LIITE KUNTOTARKASTUS RS 3 RAPORTTIIN. Rusutjärventie 16, Rusutjärvi

Transkriptio

1 LIITE KUNTOTARKASTUS RS 3 RAPORTTIIN Rusutjärventie 16, Rusutjärvi

2 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 2 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin Kohde: Leppärannakuja Rusutjärvi Tilaaja: Tehtävä: Päivitys: Asiakirjat: Käytetyt apuvälineet: Läsnäolijat Tuusulan kunta / Hannu Kantola PL 60 (Hyryläntie 16) Tuusula Päivittää Raksystems Anticimex Insinööritoimiston Tiina Janhusen toimesta tehty kuntotarkastus. Tarkastuksen kohteessa suoritti RI Tapio Piitulainen Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä. Päivitysraporttia ei saa käyttää erikseen päivätystä kuntotarkastusraportista. Kuntotarkastusraportti. Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter (kalibroitu 10/2015) Kosteudentunnistin Gann LG ja B 50 (kalibroitu 5/2015) Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42 (kalibroitu 10/2015) Oras vedenvirtaama mittari Käyttöveden lämpötilamittari Marita Hagman Tarkastushetken sää: RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 76,5-7,1 2,1 Pilvinen Huoneilma 17, ,7 Olosuhteet ennen Normaali talvisää. tarkastusta Rajaukset: Muuta: Vesikatetta ei voitu tarkastaa, koska se oli lumen peitossa. Kohteeseen on tehty kuntotarkastus vuonna Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

3 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 3 Alkuperäiseen RS 3 raporttiin tehdyt muutokset/päivitykset: Kohta 9, perustukset, sokkelit, alapohja ja rakennuksen vierusta - Kellarin maanvastaisen seinärakenteessa, alimmaisen puurakenteen osalla, on havaittavissa alkavaa vaurioitumista ja puurakenne oli pistopiikillä koeteltaessa pehmyttä. Suositellaan verhousrakenteiden purkamista. - Ei muita muutoksia. Kuva 1. Kellarin maanvastaisen seinärakenteen osalla on alkavaa vaurioitumista. Kohta 10, sadevesien poisjohtamisjärjestelmä ja salaojat - Salaojista ei tehty havaintoa, koska edellisessä raportissa mainitut kaivot olivat lumen peitossa ja niitä ei havaittu. Suositellaan niiden tarkastamista kun sääolosuhteet sallivat. - Ei muutoksia sadevesijärjestelmän osalla, mutta Marita Hagmanin kertoman mukaan sadevedet voivat mennä likakaivoihin, koska kovalla sateella likakaivot pitää tyhjentää kerran viikossa. Suositellaan asian selvittämistä, ja, jos vedet menevät jätevesiviemäröintiin, on suositeltavaa eriyttää sadevedet pois viemärijärjestelmästä, koska ne aiheuttavat ylimääräistä kaivojen tyhjennystarvetta. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

4 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 4 Kohta 11, ulkoseinät, julkisivut ja parvekkeet - Asuin- ja saunarakennuksen lautaverhoukset ja räystäslaudoitukset ovat vaurioituneet lisää edellisestä tarkastuksesta, samoin maalaus on irronnut lisää. Lautaverhouksen kuntoa selvitettiin pistopiikillä, mutta laudoitus oli jäässä ja verhouksen kunnosta ei saatu oikea kuvaa. Verhouksen lopullinen kunto selviää kun lautaverhous on sulanut. - Asuinrakennuksen yläkerran osalla olevat hätäpoistumistikapuut ovat lahovaurioituneet ja niiden kiinnitys on alkanut irrota. Suositellaan niiden uusimista välittömästi, ettei niiden mahdollisesta käytöstä aiheudu turvallisuusriskiä. - Ei muita muutoksia. Kuva 2. Saunan lautaverhouksessa vaurio Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

5 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 5 Kuva 3. Saunarakennuksen lautaverhousta Kuva 4. Hätäpoistumistikapuut ovat lahovaurioituneet ja niiden kiinnitys on osin irronnut Kohta 12, ikkunat ja ulko-ovet - Osasta yläkerran ikkunoista puuttuu ulkoikkunan sulkeva tukirauta ja tuuli voi painaa ulomman ikkunan auki ja kosteus pääsee ikkunarakenteen sisään. Suositellaan tukiraudan asentamista. - Ei muutoksia. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

6 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 6 - Kuva 4. Ulkoikkunan sulkeva tukirakennelma puuttuu ikkunasta Kohta 13, vesikatto ja varusteet - Vesikatteet olivat lumen peitossa ja niitä ei voitu tarkastaa. Suositellaan vesikatteiden tarkastamista kun säät sen sallivat Kuva 7. Asuinrakennuksen vesikate lumen peitossa Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

7 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 7 Kuva 8. Saunan vesikate lumen peitossa Kohta 14, yläpohja, ullakko - Asuinrakennuksen yläpohjatilaan oleva tarkastusluukku avattiin ja yläpohja päästiin tarkastamaan. Näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita ja vanha pärekatto on jätetty peltikaton alle. Vinolla osalla on tuuletusrako, mutta paikoin se on tukittu lämmöneristellä (puru) ja se ei toimi. Suositellaan lämmöneristyksen asennuksen korjaamista siten, ettei se estä vinon osan tuuletuksen toimintaa. - Savupiipun rappaus on paikoin irti. Suositellaan rappauksen korjaamista. - Yläpohjan osalla on puutavaraa ja pahvia, jotka ovat ylimääräistä palokuormaa. Puutavara painaa lämmöneristettä ja heikentää sen lämmöneristyskykyä. Suositellaan tavaroiden ja pahvien poistamista yläpohjatilan osalta. - Kaksiosaisen tarkastusluukun välissä ei ole lämmöneristystä ja sitä kautta pääsee tapahtumaan lämpövuotoa yläpohjatilaan. Suositellaan tarkastusluukun lämmöneristämistä. - Saunan osalla ei muutoksia. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

8 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 8 Kuva 9. Asuinrakennuksen yläpohjatilaa Kuva 10. Vinon osan tuuletusrako Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

9 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 9 Kuva 11. Vinon osan tuuletusrako on tukittu lämmöneristeellä Kuva 12. Savupiipun rappaus on paikoin irti Kohta 15, pesuhuone, sauna (saunarakennus) - Rakennuksen lämpötila oli pakkasen puolella ja mitään kosteusmittauksia ei tehty. - Ei muita muutoksia. Kohta 16, kylpyhuone - Ei muutoksia. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

10 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 10 Kohta 17, WC - WC-istuin on uusittu - Ei muita muutoksia. Kohta 18, keittiö - Astianpesukoneen alle on asennettu suojakaukalo - Lattia painuu ulkoseinän vierestä kun siinä kävelee. Suositellaan selvittämään painuman syy. - Ei muita muutoksia. Kohta 19, muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat - Marita Hagmanin kertoman mukaan takasivun puoleisen kuistin osalle on valunut vettä kovalla sateella yläpohjatilan läpi. Suositellaan tarkastamaan rakenteiden kunto ja selvittämään mistä kautta kosteus pääsee tulemaan läpi ja korjaamaan se. - Yläkerran takimmaisen makuuhuoneen lattiapinnoitteeksi on asennettu laminaatti ja edellisessä kuntotarkastuksessa tehty rasiaporareikä on sen alla. Ei muuta muutosta. Rakennetta ei ole Marita Hagmanin kertoman mukaan korjattu. - Marita Hagmanin kertoman mukaan sisätilojen lattiat ovat kylmiä ja vetoisia, varsinkin tuulisella säällä. - Ei muita muutoksia. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

11 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 11 Kuva 13. Kuistin sisäkatto, josta vettä on tullut läpi Kuva 14. Yläkerran takimmaisen makuuhuoneen lattiassa laminaatti Kohta 20, lämmitysjärjestelmä - Marita Hagmanin kertoman mukaan kellarin kumpaakaan lämpöpatteria ja olohuoneen yhtä patteria ei voi käyttää, ja siitä johtuen hän on ostanut irtopattereita lisälämmitystä varten. Suositellaan rikkinäisten pattereiden uusimista. - Ei muita muutoksia. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

12 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 12 Kohta 21, ilmavaihto - Ei muutoksia. Kohta 22, vesi- ja viemärijärjestelmä - Marita Hagmanin kertoman mukaan vesiputket on uusittu vuonna 2014, samoin käyttöveden lämminvesivaraaja ja vesipumppu ja painesäiliö. - Lämminvesivaraaja on tyyppikilven mukaan vuodelta 2013 ja sen tilavuus on 285 litraa. - Kaivolta tulevan vesijohdon liitoksessa havaittiin tihkuvuoto. Suositellaan vuodon korjaamista. - Ei muita muutoksia. Kuva 15. Vesiputken liitoksessa on vuoto. Kohta 23, sähköt - Ei muutoksia. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

13 Liite Kuntotarkastus RS 3 raporttiin 13 Liiteet: - alkuhaastattelukaavake - vuoden 2009 kuntotarkastusraportti Vantaalla Raksystems Insinööritoimisto Oy Tapio Piitulainen RI, AKK (FISE) puh Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

14 Tulosta Tallenna Tyhjennä 1/7 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %). Kiinteistötunnus (vain kiinteistöt) Kohteen osoite Omistushistoria 1. RAKENTEET, TEHDYT KORJAUKSET YMS. 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen, sokkelin vierustäyttöjen uusiminen yms.) Ei ole tehty K L J B C D I E F On tehty korjauksia tai huoltotöitä; toimenpiteet Rakennuksen ympärillä: Ei ole salaojia. On salaojat. Sokkelin vedeneristys: Ei ole. On, millainen: Ei ole tietoa. Ei ole tietoa. 1.2 Salaojituksen korjaus / huolto (salaojien uusiminen, huuhtelu, kaivojen tyhjennys, putkiston kuvaus yms.) 1.3 Sadevesijärjestelmä (räystäskourut, syöksytorvet, pintavesikourut, sadevesiviemärit, yms.) 1.4 Julkisivukorjaukset (maalaukset, rappaukset, julkisivuverhouksen uusiminen yms.) 1.5 Lisäeristykset (ulkoseiniin, yläpohjaan tai lattiaan tehdyt lisälämmöneristykset yms.) 1.6 Ikkunat (maalaaminen, uusiminen, korjaaminen, lisäikkunoiden as.- peltien korjaus yms.) Asiakaspalvelu p asiakaspalvelu@raksystems.fi Kuntotarkastuksen RS 3 haastatteluosa Jotta saisitte kuntotarkastuksesta suurimman mahdollisen hyödyn, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa alla oleviin kysymyksiin huolellisesti etukäteen ennen tarkastusta. Täytetty haastattelulomake liitetään kuntotarkastusraporttiin. H G A M Talon rakenteita ovat mm: A. Vesikate B. Yläpohjatila C. Yläpohja D. Välipohja E. Alapohja F. Ryömintätila G. Perustukset H. Ulkoseinät I. Ikkunat ja ovet J. Täyttömaa K. Salaojat L. Sadevesijärjestelmät M. Parveke Korjausajan kohta n. vuoden tarkkuudella Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/ Ulko-ovet (maalaaminen, uusiminen, korjaaminen, huoltomaalaus yms.) 1.8 Vesikaton korjaukset (katon maalaus, katteen uusiminen, vuotojen korjaaminen, kaltevuuden korjaaminen yms.) 1.9 Märkätilaremontit (pesuhuone, sauna, wc-tilat: pinnoitteiden uusiminen, vedeneristys, rakenteiden korjaaminen, yms.) Märkätilossa: Ei ole vedeneristeitä. Ei ole tietoa. On veden- tai kosteudeneriste. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

15 Tulosta Tallenna Tyhjennä 2/7 RAKENTEET, TEHDYT KORJAUKSET YMS. Ei ole tehty On tehty korjauksia tai huoltotöitä; toimenpiteet Korjausajan kohta n. vuoden tarkkuudella 1.10 Laajennukset (rakennukseen tehdyt laajennukset, lisätilat, ullakon, kellarin tai autotallin asuinkäyttöön ottaminen, ym.) 1.11 Muut korjaus- ja huoltotyöt (korjatut vesivahingot, seinä-, lattia- tai kattopinnoitteiden uusiminen ym.) 2. KORJAAMATTOMAT VAURIOT TAI EPÄKOHDAT RAKENTEISSA 2.1 Kosteushavainnot (kosteusjäljet tai veden valumajäljet sisäpinnoilla, pinnoitteiden tummuminen, näkyvät vesivuodot yms.) Ei ole havaittu Havaitut korjaamattomat vauriot tai epäkohdat Havainnon ajankohta 2.2 Kellarin kosteus (veden valuminen kellariin keväisin, sateella, lumien sulaessa, kellarin rakenteiden kosteushavainnot yms.) 2.3 Kylmyys ja vetoisuus (havaitut kylmät nurkat, lattiat, huoneet, seinäpinnat, onko vetoisuutta nurkissa, ikkunoissa tai ovissa yms.) 2.4 Jäätymisongelmat (ovatko vesijohdot, viemärit tai salaojaputket koskaan jäätyneet, kerääntyykö vesikatolle tai räystäille jäätä yms.) 2.5 Haju- ja meluhavainnot (onko havaittu maakellarimaista tai muuta poikkeavaa hajua, tai rakenteisiin tai laitteisiin liittyviä meluongelmia yms.) 2.6 Hyönteishavainnot sisätiloissa (onko sisätiloissa havaittu poikkeavan paljon muurahaisia, jälkiä hyönteisten vaurioittamasta puuaineksesta yms.) 2.7 Tuhoeläinhavainnot (onko kohteessa havaittu hiiriä, rottia tai oravia yms.) 2.8 Ikkunoiden huurtuminen (tapahtuuko ikkunoissa huurtumista talvisin tai onko havaittu umpiolasielementtien harmaantumista) 2.9 Muuta Muut havaitsemanne viat, puutteet, vauriot tai epäilyt sellaisista: Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/ SUUNNITTEILLA OLEVAT KORJAUKSET / UUDISTUKSET / PERUSPARANNUKSET Ei ole Havaitut korjaamattomat vauriot tai epäkohdat 3.1 Päätetyt / suunnitellut tulevat korjaukset As Oy:ssä, toteuttamatta olevat korjaussuunnitelmat, ym. myös LVIS -järjestelmiin liittyvät asiat. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus Suunniteltu korjausajankohta

16 Tulosta Tallenna Tyhjennä 3/7 4. RAKENNUKSEN KÄYTTÖ Tarkempi selvitys asiasta Ajankohta 4.1 Märkätilojen käyttö (Onko märkätiloja käytetty säännöllisesti ja koska niitä on viimeksi käytetty?) 4.2 Asumattomuus (Onko asunto ollut asumattomana, peruslämmöllä tai kylmillään?) 4.3 Tulisijojen toimivuus (Onko tulisijoja käytetty ja ovatko ne toimineet normaalisti?) 4.4 Savuhormin nuohous - kuinka usein hormi on nuohottu - koska nuohottu viimeksi 4.5 Muuta käyttöön liittyvää (lumien kasaaminen rakennuksen vierustalle, jäätymisriskien vuoksi talvisin tehtävät suojaustoimenpiteet, lumien pudottaminen vesikatolta, sokkelin tuuletusaukkojen sulkeminen talvisin, lämmittimien käyttö, tms.) 5. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä 5.1 Sähkölämmitys Sähkölämmityspatterit Sähköinen lattialämmitys Kattolämmityselementit Ilmalämpöpumppu 5.2 Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät Öljypoltinkattila Öljypoltin Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 Öljysäiliön tarkastus + seur. tarkastusaika Lämmönvaihdin tai maalämmitys Lämmitysvedenvaraaja Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

17 Tulosta Tallenna Tyhjennä 4/7 5. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä 5.2 Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmän putket Vesikiertoiset patterit Vesikiertoiset lattialämmitykset Muu järjestelmä. Mikä? 6. VESI- JA VIEMÄRI- JÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Lämminvesivaraaja Vesijohdot Viemäriputket Vesikalusteet (hanat, sekoittajat yms.) Jos ei kunnallistekniikkaa: Käyttövesikaivo: Rengaskaivo Porakaivo Lähdekaivo Muu, mikä: - Onko käyttöveden laatua tutkittu? - Onko vesi riittänyt kaikissa tilanteissa? - Onko kaivoa huollettu? Jätevesikaivo: Umpikaivo Saostuskaivot ja imeytys Saostuskaivot ja purku maastoon Kaksiviemärijärjestelmä Jäteveden pienpuhdistamo Muu, mikä: Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/ tyhjennysväli kuukauden tarkkuudella - havaitut toimintahäiriöt + tehdyt korjaukset 7. ILMANVAIHTOLAITTEET Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi: Koneellinen poistoilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Ilmanvaihtokone - onko konetta korjattu, huollettu, suodattimia vaihdettu tms. Lämmön talteenottojärjestelmä Ilmalämmitys toimii ilmanvaihtojärjestelmänä Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus Ei toiminnallisia häiriöitä

18 Tulosta Tallenna Tyhjennä 5/7 7. ILMANVAIHTOLAITTEET Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Ilmanvaihtokanavat - koska kanavat nuohottu Onko ilmanvaihtojärjestelmän virtaamia säädetty? (ei koske painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää) 8. SÄHKÖJÄRJESTELMÄN OSA TAI LAITE Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Sähköpääkeskus ja sulaketaulut Sähköpistorasiat, sähköjohdot, kytkimet, valaisimet yms. 9. MUUT TARKASTUKSET Onko kohteessa tehty seuraavia tutkimus tms. toimenpiteitä Ei ole tehty Tiedot suoritetuista toimenpiteistä, tutkimusten tuloksista ja tutkimusten suorittajasta. Tutkimusajankohta n. vuoden tarkkudella Radonmittauksia Asbestikartoituksia Kuntotarkastuksia tai -arvioita Kosteusmittauksia Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimenpiteitä? 10. ALLEKIRJOITUKSET JA TALOYHTIÖN YHTEYSTIEDOT Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 Allekirjoitus Lomakkeen täyttäjän nimi, allekirjoitus ja pvm Olen tutustunut Kuntotarkastus Asuntokauppaa Varten Tilaajan ohjeeseen KH sekä Raksystemsin Asuntokaupan Kuntotarkastus RS 3 valmistautumisohjeeseen Tulosta riittävä määrä kopioita (itsellesi, tarkastajalle ja esim. taloyhtiöllesi). Voit halutessasi palauttaa tämän lomakkeen ja sopimuksen kuntotarkastuksen yhteydessä. Huom! Alkuhaastattelulomakkeen lopussa kaksi sivua, mikäli tarvitset lisätilaa vastauksillesi. Jos teksti ei mahdu ruutuun, ole ystävällinen ja jatka lomakkeen lopussa oleville lisäsivuille. Asunto-osakeyhtiön tai hallituksen puheenjohtajan yhteystiedot As Oy:n nimi ja postiosoite (täytä vain taloyhtiö - muotoisissa kohteissa) Kiitos yhteistyöstä! Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

19 Tulosta Tallenna Tyhjennä 6/7 LISÄTIETOJA Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/ Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

20 Tulosta Tallenna Tyhjennä 7/7 LISÄTIETOJA Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/ Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A Vantaa Y-tunnus

21 Kuntotarkastus Tarkastuspäivä

22 RS 3 Kuntotarkastus 2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli 1930-luvulla rakennettu omakotitalo ja saunarakennus. Ulkoseinät ovat hirsirakenteiset ja julkisivuverhouksena on puuverhous. Vesikattona on harjakatto (saunarakennuksen osalla aumakatto) ja katteena peltikate. Lämmitysjärjestelmänä on suora sähkö ja ilmanvaihtona on painovoimainen ilmanvaihto. Rakennukset sijaitsevat tasaisella tontilla. Rakennuspiirustusten puuttumisen vuoksi rakennusten perustusrakenteista ei ole tietoa. Asuinrakennuksen alapohjarakenteena on pääosin kantava, ryömintätilallinen puurakenteinen alapohja. Kohteessa on maanvastaisia seinärakenteita kellarikerroksessa, joissa osin on puukoolattu, lämmöneristetty seinärakenne. Kyseiset rakenteet ovat nykytietämyksen mukaan ns. riskirakenteita. Riskinä rakenteessa on maaperän kosteus, jos se pääsee tunkeutumaan verhousrakenteisiin, voi se pidemmällä aikavälillä aiheuttaa mikrobikasvustoa rakenteisiin tai rakenteellisia vaurioita puurakenteisiin. Puukoolattu seinärakenne oli paikoin avoin kellaritilaan päin. Avoimista kohdista näkyvissä rakenteissa ei havaittu silmämääräisesti tarkasteltuna rakenteen vaurioitumista eikä mikrobiperäistä hajua. Raportissa on tarkemmin rakenteiden tutkimisesta. Merkittävimmät korjaus- tai huoltotarpeet liittyvät mm. asuinrakennuksen alapohjan tuennan korjaamiseen, sadevesien poisjohtamisen osalla havaittuihin puutteisiin, maanpintojen muotoiluun ja kasvillisuuden poistamiseen rakennusten vierustalta, ryömintätilojen ja saunarakennuksen yläpohjatilan tuuletuksen parantamiseen sekä vesija viemärilaitteiden osalla havaittujen vuotojen korjaamiseen. Merkittävimmät lisätutkimustarpeet liittyvät saunarakennuksen perustusten kunnon selvittämiseen ja korjaamiseen, saunarakennuksen ryömintätilan ja asuinrakennuksen yläpohjatilan tarkastamiseen, alapohjarakenteen ja ulkoseinärakenteiden vauriolaajuuden selvittämiseen ja korjaamiseen, salaojien toiminnan selvittämiseen, yläkerran makuuhuoneen katon osalla havaitun taipuman syyn selvittämisen sekä käyttöveden laadun selvittämiseen. Merkittävimmät korjaus-, huolto- ja lisätutkimustarpeet on koottu kohtaan 2. Oleellisimmat havainnot. Rakennuksen tulevan käytön ja kunnossapidon kannalta tulee huomioida myös ikääntymisen mukanaan tuoman korjaustarpeeseen varautuminen. Alkuperäiset ikkunat ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja ne tulee uusia/kunnostaa. Lisäksi märkätilat ovat teknisen käyttöikänsä lopussa, ja tilat tulee remontoida. Samoin jätevesijärjestelmän nykyaikaisuus tulee selvittää. Rakennuksen sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea.

23 RS 3 Kuntotarkastus 3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Korjaus/ uusiminen Riskirakenne 9 Maanvastainen seinärakenne * 9 Saunarakennuksen sokkelin korjaus x 9 Maanpintojen muotoilu ja kasvillisuuden poistaminen x rakennuksen vierustalta 9 Saunarakennuksen pukuhuoneen alapuolisen ryömintätilan x * tarkastaminen 9 Alapohjan tuenta (asuinrakennus) x 9 Alapohjarakenteen vauriolaajuus ja korjaus x x 9 Ryömintätilojen tuuletus x 10 Sadevesien poisjohtamisessa havaitut puutteet x 10 Salaojien toiminta x * 11 Ulkoseinärakenteiden vauriolaajuus ja korjaus x x 12 Alkuperäisten puuikkunoiden ikääntyminen x 14 Asuinrakennuksen yläpohjatilan tarkastaminen x * 14 Saunarakennuksen yläpohjatilan tuuletus x 15, 16 Märkätilojen ikääntyminen x 19 Yläkerran makuuhuoneen katon taipuma x * 16, Vesi- ja viemärijärjestelmien osalla havaitut vuodot x 17, Jätevesijärjestelmän nykyaikaisuus x * 22 Käyttöveden laatu x * * mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa riskirakennekortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä.

24 RS 3 Kuntotarkastus 4 3. RAJAUKSET Asuinrakennuksen vesikatto tarkastettiin maasta ja lapetikkaiden sekä kulkusillan kautta katon jyrkkyydestä johtuen. Asuinrakennuksen yläpohjatilaa ei voitu tarkastaa, koska kulkuluukkua ei saatu auki. Saunarakennuksen ryömintätilaa ei voitu tarkastaa, koska ko. tilaan ei ollut kunnon kulkuluukkua. Saunarakennuksen osalla oli tiloihin varastoituna paljon tavaraa, jotka haittasivat tilojen tarkastamista. Asuinrakennuksen kylpyhuoneen suihkukaapin alustaa ei voitu tarkastaa. Rakennuksen puurunkoa ei ole voitu kauttaaltaan tarkastaa, eikä puurungossa mahdollisesti olevia lahovauriota ole voitu luotettavasti kartoittaa, koska lahovaurioiden kartoittaminen vaatisi mm. julkisivuverhousten poistamista, ym. laajoja rakenteiden purkutoimenpiteitä. Vanhoissa puurakennuksissa esiintyy yleisesti lahovaurioita, joita on voinut syntyä rakennukseen jossain vaiheessa sen elinkaaren aikana ja niiden olemassaolon todennäköisyyteen tulee siksi varautua jo pelkästään rakennuksen iän perusteella. 4. MUUTA Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. Alkuhaastattelutietoja ei ollut käytössä kohteesta.

25 RS 3 Kuntotarkastus 5 5. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Tuusulan kunta Kohteen omistaja Tuusulan kunta Tarkastuspäivä Tarkastaja Tiina Janhunen, ymp.ins. (amk) Ilmoitettu pinta-ala 160 m² llmoitettu rakennusvuosi 1930-luku Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Läsnä olleet Tarkastushetken sää Omistaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Riina Helander, Tuusulan kunnan edustaja Marita Hagman, vuokralainen Tiina Janhunen, kuntotarkastaja, Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 44 23,3 9,3 Selkeä Huoneilma 44 24,3 9,8 Olosuhteet ennen Ei normaalista poikkeavia sääolosuhteita. tarkastusta Tarkastuksessa käyte- Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter tyt mittalaitteet Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42 (kalibroitu 3/2009) Oras vedenvirtaama mittari Käyttöveden lämpötilamittari

26 RS 3 Kuntotarkastus 6 6. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 2. Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Lämmin käyttövesi Tulisijat Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat Paikalla rakennettu. Ei tietoa, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä. Pääosin kantava, ryömintätilallinen puurakenteinen alapohja (ns. rossipohja). Saunarakennuksen alapohjarakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä. Hirsirakenteiset. Puuverhous. Puurakenteiset. Puurakenteinen Puurakenteinen. Harjakatto (saunarakennuksen osalla aumakatto) Profiilipeltikate. Suora sähkö.* Sähköpatterit. Lämminvesivaraajalla. Olohuoneessa takka, saunarakennuksen pukuhuoneessa Porin Matti ja saunassa puulämmitteinen kiuas. Painovoimainen ilmanvaihto. Kohdetta ei ole liitetty kunnallistekniikkaan.* Kohteessa on rengaskaivo.* Jätevedet on johdettu kolmen saostuskaivon kautta imeytyskenttään.* Lopputarkastuspöytäkirja ei ollut käytettävissä. Pääpiirustuksia, vesi- ja viemäripiirustuksia ja sähköpiirustuksia. Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. * Merkityt tiedot on saatu Riina Helanderia ja Marita Hagmania haastattelemalla.

27 RS 3 Kuntotarkastus 7 7. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Alkuhaastattelutietoja ei ollut käytössä kohteesta. 8. HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA 8.1 Luentaohje 8.2 Sisältöön liittyvää Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Korjausohjeiden tulkinta Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana.

28 RS 3 Kuntotarkastus 8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 9. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta Maanpinnan tasoerot rakenteisiin Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Maanpinta-sokkelin yläreuna Alueet, missä tasoero on riittämätön asuinrakennus saunarakennus Maanpinta-lattiataso 110 asuinrakennus Maanpinta-seinän puurungon alareuna - Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Mittauspisteen sijainti RH% + C g/m 3 Yläkerran lattiarakenne 45 23,7 9,7 Huoneilma 44 24,3 9,8 RISKIHAVAINTOJA Maanvastaisia seinärakenteita, joissa kellarikerroksen osalla on puukoolattu lämmöneristetty seinärakenne. Kyseinen rakenne on nykytietämyksen mukaan ns. riskirakenne (ks. liitteenä oleva Riskirakennekortti; kellarin koolatut seinät). Riskinä kyseisessä rakenteessa on maaperän kosteus, jos se pääsee tunkeutumaan verhousrakenteeseen, voi se pidemmällä aikavälillä aiheuttaa mikrobikasvustoa rakenteisiin tai rakenteellisia vaurioita puurakenteisiin. HAVAINNOT Sokkeli on pinnoitettu. Pinnoite oli paikoin irronnut. Sokkeleissa ei havaittu merkittäviä halkeamia tai painumia asuinrakennuksen osalla. Saunarakennuksen osalla etupäädyssä havaittiin halkeamia sokkelin osalla. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoa. Maanpintojen muotoilu on paikoin painunut rakennusten vierustalla. Rakennusten vierustalla on kasvillisuutta. Alapohjan kosteuskartoitus tehtiin 1 3 metrin mittapistevälillä, jota tarkennettiin riskihavaintojen alueilla m mittapisteväliin. Kuivien sisätilojen osalla rakenteiden pinnoilla ei ollut viitteitä mahdollisesta kosteudesta (esim. värimuutoksia), eikä niissä havaittu kosteutta pintakosteudentunnistimella. Kellarikerroksen kiviainesrakenteisessa lattiassa havaittiin kosteudentunnistimella paikoin kosteutta. Kellaritilan osalla tehdyt kosteushavainnot viittaavat maaperästä rakenteiden kautta kulkeutuneeseen kosteuteen sekä osittain kylmiin lattiapintoihin (sisäilman kosteuden tiivistyminen lattiapinnoille). Olohuoneen osalla lattiassa havaittiin taipumaa. Maanvastaisten seinärakenteiden kosteuskartoitus tehtiin 1 3 metrin mittapistevälillä, jota tarkennettiin riskihavaintojen alueilla m mittapisteväliin. Maanvastaisten seinärakenteiden alaosissa havaittiin kosteutta kosteudentunnistimella. Kellaritilan osalla tehdyt kosteushavainnot viittaavat maaperästä rakenteiden kautta kulkeutuneeseen kosteuteen. Lisäksi kellaritilaan johtavien portaiden alapäässä seinärakenteen pinnoite oli kopona eli alustastaan irti. Kellarikerroksen puukoolattu seinärakenne oli paikoin avoin kellaritilaan päin. Seinärakenteena havaittiin olevan (huonetilasta päin katsottuna) verhouslevy, puukoolaus ja lämmöneristeet (mineraalivilla). Avoimista kohdista näkyvissä rakenteissa ei havaittu silmämääräisesti tarkasteltuna rakenteen vaurioitumista eikä mikrobiperäistä hajua.

29 RS 3 Kuntotarkastus 9 Käynti asuinrakennuksen ryömintätilaan on etu- tai takasivulla olevan kulkuaukon kautta. Kulkuaukot olivat avoimia. Ryömintätila voitiin tarkastaa kokonaisuudessaan. Ryömintätilan korkeus on paikoin alle suosituksena olevan 80 cm. Käynti saunarakennuksen ryömintätilaan on etusivun tai takapäädyn puolelta, ryömintätila on avointa tilaa. Ko. ryömintätilasta on aukko pukuhuoneen alapuoliseen ryömintätilaan. Tilaa ei voitu tarkastaa, koska aukko oli liian pieni kulkuaukoksi. Toinen samanlainen aukko on etusivun puolella sokkelissa. Ryömintätilojen maapohjana on hiekkaa, savea ym.. Maanpinnalla ei havaittu kosteutta. Asuinrakennuksen ryömintätilan osalla havaittiin, että alapohjan tukipuut ovat paikoin suoraan kosketuksissa maapohjan kanssa, jolloin puurakenteisiin kohdistuu riski maaperän kosteudesta. Lisäksi maaperän painuminen voi aiheuttaa vaurioita tuki- ja alapohjarakenteisiin. Etusivun sekä takasivun osalla asuinrakennuksen alapohjan hirsirakenteissa havaittiin pehmenemistä pistopiikillä kokeiltaessa sekä lahovaurioita. Ryömintätilojen osalla hirsissä oli havaittavissa hyönteisten kulkureittejä. Asuinrakennuksen ryömintätilan tuuletus tapahtuu sokkeleissa olevien tuuletusaukkojen kautta. Osa tuuletusaukoista oli tukittu. Saunarakennuksen pukuhuoneen alapuolisen ryömintätilan tuuletus tapahtuu kahden avoimen aukon kautta. Ryömintätiloissa oli sinne kuulumatonta tavaraa. TOIMENPIDESUOSITUS Havaintojen perusteella saunarakennuksen sokkeli on vaurioitunut. Suositellaan selvittämään perustusten kunto jatkotutkimuksin. Jatkotutkimusten tulosten perusteella suositellaan rakenteen korjaamista rakennesuunnittelijan laatiman erillisen korjaustyösuunnitelman mukaisesti. Perusmuurin vedeneristys vähentää sokkelin ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. RakMK C2 1998: Ulkoilmaa vasten olevan ulkoseinän on yleensä oltava vähintään 0,3 m viereisen maanpinnan yläpuolella. Rinteeseen rakennettaessa tai muusta erityisestä syystä voidaan tästä poiketa vähäisessä määrin. Tällöin on perustusten kuivatuksen ohella huolehdittava perusmuurin vedeneristyksestä. Puutteet maanpintojen muotoilussa lisäävät mm. perustusrakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Samoin maanpintojen kaltevuuksien puutteiden takia, on mm. pintavesien lammikoitumismahdollisuus olemassa rakennuksen vierustoilla. Suositellaan maanpintojen muotoilemista niin, että ne viettävät rakennuksen kaikilta sivuilta rakennuksesta poispäin. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). (RakMK C2 Kosteus 1998). Kasvillisuus liian lähellä rakennusta lisää rakenteiden kosteusrasitetta ja vaurioriskiä. Kasvien versot kuljettavat kosteutta mukanaan rakenteisiin. Liian lähellä sokkelia olevat kukkapenkit ja ulkoseinille yltävät kasvit on suositeltavaa poistaa / siirtää kauemmaksi rakennuksen viereltä. Suositellaan olohuoneen lattian osalla havaitun painuman syyn selvittämistä alapohjarakenteen vauriolaajuuden selvittämisen yhteydessä. Kellarikerroksen tilojen tämän hetkisen käyttötarkoituksen (ei vakinaisessa asuinkäytössä esim. ei makuuhuoneena) huomioiden, havaittu kosteus lattiassa ja maanvastaisten seinärakenteiden alaosissa ei vaadi välittömiä korjaustarpeita, mutta tilassa suositellaan pidettävän lämmitys päällä sekä ilmanvaihdon toimivuudesta tulee huolehtia. Tiiviin pintamateriaalin käyttämistä rakenteiden pinnoitteena tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia hyllyjä / kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan, vaan tiivistyy rakenteeseen. Mikäli kellariin tehdään korjaustöitä, tulee kosteus huomioida (erillinen korjaustyöselitys, missä on huomioitu sokkelin vedeneristykset, salaojat, sadevedet yms.). Vaikka kellaritilojen seinärakenne luokitellaan ns. riskirakenteeksi, ei se aina tarkoita, ettei rakenne voisi toimia. Ns. riskirakenteiden kuntoa suositellaan seurattavan esim. säännöllisin kosteusmittauksin. Maaperästä tulevaa kosteusrasitusta voi tulevaisuudessa vähentää perusmuurin asianmukaisella vedeneristeellä, pitämällä maanpinnan kallistukset poispäin viettävänä rakennuksesta, huolehtimalla vesikaton sade- ja sulamisvesien hallitusta poisjohtamisesta rakennuksen ympäriltä, sekä

30 RS 3 Kuntotarkastus 10 pitämällä salaojituksen toimivana. Lisäksi pitää välttää istuttamasta kasvillisuutta aivan rakennuksen vierustalle. Sisäilmasta kohdistuvaa kosteusrasitetta rakenteille voi vähentää pitämällä ilmanvaihdon toimivana (mm. tehokkaan ilmanvaihdon avulla). Suositellaan saunarakennuksen pukuhuoneen alapuoliseen ryömintätilaan kulkuaukon tekemistä ja tilan tarkastamista. Suositellaan asuinrakennuksen alapohjan tuennan korjaamista erillisen korjaustyöselityksen mukaan. Suositellaan lahovaurioituneiden hirsien vauriolaajuuden sekä kantavuuden selvittämistä ja korjaamista soveltuvin menetelmin. Korjaukset suositellaan tehtävän erillisen korjaustyöselityksen mukaan. Suositellaan selvittämään hyönteisten olemassaolo hirsirakenteissa. Asuinrakennuksen ja saunarakennuksen pukuhuoneen alapohjan tuuletusedellytykset eivät ole riittävät ja tuuletusta suositellaan parannettavan esim. lisättävän tuuletusaukkoja. Lisäksi suositellaan avoimiin kulkuaukkoihin asennettavat luukut. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukkojen pinta-alalla tarkoitetaan suojaavan ritilän tai säleikön vapaata pinta-alaa. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan tulee olla vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm² enimmäisväli 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tehdään vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot (RakMk C2 Kosteus 1998). Suositellaan tavaroiden poistamista ryömintätiloista. 1. Asuinrakennuksen vierustaa 2. Saunarakennuksen vierustaa

31 RS3 Kuntotarkastus Kellarikerroksen maanvastaista puukoolattua seinärakennetta 4. Asuinrakennuksen ryömintätilaa 5. Asuinrakennuksen ryömintätilaa 6. Lahovaurioitunutta hirsirakennetta asuinrakennuksen kuistin alapuolella 7. Saunarakennuksen avointa ryömintätilaa 8. Saunarakennuksen pukuhuoneen alapuolista ryömintätilaa

32 RS3 Kuntotarkastus Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat Salaojien tasoerot mitattuna tarkastuskaivoista Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta 30 Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) Salaojan yläpinta kellarin lattiapinta - = ei voitu arvioida tai mitata HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS takasivu - Vesikattojen sade- ja sulamisvedet on ohjattu räystäskourujen ja syöksytorvien kautta rakennuksen nurkille. Asuinrakennuksen takasivun kuistin osalta puuttuvat syöksytorvet ja sadevedet valuvat suoraan maahan. Salaojista tehtiin havainto kahdesta salaojatarkastuskaivosta asuinrakennuksen takasivun nurkilta. Salaojatarkastuskaivoista lähti yksi putki rakennuksesta poispäin. Rakennuksen salaojien korkotaso on riittämätön molempien nurkkien osalla, jolloin riskinä on salaojien jäätyminen. Lisäksi mikäli salaojat ovat korkeammalla kuin perustustaso, se ei toimi suunnitellulla tavalla eikä kuivata rakenteita. Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen parantamista johtamalla vedet vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksen vierustalta. Vesikatolta valuvat vedet lisäävät sokkeli- ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta valuessaan rakennuksen vierustalle. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. (RakMK C2 Kosteus 1998). Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Salaojien kunto suositellaan tarkastettavaksi viiden vuoden välein (KH ). Suositellaan salaojatarkastuskaivojen merkityksen selvittämistä. Suositellaan salaojien toimintakunnon tarkkailua jäätymisen varalta. Rakentamismääräyskokoelma C2:n mukaan rakennuksen ulkopuolella tulee salaojaputkien olla niin syvällä ja sillä tavoin eristettynä etteivät ne jäädy. Pienempää peitesyvyyttä kuin 0,5 metriä maanpinnasta ei tulisi käyttää silloinkaan, kun salaojaputken yläpuolella on leveydeltään ja paksuudeltaan riittävä routaeristys salaojien ollessa rakennuksen vieressä.

33 RS3 Kuntotarkastus Asuinrakennuksen sadevesijärjestelmää 10. Saunarakennuksen sadevesijärjestelmää 11. Salaojien tarkastuskaivo

34 RS3 Kuntotarkastus Ulkoseinät, julkisivut ja parvekkeet HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS 12. Asuinrakennuksen takasivu Julkisivun puurakenteissa erityisesti etusivun osalla (kuistin pylväsrakenteissa sekä kuistin ja rakennuksen julkisivun liittymässä) sekä saunarakennuksen osalla havaittiin pehmenemistä pistopiikillä kokeiltaessa sekä lahovaurioita. Lisäksi räystäiden aluslaudoituksessa havaittiin haristumaa. Julkisivun puuverhoilussa, otsalaudoissa ja räystäiden aluslaudoituksessa havaittiin maalipintojen lohkeilua. Yläkerrassa keskimmäisen makuuhuoneen ikkunan alapuolella havaittiin kosteusjälkiä. Kosteutta ei havaittu puunkosteusmittarilla. Ulkoseinärakenteen kunnon tarkastamiseksi ulkoseinärakenteeseen tehtiin rasiaporareikä. Seinärakenteena havaittiin avatulla kohdalla olevan (huonetilasta päin katsottuna) levyrakenne, tervapaperi ja hirsirakenne. Seinärakenteeseen tehdyn rasiaporareiän kohdalla hirsirakenteessa havaittiin tummentumaa. Kosteutta ei havaittu puunkosteusmittarilla. Rasiaporareiän kohdalla hirsirakenteessa ei havaittu vaurioita. Saunarakennuksen etupäädyn osalla kohdassa, jossa sokkeli on lohjennut, havaittiin ulkoseinän osalla pullistumaa ulospäin. Suositellaan julkisivun puuverhouksen sekä räystäiden aluslaudoituksen vauriolaajuuden selvittämistä sekä vaurioituneiden puurakenteiden uusimista. Samalla taustarakenteiden kunto tulee tarkastaa. Suositellaan julkisivun puuosien huoltomaalausta (ks. myös ed. kohta). Yläkerran makuuhuoneen osalla rasiaporareiän kohdalla ulkoseinärakenteessa ei havaittu kosteutta puunkosteusmittarilla eikä rakenteessa silmämääräisesti tarkasteltuna havaittu rakenteen vaurioitumista. Suositellaan sisäverhouspinnoitteiden uusimista. Suositellaan saunarakennuksen ulkoseinärakenteen kunnon tarkastamista rakenneavauksin. 13. Asuinrakennuksen vasen pääty

35 RS3 Kuntotarkastus Asuinrakennuksen kuistirakennetta 15. Saunarakennuksen etusivu 16. Saunarakennuksen puuverhouksessa havaittiin lahovaurioita 17. Saunarakennuksen etupäädyssä ulkoseinän osalla havaittiin pullistumaa ulospäin 18. Rasiaporareikä yläkerran makuuhuoneen ulkoseinärakenteeseen.

36 RS3 Kuntotarkastus Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS 19. Asuinrakennuksen ikkuna Ikkunat ovat pääosin 2-3 kertaisia puuikkunoita. Ikkunoiden puuosissa havaittiin maalipintojen lohkeilua / haalistumista erityisesti saunarakennuksen osalla. Saunarakennuksen ikkunoiden osalla puurakenteissa havaittiin myös pehmenemistä pistopiikillä kokeiltaessa. Ulko-ovien tiivistykset havaittiin puutteellisiksi. Alkuperäiset puuikkunat saunarakennuksen osalla lähenevät teknisen käyttöikänsä loppua, ja ne suositellaan uusittavan / kunnostettavan. Suositellaan ikkunoiden puuosien huoltomaalausta puutteellisilta osin. Suositellaan ulko-ovien tiivisteiden uusimista. 20. Saunarakennuksen ikkuna

37 RS3 Kuntotarkastus Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Peltikatteen saumoissa havaittiin paikoin rakoja. Peltikatteen sekä savuhormien pellityksien osalla oli havaittavissa maalipinnan lohkeilua asuinrakennuksen osalla. Asuinrakennuksen osalla vasemmanpuoleisen hormin pellityksessä havaittiin rakoja. Savuhormien päällä ei ollut sadehattua, jolloin kosteus pääsee tunkeutumaan suoraan hormeihin. Asuinrakennuksen lapetikkaiden sekä saunarakennuksen talotikkaiden kiinnitys oli osin irti. Lisäksi talo- ja lapetikkaissa oli havaittavissa ruostetta. Räystäskouruissa oli lehtiä ja muita roskia. Saunarakennuksen vesikatolla ei ole lumiestettä sisäänkäynnin kohdalla. Suositellaan saumojen kiristämistä lisäämällä esim. ruuveja saumoihin. Suositellaan vesikatteen, pellityksien sekä talo- ja lapetikkaiden huoltokäsittelyä. Suositellaan hormin osalla havaittujen rakojen tiivistämistä. Suositellaan sadehatun asentamista savuhormeihin. Suositellaan lape- ja talotikkaiden kiinnityksen korjaamista. Suositellaan räystäskourujen puhdistamista. Suositellaan lumiesteen asentamista saunarakennuksen kulkuväylän kohdalle Asuinrakennuksen vesikattoa 22. Savuhormi 23. Saunarakennuksen vesikattoa 24. Savuhormi

38 RS3 Kuntotarkastus Yläpohja, ullakko KÄYNTI ULLAKOLLE Yläpohjatilaan on kulkuluukku yläkerran käytävässä. Kulkuluukkua ei saatu auki. Saunarakennuksen yläpohjatilaan on kulkuluukku puuvarastosta. ULLAKON TUULETTUVUUS Asuinrakennuksen yläpohjatilan tuuletuksesta ei tehty havaintoa. Saunarakennuksen yläpohjatila tuulettuu räystäiltä, mutta räystäiden alapuoliset rakenteet ovat ummessa. Lisäksi lämmöneriste on paikoin kiinni vesikaton alusrakenteissa, mikä heikentää yläpohjan tuuletuksen toimintaa. ALUSKATE MUUT HAVAINNOT Saunarakennuksen yläpohjatilassa ei ole aluskatetta. Saunarakennuksen yläpohjatilassa olevissa hirsirakenteissa havaittiin hyönteisten kulkureittejä. Saunarakennuksen ullakkotilan lämmöneristeessä havaittiin pieneläinten kulkureittejä. Saunarakennuksen yläpohjatilassa sijaitsevan hormin ympärillä oli villaa. Suositellaan asuinrakennuksen yläpohjatilan kulkuluukun aukaisemista ja ko. tilan tarkastamista. Yläpohjan riittämätön tuuletus lisää yläpohjan rakenteiden kosteutta ja voi pitkäkestoisena aiheuttaa rakenteiden kosteusvaurioitumista. Suositellaan eristeiden asennuksen korjaamista siten, että eristeiden ja vesikaton alusrakenteiden välissä on vähintään 100 mm rako. Lisäksi suositellaan yläpohjatilan tuuletuksen lisäämistä. Suositellaan selvittämään hyönteisten olemassaolo hirsirakenteissa. Suositellaan eläinten pyytämistä ullakkotilasta, koska niiden liikkuminen huonontaa yläpohjan lämmöneristeiden toimintaa laajemmassa mittakaavassa. TOIMENPIDESUOSITUS 25. Saunarakennuksen yläpohjatilaa 26. Saunarakennuksen yläpohjatilaa

39 RS3 Kuntotarkastus Löylyhuone (saunarakennus) PÄÄSIALLISET PINTARAKENTEET/PINNOITTEET Kivirakenne/laatat Lattia Puurakenteiset/ paneeli, maali Seinät Puurakenteinen/paneeli Katto Tarkastuksen yhteydessä ei tehty havaintoa vedeneristeestä. VEDENERISTYS / KOSTEUDENERISTYS Vedeneristyksen olemassaoloa ja kuntoa ei ole pintapuolisesti mahdollista arvioida. LATTIAKAIVOT LATTIAN KALLISTUKSET ILMANVAIHTO HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUNNISTIMELLA MUUT HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Löylyhuoneessa on lattiakaivo. Lattioiden kaltevuus tarkastettiin vesivaakaa apuna käyttäen. Löylyhuoneen lattian kaltevuus on paikoin loiva. Poistoilmaventtiili (hormi) ja korvausilmaventtiili ulkoseinässä. Löylyhuoneen korvausilmaventtiili on avoin seinärakenteeseen (putki seinärakenteen läpi puuttuu). Lattiat, seinien alareunat ja vesipisteiden lähellä olevat seinäpinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0.2 0,5 m mittapistevälillä. Löylyhuoneessa havaittiin paikoin lattiassa kosteutta. Laatoituksien nurkkasaumoissa havaittiin paikoin rakoilua löylyhuoneen osalla. Kopoja laattoja, eli osin alustastaan irronneita laattoja, havaittiin kauttaaltaan löylyhuoneen lattiassa. Löylyhuoneen paneloinnin taustalla oleva tuuletusväli on paikoin pieni. Mikäli loivan lattiakallistuksen alueella havaitaan käytön jälkeen vesiä, suositellaan lattiapintojen kuivaamista esim. kumilastalla. tilojen kosteusrasituksen vähentämiseksi. Seuraavan märkätilaremontin yhteydessä suositellaan lattiakallistus korjattavan nykyohjeiden mukaiseksi puutteelliselta osaltaan. Suositellaan löylyhuoneen korvausilma-aukon putkittamista niin, ettei kosteus pääse rakenteeseen ja rakenteiden kunnon tarkastamista märkätilaremontin yhteydessä. Pesuvesien vaikutusalueella olevat laattapinnat ovat normaalistikin kosteita, koska kosteutta pääsee saumojen kautta laattojen alle. Havainnon perusteella ei ole mahdollista varmuudella todeta, onko kosteutta vain laatoituksen kiinnityslaastikerroksessa, vai onko kosteutta myös lattiarakenteessa. Havaittu kosteus ei yleensä ole haitallista, mikäli laatoituksen alla on toimiva ja yhtenäinen vedeneristys. Ks. tekninen käyttöikä. Havaintojen sekä teknisen käyttöikänsä vuoksi suositellaan märkätilojen peruskorjaamista nykymääräysten (vedeneristys) mukaisiksi, käyttötarkoitustaan vastaavaksi. Korjauksen yhteydessä tulee alusrakenteiden kunto tarkastaa. Märkätilojen korjaustyöt suositellaan tehtäväksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti luvulla ja 1990-luvun alkupuolella toteutettujen (puurakenteisten) märkätilojen tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta (normaalirasitus). Tekniset käyttöiät kuvaavat rakenteen tyypillistä kestoikää, jonka jälkeen rakenne on normaalisti uusittava. Mahdollisten kosteusvaurioiden syntyminen on rakenteiden iän vuoksi aina yhä suurempi. Tärkeimmät kestoikään vaikuttavat tekijät ovat käytön määrä, sekä toteutuksen laatu. Kun tekninen käyttöikä täyttyy, on uusimistarpeeseen varauduttava.

40 RS3 Kuntotarkastus Löylyhuonetta 28. Löylyhuoneen korvausilmaventtiili

41 RS3 Kuntotarkastus Kylpyhuone PÄÄSIALLISET PINTARAKENTEET/PINNOITTEET Puurakenteinen/muovimatto Lattia Puurakenteiset/paneeli, tapetti Seinät Puurakenteinen/paneeli Katto Vedeneristeestä ei tehty havaintoa. VEDENERISTYS / KOSTEUDENERISTYS Vedeneristyksen olemassaoloa ja kuntoa ei ole pintapuolisesti mahdollista arvioida. LATTIAKAIVOT LATTIAN KALLISTUKSET ILMANVAIHTO HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUNNISTIMELLA Kylpyhuoneessa on lattiakaivo. Lattioiden kaltevuus tarkastettiin vesivaakaa apuna käyttäen. Lattiankallistus on loiva. Kylpyhuoneessa ei ole poistoilmaventtiiliä. Lattiat, seinien alareunat ja vesipisteiden lähellä olevat seinäpinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0.2 0,5 m mittapistevälillä. Kosteutta ei havaittu lukuun ottamatta lavuaarin kohdalla olevaa seinäpaneelia, joka oli kädellä kokeilemalla märkä, koska lavuaarin yläpuolella olevat vesiputket vuotaa. MUUT HAVAINNOT Tilassa ei havaittu normaalista käytöstä ja kulumisesta poikkeavia vaurioita tai puutteita. TOIMENPIDESUOSITUS Mikäli loivan lattiakallistuksen alueella havaitaan käytön jälkeen vesiä, suositellaan lattiapintojen kuivaamista esim. kumilastalla. tilojen kosteusrasituksen vähentämiseksi. Seuraavan märkätilaremontin yhteydessä suositellaan lattiakallistus korjattavan nykyohjeiden mukaiseksi puutteelliselta osaltaan. Suositellaan tilaan järjestettävän ilmanvaihtomahdollisuus. Suositellaan vesiputkien vesivuoto korjattavan. Märkätilaremontin yhteydessä tulee alusrakenteiden kunto tarkastaa. Havaintojen sekä teknisen käyttöikänsä vuoksi suositellaan märkätilojen peruskorjaamista nykymääräysten (vedeneristys) mukaisiksi, käyttötarkoitustaan vastaavaksi. Korjauksen yhteydessä tulee alusrakenteiden kunto tarkastaa. Märkätilojen korjaustyöt suositellaan tehtäväksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti luvulla ja 1990-luvun alkupuolella toteutettujen (puurakenteisten) märkätilojen tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta (normaalirasitus). Tekniset käyttöiät kuvaavat rakenteen tyypillistä kestoikää, jonka jälkeen rakenne on normaalisti uusittava. Mahdollisten kosteusvaurioiden syntyminen on rakenteiden iän vuoksi aina yhä suurempi. Tärkeimmät kestoikään vaikuttavat tekijät ovat käytön määrä, sekä toteutuksen laatu. Kun tekninen käyttöikä täyttyy, on uusimistarpeeseen varauduttava. 29. Kylpyhuonetta 30. Vesiputket vuotaa kylpyhuoneessa

42 RS3 Kuntotarkastus Wc LATTIAKAIVO ILMANVAIHTO HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUNNISTIMELLA MUUT HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Wc-tilassa ei ole lattiakaivoa. Wc-tilassa ei ole poistoilmaventtiiliä. Lattiat, seinien alareunat ja vesipisteiden lähellä olevat seinäpinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0.2 0,5 m mittapistevälillä. Kosteutta ei havaittu. Wc-istuimen vieressä havaittiin vettä. Samoin wc-istuimen säiliön alaosa oli märkä. Suositellaan tilaan järjestettävän ilmanvaihtomahdollisuus. Suositellaan wc-istuimen säiliön vesivuodon korjaamista. 31. Wc

43 RS3 Kuntotarkastus Keittiö ALLASKAAPPI ILMANVAIHTO HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUNNISTIMELLA MUUT HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS 32. Keittiötä Allaskaapissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita eikä kosteuteen viittaavia jälkiä. Liesituuletin. Astianpesukoneen, vesipisteiden ja kylmälaitteiden edustalla olevat lattiapinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2 0,5 m mittapistevälillä. Kosteutta ei havaittu. Astianpesukoneen alla ei havaittu valumasuojaa. Työtason elastisissa nurkkasaumoissa havaittiin rakoja. Tilassa ei havaittu muita normaalista käytöstä ja kulumisesta poikkeavia vaurioita tai puutteita. Suositellaan elastisten saumojen uusimista voimaan tulleiden ohjeiden (RakMK C2) mukaan lattiakaivottomissa tiloissa astianpesukoneen alla tulee olla valumasuoja, joka ohjaa mahdollisen vesivuodon näkyville ja estää valumaveden pääsyn seinän ja lattian liitoskohdan kautta rakenteisiin. Suositellaan valumasuojan asentamista. 33. Keittiötä

44 RS3 Kuntotarkastus Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA ASUINTILOISSA Keittiön katossa havaittiin haaleita läikkiä. Kosteutta ei havaittu puunkosteusmittarilla. Yläkerran keskimmäisen ja etummaisen puoleisen makuuhuoneen ikkunan alapuolella havaittiin kosteusjälkiä. Kosteutta ei havaittu puunkosteusmittarilla. Ks. myös kohta 11. HYÖNTEIS JA TUHOELÄINHAVAINNOT AUTOTALLI TEKNINEN TILA VARASTO Ei havaintoa. Kohteessa ei ole autotallia. Kohteessa ei ole erillistä teknistä tilaa. Saunarakennuksen osalla on kaksi varastotilaa, joista takimmainen on vanha puucee. Varastoissa ei havaittu rakenteelliseen puutteeseen tai vaurioon viittaavaa. Tulisijojen osalla ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita. Yläkerran takimmaisen makuuhuoneen lattiarakenne antaa periksi ikkunan alapuolella. Lattiarakenteen kunnon tarkastamiseksi lattiarakenteeseen tehtiin rasiaporareikä. Lattiarakenteena havaittiin avatulla kohdalla olevan (huonetilasta päin katsottuna) muovimatto, levyrakenne, lauta ja eristekerros (eloperäistä ainesta). Lattiarakenteeseen tehdyn rasiaporareiän kohdalla rakenteissa ei havaittu viitteitä vaurioista eikä mikrobiperäistä hajua. Rakenteen sisältä mitattiin lattiarakenteen suhteellista kosteutta. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa: TULISIJAT MUUT HAVAINNOT RH % + C g/m3 Yläkerran makuuhuoneen lattiarakenne 45 23,7 9,7 Huoneilma 44 24,3 9,8 Kosteusmittaustulokset Mittauspisteen sijainti TOIMENPIDESUOSITUS Suhteellisen kosteuden ollessa pitempiaikaisesti yli 70 % RH tarjoaa se otolliset olosuhteet mikrobikasvustolle. Lattiarakenteessa ei havaittu kosteutta mittaushetkellä. Kopoja laattoja, eli osin alustastaan irronneita laattoja, havaittiin saunarakennuksen pukuhuoneen lattiassa. Yläkerran takimmaisessa makuuhuoneessa havaittiin katon olevan notkolla. 1. ja 2. kerroksen lattiassa havaittiin pientä vinoutta, taipumaa ja kaarevuutta. Rakenteet eivät ole vaaterissa eli vatupassilla katsottuna suorassa. Lisäksi lattia narisee paikoin 1. kerroksen osalla. Suositellaan yläkerran makuuhuoneen lattiarakenteen korjaamista seuraavan remontin yhteydessä. Alustastaan irti olevat laatat eivät aiheuta toimenpiteitä niin kauan, kun laattasaumat ovat ehjät, eivätkä laatat irtoa kokonaan. Suositellaan yläkerran makuuhuoneen katon taipuman syyn selvittämistä yläpohjatilan tarkastamisen yhteydessä. Havaitut vinoudet ja taipumat johtuvat alusrakenteiden taipumisesta ja mittaepätarkkuuksista yms. Eivät nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Ne voi korjata seuraavan remontin yhteydessä. Suositellaan kuitenkin lattiarakenteen kunnon/suoruuden seuraamista.

45 RS3 Kuntotarkastus Olohuone 35. Takimmainen makuuhuone yläkerrassa 36. Rasiaporareikä makuuhuoneen lattiarakenteeseen 37. Makuuhuoneen kattorakenteessa havaittiin taipumaa 38. Saunarakennuksen pukuhuone 39. Saunarakennuksen varastotiloja

46 RS3 Kuntotarkastus Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Lämmitysjärjestelmän näkyvillä olevin osin ei silmämääräisesti havaittu vaurioita tai puutteita. TOIMENPIDESUOSITUS --- AISTINVARAINEN SISÄILMAN LAATU ILMANVAIHTOVENTTIILEIDEN VIRTAUSSUUNNAT Tarkastuksessa ei tehty poikkeavia hajuhavaintoja. Ilmanvaihtoventtiilien virtaussuunnat tarkastettiin merkkisavulla ja niiden havaittiin olevan oikean suuntaiset. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Heikko ilmanvaihto lisää mm. märkätilojen pintojen kosteusrasitusta. Ilmanvaihtoa voidaan tehostaa asentamalla erillisiä korvausilmaventtiilejä hallitun korvausilman järjestämiseksi (esim. oleskelutilojen seinärakenteisiin tai ikkunarakenteisiin). Toimivalla ilmanvaihdolla voidaan parantaa sisäilman puhtautta ja laatua sekä vähentää sisäilman kosteutta ja rakenteille aiheutuvaa kosteusrasitusta. HAVAINNOT Korvausilma tulee rakennukseen avattavien tuuletusikkunoiden kautta. Väliovien yhteydessä olevat siirtoilmaraot ovat paikoin pienet. (kynnykset). Ilmanvaihtoa voi tehostaa tekemällä korvausilmaventtiileitä ulkoseinille. Siirtoilmarakojen puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ovien ollessa suljettuina. Suositellaan siirtoilmarakojen tekemistä esim. korvaamalla kynnykset matalalla listalla. 21. Ilmanvaihto TOIMENPIDESUOSITUS

47 RS3 Kuntotarkastus Vesi- ja viemärilaitteisto VESIMITTARI LÄMMINVESIVARAAJA --- Lämminvesivaraaja sijaitsee kellarissa. Lämminvesivaraajan ylivuotovesi on ohjattu lattialle. VESIJOHDOT(näkyvillä osin) Kuparia. Asennettu osin pinnoille, osin lattiarakenteiden sisään. VIEMÄRIT(näkyvillä osin) VEDENVIRTAAMAT Muovia Sekoittajien virtaamissa ei havaittu puutteita tai oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖTILA 60,4 C HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Omistajan kertoman mukaan pesukoneen poistoputki vuotaa kellarissa. Rakennuspiirustusten mukaan jätevedet on johdettu kolmen saostuskaivon kautta takasivulla olevaan imeytyskenttään. Vuoden 2004 alussa on tullut voimaan asetus kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelystä. Vanhoilla kiinteistöillä on mahdollisuus 10 vuoden siirtymäaikaan uuden asetuksen mukaisen järjestelmän käyttöönotossa. Lisätietoja kiinteistökohtaisista vaatimuksista saa mm. kunnan ympäristöviranomaisilta. Vanhoilla kiinteistöillä on ollut vuoden 2005 loppuun asti aikaa tehdä selvitys kiinteistönsä jätevedenkäsittelyjärjestelmästä. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja esitettävä viranomaisille pyydettäessä. Vuokralaisen kertoman mukaan kunta edellyttää liittymistä kunnalliseen vesija viemärijärjestelmään. Saunarakennuksen takasivulla on kaksi saostuskaivoa. Tarkastuksen yhteydessä ei selvinnyt onko saostuskaivot käytössä ja ovatko ne yhteydessä asuinrakennuksen jätevesijärjestelmään. Piirustusten mukaan käyttövesi tulee naapuritalon vasemmassa päädyssä sijaitsevasta rengaskaivosta. Veden laatua on tutkittu viimeksi vuonna Suositellaan lämminvesivaraajan ylivuotoputken johtamista suoraan lattiakaivoon. Suositellaan pesukoneen poistoputken vesivuodon korjaamista. Suositellaan selvitettävän onko selvitys kiinteistön jätevesijärjestelmästä tehty ja tarkastaa täyttääkö nykyinen järjestelmä uuden asetuksen vaatimukset. Samoin suositellaan selvitettävän saunarakennuksen jätevesien käsittelytapa. Suositellaan käyttöveden laadun selvittämistä.

48 RS3 Kuntotarkastus Lämminvesivaraaja

49 RS3 Kuntotarkastus Sähköt HAVAINNOT TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmässä näkyvillä olevin osin ei havaittu puutteita tai vaurioita Asuinrakennuksen sulaketaulu 42. Saunarakennuksen sulaketaulu RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY Vantaalla Tiina Janhunen ympäristöinsinööri AMK puh Liitteet: - Tietoa rakenteisiin liittyvistä vaurioriskeistä - Riskirakennekortti; kellarin koolatut seinät