KotiApp Tarkastusraportti YLEISTIEDOT KOHTEESTA Kohdetiedot: Osoite: Mallitie 1 Postinumero: 99999 Kunta/kaupunki: Testilä Rakennustyyppi: Omakotitalo Rakennusvuosi: 2004 Asiakkaan tiedot: Omistaja: Erkki Esimerkki Osoite: Tarkastustiedot: Tarkastuspäivä: 20.11.2015 Tarkastaja: Tarmo Tarkastaja, PKA-pätevyys, Kuntotarkastaja, Insinööri AMK Puhelinnumero: 030 670 5500 Sähköposti: asiakaspalvelu@raksystems.fi Toimiston osoite: Vetotie 3A, 01610 Vantaa Metsäraivio 12 40520 Jyväskylä p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0
Tämän raportin avulla saat kokonaiskäsityksen talosi kunnosta ja korjaustarpeista. Raportti antaa myös merkittävää tietoa ja apuja rakennuksen ylläpitoon, huoltoon, peruskorjaustarpeeseen sekä mahdollisiin jatkotutkimuksiin liittyvissä asioissa. 1 KUINKA LUKEA RAPORTTIA Kuntoluokat perustuvat soveltaen Rakennustietosäätiön ohjeeseen Kiinteistön kuntoarviosta (KH 90-00495). Raportin ja palvelun tavoitteena on kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen hankinta. Säännöllisin väliajoin tehtävän katselmuksen avulla kiinteistön arvosta, teknisestä kunnosta ja energiatehokkuudesta saadaan kokonaiskuva ja kunnossapitotoimet voidaan ajoittaa oikein. Alla on esitetty kuntoluokat sekä niiden merkitys. KUNTOLUOKAT Kuntoluokka on tarkastajan tekemä arvio tarkastettavan kohteen kunnosta ja kuvaa kunnossapitosuunnitelmaehdotuksessa esitetyn rakennusosan tai teknisen järjestelmän ja korjaustarpeen kiireellisyyttä. Kuntoluokitus on 5-portainen. Kuntoluokat on tämän raportin havaintoosuudessa merkitty lyhentein KL1-KL5. Tarkastusarvio perustuu kohdekäynnillä tehtyihin havaintoihin ja kohteen rakenteiden tai järjestelmien laskennalliseen tekniseen käyttöikään. Kuntoluokka 5 KL 5 Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan viiden vuoden kuluessa. Ei havaittavia vaurioita tai puutteita. Laskennallista teknistä käyttöikää jäljellä yli 65 %. Kuntoluokka 4 KL 4 Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6-10 vuoden kuluessa. Vähäisiä puutteita tai vaurioita, mitkä eivät vaadi korjausta, mutta voivat vaatia huoltotoimia. Laskennallista teknistä käyttöikää jäljellä yli 65 %. Kuntoluokka 3 KL 3 Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6-10 vuoden kuluessa. Havaittavia puutteita tai vaurioita, jotka korjaamatta jätettäessä voivat aiheuttaa 5-10 vuoden sisällä vaurion tai riskin terveydelle. Laskennallista teknistä käyttöikää jäljellä alle 35 %. Kuntoluokkaan voidaan määritellä myös ne rakennuksen tai järjestelmän osat, jotka on jäänyt tarkastamatta/ei ole voitu tarkastaa. Kuntoluokka 2 KL 2 Välttävä, peruskorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6-10 vuoden kuluessa. Havaittavia puutteita tai vaurioita, jotka korjaamatta jätettäessä voivat aiheuttaa 1-5 vuoden sisällä vaurion tai riskin terveydelle. Laskennallinen tekninen käyttöikä on täyttynyt. Kuntoluokka 1 KL 1 Heikko, uusitaan pikimmiten viimeistään vuoden kuluessa tai tilaa ei tarkastettu / tila ei ollut tarkastettavissa. Laskennallinen tekninen käyttöikä on täyttynyt. 2 / 15
YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA JA SEN EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Rakennusosan tekninen käyttöikä Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaisinta korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. (KH 90-00403) Tarkastuksen havainnoista ja epävarmuustekijöistä Raportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tarkastus ei sisällä erillisiä kuntotutkimuksia tai mittauksia ja niiden tarpeen havaitessaan tarkastaja suosittelee niitä erikseen. Koska tarkastus on pintapuolinen tarkastustoimenpide, ei sen suorittaminen poista sitä mahdollisuutta, että tarkastetussa kohteessa voisi olla piileviä vaurioita, jotka eivät pintapuolisella tarkastusmenettelyllä ole havaittavissa. Rakenteissa piilevää vaurioita ei voi havaita ellei rakenteissa ole tarkastushetkellä pinnalle näkyvää merkkiä vauriosta. KotiApp Palveluun sisältyy internetpalvelu, jossa mm: pääset tutustumaan kodistasi tehtyihin raportteihin, saat kodin huoltoon ja kunnostamiseen liittyviä ohjeita. 3 / 15
2 RAKENNE- JA JÄRJESTELMÄHAVAINNOT SEKÄ KUNTOLUOKAT PERUSTUKSET JA ALAPOHJARAKENTEET KL 4 Perustukset Maanvaraiset betonianturat Pääsisäänkäynnin betoniportaan kohdalla havaittiin lahovauriotuneita puurakenteita, jotka johtuvat todennäköisesti betoniportaan puurakenteisiin johtamasta kosteudesta. Kohteessa on sisäpuolelta eristettyjä maanvastaisia seiniä autotallin osalla. Riskinä on rakenteen vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta maanvastaisista rakenteista. Omistajan kertoman mukaan rakenteeseen jätettiin ilmarako kivirakenteen ja mineraalivillaeristeen välille. Tämä parantaa rakenteen toimivuutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH 90-00394). Katso lisätietoja liitteenä olevasta tietokortista. Suositellaan vaurioituneiden rakenteiden laajuuden selvittämistä ja korjaamista/uusimista erillisen suunnitelman mukaisesti siten, että vaurio ei pääse uusiutumaan. Rakenteen kunto suositellaan selvitettäväksi rakennetta avaamalla erillisellä kuntotutkimuksella. KL 4 Sokkeli Betoniperusmuuri, patolevy asennettu 2005 - - Huolto Huolto- ja korjaustoimena sokkelin pinnoitteen uusiminen tai halkeamien paikkaus. KL 4 Alapohja Maanvastainen betonilaatta, eristys alapuolella uusittu n. 80 % vuonna 2006 Omistajan kertoman mukaan noin 80 % kellarin alapohjasta on uusittu seuraavasti: vanha alapohja poistettiin ja uuden alapohjan alle asennettiin 500 mm kapilaarikatkosoraa, jonka päälle asennettiin eristys 100 mm (XPS-eriste/Finn Foam). Eristeen päälle asennettiin 100 mm teräsbetonilaatta, lattialämmityskaapelit ja pintavalu. Suositellaan loppujenkin kellaritilojen alapohjarakenteen korjaamista vastaavaksi rakenteeksi. 4 / 15
SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT KL 4 Salaojat On salaojat Huolto Salaojia havainnoitiin perusvesikaivosta ja nurkalla sijaitsevasta tarkastuskaivosta. Tarkastuskaivossa oli sorapohja. Omistajan kertoman ja erillisen salaojasuunnitelmapiirroksen mukaan pääosa tarkastuskaivoista oli katselmushetkellä maan pinnan alla. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä oleellisesti. Suositellaan tarkastuskaivojen asentamista maanpinnalle asti, jotta kaivojen kunto voidaan tarkistaa ja putkisto huoltaa määräajoin. Kaivoissa, mistä puuttuu kiinteä pohja, suositellaan asentamaan vettä läpäisemätön pohjarakenne. Salaojaputkien painehuuhtelu vedellä tarvittaessa, tarkastuskaivojen lietepesien tyhjennys. Jos järjestelmässä ei ole tarkastuskaivoja tai niiden kannet ovat maan alla, salaojajärjestelmää ei voi huoltaa, mikä vähentää salaojajärjestelmän käyttöikää n. 25 %. KL 4 Sadevesien poisjohtaminen Sadevedet johdettu pois rakennuksen vierustoilta. Rakennuksen vesikaton sade- ja sulamisvedet on johdettu rakennuksen nurkilla sijaitseviin sadevesikaivoihin, joista vedet on johdettu pois rakennuksen viereltä. - Huolto Puhdista kourut, vesisyöksyt ja rännikaivot roskista sekä poista tarvittaessa kaivon lietepesään kertynyt sakka. 5 / 15
ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT KL 2 Ulkoseinät Puurakenteinen Lämmöneristeen tyyppi Puru Julkisivupinnoite Puuverhous Huolto Julkisivuverhouksen pinnoite on paikoin hilseillyt/haalistunut. Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puuverhouksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kohteen ulkoseinärakenteena on puuranka, minkä ulkoosalla on pintalaudoituksen alla bitumihuopa ja vinolaudoitus. Eristeenä on puru. Ulkoverhous on tiivisti pinnoitettu tuulettumaton/heikosti tuulettuva. Verhouksen alaosassa havaittiin kadunpuoleisella sivulla pehmentymistä ja lahovaurioita pistopiikillä koestettaessa. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi. Katso lisätietoja liitteenä olevasta tietokortista. Suositellaan verhouksen huoltokäsittelyä. Ulkoseinärakenteen kunto suositellaan tarkemmin selvitettäväksi rakennetta avaamalla kuntotutkimuksella. Kuntotukimuksen perusteella voidaan määrittää julkisivu- ja seinärakenteen uusimistarve, mihin kuitenkin jo alaosien lahovaurioidenkin takia kannattaa varautua. Puuverhouksen huoltomaalaus 5-20 vuoden välein. 6 / 15
IKKUNAT JA ULKO-OVET KL 4 Rakennuksessa on puu-ulko-ovia. Asuinkerroksien ikkunat ovat puurakenteisia sekä ikkunat ovat 2- puitteisia ja 2-lasia (MS-tyyppisiä). Omistajan mukaan ikkunat ovat noin 1980-luvulta. (Kuntoluokka 3) Kellarikerroksessa ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunoissa on sisäpuitteessa eristyslasielementti ja ulkopuitteessa yksi lasi (MSE-tyyppisiä). Ikkunat on uusittu vuonna 2006. (Kuntoluokka 4) Asuinkerroksen MS-ikkunoiden käyntivälyksissä havaittiin pääosin puutteita. Huolto Suositellaan MS-ikkunoiden käyntivälysten säätämistä sekä kannattaa harkita ikkunoiden uusimista nykyaikaisiin MSEikkunoihin, sillä niiden avulla voita isiin saada myös korvausilmareitit hallintaan. (katso ilmanvaihto huomiot) Ulko-ovien huoltomaalaus ja käyntisovitus viiden vuoden välein. 5-15 vuoden välein ikkunoiden ulkomaalaus, 8-15 vuoden välein sisämaalaus, 3-12 vuoden välein tiivistäminen. VESIKATTO JA VARUSTEET KL 4 Kattomuoto Harjakatto Vesikate Profiilipeltikate Huolto Harjan pellityksen liitoksen tiivistysmassaus on kulunut pois ja saumat eivät ole tiiviitä. Niistä on mahdollista päästä kosteutta alusrakenteisiin. Terassin katteessa havaittiin painumaa/vaurio, mikä on syntynyt omistajan kertoman mukaan lumien ja jään putoamisen seurauksena tavella. Kulkureittien kohdilla ei ole lumiesteitä. Suositellaan alusrakenteen tarkistamista ja pellityksen saumamassan paikkakorjausta. Suositellaan terassin painuman paikkakorjausta. Suositellaan lumiesteiden asentamista kulkureittien osalle. Profiilipeltikatteen huoltomaalaus 15 vuoden välein. 7 / 15
YLÄPOHJA, ULLAKKO KL 1 Yläpohja Puurakenteinen Aluskate Yläpohjan tuuletus / ei ulakkotilaa Ei tiedossa Tuuletuksen puutteita Yläpohjatilaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Yläpohjatilaan ei ole tuuletusaukkoja päädyissä ja räystäsrakenne on umpinainen eikä siinä ole tuuletusaukkoja. Tuuletuksen toiminnalle ei ole edellytyksiä. Kohteessa on vinot yläpohjarakenteet, missä ei havaittu tuuletusrakoja tai edellytyksiä. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi myös YTM:n suoritusohjeessa. Katso lisästietoja liitteenä olevasta tietokortista. Omistajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yläkerran tiloja aiotaan tulevaisuudessa muuttaa ja ullakkotiloja ottaa käyttöön. Suositellaan yläpohjatilaan kulun järjestämistä ja tilan tarkastusta. Suositellaan tuuletuksen tehostamista. Suositellaan vinojen yläpohjarakenteiden tutkimista rakennetta avaamalla sekä tulevien remonttien osalta huomioimaan vinojen yläpohjaosuuksien tuulettuvuus ja uusiminen erillisen suunnitelman mukaisesti. 8 / 15
PESUHUONE JA SAUNA KL 2 Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Huolto Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Kiviainesrakenteisia ja pinnoitteena pesuhuoneessa laatat ja saunassa paneeli sekä alareunassa laatoitus. Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena paneeli. Omistajalla ei ollut tarkkaa tietoa märkätilojen asennusajankohdasta ja rakennuksen aikaisempi omistaja oli asentanut nykyiset pintarakenteet vanhojen laattojen päälle. Märkätilojen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tilojen remontoimistarpeeseen tulee varautua. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella rakennettuissa märkätiloissa käytettiin yleisesti kosteussulkusivelyjä, joilla toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on noin 15-18 vuotta. Koska pesuhuone ja sauna sijaitsevat kellarissa, suositellaan uusimaan rakenteet siten, että alapohja uusitaan muuta uusittua alapohjaa vastaavaksi sekä erillisen suunnitelman mukaisesti huomioimaan erityisesti mahdollisten maanvastaisten ulkoseinien lisäeristystarve ja nykyaikaisen vedeneristyksen kosteuden siitymisominaisuudet rakenteissa. Läpivientien ja lattiakaivon silikonisaumamassojen uusinta. Läpivientien ja silikonisaumamassojen uusinta. Kattopinnoitteen huoltokäsittely. PESUHUONE KL 4 Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Huolto Puurakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteinen ja pinnoitteena laatat. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. Tilassa on padotuskynnys, minkä korkeus on niukka. Padotuskynnyksen tarkoituksena on estää kosteuden siirtyminen muihin tiloihin esimerkiksi lattiakaivon tukkeutuessa. Suositellaan padotuskynnyksen korkeuden paikkakorjaamista nykysuosituksien tasolle. Läpivientien ja lattiakaivon silikonisaumamassojen uusinta. Läpivientien silikonisaumamassojen uusinta. 9 / 15
WC KL 4 Tilassa ei ole lattiakaivoa. Tilassa ei havaittu huomautettavaa. - KODINHOITOHUONE KL 4 Tilassa ei havaittu huomautettavaa. - KEITTIÖ KL 4 Astianpesukoneen alapuolelle ei ole asennettu valumasuojakaukaloa. Nykyisten ohjeiden (RakMK C2) mukaan lattiakaivottomissa tiloissa astianpesukoneen alla tulee olla valumasuoja, joka ohjaa mahdollisen vesivuodon näkyville ja estää valumaveden pääsyn seinän ja lattian liitoskohdan kautta rakenteisiin. Omistajan kertoman mukaan viemäriputkivuoto aiheutti vuonna 2008 tilassa kosteusvaurion, mikä on korjattu ja rakenteet kuivattu sekä viemäriputki uusittu erillisen raportin perusteella. Suositellaan valumasuojakaukalon tai kosteushälyttimen asentamista astianpesukoneen alle. MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KL 4 Tiloissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä. Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. Ei havaittu huomautettavaa. Portaiden ylätasanteen kaide puuttuu. Aiheuttaa käyttöturvariskin. Suositellaan kaiteen asentamista. 10 / 15
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ KL 4 Lämmöntuotto Lämmityskattilan polttimet Lämmitysjärjestelmässä ei pintapuolisessa tarkastelussa havaittu vauriota tai huomautettavaa. Öljylämmitysjärjestelmä on uusittu vuonna 2005. - Huolto Kerran vuodessa nuohotaan hormit ja kattila sekä uusitaan mahdollisen polttimen suutin. KL 3 Lämmönjako Vesikiertoiset patterit Vesikiertoinen lattialämmitys muoviputket, uusittu 2005 Alkuperäiset lämmityspatterit ovat teknisen käyttöikänsä viimeisellä kolmanneksella ja niiden uusimiseen tulee varautua. Termostaattiventtiilit ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimista suositellaan. ILMANVAIHTO KL 2 Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Yläkerran pesuhuoneessa on koneellinen kanavapuhallin. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Omistajan kertoman mukaan hormeja ei ole nuohottu heidän omistusaikana. Asuintiloissa ei ole asennettu korvausilmahormeja/venttiilejä. Huolto Suositellaan ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusta ja säätöä sekä osin venttilien uusimista. Suositellaan korveusilmahormien asentamista erillisen suunnitelman mukaisesti.esimerkiksi uusimalla asuintilojen ikkunat korvausilmaventtiileillä varustetuilla ikkunoilla saadaan myös korvausilma hallintaan. Nuohous tarvittaessa ja yleensä 10 vuoden välein. VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO 11 / 15
KL 4 Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiliittymä Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. Veden lämpötilaksi mitattiin 63.4 C. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. - KL 4 Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Kuparia Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. Vesimittari sijaitsee kodinhoitohuoneessa erillisessä kaapissa. Suositellaan asentamaan vesimittarin alle kosteushälytin, jotta mahdollinen vesivuoto tulee heti ilmi. KL 4 Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) - - Huolto Jätevesiviemäriliittymä Puhdistus tarvittaessa KL 4 Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Näkyvillä osilla viemäreissä ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita. Omistajan kertoman mukaan viemärilinjat on uusittu muoviputkiksi vuoden 2003 jälkeen. - 12 / 15
SÄHKÖT HÄLYTTIMET KL 4 Palohälyttimet Rakennuksessa on erilliset patterikäyttöiset sekä kaukohallinnalla toimivat palohälyttimet. - - MURTOTURVALLISUUS SUOSITELTAVAT JATKOTUTKIMUKSET, KORJAUS- TAI HUOLTOTARVE Rakennetutkimus/-korjaus Hälytysjärjestelmän asennus/korjaus Putki- ja viemäritutkimus/-korjaus Ilmanvaihtotutkimus/-korjaus Sähkötutkimus Mikrobi- ja haitta-ainetutkimus 13 / 15
3 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1952 rakennettu puolitoistakerroksinen kellarillinen omakotitalo. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa vuoden 2003 Joulukuusta lähtien. Rakennus on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan, joilta on noustu betoniperusmuurilla. Kellarissa on sisäverhouksena pääosin höyrykarkaistuja kevytbetoniharkkoja (siporex). Alapohjana on pääosin alapuolelta eristetty maanvastainen betonilaatta. Asuinkerrosten ulkoseinät ovat puurakenteisia, missä on purueritys ja julkisivupinnoiteena puulautaverhoilu. Alakerran ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohja on kiviainesrakenteinen. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitys. Lämmönjako tapahtuu pääosin vesikiertoisten pattereiden avulla ja kellarissa vesikiertoisten lattialämmitysputkistojen avulla. Ilmanvaihto on pääosin painovoimainen pois lukien yläkerran pesuhuonetta, missä on erillinen kanavapuhallin. Omistajan alkuhaastaaatelun mukaan rakennusta on ylläpidetty normaaleilla huoltotoimenpiteillä ja tehty seuraavia merkittäviä peruskorjaus- ja uusimistöitä: Vuonna 2006 on uusittu kellarin alapohjarakenne noin 80% osuudelle, sadevesi- ja salaojajärjestelmä sekä perusmuurin patolevyt on asennettu vuonna 2005, asuintilojen ikkunat on uusittu noin 1980-luvulla ja kellarin ikkunat vuonna 2006, vesikate on uusittu vuonna 2000, kellarin pesuhuone ja sauna on uusittu vanhojen rakenteiden päälle 1990-luvulla, yläkerran pesuhuone on uusittu vuonna 2004, lämmitysjärjestelmän öljykattila ja poltin on uusittu vuonna 2005, Käyttövesiputket on ovat uusittu 1980 sekä 2000-luvulla remonttien yhteydessä sekä viemärit on uusittu 2000-luvulla. Lisäksi sähköjärjestelmiä on uusittu pintaremonttien yhteydessä 2000-luvulla. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat: Kellarissa pesuhuoneen ja saunan rakenteiden ja varsinkin alapohjarakenteen uusimiseen Asuinkerroksien ikkunoiden avautumisen korjaamiseen, palopoistumistieikkunan kahvan asentamiseen sekä ikkunoiden uusimiseen varautumiseen. Julkisivuverhouksen lahovaurioituneiden osien uusimiseen sekä huoltomaalaamiseen Vesikatteella peltiliitoksen paikkakorjaukseen sekä terassin katteen pellityksen painuman korjaamiseen ja lumiesteiden asentamiseen ja yläpohjan tuuletuksen tehostamiseen Ilmanvaihdossa poistoilmareittien puhdistus, säätö ja venttiilien uusinta sekä korvausilmareittien asentaminen asuintiloihin Sähköasennuksen korjaamiseen eteisessä Merkittävimmät jatkotutkimustarpeet liittyvät: Alla ja liitteissä esitettyjen riskirakenteiden kuntotutkimiseen Yläpohjatilan tarkastamiseen kulkureitin tekemisen jälkeen Maan alla sijaitsevien salaojantarkastuskaivojen ja -putkien kunnon tarkastamiseen ja toiminnan varmistamiseen. Kohteessa haivaittiin riskirakenteita: Kohteen vanhan autotalliosan maanvastaisella seinällä on sisäpuolelta lämmöneristetty puurankarakenne. Riskinä on perusmuurin sisäpuolisten rakenteiden vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee siirtymään kosteutta maaperästä. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kunto suositellaan selvitettäväksi kuntotutkimuksella. Kohteen ulkoseinärakenteena on tiivisti pinnoitettu (bitumihuopa) ja tuulettumaton rakenne. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa. Ulkoseinärakenteen kunto suositellaan selvitettäväksi tarkemmin erillisellä kuntotutkimuksella. Kohteessa on vinot yläpohjarakenteet, minkä vuoksi yläpohjarakenteiden kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi myös YTM:n suoritusohjeessa. Suositellaan rakenteen tutkimista rakennetta avaamalla. 14 / 15
RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Jyväskylä 20.11.2015 Tarmo Tarkastaja Kuntotarkastaja, Insinööri AMK PKA-pätevyys 0207 495 575 Liitteet Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä Tuulettumaton vino yläpohjarakenne 15 / 15
Tietokortti Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät YLEISTÄ MAANVASTAISISTA SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYISTÄ SEINISTÄ vastaisia sisäpuolelta lämmöneristettyjä seiniä on yleisesti rakennettu mm. 1960 1980 luvuilla. Kellarikerrosten käyttötarkoitusta jälkikäteen muutettaessa ko. seinärakennetta on myös tyypillisesti käytetty mm. 1950-luvun ns. rintamamiestaloissa. Mikäli kosteutta pääsee ulkopuolelta seinärakenteeseen voi seinää vasten asennettuihin lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisä ilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä kiviainesrakenteisen maanvastaisen seinän ja lämmöneristeen rajapintaan. MAANVASTAISEN SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN SEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA opuolisen kosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus, maanvastaisen seinän vedeneristyksen puutteet tai puuttuminen ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines perustusten alla ja maanvastaisen seinän vierellä. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja maanvastaisen kiviainesrakenteisen seinän rajapintaan. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUKIMUKSELLA vastaisen sisäpuolelta lämmöneristetyn seinärakenteen selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lämmöneristeen ja sen takana olevan kivi ainesrakenteisen seinän rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Rännivedet Pintavedet Maaperän kosteus Kosteuden tiivistyminen Betoni/kevytsora- tsor betoniharkko Salaojituspuutteet Veden kapillaarinen nousu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).
Tietokortti Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA PUURUNKOISISTA ULKOSEINISTÄ 1970-luvulle saakka. Riskinä rakenteessa on sisäilman kosteuden tiivistyminen ajoittain rakenteisiin ja sen myötä pitkällä aikavälillä rakenteen vaurioituminen. Riskiä lisää mikäli julkisivulaudoituksen pinnoitteena on käytetty tiivistä pinnoitetta, esim. lateksimaali. 1950-luvulla oli myös tapana asentaa kattohuopa (bitumikermi) vinolaudoituksen päälle sääsuojaksi ennen julkisivujen laudoittamista. Kattohuopa on vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis materiaali ja mikäli se on jätetty laudoituksen alle, riski vaurioitumiselle lisääntyy. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen seinärakenteeseen, koska rakenteesta puuttuu tuuletus ja julkisivun pinnoite on liian tiivis. ttu kattohuopa (bitumikermi) on jätetty poistamatta. enteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssi kosteuden valuminen ulkoseinärakenteen yläosiin. esipelti. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA tutkiminen ja siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska tyypillisesti vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa vinovuorilaudoituksen ja lämmöneristeen rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Pystyrunko (4" tai 5") Kosteus Oksa- tai tervapahvi Maalaus lateksilla Vaakalaudoitus Pintaverhous (Pinkopahvi) Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Pystyrunko (4" tai 5") Maalaus lateksilla Vinolaudoitus Kosteus Oksa- tai tervapahvi Sahanpuru tai kutterinlastu Vaakalaudoitus Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Kipsilevy Kosteus Ulkoverhous (Vaakapaneli) Vuorauspahvi Huokoinen puukuitulevy Mineraalivilla aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).
Tietokortti Tuulettumaton vino yläpohjarakenne YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA enteita käytetään rakentamisessa edelleen ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen. Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin, mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0
ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Konesaumattu peltikate Kantavat palkit/kattoristikot Ruodelauta 22x100 k200 Täytepohjalauta Tuuletusrako 20 mm Muovi/tervapahvi Lämmöneriste (mineraalivilla/puru) Riittämätön tuuletusrako Pintamateriaali Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Höyrynsulun puuttuminen aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).