensä 4 710 6 185 7 585 4 760 5 660 8 780 Maanmyyntivoitot 11 075 10 414 3 381 12 702 13 462 16 000 Kaupunkikehityksen kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot (1000 euroa) 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Maanmyyntivoitot Kärki-investoinnit, netto 70 000 Kaupunkikehityksen kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot, kumulatiivinen (1000 euroa) 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Maanmyyntivoitot (kumulatiivinen) Kärki-investoinnit, netto (kumulatiivinen) 81

Irtaimisto- ja leasinghankinnat 2016 Kaupunginhallitus päättää, että investointiosan Kalusto ja aineettomat hyödykkeet -erä sekä leasinglimiitti vuonna 2016 jaetaan alla olevan taulukon mukaisesti palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien kesken. Palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia sitoo myönnetty kokonaissumma. Listassa olevat hankinnat ovat palvelualueiden ja muiden toiminnallisten kokonaisuuksien antamia alustavia ehdotuksia. IRTAIMISTO LEASING PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2016 eur PALVELUALUE TAI MUU TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS / Hankinnan kuvaus TA 2016 eur KONSERNIPALVELUT 120 000 KONSERNIPALVELUT 10 000 Sähköinen asiointialusta 70 000 Atk-laitteiden uusinta 10 000 Ceepos-palvelukassa 20 000 Populus-AD-integraatio 30 000 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE 281 600 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE 637 200 Esikunnan kalustehankinnat 23 500 Hallinnon työasemauusinnat avainalueilla 70 000 Terveydenhuollon välineistöä 16 100 Opetuksen oppilaskannettavat 186 250 Koulujen oppilaskalusteet 150 000 Opetuksen tablet-laitteet 84 000 Koulujen ruokasalien kalusteet 52 000 Varhaiskasvatuksen tablet-laitteet 25 000 Koulujen liikuntasalien varustus/välineet 10 000 Kopiokoneet ja tulostimet 30 000 Koulujen liikuntasalien näyttämöt ja valaistus 30 000 Perusopetuksen salien AV-laitteistot 50 000 Kameravalvonnan laajennukset LANU-yksiköt 30 000 Järjestelmien käyttöönottoon liittyvät hankinnat 15 000 Koulujen musiikkiluokkien ja käsityöluokkien 40 000 varustus sekä ompelukoneet Koulujen liikuntasalien (juhlasalien) tuolit 66 950 Koulujen hallinnon ja opettajanhuoneen kalusteet 40 000 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 157 500 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE 473 350 Esikunnan kalustehankinnat 8 500 Hallinnon työasemauusinnat avainalueilla 43 250 Museon varastohyllyt 8 500 Lukio oppilaskoneet 250 kpl 137 500 Kassajärjestelmä / museo, palvelupiste 8 500 Lukio työasemauusinnat 67 100 Sähköisten yo-kirjoitusten verkko ja 40 000 Infotauluja ja äänentoiston uusintaa 15 000 sähköistysmuutokset sekä laitteistot Varautuminen uuteen kirjastojärjestelmään 60 000 Lukio Areena AV-järjestelmän uusinta 30 000 Oppilashuollon järjestelmän käyttöönotto (yht. LANUn 2 000 Opetustilojen kalustus ja varustus mm. sälekaihtimet 35 000 kanssa) Yamaha-flyygelin peruskorjaus 10 000 Soittimia ja äänentoistovälineitä 23 000 Verhot Kansakoulunkatu 1:en kiinteistöön 20 000 Hydrospinningpyörät 17 000 Piirosen liikuntakeskuksen voimistelukanveesi 30 000 Tuolit luokkiin ja käsityöluokkaan 30 500 Lukion Areena-alueen kalusteiden uusiminen 30 000 Kameravalvonnan laajennukset SIVA-yksiköt 15 000 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN 3 133 900 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN 600 000 PALVELUALUE PALVELUALUE ICT / Aineettomat hyödykkeet 220 400 ICT earkisto II vaihe projektityö (Pegasos); lisenssit 50 000 vuoden 2016 atk-laitteiden korvaushankinnat 100 000 earkisto II vaihe projektityö (Effica); lisenssit 50 000 Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 E 100 000 earkisto I vaihe projektityö (leasing-kuoletukset) + lisenssit 30 000 Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 CD 150 000 Pegasos Mukana uudet ominaisuudet 90 400 Sosiaalitekniikan uusiminen Jamppa 4 AB Sosiaalitekniikan uusiminen; kulkuyhteydet Jampan 150 000 100 000 JUST ICT 2 904 500 palvelupihan ja Vaahterakodin väliin (kaivuut, kaapelit, varaukset yms.) Terveyden ja itsehoidon palvelut, Tympanometrit 9 000 TEKNINEN PALVELUKESKUS 15 000 TEKNINEN PALVELUKESKUS 220 000 Jami-toiminnanohjausjärjestelmä ravitsemispalveluihin 15 000 Kuorma-auto 220 000 KAUPUNKIKEHITYS 97 000 KAUPUNKIKEHITYS 95 000 Kartastohankinnat, Asemakaavojen vektorointiprojekti 25 000 Atk-laitteiden hankinnat 60 000 Kartastohankinnat, katunäkymät 35 000 Takymetri 35 000 Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston kehittäminen 20 000 Paikkatietoon liittyvät ohjelmistohankinnat: Factakuntarekisterin lisäosiot, osoiterekisteriosio 17 000 YHTEENSÄ 3 805 000 YHTEENSÄ 2 035 550 82

Konserniyhteisöjen investoinnit Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon ja Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen pysäköinti 1:n summat vastaavat tehtyjä takauspäätöksiä. Investoinnit jakautuvat vuosille 2015-2016, mutta ne on tässä ilmoitettu kokonaisuutena vuodella 2016. 1000 eur 2016 Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo 53 000 Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen pysäköinti 1 9 000 Mestariasunnot Oy 12 500 Perusparannusinvestoinnit 2 500 Vaahterakoti (jatkuu v. 2017) 8 000 Pajalankulma (jatkuu v. 2017) 2 000 Yhteensä 74 500 83

LIITTEET RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT LIITE 1 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET LIITE 2 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 3 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA LIITE 4 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET LIITE 5 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSI KAUPALLINEN SOPIMUS LIITE 6 84

LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT Hallintosäännössä määrätään kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja kaupunginjohtajalle kuuluvasta ratkaisuvallasta. Em. säännön 32-34 :ssä määrätään viranhaltijoiden taloudellisesta vastuusta koskien johtamaansa hallintoyksikköä. Taloudellista päätösvaltaa yhdenmukaistetaan valtuuston päätöksellä: Hallintosäännön 41 :n mukaisesti toimielimet ja viranhaltijat voivat siirtää ratkaisuvaltaa edelleen alaisilleen toimielimille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Toimivallan siirrosta pidetään luetteloa konsernipalveluissa. Hankintalain euromääräiset kynnysarvot ylittävien tarjouspyyntöjen valmistelun käynnistämisestä on ratkaisuvaltarajoista huolimatta annettava ajoissa tieto ao. lautakunnalle. INVESTOINTIOSA päättäjä raja ( ) 1. Maa- ja vesialueiden, yhteisosuuksien ja rakennusten ostaminen, myyminen, vaihtaminen ja lunastaminen valtuusto kaupunginhallitus yli 1.000.000 alle 1.000.000 2. Irtaimiston kertahankinnat kaupunginhallitus yli 170.000 lautakunta 85.000-169.999 palvelualuejohtaja alle 85.000 yrityspalvelujohtaja alle 85.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 katupäällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle 170.000 3. Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli 85.000 palvelualuejohtaja alle 85.000 yrityspalvelujohtaja alle 85.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 katupäällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 85.000 talousjohtaja alle 85.000 4. Rakennushankkeet ja projektit, kokonaiskustannusarvio kaupunginhallitus yli 2.000.000 lautakunta/johtokunta/konsernipalveluiden 500.000-2.000.000 - hankesuunnitelman hyväksyminen, osalta kaupunginhallitus - suunnittelu- ja urakkasopimusten hyväksymiset palvelualuejohtaja alle 500.000 - palvelu- ja materiaalisopimusten hyväksymiset yrityspalvelujohtaja alle 500.000 - tarveselvityksen ja hankkeen ensikertaisen kalustamisen hyväksyy käyttäjäpalvelualueen tai muun yksikön ko. toimielin tai viranomainen - hyväksytyn kokonaiskustannusarvion sisällä hankkeiden ja projektien toteutus ratkaisuvaltarajojen puitteissa (Tiedoksi: Valtuuston 10.11.2014 64 hyväksymän Kiinteistöallianssisopimuksen mukaan Allianssin johtoryhmä hyväksyy kaupungin omistukseen tuleviin rakennuksiin liittyvät hankinnat, joiden arvo ylittää 500 000 euroa.) Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 500.000 katupäällikkö alle 500.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginjohtaja alle 850.000 5. MRL:n 104 ja 108 :n mukaiset sopimukset yrityspalvelujohtaja yli 20.000 kaupungingeodeetti alle 20.000 6. Puitesopimusten vuosihankinnat kaupunginhallitus yli 2.000.000 lautakunta 500.000-2.000.000 palvelualuejohtaja alle 500.000 yrityspalvelujohtaja alle 500.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 500.000 katupäällikkö alle 500.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 850.000 kaupunginjohtaja alle 850.000 85

KÄYTTÖTALOUSOSA päättäjä raja ( ) A. Puitesopimusten vuosihankinnat, kertahankinnat, leasing-hankinnat ostopalvelusopimukset Useampivuotisten ostopalvelusopimusten hankintapäätöksen tekijä määräytyy hankinnan kokonaisarvon mukaan (energia, jätehuolto jne.) lautakunta yli 500.000 palvelualuejohtaja alle 500.000 yrityspalvelujohtaja alle 500.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 500.000 katupäällikkö alle 500.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 850.000 kaupunginjohtaja alle 850.000 B. Helpotus, maksuvapautus, vahingonkorvauksen myöntäminen kaupunginhallitus yli 15.000 lautakunta 10.000-14.999 palvelualuejohtaja alle 10.000 yrityspalvelujohtaja alle 10.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 10.000 katupäällikkö alle 10.000 talousjohtaja konsernipalveluiden osalta alle 15.000 palkan takaisinperintä henkilöstöjohtaja alle 15.000 C. Avustukset avustuksista päättää lautakunta konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 5.000 kaupunginjohtaja alle 5.000 D. Irtaimen omaisuuden myyminen lautakunta yli 85.000 palvelualuejohtaja alle 85.000 yrityspalvelujohtaja alle 85.000 Järvenpään Veden toimitusjohtaja alle 85.000 katupäällikkö alle 85.000 konsernipalveluiden osalta kaupunginhallitus yli 85.000 kaupunginjohtaja alle 85.000 86

LIITE 2 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET Palvelussuhdeturva ja yhteistoiminta Talouden tasapainottamisohjelmaa on päivitetty vuosille 2016 2020. Talouden tasapainottamisohjelman osana on henkilöstösopimus. Henkilöstösopimus on laadittu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Sen sisällön, keinojen ja menetelmien avulla pyritään edistämään tuloksellisuutta ja työelämän laatua kaupungin työyhteisöissä ja tuetaan kaupungin talouden tasapainottamista, erityisesti puuttumalla tekemättömän työn kustannuksiin, työaikojen tehokkaaseen käyttöön ja palkkapolitiikan linjauksiin. Koko talouden tasapainottamisohjelma ja sen henkilöstövaikutukset on käyty läpi yhteistyötoimikunnassa 22.9.2015 sekä erillisessä yhteistoimintamenettelyssä 5.10 ja 19.10.2015. Vuonna 2016 jatketaan myös syksyllä 2013 ja 2014 päätettyjen (kaupunginvaltuusto 11.11.2013 82 ja 10.11.2014 68) talouden tasapainottamisen toimenpiteiden viemistä käytäntöön. Näitä toimenpiteitä ovat työn uudelleen organisointi, palvelujen uudelleen järjestäminen, palvelujen ulkoistamisselvitykset, palvelujen lakkauttaminen tai supistaminen ja niihin perustuvat mahdolliset irtisanomiset, sekä muut merkittävät muutokset palvelussuhteen ehdoissa. Näistä muutoksista keskustellaan työntekijän/viranhaltijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen lopullista päätöstä. Yhteistoimintamenettelyn toteutumisesta vastaa työyksikön esimies. Henkilökohtaista yhteistoimintamenettelyä varten on kaupungissa laadittu yhteinen menettelytapa, jota ohjataan HR - palveluista. Mikäli irtisanomisiin joudutaan, ennen niitä selvitetään irtisanomisuhan alla olevan työntekijän /viranhaltijan mahdollisuudet sijoittua toiseen työtehtävään. Luonnollisen henkilöstövaihtuvuuden hyödyntäminen selvitetään kaikissa näissä tilanteissa erityisen huolellisesti. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrät vuodelle 2016 tulevat olemaan sitovia edellisten vuosien tapaan. Henkilötyövuosien toteumaa (työpanosta) seurataan ja sen toteumaa raportoidaan kuukausittain. Mikäli htv:n toteumalukuihin sisältyy ylitysuhkaa koko kaupungin tasolla, on palvelualueilla ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Henkilöstömäärä voi kasvaa ainoastaan määriteltyjen henkilötyövuosien rajoissa. Mikäli palvelutuotannon lisäyksestä tai palvelujen tuottamistavan muutoksesta johtuen henkilötyövuosien määrää joudutaan vuoden aikana lisäämään, tuodaan muutetut luvut laskelmineen erillisesti päätöksentekoon. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) on edellyttänyt kuntia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat vuodesta 2015 eteenpäin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat palvelualueittain hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 23.2.2015 46. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2016 päivitetään yhdeksi yhteiseksi koko kaupunkia koskevaksi asiakirjaksi, sen päivittäminen on käynnissä ja se tuodaan päätöksentekoon joulukuussa 2015. Suunnitelma sisältää määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun. Vuoden aikana uusia virkoja/ tehtäviä voidaan näin ollen perustaa vain niihin tehtäviin, jotka sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan ja talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin henkilötyövuosien lisäykseen. Virkoja perustetaan vain viranomaistehtäviä ja julkisen vallan käyttöä varten, päätöksen viran perustamisesta tekee kaupunginhallitus. Työsuhteisia toimia ei erikseen perusteta, ne voidaan ottaa käyttöön henkilöstöjohtajan päätökseen perustuen. 87

Rekrytointilupakäytäntöä tullaan vuoden aikana selkiyttämään ja lakisääteisten tehtävien kohdalla keventämään. Rekrytointiluvasta ei tulla kuitenkaan luopumaan kokonaan, koska kehitettävänä oleva palvelussuhteiden alun tukiprosessi tullaan kytkemään rekrytointilupaan. Lupaa haetaan sähköisen järjestelmän kautta. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimmät johtajat myöntävät rekrytointiluvat, jotka perustuvat hyväksyttyihin henkilötyövuosien määrään. Määräaikaista henkilöstöä voidaan ottaa vain silloin, kun määräaikaisuuteen on olemassa lainvoimaset perustellut syyt. Palkan korotukset ja muut sopimusmuutokset Kunta-alan nykyiset virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014-2016 ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Toisen jakson (1.1.2016-31.1.2017) kustannusvaikutus (13 kk) on keskimäärin 0,59 prosenttia. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piirissä olevien viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien yleiskorotuksella. Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.1.2016 on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16,00 eurolla kuukaudessa. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) sopimusmuutokset koostuvat keskitetysti sovituista palkantarkistuksista sekä sopimustekstimuutoksista, joista osan tarkoitus on muuttaa määräyksen soveltamista ja osan pelkästään selkeyttää nykyistä soveltamista. Palkantarkistukset toteutetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksena 1.1.2016. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) mukaisesti terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien palkkoja korotetaan yleiskorotuksella 1.1.2016. Terveyskeskuslääkärien palkkojen korotuksen suuruus on 0,4 %, tämän lisäksi jaetaan paikallinen järjestelyerä, joka on 0,30 % terveyskeskuslääkäreiden palkkasummasta. Hammaslääkärien palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, joka on 0,6 %. Henkilökohtaisten lisien toteuma tarkistetaan vuosittain. Toteuman tulee olla kunnallisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES) palkkasummasta kaikilla muilla sopimusaloilla 1,3 %, ja paitsi lääkärisopimuksessa (LS), jossa se on 3,5 % palkkasummasta. HR -palvelut vastaa keskitetysti toteuman tarkistuksesta ja antaa sen perusteella tarvittaessa erilliset ohjeet lisien määrän tarkistamiseen. Henkilökohtaisten lisien myöntäminen työntekijälle perustuu aina hyvään, normaalista poikkeavaan, työsuoritukseen, jonka arviointi tehdään kaikille samalla kaupungissa käytössä olevalla eel- työkalulla. Päätöksen henkilökohtaisesta lisästä tekee aina kyseinen esimies arvioituaan työsuorituksen annetun ohjeen perusteella määrärahojen puitteissa. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu vuosina 2010-2013 TS - ja LS - sopimusten osalta. Myös kunnallisen yleisen virka - ja työehtosopimuksen (KVTES) työnvaativuuden arviointijärjestelmän uudistamista palkkahinnoitteluliitteittäin ja ammattiryhmittäin on tehty viime vuosien aikana. Työntekijän tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen perustuu aina kirjalliseen tehtäväkuvaukseen. Ilman tehtävänkuvausta ei voida tehtäväkohtaista palkkaa määrittää tai muut- 88

taa. Vuoden 2016 aikana tullaan edelleen entistä vahvemmin edellyttämään tehtäväkuvien laatimista ja päivittämistä erityisesti tehtävänmuutos- ja rekrytointitilanteissa. Tehtäväkuvien laatimisesta vastaa esimies, ohjausta ja neuvontaa annetaan tarvittaessa HR palveluista. Vuoden 2014 aikana on uudistettu KVTES:n esimiestasojen 3 ja 4 osalta. Vuoden 2015 loppupuolella on aloitettu asiantuntijatyön työnvaativuuden arviointijärjestelmän uudistustyö, uudistusta tehdään yhteistyössä Hay Group Oy:n kanssa. Uusi järjestelmä otetaan vähitellen käyttöön vuoden 2016 aikana. Tuloksellisesta työnteosta henkilöstön palkitsemisesta on käytössä erilaiset palkitsemisen keinot; pikapalkkio Sukkela sekä idea- ja innovaatiopalkkio. Henkilöstösopimukseen sisältyvästä palkitsemisesta - työtehtävien hoitamisesta tai jakamisesta, kun jokin tehtävä vapautuessaan määräaikaisesti jätetään täyttämättä - menettelystä on laadittu erilliset ohjeet. Tätä toimintamallia tullaan kehittämään ja laajentamaan edelleen, jotta sitä voidaan hyödyntää laajemmin ja monipuolisemmin. Palkkojen korottaminen, tehtäväkohtaisten palkkojen ja tuntipalkkojen osalta voidaan tehdä ainoastaan oleellisten työnvaativuusmuutosten perusteella. Esimiehillä ei ole oikeutta päättää työntekijöiden palkkojen korottamisesta yksipuolisesti ilman palkka-asiamiehen lupaa. Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstömenot ovat koko kaupungin tasolla yhteensä 102,2 Me. Muutos vuoden 2015 korjattuun talousarvioon verrattuna on 0,5 Me eli 0,5 %. Kannustevapaat Palkattomia harkinnanvaraisia työlomia tai virkavapaita suositaan aina, kun se työjärjestelyjen perusteella on mahdollista. Ohjeen kannustevapaiden myöntämisestä perusteella työntekijä/viranhaltija voi hakea harkinnanvaraista palkatonta työlomaa ja virkavapaata enintään kolme viikkoa siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu työlomaan tai virkavapaaseen. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin eri toimijoiden yhteistyön tavoitteena on tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa sellaisiin tilanteisiin työyhteisöissä, jotka saattavat johtaa palvelujen tuloksellisuuden ja työelämän laadun heikkenemiseen, työntekijöiden työkyvyn alenemiseen, sairauspoissaolojen lisääntymiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. HR -palvelujen työkykyrahaston avulla voidaan tukea työkyvyttömyyden takia ennenaikaisen eläköitymisen uhan alla olevan työntekijän uudelleen sijoittumista uuteen työtehtävään. Keskeisinä toimijoina ovat lähiesimiehet, työterveyshuolto, työntekijät, työsuojeluhenkilöstö ja HR:n asiantuntijat. Aktiivinen, varhainen välittäminen ja puuttuminen ja puheeksi ottaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Käyttöön otettu Aktiivisen tuen - mallin toimintatapa on tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä. Vuonna 2016 toteutetaan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, joka on turvallisuusjohtamisen perusta. Arviointi toteutetaan hankitun sähköisen ohjelman, WPron avulla. Työtapaturmien ehkäisemiseen perustuva juurisyy - tutkinta on käynnistynyt varhaiskasvatuksessa ja sitä laajennetaan myös muualle organisaatioon. Tämän mallin oleellisina toteuttajina ovat esimiesten lisäksi työsuojeluvaltuutetut. Henkilöstöetuuksia on viime vuosina vähennetty ja työhyvinvointia vahvistavia menetelmiä pyritään tuomaan esiin työsuojelupareille järjestettävissä koulutuksissa. Myös työhyvinvointiviikon sisältöä kehitetään niin, että työhyvinvointiasiat ovat osa työyhteisöjen arkipäivää. 89

Viestintä Viestinnän merkitys johtamisessa korostuu erityisesti vaikeina ja haastavina aikoina. Esimiesten viestintäosaamista vahvistetaan ja siitä järjestetään koulutusta vuoden 2016 aikana. Erilaisten viestintäkanavien käyttöä tehostetaan ja otetaan käyttöön myös nykyaikaisempia viestintäkeinoja, esim. rekrytoinneissa vähennetään perinteistä hakuilmoittamista sanomalehdissä ja siirrytään vahvemmin netin käytön hyödyntämiseen. 90

LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS Järvenpään Veden johtokunta 20.10.2015 18 91

92

93

94

95

96

97

LIITE 4 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA 98

99

100

LIITE 5 KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEET Seuraavat tavoitteet on hyväksytty alustavasti myös vuodelle 2016 101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

LIITE 6 MESTARITOIMINTA OY / ALLIANSSISOPIMUKSEN LIITTEET Allianssisopimuksen perusosa on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.11.2014 64. Tässä esitetyt kiinteistöohjelma, kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset sekä kaupallinen malli ovat allianssisopimuksen liitteitä. Liite 1: Kiinteistöohjelma Dokumentti: Allianssisopimuksen Liite 1: Kiinteistöohjelma Päivämäärä: 11.11.2015 Tila: Valmis 118

1 Lähtökohdat Kiinteistöohjelma kuvaa Järvenpään kaupungin ja sen vuokraamien kiinteistöjen ja tilojen omistamisen ja käytön tavoitteet. Kiinteistöohjelma toteuttaa kaupungin strategiaa ja toiminta-ajatusta: Järvenpään kaupunki turvaa perusedellytyksiä asukkaiden hyvälle elämälle edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa. 2 Kiinteistötoiminnan laajuus Kiinteistöallianssi vastaa kaupungin kiinteistöomaisuuden hoitamisesta ja kiinteistötoimen toteuttamisesta. Kiinteistöallianssin vastuurajataulukko on liitteenä 1. 119

3 Laadulliset tavoitteet kiinteistötoiminnalle Järvenpään kaupunki tarjoaa käyttäjille tarkoituksenmukaiset kiinteistöt (tilat ja piha-alueet) palvelualueilleen. Toiminnan laatutasovaatimukset on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 Vaatimukset kiinteistöpalveluille. Kiinteistöpalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja ammattimaisesti kuvan 1 periaatteiden mukaisesti. Kuva 1 Kiinteistöpidon toimintatapa Laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Asiakaslähtöisyys - Käyttäjien asiakastyytyväisyys kiinteistöpalveluihin (asteikko -3 +3) - Palvelualueen johdon tyytyväisyys kiinteistöpalveluihin (asteikko -3 +3) - Vasteaika palveluille (h) Tarkoituksenmukaisuus - Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistöihin (asteikko -3 +3) - Palvelualueen johdon arvio kiinteistöjen käytönmukaisuudelle (asteikko -3 +3) - Kiinteistöissä tai piha-alueilla sattuneet tapaturmat (kpl) - Tilatehokkuus (m2 / käyttäjä) Ammattimaiset kiinteistöpalvelut - Huolto-, siivous- ja PTS ohjelmien toteuma (%) - Energiatehokkuus (kwh / m2, kwh / m3 ja kwh / käyttäjä) - Korjausvastuun kehittyminen ( ) Kunkin mittarin osalta tilannetta seurataan vuoden 2016 aikana ja Kiinteistöallianssin johtoryhmä asettaa tavoitteet mittareille vuodelle 2017 osana vuoden 2017 talousarvion valmistelua. 120

4 Tavoitteet kiinteistötoiminnan kustannuksille Alkuperäiset Järvenpään kaupungin Kiinteistötoiminnan kustannustavoitteet vuosille 2015 ja 2016 ovat: Toiminto 2014 2015 2016 Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaminen, 7 211 000 6 958 000 6 697 000 siivous, huolto ja kun- nossapito) yhteensä Investoinnit 5 000 000 5 000 000 5 000 000 Energia + muut kiinteistömenot 4 198 000 4 282 000 4 368 000 (jätehuolto, jätevesi, valvontalinjapalvelu, sähkön siirto, kaukolämpö, lämmitys, sähkö, veden osto) Yhteensä: 16 410 000 16 240 000 16 065 000 Vuoden 2016 osalta em. summaan kiinteistöpalveluiden osalta lisätään Lepolan Helmi ja uusi paloasema (yhteensä 104 502 e), jonka seurauksena vuoden 2016 veloitus Kiinteistöpalveluiden osalta on 6 801 502 euroa. Vuoden 2016 osalta em. summaan Energia+muut kiinteistömenot lisätään Lepolan Helmi ja uusi paloasema (yhteensä 226 175 euroa), jonka seurauksena vuoden 2016 tavoite Energia+muut kiinteistömenot osalta on 4 594 175 e. Allianssin johtoryhmä voi päätöksellään tarkentaa paloaseman vaikutusta vuoden 2016 tavoitteeseen. Vuoden 2016 osalta kustannustavoite on näin ollen seuraava: Toiminto 2014 2015 2016 Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaminen, 7 211 000 6 958 000 6 801 502 siivous, huolto ja kun- nossapito) yhteensä Investoinnit 5 000 000 5 000 000 6 000 000 Energia + muut kiinteistömenot 4 198 000 4 282 000 4 594 175 (jätehuolto, jätevesi, valvontalinjapalvelu, sähkön siirto, kaukolämpö, lämmitys, sähkö, veden osto) Yhteensä: 16 410 000 16 240 000 17 395 677 Vuoden 2016 kustannustavoitteet voivat tarkentua, jos kaupungille tulee uusi talouden tasapainottamistarve. Vuoden 2017 tavoite asetetaan vuoden 2016 aikana. Luvuissa on huomioitu kiinteistötoiminnalle kaupungin asettama säästötavoite. Kustannustavoitteen sisällä investointikustannuksien osuutta ei saa lähtökohtaisesti muuttaa eikä sitä tule lähtökohtaisesti siirtää käyttötalouspuolelle. 121

Yllä esitetty kustannustavoite perustuu seuraaviin Järvenpään kaupungin kokoamiin lähtötietoihin: 2014 2015 2016 Kiinteistöpalvelut Kiinteistöjohtaminen 907 529 Siivouspalvelut 3 598 431 Kiinteistönhuoltopalvelut 2 165 036 Kunnossapitopalvelut 740 393 Yo. lukuihin sisältyvät eläkemaksut, jotka pysyvät kaupungin vastuulla -200 000 YHTEENSÄ: 7 211 390 6 958 299 6697465 Investoinnit Yhteensä: 5000000 5000000 5000000 Energia + muut Jätehuolto 201 750 Jätevesi 201 841 Valvontalinjapalvelut 142 750 Sähkön siirto 716 500 Kaukolämpö 1 930 600 Lämmitys 55 700 Sähkö 815 500 Veden osto 133 592 Yhteensä 4 198 233 4 282 198 4367842 Yhteensä: 16 409 623 16 240 496 16 065 306 Kustannustavoitteita tulee muuttaa, jos kohdassa 2. esitetty toiminnan laajuus muuttuu tai kohdassa 3 esitetty laatuvaatimukset tai tavoitteet muuttuvat. Yllä esitettyjen kustannusten lisäksi Kiinteistöallianssisopimus kokonaisuuteen kuuluu kaupungin omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen vuokrakustannukset ja omistamiensa tilojen pääomavuokra (n. 6 000 000 ). 5 Päätöksiä ohjaavat arvot Kaupungin kiinteistötoiminnassa keskeisiä arvoja ovat: Asukaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus ja Tuloksellisuus 6 Kiinteistösalkku Kaupungin kiinteistöomaisuuden kehittäminen organisoidaan salkuttamalla kiinteistöt ja asettamalla kullekin salkulle tavoitteet. Kaupungin kiinteistösalkut ovat: Timantit: Toiminnan kannalta kriittiset kohteet Ominaisuuksina esimerkiksi korkea käyttöaste, hyvä sijainti toiminnan tarve ja vaatimukset huomioiden Tavoite: kiinteistön kunto pidetään nykyisellään tai parannetaan 122

Tuottokiinteistöt: Kaupungin sidosryhmien toiminnan kannalta kriittiset kohteet, joista saadaan merkittävää vuokratuloa Ominaisuuksina esimerkiksi korkea käyttöaste, hyvä sijainti Tavoite: kiinteistön kunto pidetään nykyisellään tai parannetaan Kehitettävät: Toimintaa tukevat, mutta kehittämistä vaativat kohteet Ominaisuuksina esimerkiksi matalahko käyttöaste, nykyisen toiminnan kannalta ongelmallinen sijainti, kunto hyvä tai kohde muunneltavissa uuteen käyttöön Tavoite: Löydetään uusi käyttötarkoitus ja parannetaan kohdetta Toimivat: Nykyisin toimivat, mutta luovutaan, kun käyttöikänsä päässä Ominaisuutena esimerkiksi huonohko kunto Tavoite: Minimoidaan kunnossapito ja peruskorjauskustannukset, kulutetaan hallitusti loppuun Myytävät: Kohde ei tue nykyistä tai lähitulevaisuuden toimintaa Ominaisuuksina esimerkiksi matalahko käyttöaste, toiminnan kannalta ongelmallinen sijainti, huono muunneltavuus Tavoite: Kehitetään kohde myyntikuntoon ja myydään Purettavat: kohteelle ei markkinaa Ominaisuuksina esimerkiksi erittäin matala käyttöaste, toiminnan kannalta huono sijainti, huono kunto Tavoite: puretaan kohde ja jalostetaan tonttiomaisuutta Toiminta sijoitetaan itse omistettuihin kohteisiin, ellei markkinoilta ole saatavilla edullisempia ratkaisuja. Kaupungin kiinteistösalkutuksen periaatteet on esitetty liitteessä 2. Kiinteistöallianssin johtoryhmä käsittelee ja hyväksyy kaupungin kiinteistösalkutuksen yllä olevien periaatteiden mukaisesti. 7 Kaupungin tilamitoitustavoitteet Kaupungin tilaomaisuuden kehittämistä ohjaavat seuraavat mitoitukselliset tavoitearvot: Päiväkodit: 12 brm2 / lapsi (Referenssitaso: RT 96-11003) Esi- ja perusopetus: 7,5-10 hum2/ oppilas (Referenssitaso: Uuden oppimisen mukainen tutkimustieto.) Lukio-opetus: 7 brm2 / oppilas (Referenssitaso: Opetushallitus, 500 hengen yksikkö) Tietotyö: 25 brm2 / työntekijä (Referenssitaso: Valtion toimitilastrategia) Kirjasto: 0,15 brm2 / kunnan asukas (Referenssitaso: Tammekan et al. 1986) 123

Palveluasunnot: 55 brm2 / asukas (Referenssitaso: Haahtela-Kehitys Oy 2013) Muiden toimintojen mitoitukselliset tavoitearvot tulee asettaa toiminnan vaatimusten mukaisesti käyttäen hyödyksi referenssitietoa. Yllä olevat tavoitearvot tulee yksittäisessä kohteessa suhteuttaa yksikön kokoon ja toimintaan. 1 Kiinteistöallianssin vastuurajat Tausta Kiinteistöallianssi vastaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimesta. Vastuurajoja selventämään on koottu Kiinteistöallianssin sopimusrajapinnat taulukko, joka kuvaa kiinteistöallianssin toimintaan liittyvien tehtävien rajausta esimerkkien avulla kiinteistöallianssin vastuulle kuuluvaksi tai ei kuuluvaksi. Sopimusrajapinnat taulukon tavoitteena on antaa sopimusosapuolille yhteinen käsitys toiminnan laajuudesta. Allianssin laajuuteen kuuluva palvelu sisältyy Kiinteistöallianssin kuukausilaskutukseen mikäli kohdassa ei erikseen ole toisin todettu. Allianssin johtoryhmä voi päätöksellään muuttaa vastuurajoja. Sopimusrajapinnat: Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Kiinteistöjohtaminen Allianssin laajuuteen kuuluva(sis. kk-laskutukseen) Ei kuulu Allianssin laajuuteen Allianssi hoitaa ja laskuttaa erikseen Kaupunki hoitaa ja budjetoi käyttäjälle Kiinteistön ylläpidon johtaminen Tilojen käytön ohjaus sisältäen teknisen neuvonnan Kiinteistöjen energia-, vesi-, lämpö- ja muiden perushankintojen sopimusten kilpailutus Energian ja veden kulutuksen seuranta ja ohjaus Energian, jätehuollon, veden ja jäteveden, sähkön, valvontalinjat ja veden kustannukset Asiakaspalvelu ja HelpDesk PTS suunnittelu Palveluverkkosuunnitelman kiinteistöjä koskevan osion tietojen tuottaminen Tilojen vuokraus sisäisille ja ulkopuolisille toimijoille Kiinteistöjen jalostus-, kehitys- ja myynti yhteistyössä kaupunkikehityksen kanssa Kiinteistöjen purku (erillinen lasku, jonka tuottaja laskuttaa suoraan kaupungilta, ei sisälly kk-laskutukseen ) 124

Kiinteistöihin liittyvien avustusten hakeminen Viranomaisyhteistyö Kiinteistöhuolto Yleishoito ja valvonta Valvomo Kiinteistönhoidon ja muiden palveluiden valvonta Huoltokirja Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Rakenteet Rakennusosat Väestönsuoja Hissit ja siirtolaitteet Hissihälytyksen siirtojärjestelmä Hissien ohjausjärjestelmä Nosto-ovet ja nostolaitteet Kiintokalusteet 1 Kiintovarusteet esim. käsipyyheteline, naulakko ja muut rakenteisiin kiinnitetyt varusteet Irtokalusteet ja -varusteet (esim. huonekalut) Allianssin laajuuteen kuuluva (sis. kk-laskutukseen) Ei kuulu Allianssin laajuuteen Allianssi hoitaa ja laskuttaa erikseen Kaupunki hoitaa ja budjetoi käyttäjälle LVI-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Kylmätekniset järjestelmät Paineilmajärjestelmät Sairaalakaasujärjestelmät LVI-huonelaitteet Pesukoneiden yms. toiminnan laitteiden liittäminen Sähköjärjestelmät 1 Ei sisällä toiminnan vaatimia laitteita esim. pesukoneita sovittava kiinteistökohtaisesti 125

Sähkön jakelujärjestelmät Varavoimajärjestelmät UPS-järjestelmät Valaistusjärjestelmät Kiinteät puhelin- ja telekaapeloinnit Puhelinjärjestelmät ja laitteet Merkinantojärjestelmät Yksittäisten AV-laitteiden asennus Sähköisten opastustaulujen asennus Viestintäjärjestelmien asennus esim. keskusradiot koulussa ja liikennevalot ovissa Yhteisantennijärjestelmä Tietoverkko, yleiskaapelointijärjestelmä Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Palontorjuntajärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmä Sprinklerijärjestelmä Alkusammutuskalusto Savunpoistojärjestelmät Allianssin laajuuteen kuuluva (sis. kk-laskutukseen) Ei kuulu Allianssin laajuuteen Allianssi hoitaa ja laskuttaa erikseen Kaupunki hoitaa ja budjetoi käyttäjälle Kiinteistöturvallisuus Murtohälytysjärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmät Etäkuvavalvontapalvelut (kiinteistötekniikka/valvontalinjat) Turvajärjestelmien huolto- ja ylläpitopalvelut Ilkivaltakorjaukset Avainhallintapalvelut Piirivartiointi, vartijakierrokset Käyttäjäturvallisuus 2 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät 2 Käyttäjäturvallisuus ei kuulu sopimukseen, palveluntuottaja voi kilpailuttaa asiakkaan lukuun 126

Henkilöturvajärjestelmät Kameravalvontajärjestelmät Paikallisvartiointi toimintayksiköissä Rakennusautomaatio Siivous Siivousmenetelmien ohjaaminen Siivouspalvelut (esim. ylläpito- ja peruspesut) Vaihtomatot Saniteettipaperit Vesilukkojen ja lattiakaivojen puhdistus Jätteidenhuolto Jätejärjestelmän ja jäteaseman huolto ja ylläpito (energia, seka, paperi, pahvi ja biojäte) Jätteiden poiskuljettaminen. Jättehuollon toiminnan ja laskutuksen valvonta sekä käyttäjien opastu. X (erillinen lasku tuottajalta suoraan kaupungille, ei kuulu kklaskutukseen) Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Vaarallisten aineiden käsittelyn ja kuljetuksen ohjeistus Vaarallisten aineiden käsittely ja kuljetus Ulkoalueet Ulkoalueiden hoidon ja kunnossapidon suunnittelu Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito Lumityöt katto, terassi ja parvekkeet Autolämmityksien pistorasiat Allianssin laajuuteen kuuluva (sis. kk-laskutukseen) Ei kuulu Allianssin laajuuteen Allianssi hoitaa ja laskuttaa erikseen Kaupunki hoitaa ja budjetoi käyttäjälle 127

Käyttäjäpalvelut Kiinteiden käyttäjälaitteiden huolto ja kunnossapito (esim. sairaalalaitteet ja urheilutilojen laitteet) Uimahallin ja jäähallin kiinteiden laitteiden kuten uima-allasjärjestelmän ja jääjärjestelmän huolto ja kunnossapito Laitos- ja välinehuolto Sairaala- ja pienlaitteiden huolto Vahtimestaripalvelut Käyttäjämateriaalien logistiikka ja kiinteistöjen sisällä suoritettava kuljetuspalvelu (muu kuin jätehuolto) Asiakas- ja henkilökuntaruokapalvelu Pyykkihuolto Ulkoiset ja sisäiset henkilökuljetukset Asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelut Postitus ja postinjakelu Tietotekniikan käyttö-, ylläpito- ja talouspalvelut Käsityöluokkien teknisten töiden esim. hitsauslaitteiden ja purunpoistolaitteiden huollot ja kohdepoistojen huollot ja kunnossapito Kaupungin omistamien asuntojen muutostyöt Sisäkasvien huolto ja kastelu Tietoturva-asiakirjojen vieminen työpisteeltä jätteen keräykseen Palvelu Allianssin vastuuraja HUOM. Ei kuulu Allianssin laajuuteen Allianssin laajuuteen Allianssi hoitaa ja laskuttaa ja budjetoi Kaupunki hoi- kuuluva (sis. kk-laskutukseentaa erikseen käyttäjälle Sisäilmaongelmat Sisäilmaongelmien ratkaisuprosessien suunnittelu ja johtaminen Sisäilmaongelmien tekniset mittaukset ja korjaustyöt Sisäilmaongelmiin liittyvä henkilöstöjohtaminen Infrarakentaminen 128

Yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito Järvenpäässä 11.11.2015 Liite 2: Kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset Dokumentti: Allianssisopimuksen Liite 2: Kiinteistötoiminnan palveluvaatimukset Päivämäärä: 3.11.2014 Tila: Valmis 129

1. Lähtökohdat Allianssi vastaa Järvenpään kaupungin toiminnan vaatimien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden tuottamisesta sekä kiinteistöjen kehittämisestä toiminnan vaatimusten ja omistajan tavoitteiden mukaisesti. Nämä palveluvaatimukset määrittelevät keskeiset vaatimukset allianssin tuottamille palveluille ja kiinteistöjen kunnolle. Vaatimuksista sallitaan toiminnan käynnistysvuosina vähäisiä poikkeuksia. Vaatimukset on jaettu kiinteistöjohtamisen, kiinteistöhoidon, kunnossapidon, ulkoalueiden hoidon ja siivouspalvelun vaatimuksiin. Vaatimukset noudattavat KiinteistöRYL2009 vaatimuksia. Tämän palveluvaatimuksen lisäksi allianssin on varmistettava, että käyttäjän terveys tai turvallisuus tiloissa ei ole uhattuna, viranomaisvaatimukset täyttyvät ja omistajan taloudelliset tavoitteet saavutetaan. 2. Kiinteistöjohtaminen Kiinteistöjohtamisella tarkoitetaan kiinteistötoiminnan operatiivista johtamista. Keskeiset vaatimukset kiinteistöjohtamiselle ovat: 2.1 Kiinteistöjohtamisen lähtökohdat Kiinteistöjohtaminen toteuttaa Kiinteistöallianssisopimusta ja erityisesti sen liitteenä olevaa kiinteistöohjelmaa. Kiinteistöjohtaminen tuottaa tarvittavat päätöksentekotiedot kiinteistöohjelman päivitykseen, investointiohjelman laatimiseen ja muihin päätöksiin liittyen. Kiinteistöjohtaminen ohjaa kiinteistöallianssin toimintaa siten, kiinteistöallianssisopimuksessa sovitut tavoitteet saavutetaan. 2.2 Käyttäjäyhteistyö Kiinteistöjohtamisen tulee olla käyttäjälähtöistä. Jokaiselle kiinteistölle tulee olla nimettynä käyttäjäorganisaatiosta käyttäjäyhdyshenkilö, jonka kautta ko. kiinteistön käyttäjäyhteistyö organisoidaan. 2.3 Raportointi Kiinteistömestarit raportoivat kiinteistöallianssin tavoitteiden toteutumisesta kiinteistöallianssin johtoryhmälle vähintään kolme kertaa vuodessa kaupungin raportointikäytännön mukaisesti. Raportointi tulee toteuttaa siten, että raportteja voidaan käyttää sellaisenaan kaupungin muussa päätöksenteossa ja viestinnässä. 2.4 Talousarvio ja seuranta Kiinteistöallianssin talousarvion ja seurannan tulee olla kiinteistökohtaista. Yksittäisellä kiinteistöllä tulee olla vuosittainen talousarvio, jonka toteutumista seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurauksissa havaittuihin poikkeamiin tulee reagoida. 130

2.5 Rahaliikenne Kiinteistön rahaliikenne on hoidettava huolellisesti, viivytyksettä ja suunnitelmallisesti ja rahaliikenteeseen liittyvä raportointi osapuolten välillä tulee olla sujuvaa. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että laskujen oikeellisuus on tarkistettu. 2.6 Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpito on hoidettava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja sen on oltava ajan tasalla. Kirjanpito tulee tehdä siten, että se on yhteensopiva kiinteistökohtaisen talousarvion ja seurannan kanssa. Kirjanpidon tulee mahdollistaa avoimien kirjojen -periaatteen kaupallisen mallin mukaisesti. 2.7 Asiakaspalvelu Käyttäjät ovat ensimmäisenä yhteydessä vikojen ja ongelmien sattuessa asiakaspalveluun, joka on tavoitettavissa 24/7 -periaatteella. Asiakaspalvelu on tehokasta ja laadukasta. Palvelupyyntöön vastataan viivytyksettä ja palvelupyyntöön liittyvä asia pyritään ratkaisemaan tai jatkotoimista tiedottamaan arkipäivisin 24 h kuluessa ongelman ilmaantumisesta. Hätätoimenpiteisiin reagoidaan välittömästi myös viikonloppuina ja pyhäaikoina. 2.8 Liittymissopimukset Liittymis- ja toimitussopimukset (esim. sähkö ja kaukolämpösopimukset) tulee olla ehdoiltaan kiinteistön kannalta edulliset ja toiminnan mukaan mitoitetut. 2.9 Ulkopuoliset vuokrasopimukset Jos kaupungin omistamissa tiloissa tai kiinteistöissä on ulkopuolisia vuokralaisia, ulkopuoliset vuokralaiset on valittava kaupungin antamien ohjeiden mukaisesti. Vuokrasuhteen aikainen vuokralaisyhteistyön tulee olla säännöllistä ja rakentavaa. Yhteistyön perusteista, muodoista ja kehittämisestä on sovittava etukäteen. Vuokra on määritettävä ulkopuolisille tahoille tilojen markkina-arvoon tai kaupungin päätöksiin perustuen huomioiden esimerkiksi toiminta-avustukset. Vuokran tarkistusperusteet on sovittava vuokrasopimuksessa. 2.10 Pelastustoiminta Kiinteistö rakennuksineen tulee olla turvallinen ja täyttää palo- ja pelastustoimilainsäädännön sekä vakuutusyhtiöiden vakuutussopimusten ja suojeluohjeiden vaatimukset. Kiinteistöllä tulee olla ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Käyttäjille on tiedotettava pelastussuunnitelman sisällöstä. Kiinteistön käyttäjille on annettava kirjalliset ohjeet vahinkojen välttämiseksi ja toimintaohjeet tapahtuneiden vahinkojen varalle. Liikkumiseen ja oleskeluun tarkoitetut tilat ja paikat tulee olla järjestyksessä ja puhtaita. Palo- ja pelastuskaluston pääsy tarvittaville paikoille tulee olla esteetön. Kiinteistölle tulee olla nimetty turvallisuuspäällikkö ja jos kiinteistössä on väestönsuoja myös väestönsuojan hoitaja. Kaupungin varautumistehtävät on hoidettava tarkoituksenmukaisesti ja kaupungin varautumissuunnitelman mukaisesti. 131

2.11 Lukitus- ja avainturvallisuus Rakennuksien turvallisuustason tulee täyttää paloturvallisuus- ja murtosuojamääräykset. Rakennusten lukitusjärjestelmät pidetään koko ajan toimivana, ajanmukaisina ja murtoturvallisina. Avainturvallisuus on hoidettava vakuutusyhtiöiden turvallisuusohjeiden mukaisesti. Rakennuksen ullakot, kellarit ja muut yhteiset tilat lukitaan siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty. Avaimia säilytetään lukitussa säilytyskaapissa. Avaimien tulee olla koodattuja ja avainkoodit eivät saa olla ulkopuolisten saatavilla. Avainkoodit eivät saa olla sellaisia, että niiden perusteella ne voidaan yhdistää tiettyihin kiinteistöihin. Avaimet luovutetaan kuittausta vastaan. Luovutetuista avaimista pidetään kirjaa ja avainten palautuksesta sovitussa ajassa huolehditaan. 2.12 Vakuutukset Kiinteistön vakuutusturvan tulee olla toiminnan tarpeiden ja omistajan tavoitteiden mukaan mitoitettu. Kiinteistöallianssin toiminnan tulee olla vakuutussopimusten ehtojen mukaista. Vakuutustapahtumista on haettava vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Vakuutustapahtumat on dokumentoitava asianmukaisesti. 2.13 Ilmoitusten tekeminen Kiinteistöjen lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat ilmoitukset on hoidettava ajoissa ja asianmukaisesti. Kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhtiöjärjestystietojen, toimihenkilöiden ja tilintarkastajien tiedot tulee olla ajan tasalla kaupparekisterissä. 2.14 Lainsäädännön ja kunnallisten suunnitelmien seuraaminen Kiinteistöön vaikuttavat kunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja tapahtumat sekä kiinteistön toimintaan vaikuttavat lainsäädännön muutokset on huomioitava toiminnassa. 2.15 Asiakirjahallinta Asiakirjojen tulee olla helposti haettavissa, ja niitä tulee säilyttää siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. 2.16 Osakasluetteloiden ylläpito Kiinteistöyhtiöiden osakeluetteloiden tulee olla ajan tasalla ja osakesiirtojen todentaminen tulee olla luotettavaa. 2.17 Käyttäjäpalvelut Tila- ja kalustemuutokset sekä muutot on suunniteltava ja toteutettava sovitulla tavalla ilman tarpeetonta viivytystä. Tietosuoja-aineisto on käsiteltävä siten, että aineiston tietoturva ei vaarannu. Kiinteistön ja rakennuksen suojaustaso on mitoitettava toiminnan vaatimusten mukaisesti ja perustuen riskikartoitukseen. Kiinteistön turvallisuusjärjestelmien ja laitteiden tulee olla toimintakuntoisia ja huollettuja. Kulun- 132

valvonta ja tilojen sekä ovien lukitus on järjestettävä siten, että kiinteistössä päästään liikkumaan kulkuoikeuksien mukaisesti. Lukitus ja avainhallinta tulee olla kunnossa. Vartioinnin sekä järjestyksenvalvonnan tulee vastata toiminnan turvallisuusvaatimuksia. Matot ovat ehjiä ja puhtaita. Hygieniatuotteita on käyttäjien käytettävissä toiminnan vaatimusten mukaisesti. 2.18 PTS -suunnitelmat Kiinteistöistä laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) kiinteistöohjelman mukaisesti sisältäen suunnitellut peruskorjaus- ja perusparannushankkeet. PTS:n tulee perustua rakennuksen tekniseen kuntoon ja käyttäjien toiminnan vaatimuksiin. 2.19 Peruskorjaus- ja perusparannushankkeiden rakennuttaminen Hankkeet on valmisteltava investointiohjelman, kiinteistöohjelman ja kiinteistösuunnitelman mukaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Jokaisessa hankkeessa vaatimuksena on: - Parantaa tilojen käytettävyyttä ja kykyä mukautua käyttäjän tarpeiden muutoksiin - Parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja esteettisyyttä - Minimoida käyttö- ja ylläpitokustannukset - Toteuttaa projekti budjetissa, aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti Viestintä ja raportointi on hoidettava asianmukaisesti. Hankkeen yhteydessä toteutetaan toiminnan tarpeen mukaiset tilamuutokset. Tilamuutokset perustuvat kiinteistöohjelmaan ja käyttäjän toiminnan tarpeisiin. Hankkeet toteutetaan siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa toiminnalle. Mikäli kunnossapidosta tai peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa tiloille tehdään käyttötarkoituksen muutoksia, on tiloissa varmistettava uuden toiminnan vaatimien sisäympäristöolosuhteiden täyttyminen ennen tilan käyttöönottoa. 3. Kiinteistönhoito Allianssi vastaa tilojen kiinteistönhoidosta. Keskeisiä vaatimukset kiinteistöhoidolle ovat: 3.1 Kiinteistöhoidon lähtökohdat Kiinteistönhoito pitää kiinteistön toiminnan vaatimusten ja suunnitelmien mukaisessa käyttö- ja toimintakunnossa ja estää vikojen ilmaantumisen. 3.2 Huoltokirja Kiinteistöhuollon suunnitelma tulee laatia huoltokirjaan. Huoltokirja sisältää rakennuksen hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet. Huoltokirjan tulee perustua rakennuksen suunniteltuihin olosuhdetavoitteisiin ja muihin rakennuksen suunnittelussa käytettyihin lähtötietoihin. 133

3.3 Kiinteistönhoidon ohjaus Kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon liittyvät huolto- ja tarkastuskierrokset on tehty huoltokirjan mukaisesti. Tarkastuskierroksilla havaitut korjaustarpeet on kirjattu huoltokirjaan, kunnossapitotyöt on suunniteltu ja vioista on raportoitu asianosaisille. 3.4 Energia ja vesi Kiinteistölle on asetettu vähintään kolme kertaa vuodessa seurattavat kulutustavoitteet lämmitysenergian, veden ja sähkön kulutukselle sekä tavoitteet sisäolosuhteille. Jos seurauksen yhteydessä havaitaan poikkeamia tavoitteisiin, siihen reagoidaan välittömästi korjaavin toimenpitein. Kiinteistöillä on voimassaolevat energiatodistukset. 3.5 Viranomaismääräysten mukaiset tarkastukset Viranomaistarkastukset on tilattu ja toteutettu määräaikoja noudattaen. Sekä tilatuissa että viranomaisten itse toteuttamissa tarkastuksissa on mukana allianssiorganisaation edustaja, ja tarkastuksista on raportoitu viipymättä huoltokirjaan ja ilmoitettu kiinteistönomistajan edustajille. Kiinteistön sähkölaitteisto on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. Sähkölaitteisto on turvallinen käyttää ja huollettu. Allianssi on nimennyt tarvittaessa sähkönkäytönjohtajan. Rakennusten hissit on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. Hissit ovat turvallisia käyttää ja huollettuja. Rakennuksen paloturvallisuus on tarkastettu huoltokirjan ja määräysten mukaisesti. 3.6 Tarvike- ja materiaaliohjaus Tavanomaiset tarvike- ja materiaalihankinnat on hoidettu toiminnan vaatimusten ja kiinteistösuunnitelman mukaisesti. Kiinteistölle tulevat kiinteistönhoitoon ja -huoltoon liittyvät tavaralähetykset on vastaanotettu, toimitusten laatu ja määrä on tarkastettu sekä tarvittaessa reklamoitu. Tarvikkeet on varastoitu niille osoitettuihin varastotiloihin. 3.7 Liputus ja lipun kunto Liputus ja lipun kunnosta huolehtiminen on suoritettu yleisen ohjekortin KH 14-00392 Liputus mukaan. 3.8 Ovien ja porttien avaaminen ja sulkeminen Määritetyt ovet ja portit on avattu ja suljettu toiminnan vaatimusten mukaisesti. Ovien ja porttien toiminta ja lukitus on varmistettu. 3.9 Kiinteistön valvonta Kiinteistön valvonta on toteutettu lain, asetusten, määräysten ja järjestyssääntöjen mukaisesti. Kiinteistössä on järjestetty toiminnan vaatimusten ja kiinteistön vaatimusten mukainen päivystys. Päivystäjällä on tarvittavat ohjeet, valtuudet ja välineet sekä riittävä ammattitaito. 134

3.10 Kiinteistön tilojen hoito Tiloissa ei ole sinne kuulumattomia tavaroita tai roskia, ja kulkuväylät ovat vapaat. Kulkureiteille ei ole varastoitu tavaroita, poistumistiemerkinnät ovat kunnossa ja merkkivalot toimivat. Tiloissa on tilakohtaiset käyttöohjeet näkyvillä. 3.11 Haitallisten aineiden kartoitus Kiinteistöstä on tehty haitallisten aineiden kartoitus ennen perusparannustoimenpiteitä ja tarvittaessa. 3.12 Kattolumien poistaminen Lumi ja jää on poistettava katoilta kattomateriaalin ominaisuuksien, turvallisuusvaatimusten ja katon huoltosuunnitelman mukaisesti vahingoittamatta kattomateriaaleja tai katon varusteita. 3.13 Jätehuolto Jätehuolto on järjestetty kiinteistön käytön, jätteen määrän ja kaupungin kiinteistöohjelman perusteella ja käyttäjäystävällisesti. Jätehuolto on toteutettu turvallisesti, taloudellisesti ja mahdollisimman vähän ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttaen lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen haltija on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden keräys, kuormaus ja kuljetus on toteutettu siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan tehdä turvallisesti, ja että aiheutuva melu ja muu häiriö ympäristölle on mahdollisimman vähäinen. 4. Kunnossapito Allianssi vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta. Kunnossapito uusii ja korjaa vialliset ja kuluneet rakennusosat tähdäten rakennusten parempaan energiatehokkuuteen, parempaan esteettisyyteen ja käytettävyyden parantamiseen. Keskeiset vaatimukset ovat: 4.1 Kunnossapidon lähtökohdat Kiinteistön kunto tarkistetaan vuosittain huoltokierrosten tai kunnossapitokierrosten yhteydessä. Mikäli tarkistuksessa huomataan poikkeamia suhteessa kohdassa 4.2 kuvattuihin rakennusosien kunnon tavoitteisiin tulee tarvittavat korjaustoimenpiteet kategorisoida välittömästi toteutettaviin huolto-, korjaus- tai siivoustoimenpiteisiin, vuosikorjauksiin (aikatauluttaa tulevalle vuodelle) tai tulevien perusparannushankkeiden yhteydessä toteutettaviin korjauksiin. 4.2 Rakennusten ja teknisten järjestelmien kunnossapito Seuraavassa on esitetty keskeisiä tavoitteita rakennusosien kunnolle ja tarkastusväleille kiinteistöille, jotka on kiinteistöohjelmassa määritelty timanteiksi tai tuottokiinteistöiksi. AJR päättää, missä aikataulussa tavoitetilaan pyritään pääsemään. Allianssi voi tehdä muutoksia näihin tavoitteisiin kiinteistökohtaisesti AJR:n päätösten mukaisesti. 135

Salaojat Salaojaputkistot ja -kaivot toimivat esteettä. Anturat Näkyvissä olevissa pilarikengissä ei ole ruostetta eikä murtumia. Perusmuurit Sokkelin pinnassa ja pintakäsittelyssä ei ole silmin havaittavia vaurioita tai home- ja leväkasvustoa. Sokkelin viereinen sorastus on riittävä estämään sadeveden roiskumisen sokkeliin, eikä sorastuksella ole kasvillisuutta. Tuuletetun alapohjan tuuletusaukot ovat esteistä vapaat ja toimivat suunnitellusti. Perusmuurin ulkopuolisen kosteudeneristelevyn yläreunan liitos muuriin on tiivis. Alapohjat Alapohjan toimivuuden kannalta on tarkastettu kahden vuoden välein seuraavat asiat: viemäreiden kannakointi ilmatilan alaosassa ei muodostu vapaata vedenpintaa ryömintätilassa ei ole sieniä tai hometta lämmöneristeiden kunto tuulensuojalevyt ovat tiiviit ja peittävät tuuletetun alapohjan tuuletus on riittävä alapohjan ja perusmuurin sekä läpivientien väliset saumat ovat tiiviit routa ei ole vaurioittanut rakenteita. Väestönsuoja Väestönsuojassa ja väestönsuojan kulkuteillä ei ole sinne kuulumattomia tavaroita ja tilat voidaan tyhjentää nopeasti tarvittaessa. Ilmanvaihtolaitteistojen ja suojan varusteiden suojahäkki on ehjä ja lukittu. Väestönsuojalaitteet toimivat asianomaista suojatyyppiä koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Väestönsuojan tiiviyskoe on tehty vähintään 10 vuoden välein. Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto on tarkastettu. Väestönsuojalaitteiden toimivuus on tarkastettu vuosittain. Portaat Portaat ja sen osat ovat turvalliset ja kulkukelpoiset. Portaiden osissa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vaurioita ja portaiden osat ovat hyvin kiinni alustassaan. Runko Rungossa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita, halkeamia tai koloja. Kantavat väliseinät on tarkastettu vähintään viiden vuoden välein. Ulkoseinä: Ulkoseinässä ei ole rakenteen toimivuuden säilymistä tai välittömästi rakennetta vahingoittavia tai turvallisuutta vaarantavia vaurioita. Ulkoseinät eivät ole likaantuneet häiritsevästi. Töhryt tms. on poistettu välittömästi niiden ilmestyttyä. Ulkoseinät on tarkastettu vähintään kerran vuodessa julkisivuittain silmämääräisesti maasta käsin. 136

Ikkunat: Ikkunat ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Ikkunoiden helat ovat kiristettyjä, voideltuja ja ikkunoiden käynti on sovitettu. Ikkunat sulkeutuvat tiiviisti. Ikkunoiden liitokset ympäröiviin rakenteisiin ovat tiiviit. Ikkunoissa ei ole rakenteen toimivuuden säilymistä tai välittömästi rakennetta vahingoittavia vaurioita. Ikkunat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Ulko-ovet: Ulko-ovet ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Ulko-ovien saranat, helat, ovipumput, sulkijat ja lukot on puhdistettu ja voideltu ja oven käynti sovitettu. Ulko-ovet sulkeutuvat tiiviisti. Ulko-ovissa ei ole pölyä, likaa tai tahroja. Ulko-oven kynnys pidetään puhtaana lumesta, jäästä ja hiekasta. Ulko-ovien kuntoa seurataan aina tiloissa liikuttaessa. Laajempi ovitarkastus tehdään kerran vuodessa. Parvekkeet ja parvekelasit Parvekelaatalla ja vedenpoistoputkissa tai -kouruissa ei ole karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu esteettä parvekkeilta. Yhteiskäytössä olevista parvekkeista lumi on poistettu siten, että kertynyt lumi ei estä toimintaa tai aiheuta riskejä rakenteille. Parvekkeet on tarkastettu ulkopuolelta neljän vuoden välein. Parvekkeet on tarkastettu huoneistojen kautta viiden vuoden välein. Ulkoseinien katokset Katoksilla ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vuotokohtia eikä vaurioita. Katoksen vesikatteen ylösnostot ja pellitykset ovat tiiviit ja hyvin kiinni. Katteella ei ole karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu katolta esteettä. Talvisin lumi on poistettu, kun lumesta aiheutuu turvallisuusriskejä tai riski rakenteiden rikkoontumisesta. Ulkoseinän katokset on tarkastettu vähintään kahden vuoden välein. Ulkoseinän tikkaat: Ulkoseinän tikkaat ovat turvalliset käyttää ja ne tarkistetaan vuosittain. Yläpohja: Vesikatteessa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vuotokohtia eikä vaurioita. Katteen ylösnostot ja pellitykset ovat tiiviit ja hyvin kiinni. Katteella ei ole vesikaton toimintaa häiritseviä tekijöitä kuten sammaleita, karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu katolta esteettä. Talvisin lumi poistetaan, kun lumesta aiheutuu turvallisuusriskejä tai riski rakenteiden rikkoontumisesta. Tarkistetaan, ettei IV-säleikön eteen kinostu lunta ja tarvittaessa lumi poistetaan. Yläpohjan toimivuus on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Räystäät: Räystään osat ovat vaurioitumattomia ja ne ovat tiiviit ja hyvin kiinni alustassaan. Katolta tuleva vesi pääsee poistumaan esteettä. Räystäät tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Yläpohjavarusteet: Kattokaivoissa, sadevesikouruissa ja syöksytorvissa ei ole toimintaa häiritseviä roskia tai karikkeita, ja vesi pääsee poistumaan esteettä. Kattokaivot eivät pääse tulvimaan. Kattokaivojen sähkösulatus toimii, jos sähkösulatus on käytössä. Tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Kattoikkunat: Kattoikkunat ovat ehjät, tiiviit ja puhtaat. Avattavien kattoikkunoiden helat ovat kiristettyjä ja voideltuja ja ikkunoiden käynti on sovitettu. Kattoikkunoiden liitokset ympäröiviin rakenteisiin ovat tiiviit. Kattoikkunat on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Kattokonehuoneet: Konehuoneiden ovien saranat ja helat on puhdistettu ja voideltu ja käynti on sovitettu. Konehuoneiden ikkunat ovat tiiviit, ehjät ja puhtaat. Kattokonehuoneen tai laitesuojan laitteet on tarkastettu ko. laitteiston tarkastusohjeen mukaisesti. Kattokonehuoneeseen pääsy on esteetön ja turvallinen. Kattokonehuoneet on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. 137

Ulkotasot ja terassit: Katteella, sadevesikaivojen ympärillä ja vesikouruissa ei ole toimintaa häiritseviä tekijöitä kuten sammaleita, karikkeita tai irtoroskia. Vesi poistuu esteettä ulkotasolta ja terassilta. Kaivojen sähkösulatus toimii. Sadevesikaivojen hiekanerotusaltaissa ei ole kaivojen toimintaa haittaavaa likaa. Talvisin lumi on poistettu tarvittaessa ulkotasojen ja terassien käyttötarkoituksen mukaan. Ulkotasot ja terassit on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. Sisäovet: Sisäovien saranat, helat, ovipumput, sulkijat ja lukot on puhdistettu ja voideltu ja oven käynti on sovitettu. Ovet sulkeutuvat tiiviisti. Sisä-ovien ovilevyissä ei ole tahroja, halkeamia tai muita virheitä. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Väliseinät: Väliseinissä ei ole repeämiä, lohkeamia, tahroja, halkeamia, painaumia tai muita virheitä. Väliseinien kulma- ja törmäyssuojat ovat tiiviisti kiinni alustassaan. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Alakatot: Alakaton verhoukset ja runko ovat hyvin kiinni alustassaan. Verhoukset ovat puhtaita, ehjiä ja käyttötarkoitukseen sopivia. Verhousten ulkonäkö on yhdenmukainen. Alakattojen kiinnitykset on tarkastettu viiden vuoden välein. Alakattoihin ei ole ripustettu esineitä tms., jotka saattavat aiheuttaa kiinnityksen rikkoutumisen. Tarkistuskierros tehdään kerran vuodessa. Korokelattiat: Korokelattian lattialevyt ovat ehjiä ja tiiviisti kiinni alustassaan. Kulkurakenteet: Portailla ja luiskilla ei ole turvallisuutta tai kulkua haittaavia esineitä tms. Portaiden osissa ei esiinny silmämääräisesti havaittavia vaurioita, ja portaiden osat ovat hyvin kiinni alustassaan. Hormit, kanavat ja tulisijat: Hormit ja tulisijat ovat nuohottuja ja paloturvallisia. Tulisijalle varattu tila täyttää vaaditut suojaetäisyydet. Tulisijat ja hormit on tarkastettu vähintään kerran vuodessa. IV kanavat on nuohottava vähintään 10 vuoden välein ja keittiöiden hormit vähintään 5 vuoden välein. Seinäpinnat: Seinäpinnat ovat eheät ja puhtaat. Seinäpintojen kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi seinäpintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Kattopinnat: Kattopinnat ovat eheät ja puhtaat. Kattopintojen kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi kattopintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Lattiapinnat: Lattiapinnat ovat eheät ja puhtaat ja niiden kuntoa seurataan viikoittain ja aina liikuttaessa talon yleistiloissa. Laajempi lattiapintojen tarkastus on tehty kerran vuodessa. Kalusteet: Kalusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita 3. 3 Vauriolla tarkoitetaan oleellisesti toimintaan, turvallisuuteen tai esteettisyyteen liittyvää vikaa 138

Varusteet: Varusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita. Laitteet: Laitteet ovat toimintakuntoisia ja kiinnitetty tiivisti alustaansa. Laitteiden LVIS-liitokset ovat vaurioitumattomia ja turvallisia. Tilaryhmäkalusteet: Tilaryhmäkalusteissa ja varusteissa ei ole silmämääräisesti havaittavia vaurioita. Kalusteet ja varusteet ovat toimintakuntoisia. Laitteiden LVIS-liitokset ovat vaurioitumattomia ja turvallisia. Hissit: Hissikorissa ei esiinny vauriota ja hissikorin valaistus toimii. Kuilun ovien käynti on tarkastettu ja ovet sulkeutuvat tiiviisti. Hissiä on huollettu viranomaismääräysten ja Tukesin ohjeiden mukaisesti. Hissin huoltaja kutsutaan paikalle välittömästi vian ilmaantuessa. Liukuportaat ja rampit: Liukuportaissa ja sen osissa ei esiinny vaurioita. Nosto-ovet: Nosto-ovissa ei esiinny vaurioita. TATE järjestelmät: TATE -järjestelmät (sisältäen toiminnan keskussiivous, putkiposti yms. järjestelmät) sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että rakennuksessa saavutetaan halutut olosuhteet energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Kiinteistön TATE -järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet on laadittu ja ne ovat osa huoltokirjaa. TATE -järjestelmän sekä niihin liittyvien säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmien elinkaari ja energiatehokas, häiriötön toiminta on varmistettu tekemällä määräaikaishuollot ajallaan huoltokirjan mukaisesti. IV-putket tulee puhdistaa siten, että niihin ei kerry terveyttä vaarantavia aineita kuitenkin vähintään neljän vuoden välein. TATE -järjestelmien ja -laitteiden merkinnät ovat paikoillaan asianmukaisesti. Turvallisuuteen liittyvät merkinnät täyttävät rakennusvalvonta- tai paloviranomaisen tai muun hyväksyvän osapuolen vaatimukset. Kiinteistön kulutusmittarien lukemat on luettu asianmukaisesti ja ne on raportoitu kiinteistön omistajalle tai hänen edustajalleen sekä energian- ja vedentoimittajille. Lämpöpumppu toimii tarkoituksenmukaisesti ja toimintalämpötilat vastaavat tavoitteita. Käyttöveden ominaisuudet kuten ph, puhtaus, väri ja lämpötila täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Haitallisia aineita ei pääse jätevesien mukana viemäriverkostoon, luontoon tai jätevesiverkostoon. Vesi- ja viemärijärjestelmät sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kiinteistössä saavutetaan asetetut tavoitteet ja tavoitearvot energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Kiinteistön jätevedet on käsitelty siten, että niiden haitalliset epäpuhtaudet eivät aiheuta viemäriverkostolle haittaa ja vaurioita eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä sen vaaraa. 139

Palontorjuntajärjestelmät: palontorjuntajärjestelmät ja niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla tavalla laitteistoille on laadittu huolto- ja kunnossapito-ohjelma koestus-, toimintakoe-, huolto- ja kunnossapitotoiminta on järjestetty laitekohtaisen huolto-ohjeen ja viranomaismääräysten mukaan käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista on huolehdittu tarkastustodistukset säilytetään asianmukaisesti laitteistoille on nimetty hoitajat ja laitteistoista on pidetään kunnossapitopäivä- kirjaa sammutuslaitteistojen määräaikaistarkastuksessa on varmistettu, että laitteisto toimii ja laitteistoa on huollettu kunnossapito-ohjelman mukaan. Laitteisto on asennustodistuksen mukainen ja vastaa sille asetettuja tavoitteita. Laitteiston muutos-, laajennus- ja korjaustöistä on asianmukaiset tarkastustodistukset ja kohteessa on laitteiston kunnossapitoon tarvittavat välineet ja ohjeet. Muut LVI järjestelmät: Varavoimakoneen apujärjestelmät sekä sen säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että yleisen sähkönsaannin katkettua varavoimakone toimii ja alkaa syöttää sähkövirtaa. Varavoimakoneen apujärjestelmän määräaikaishuollot on tehty ajallaan. Savunpoisto: Savunpoisto on toimintavalmis. Savunpoisto sekä siihen liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että tulipalotilanteessa palokaasut ja lämmin ilma poistuvat palotilasta ja kylmää ilmaa virtaa tilalle. Savunpoiston määräaikaishuollot on tehty ajallaan. Uima-allaslaitteet: Uima-altaan veden laatu on hyvä. Vesi ei aiheuta terveydellistä vaaraa. Veden lämpötila pidetään altaan käyttötarkoituksen edellyttämässä lämpötilassa. Kemikaalien annostelijat ja muut uimavedenpuhdistuslaitteet toimivat siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Veden laatua valvotaan ja kemikaalien varastointi on järjestetty viranomaisohjeiden mukaisesti. Vedenkierrätyslaitteet (pumput, lämmönsiirtimet, venttiilit, putkistot) ovat toimintakykyisiä. Uima-allaslaitteet sekä niihin liittyvät säätö-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät toimivat turvallisesti suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kiinteistössä saavutetaan asetetut tavoitteet ja tavoitearvot energiatehokkaasti ja järjestelmien kunto säilyy. Uima-allaslaitteet sekä niihin liittyvien säätö-, ohjausja valvontajärjestelmien elinkaari ja häiriötön toiminta on varmistettu tekemällä määräaikaishuollot ajallaan. Laitteistoille on laadittu huoltosuunnitelma tai huolto-ohjelma. Sähköjärjestelmät: Lisäksi mitä yllä on TATE järjestelmien vaatimuksesta lausuttu, on voimassa seuraavat erityisvaatimukset sähköjärjestelmille: Sähköjärjestelmien huoltosuunnitelmat ovat osa huoltokirjaa ja täyttävät viranomaismääräykset ja standardit. Kaikki huoltosuunnitelman mukaiset huollot on suoritettava. Johtoreitit ovat puhtaat. Kaapelihyllyjen ja valaisinripustuskiskojen taipuma kannatusvälillä ei ylitä arvoa 1:100 alas laskettujen kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyvissä olevissa paikoissa. Hyllyt eivät ole päässeet kallistumaan tai kiertymään. Johtoteille ei ole jätetty käytöstä poistettuja kaapelointeja muutostöiden yhteydessä. Tehokaapelit eivät aiheuta häiriöitä tietoliikennekaapeleille. 140

Sähkön pääjakelujärjestelmät toimivat suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla energiataloudellisesti. Sähkönjakelu mittauksineen ja varavoiman tuottaminen on toteutettu häiriöttömästi sähköturvallisuutta ja voimassa olevia määräyksiä noudattaen. Lakisääteiset määräaikaistarkastukset on tehty ja kirjattu esimerkiksi ST-kortin 51.23.01 mukaiselle pöytäkirjalomakkeelle. Mittareiden ja virtamuuntajien tarkkuusluokat ovat standardin vaatimukset täyttäviä. Mittaukset ovat toimintakuntoiset ja paikkansapitävät. Jos kiinteistössä on 20 kv-jakelujärjestelmät sähkölaitteistolle on nimetty käytönjohtaja. Jos kiinteistössä on varavoimajärjestelmä laitteistolla on huolto- ja käyttöohjeet tai kunnossapito-ohjelma ja nimetty vastuuhenkilö, joka valvoo mitä järjestelmään saa liittää ja kuinka paljon sitä saa kuormittaa. LVI-kojeet, -laitteet ja -laitteistot toimivat suunnitellulla tavalla ja moitteettomasti, sekä moottoreiden pyörimissuunta on oikein. Rikkinäisiä valaisimia ei ole, ja valaisimet ovat puhtaat. Valaisimet ovat toimintakuntoisia ja ohjaukset toimivat suunnitellusti. Yleisvalaistus sekä ulko- ja aluevalaistus ovat toimintakunnossa ja valaistustasot riittävät. Poistumisvalaistusjärjestelmät ovat toimintakunnossa. Poistumisvalaistusjärjestelmillä on vastuuhenkilö ja kunnossapito-ohjelma. Tilan toiminnan mukaiset valaistusvoimakkuudet ja muut kriteerit täyttyvät. Sähkölämmitysjärjestelmät ja -laitteet sekä suoja- ja turvajärjestelmät ovat toimintakuntoisia. Puhelinjärjestelmän käyttö on turvallista, puheen siirto ja toisto on hyvä ja häiriötön. Viestintäjärjestelmän käyttö on turvallista, hyvälaatuinen kuva- ja äänentoisto, ei tuota häiriöitä muihin järjestelmiin. Merkinantojärjestelmä toimii luotettavasti ja turvallisesti normaaleissa käyttötilanteissa. Turvallisuusjärjestelmät toimivat tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti, turvallisesti ja käyttö- tarkoituksensa mukaisesti. Paloilmoitinjärjestelmä toimii niin, että paloilmoitus saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se välittyy eteenpäin suunnitellusti eikä aiheettomia hälytyksiä synny. Palosuojelulaitteet toimivat normaali- sekä poikkeusolosuhteissa pelastusviranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Järjestelmä on aina käyttövalmis myös sähkökatkosten aikana. Yleiskaapelointi säilyttää sille määritellyt suorituskykyvaatimukset ja sen tietojen kirjaus on ajan tasalla niin kiinteän kaapeloinnin asennusten, tuotteiden, testauksen, ristikytkentä- ja liitäntäkaapeleiden osalta. Kiinteistön omistaja tai haltija säilyttää edellä mainitut tiedot talojakamossa tai muussa turvallisessa paikassa. Tietojen pitää olla saatavissa viivytyksettä esim. mahdollisten kytkentä- ja huoltotöiden yhteydessä. Integroidut ja automaatiojärjestelmät toimivat häiriöttä ja luotettavasti erilaisissa normaalikäyttötilanteissa. 4.3 Yleiset vaatimukset kunnossapidolle Tarkistuksessa havaitut vauriot on korjattu, tavoitetasot saavutettu ja tehdyt korjaustoimenpiteet on kirjattu. 141

Lattiamateriaalien vaihdossa tehtävät käyttöönottopesut on toteutettava materiaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. 5. Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito Allianssi vastaa kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Ulkoalueiden kuntoluokat ovat: A1-hoitoluokan alueita ovat edustuskiinteistöjen piha-alueet. Hoidon tavoitteena on paikan omaleimaisen arkkitehtonisen, historiallisen ja puutarhataiteellisen ilmeen ylläpitäminen jatkuvasti edustuskelpoisena. Ylläpito on intensiivistä ja hoitotoimia tehdään alueella päivittäin. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Alueen yleisilme pyritään säilyttämään tasaisena hoitotoimien välillä. A2-hoitoluokan alueita ovat tavallisten toimitila-, liike- ja asuinkiinteistöjen sekä koulujen ja päiväkotien pihat paikoitusalueineen ja kulkuväylineen. Hoidon tavoitteena on monipuolisen, viihtyisän, turvallisen ja hyvin toimivan piha-alueen ylläpitäminen hyvässä kunnossa. Kasvillisuuden, rakenteiden ja varusteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. Havaitut puutteet korjataan mahdollisimman pian. Turvallisuutta vaarantavat vauriot korjataan välittömästi. Alueen yleisilme voi vaihdella hieman hoitotoimien välillä. A3-hoitoluokan alueita ovat piha-alueiden luonnonmukaisemmin hoidettavat alueet ja tonttien reunalla olevat vaihettumisvyöhykkeet, joissa rakennettu piha- alue muuttuu vähitellen luonnonmukaiseksi alueeksi. Vaihettumisvyöhyke yhdistää tontin ympäröivään luonnonympäristöön. Teollisuuskiinteistöjen piha-alueet ovat yleensä A3-hoitoluokan alueita. Hoidon tavoitteena on pihamaisen yleisilmeen säilyttäminen, turvallisuuden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen sekä kasvillisuuden, kulkureittien, rakenteiden ja varusteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. Alueen yleisilme voi vaihdella runsaasti hoitotoimien välillä. Ulkoalueiden hoidossa noudatetaan kuntoluokan A2 tavoitetasoa ellei erikseen muuta sovita. Seuraavassa on kuvattu ulkoalueiden keskeiset vaatimukset A2 tavoitetason mukaisesti 5.1 Lähtökohdat ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle Ulkoalueiden hoito on suunnitelmallista kiinteistönhoitoa, joka kohdistuu viherrakenteisiin, sidottuihin tai sitomattomiin päällysrakenteisiin, aluevarusteisiin ja ulkopuolisiin rakenteisiin ja jolla ulkoalueet pidetään suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Hoito sisältää myös kohteiden kunnon tarkkailun ja vioista raportoimisen huoltokirjaan. Ulkoalueiden kunnossapito on toimintaa, jolla kohteen ominaisuudet säilytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen laatutaso olennaisesti muuttuu. Toiminta sisältää leikkivälineiden säännölliset tarkastukset, kunnossapidon ja raportoinnin. 5.2 Nurmikot Nurmikko eli käyttönurmikko on elinvoimainen voimakkaasta kulutuksesta huolimatta. Hoitotoimia tehdään, kun ulkonäköhaittoja alkaa esiintyä. Nurmikko on yleisilmeeltään siisti. Nurmikolla ei ole hiekoitushiekkaa eikä muita alueelle kuulumattomia esineitä. Talvituhosienten ja jääpoltteen aiheuttamia vauriota ei ole. Nurmikkokasvusto on yhtenäinen. Nurmikon lannoitus ja kalkitus perustuvat maa-analyysiin tai silmämääräiseen arviointiin. Lannoitteiden ja kalkin levitysjälki on tasainen koko alueella. Nurmikko on tasavärinen. Nurmikon pituus on 40...120 mm. 142

5.3 Puut Puu on elinvoimainen, turvallinen, kaunis, pitkäikäinen, rakenteellisesti kestävä ja kasvilajilleen tyypillinen yksilö, joka sopii hyvin kasvuympäristöönsä. Puiden omat biologiset lainalaisuudet on otettu huomioon. Puut eivät saa kasvaessaan aiheuttaa näkemä- tai kulkuesteitä. Puiden runkokorkeuden nosto on tehty huolellisesti. 5.4 Pensaat ja köynnökset Pensasryhmät, yksittäispensaat ja köynnökset ovat yleisilmeiltään siistejä, elinvoimaisia ja näyttäviä lajeille tyypillistä kasvutapaa suosien ja istutusryhmän koko ja muoto huomioiden. 5.5 Perennat, ryhmäruusut, sipuli- ja mukulakasvit, ryhmäkasvit Perennat, ryhmäruusut ja ryhmäkasvit ovat hyvässä kasvukunnossa ja kasvilajille tyypillisiä. Kasvit peittävät kasvualustan pian istutuksen jälkeen. Sipuli- ja mukulakasvustot ovat runsaita ja elinvoimaisia. Kasvustot eivät rumenna alueen yleisilmettä kukkimiskautensa jälkeen. Alue on siisti. 5.6 Päällysrakenteet Päällysrakenteet ovat turvallisia, siistejä ja suunnitelmien mukaisia. Päällystetyt kulkuväylät ovat liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa myös talvella, ja liikenne- ja kulkuolosuhteet ovat turvalliset. Päällystealueilla voi olla vähän pieniä kulttuuriroskia, kasvijätettä, irtohiekkaa, eritteitä, nesteiden aiheuttamia valumia tai tahroja ja alueelle kuulumattomia esineitä. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Turvallisuutta vaarantavat ja toimintaa oleellisesti haittaavat vauriot on merkitty välittömästi liikennemerkein ja suojalaittein ja vaurio on korjattu mahdollisimman pian. Päällystealueiden reunat ovat turvalliset. Paikkaustyö ei eroa materiaaliltaan, pintarakenteeltaan tai kallistuksiltaan ympäröivästä päällysteestä. Paikkaustyön jälkeen päällystealueen pinta on tasainen ja tiivis. 5.7 Alue- ja talovarusteet Alue- ja talovarusteet ovat turvallisia, siistejä ja toimintakuntoisia. Pyörätelineet ovat paikoillaan ja niihin on vapaa pääsy. Palotikkaille, lipputangolle, tomutus- ja kuivaustelineille on vapaa pääsy. Postilaatikoiden kilvet ovat yhtenäiset ja niissä oleva teksti on selkeä ja luettavissa. Aluevarusteissa voi olla vähäisiä töhryjä ja likaa. Huomiota herättävä töhryt poistetaan välittömästi. Vähäinen kasvillisuudesta, levästä tai sadeveden roiskeista aiheutuva lika sallitaan. Roska- ja tuhka-astioiden lähiympäristö pysyy siistinä. Roska-astioita on riittävästi oikeissa paikoissa. Pieniä kulttuuriroskia voi esiintyä satunnaisesti vähäisiä määriä roska- tai tuhka-astian ympärillä. Häiritseviä kulttuuriroskia ei ole. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Tyhjennyskertojen välillä roska- ja tuhka-astiat eivät täyty niin, että roskat pursuavat ulos syöttöaukosta tai aiheuttavat haittoja. Rappurallien alustat ovat puhtaita ja vain osittain täyttyneitä. 5.8 Talo-opasteet Talo-opasteet ovat turvallisia, siistejä ja toimintakuntoisia, ajan tasalla. Opasteet ovat liasta ja lumesta puhtaita. Opasteiden merkinnät näkyvät selkeästi. 143

5.9 Urheilu- ja leikkikenttävarusteet Leikkiin tarkoitetut kalusteet, varusteet ja rakenteet sekä turva-alustat ja leikkipaikalla olevat muut rakenteet ja varusteet ovat turvallisia, käyttökunnossa ja siistejä. Urheilu- ja leikkikenttävarusteet ovat puhtaita ja ehjiä. Alueella ei ole turvallisuutta vaarantavia eikä alueelle kuulumattomia esineitä. 5.10 Liikennealueiden varusteet Liikennealueiden varusteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Liikennealueiden varusteet ovat liasta ja lumesta puhtaita. 5.11 Valaistusrakenteet Valaistusrakenteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Valaistusta tulee olla riittävästi ja tarkoituksenmukaisissa kohteissa. 5.12 Ulkokalusteet Ulkokalusteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä ja toimintakuntoisia. Talvisäilöstä tuodut kalusteet ja varusteet ovat kunnossa ja siistejä. Irtokalusteet ja -varusteet on viety talvisäilöön ennen lumen tuloa. Kalusteet ovat puhtaita ennen talvisäilöön vientiä. Kalusteet siirretään mahdollisesti sivuun lumitöiden tieltä. 5.13 Ulkopuoliset rakenteet Ulkopuoliset rakenteet ovat turvallisia, ehjiä, siistejä, toimintakuntoisia ja suunnitelman mukaisia. Vesiaiheissa voi olla pieniä kulttuuriroskia, kasvijätettä ja vähän irtohiekkaa. Vaaralliset roskat, eritteet ja ulkovesiaiheeseen kuulumattomat esineet on poistettu ensi tilassa. Koristealtaiden vesi vaihdetaan niin usein, ettei ulkonäköhaittoja ole. Ajoluiskat ja lastauslaiturit ovat jatkuvasti käyttökunnossa. Ajoluiskilla ja lastauslaitureilla voi olla pieniä kulttuuriroskia, vähän kasvijätettä, irtohiekkaa, eritteitä, nesteiden aiheuttamia valumia tai tahroja ja alueelle kuulumattomia esineitä. Vaaralliset roskat on poistettu ensi tilassa. Lastauslaitureiden alle näkyville paikoille saattaa kertyä häiritseviä kulttuuriroskia, kasvijätettä, eritteitä ja sinne kuulumattomia esineitä niin, etteivät ne häiritse lastauslaiturin käyttöä, yleisilmettä tai hygieniaa. 5.14 Hoidon ja kunnossapidon ympäristövaikutukset Käytettävät työkoneet ovat ehjiä, ja niiden melu- ja pakokaasupäästöt ovat vähäiset. Kemiallisten torjunta-aineiden annostelu on valmistajan ohjeen mukainen. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä leikkipaikoilla eikä niiden välittömässä läheisyydessä. Kateaineissa ei ole ympäristölle vaarallisia aineita. Graffitien ja töhryjen poistoon käytetyt puhdistusaineet eivät vahingoita pintaa ja ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Pesuun käytettävät aineet eivät ole ympäristölle vaarallisia. Maalaukseen käytetään M1-luokkaan kuuluvia maaleja. Puhdistukseen ja pesuun käytettävien aineiden annostelu on valmistajan ohjeen mukainen. 5.15 Liukkauden torjunta Liukkauden torjunnassa vältetään suolan käyttöä. 144

Päällystealueilla mahdolliset aurausmerkit ja suoja-aidat ovat suorassa ja kunnossa. Päällystealueen reunarakenteet ovat vaurioitumattomat. Pelastustiet ja niihin liittyvät nostopaikat ovat lumesta puhtaat. Lumen tai sohjon auraus aloitetaan, kun kerroksen paksuus ylittää 50 mm. Lumien kasauspaikat on ennalta määritelty, eivätkä aiheuta näkemä- tms. turvallisuusriskejä. Liukkautta torjutaan niin usein, että hoidettavaksi sovitut alueet ovat turvallisia. Liukkaudentorjuntamateriaalin levitysjälki on tasainen koko alueella. Materiaalimäärä on työselostuksen mukainen. Päällyste ei ole syöpynyt tai muuten vaurioitunut. Päällystealueet ovat jatkuvan lumisateen aikana kulkukelpoisessa kunnossa. Ajorata on aina henkilöautolla, kuten taksilla tai ambulanssilla, ajettavassa kunnossa. Pinnan tasauksen jälkeen ajoradan pinta on tasainen ja polanteen poiston jälkeen paljas. Ulko-ovet ja portit ovat avattavissa myös talvella. 5.16 Ulkoalueiden kunnossapito Tarkastuksissa ilmenneet turvallisuutta vaarantavat vauriot ja puutteet on korjattu välittömästi ja muut viat on korjattu vaatimuksia vastaaviksi lyhyen ajan kuluessa. 6 Siivouspalvelut Keskeisiä siivouspalveluun liittyviä vaatimuksia ovat: 6.1 Yleiset siivouspalvelun vaatimukset Tarkoituksenmukainen siivous auttaa pintoja kestämään suunnitellun elinkaarensa ajan. Siivous suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilassa tapahtuva toiminta on mahdollista. Tavoitteena on ylläpitää sovittu puhtaustaso. Siivouspalvelu koostuu ylläpitosiivouksesta ja perussiivouksesta. Ylläpitosiivous on säännöllisin väliajoin tehtävä siivous. Perussiivous on harvoin ja perusteellisesti suoritettava kertaluonteinen määritelty siivous, joka tehdään, kun ylläpitosiivouksella ja hoitomenetelmillä ei enää saavuteta sovittua puhtaustasoa. Siivous tulee suunnitella kiinteistökohtaisesti ja siivouksen toteuttamisesta tulee laatia ns. siivousohjelma, jonka toteuttaminen tulee valvoa ja raportoida osana kiinteistöallianssin muuta raportointia. Lähtökohtana on, että huomiota herättävät töhryt, graffitit yms. Kiinteistön yleisilmettä turmelevat tekijät siivotaan ja poistetaan välittömästi. Tiloissa tapahtuvassa siivouksessa käytetään mahdollisimman vähän vettä kosteusriskien välttämiseksi. 6.2 Erittäin vähäisessä käytössä olevat tilat kuten ullakot, autotallit ja kellarit Puhtaustaso 1: välttävä Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla erittäin runsaasti likaa, mutta ei niin paljon, että tilan käyttö vaikeutuu. Lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla erittäin runsaasti kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 145

Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Pinnoilla saa olla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa. Huom! Siivousväli enintään 1 vuosi. Alakattojen yläpuoliset tilat tulee siivota tarpeen mukaisesti kuntokatselmointiin perustuen. 6.3 Vähäisessä käytössä olevat tilat kuten arkistot, korjaamot ja tekniset tilat Puhtaustaso 2: tyydyttävä Vaatimus siivouskertojen välillä : Siivottavilla pinnoilla voi olla runsaasti likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. Lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai pinttynyttä likaa. Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Pinnoilla saa olla kiinnittynyttä ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 6.4 Aktiivisessa käytössä olevat tilat kuten toimistot, käytävät, taukotilat, märkätilat, opetustilat, työtilat ja porrashuoneet Puhtaustaso 3: siisti Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla jonkin verran likaa. Lattiapinnoilla lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Tasopinnoilla ja sisusteilla lika voi olla irtolikaa ja kiinnittynyttä likaa. Kosketuspinnoilla lika voi olla irtolikaa ja tahroja. Pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla lika voi olla irtolikaa, kiinnittynyttä likaa ja pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla jonkin verran kulkujälkiä ja kulkuväyliä. Vaatimus ylläpitosiivouksen jälkeen: Lattiapinnoilla, pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla saa olla pinttynyttä likaa. Lattioissa voi olla kulkujälkiä ja kulkuväyliä. 6.5 Edustustilat ja aulat Puhtaustaso 4: puhdas ja edustava Vaatimus siivouskertojen välillä: Siivottavilla pinnoilla voi olla vähän likaa. Lattiapinnoilla, tasopinnoilla ja sisusteilla, pystysuorilla pinnoilla ja kattopinnoilla voi olla irtolikaa ja tahroja sekä kosketuspinnoilla tahroja. Lattiapinnoilla voi olla vähäisessä määrin kulkujälkiä. 146

Vaatimus ylläpitosiivousten jälkeen: Pinnat ovat puhtaat. 6.6 Hygieniatasoltaan vaativat tilat kuten elintarviketilat, terveydenhuollon toimenpidetilat ja laboratoriot Puhtaustaso 5, puhdas ja hygieeninen Vaatimus siivouskertojen välillä: Pintojen hygieniaraja-arvot eivät ylity. Pinnoilla voi olla irtolikaa, tahroja ja mikrobilikaa. Vaatimus yläpitosiivouksen jälkeen: Pintojen hygieniaraja-arvot eivät ylity. Pinnat ovat hoidetun näköiset. 147

Kiinteistöallianssisopimus Liite 3: Kaupallinen malli Dokumentti: Allianssisopimuksen Liite 3: Kaupallinen malli Päivämäärä: 3.11.2015 Tila: Valmis Laatinut: Matti Sivunen, Boost Brothers Oy 148

1 Kaupallisen mallin periaatteet 2 Tavoitteet Tämä kaupallinen malli dokumentti kuvaa periaatteet, joiden mukaan kiinteistöallianssin osapuolille korvataan kustannukset ja jaetaan sopimukseen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Kaupallisen mallin tavoitteena on luoda erinomaiset edellytykset osapuolten väliselle yhteistyölle. Kaupallinen malli on allianssisopimuksen liite, joka päivitetään vuosittain. Allianssin toiminnan laajuus, laatu- ja kustannustavoitteet on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 1 Kiinteistöohjelma. Allianssin toiminnan laatutasotavoitteet on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 vaatimukset kiinteistöpalveluille. Jos kiinteistökantaan tehdään talouden tasapainottamisohjelman ulkopuolisia merkittäviä kiinteistömyyntejä tai muita toimenpiteitä vuoden 2016 aikana, arvioidaan vaikutukset erikseen vuoden 2017 kustannustavoitteeseen Kiinteistöallianssin johtoryhmän toimesta. Listaus tasapainottamisohjelman mukaisesta kiinteistöistä luopumisesta on liitteenä 1. 3 Lähtökohdat Kiinteistöallianssin lähtökohtana on toteuttaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimi kaupungin asettamassa kustannusraamissa (Kiinteistöallianssisopimuksen liite 1 Kiinteistöohjelma). Kiinteistöallianssissa palveluntarjoaja (Mestaritoiminta Oy) toteuttaa kiinteistötoimeen liittyvät tehtävät ja palvelut ja laskuttaa tehtävistä ja palveluista syntyvät kustannukset tilaajalta ja käyttäjältä (Järvenpään kaupunki) toteutuvien kustannusten mukaisesti tässä kaupallisessa mallissa kuvatuilla periaatteilla. Toteutuneet kustannukset osoitetaan ns. avointen kirjojen (open book) periaatteella, joka on kuvattu luvussa 8. Kaupallisen mallin lähtökohtana on kiinteistökohtainen tuloslaskenta ja johtaminen. Kiinteistökohtaisella tuloslaskennalla tarkoitetaan sitä, että jokaisella kiinteistöllä on oma budjettinsa ja kustannuspaikkansa. Kiinteistöittäin kustannuspaikan kulut tulee pystyä erittelemään kuluerittäin ja tuotot tuloerittäin. Kiinteistökohtaisen tulosjohtamisen tavoite on, että kiinteistökohtaiset kulut ja tulot ovat tasapainossa ja allianssi saavuttaa asetetut tavoitteet. Kiinteistökohtaiset tuloslaskelmat muodostavat yhdessä koko kiinteistöallianssin tuloksen. Kaupallisen mallin periaate on esitetty kuvassa 1. 149

Kulueriä ovat päätoiminnot eli: o o o o o o o o o o o Kiinteistöjohtaminen Huolto Siivous Kunnossapito Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Valvontalinjat Investoinnit Muut pääomakustannukset Lähtökohdat kuluerien sisällölle on kuvattu Kiinteistöallianssisopimuksen liitteessä 2 Vaatimukset kiinteistöpalveluille. Tuloeriä ovat: o o o Käyttäjien maksut Investointiohjelman mukaiset investoinnit Pääomavuokrat 150