Päivämäärä 15.3.2019 HUHTINIEMEN UUSI VEDENKÄSITTELY-YKSIKKÖ, MAISEMAVAIKUTUSSELVITYS/SELVITYS MAISEMAVAIKUTUKSISTA Yleistiedot hankkeesta Rakennetaan uusi vedenkäsittely-yksikkö ja imeytysallas Saimaan rantaan, lähelle olemassa olevaa vedenkäsittelylaitosta. Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere P +358 20 755 6800 www.ramboll.fi Viite 1510043976 Rakennus pyritään rakentamaan arkkitehtuuriltaan nykyaikaiseksi mutta ympäröivään rakennuskantaan sopivaksi. Yhteensopivuutta haetaan olemassa olevien rakennusten materiaaleista ja värisävyistä. Pyrkimyksenä on, että uusi rakennus asettuisi visuaalisesti osaksi vesilaitoksen kokonaisuutta, ja näyttäytyisi luonnollisena osana ympäristöään. Pihajärjestelyt ja maaston muokkaukset pyritään tekemään mitoituksiltaan mahdollisimman tiukkoina. Lisäksi rannan puoleinen pihan pinnankorotus tehdään vasten tukimuuria, mikä mahdollistaa rannan puuston paremman säilymisen. Rakentamisen vaikutus ympäristöön Rakentamista varten olemassa olevasta metsiköstä kaadetaan tarvittavalta alueelta puita. Tämä puiden kaato jättää yhtenäiseen puustoon loven, joka on todennäköisesti havaittavissa. Lisäksi rakennus itse voi näkyä ympäristöön. 1/2 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo
Rakennuksen näkyminen ympäristöön Parhaiten uusi rakennus näkyy lähestymissuunnasta, kulkiessa pitkin vesilaitoksen viertä kulkevaa tietä. Jo samansuuntaisesti kulkevalta, mutta hieman ylempänä rinteessä kulkiessa laitoksen ja polun välinen puusto peittää näkymiä tehokkaasti. Lisäksi ulkoilureitin polut kulkevat ylempänä rinteessä, mikä osaltaan vähentää rakennuksen kokemista häiritsevänä. Rakennuksen virkistysalueen puoleisen rinteen puustoa tullaan säilyttämään mahdollisimman laajalti. Ympäristövaikutukset Saimaan suuntaan ovat vähäiset, etupäässä ulkonäöllisiä. Vaikutuksia minimoidaan muuta rakennuskantaa mukailevalla arkkitehtuurilla ja peittävällä suojapuuvyöhykkeellä. Tämä vyöhyke koostuisi rakennuksen pihan ja rannan välisestä olemassa olevasta puusto-kaistaleesta. Tällä alueella pyritään säilyttämään olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon, lisäksi alueelle istutetaan tarvittaessa uusia puita riittävän puuston tiheyden varmistamiseksi. Alueen puusto on sekametsää ja vaikka rannassa onkin jonkin verran matalampaa lehtipuustoa, niin suojapuuvyöhykkeelle pitäisi jäädä riittävästi havupuita peittämään rakennusaluetta näkymästä häiritsevästi Saimaalle jopa talvella. Aija Rimpeläinen Ramboll Finland Oy 2/2
Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitysraportti Päivämäärä 14.10.2014, täydennys 8.7.2015 Viite 1510014734, täydennys 16X271679 HUHTINIEMEN LIIKUNTAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2014 JA TÄYDENNYS 2015
HUHTINIEMEN LIIKUNTAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2014 JA TÄYDENNYS 2015 Päivämäärä 14.10.2014, täydennys 8.7.2015 Laatijat Tarkastaja Täydennys Kaisa Torri Kirsi Lehtinen Soile Turkulainen/Pöyry Finland Oy Kuvaus Luontoselvitysraportti Viite 1510014734 Kannen kuva: Huhtiniemen varttunutta rantametsää, jossa esiintyy myös lahopuuta Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 2 3. LUONNONSUOJELUALUEET JA UHANALAINEN LAJISTO 2 3.1 Luonnonsuojelualueet 2 3.2 Kangasvuokot 2 3.2.1 Aikaisemmat kangasvuokkohavainnot 2 3.2.2 Kangasvuokkokartoitus keväällä 2015 2 3.3 Liito-oravat 3 3.3.1 Aikaisemmat liito-oravahavainnot 3 3.3.2 Liito-oravakartoitus keväällä 2015 3 4. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 4 4.1 Pinnanmuodot 4 4.2 Luontotyypit 4 4.3 Arvokkaat luontotyypit 8 5. ELINYMPÄRISTÖPOTENTIAALI 9 5.1 Viitasammakot 9 5.2 Linnustolliset arvot 9 5.3 Lepakot 9 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 10 7. LÄHTEET 11
1 1. JOHDANTO Lappeenrannan Huhtiniemen alueelle laaditaan asemakaavaa. Kaavan selvitysalue on kooltaan noin 25 hehtaaria ja se sijoittuu Huhtiniemen liikuntakeskuksen ympäristöön. Selvitysalueelle sijoittuu myös Lappeenrannan vesilaitoksen toimintoja sekä runsaasti virkistyskäyttöreittejä. Selvitysalue rajautuu asuinalueisiin, Huhtiniemen leirintäalueeseen ja Pien-Saimaan rantaan. Huhtiniemen liikuntakeskuksen asemakaavassa tullaan osoittamaan virkistysreittien muutoksia, vesilaitoksen toiminta-alue sekä vähäistä uutta rakentamista liikuntakeskuksen toiminnoille. Osana alueen asemakaavoitusta alueelta on laadittu tämä luontoselvitys. Selvitys on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä ja kevään 2015 täydennykset Pöyry Finland Oy:ssä Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. Kuva 1-1 Selvitysalueen rajaus.
2 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Maastokäynti selvitysalueelle tehtiin 1.9.2014 (FM biologi Kaisa Torri). Selvitysalueen kasvillisuus ja luontotyypit kartoitettiin ja selvitysalue kuvioitiin luontotyyppien perusteella. Maastokäynnillä erityistä huomioita kiinnitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten luontotyyppien, vesilain 2. luvun 11 :n mukaisten kohteiden, metsälain 10 :n mukaisten kohteiden sekä Etelä-Suomessa uhanalaisiksi arvioitujen luontotyyppien esiintymiseen (Raunio ym. 2008). Maastokäynnillä havainnoitiin myös liito-oraville potentiaalisten elinympäristöjen nykytilaa sekä arvioitin alueen elinympäristöpotentiaalia muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille Maastokartoitusten lisäksi selvityksessä lähtötietoina käytettiin alueelta aiemmin tehtyjä luontoselvityksiä (Huhtiniemen asemakaavan luontoselvitys vuodelta 2009 sekä Lappeenrannan keskiosan yleiskaavan luontoselvitys vuodelta 2014) ja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää uhanalaisten lajien havaintorekisteriä (Eliölajit-tietojärjestelmä). Selvitystä täydennettiin keväällä 2015 kangasvuokko-, liito-orava- ja viitasammakkokartoituksella. Täydennyskartoitukset tehtiin 5. ja 6.5. 2015 (FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy). 3. LUONNONSUOJELUALUEET JA UHANALAINEN LAJISTO 3.1 Luonnonsuojelualueet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. 3.2 Kangasvuokot 3.2.1 Aikaisemmat kangasvuokkohavainnot Selvitysalueella sijaitsee uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi (VU) luokitellun kangasvuokon esiintymiä. Aikaisemmat havainnot kangasvuokoista ovat pintavesilaitoksen eteläpuoliselta mäeltä, jossa oli osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan keväällä 2013 noin sata kukkivaa kangasvuokkoa. Alue on esitetty kartalla kuvassa 3-1. Kuva 3-1 Liito-oraville soveltuvat elinympäristöt, kangasvuokkojen kasvupaikat ja viitasammakoiden lisääntymispaikaksi potentiaalisesti soveltuva alue. 3.2.2 Kangasvuokkokartoitus keväällä 2015 Keväällä 2015 kangasvuokkoja löytyi pintavesilaitoksen ja altaiden välisen mäen lisäksi altaiden eteläpuolelta. Kukkivia kasveja oli kahdeksan ja lisäksi löytyi muutamia lehtiruusukkeita. Kaikki
3 havaitut neljä erillistä kasvupaikkaa sijoittuivat yksittäin polkujen välisiin männikkökaistaleisiin. Kangasvuokkojen kasvupaikka-alue on esitetty kuvassa 3-2. Mahdollista on, että yksittäisiä kasvupaikkoja on rajatun alueen ulkopuolellakin. Todennäköisesti ne sijoittuvat havaittujen kasvupaikkojen läheisyyteen, sillä muualla selvitysalueella kasvupaikat ovat kangasvuokolle liian reheviä. Kangasvuokkojen kasvupaikat tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon ja pyrkiä turvaamaan niiden säilyminen. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulailla (42 ) kielletty. Luonnonsuojelulain (48 ) mukaan kielto ei estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan, mutta tällöin on vältettävä vahingoittamasta rauhoitettuja kasveja. ELYkeskus voi myöntää luvan poiketa kiellosta, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 3.3 Liito-oravat 3.3.1 Aikaisemmat liito-oravahavainnot Asemakaavan ja osayleiskaavan luontoselvityksissä on tehty havaintoja liito-oravasta selvitysalueella ja sen itäpuolisella alueella. Liito-oravahavaintoja on tallennettu myös Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmään. Huhtiniemen leirintäalueen ympäristössä on ollut ainakin yksi tai mahdollisesti kaksi erillistä liito-oravaesiintymää ainakin vuosina 2009 ja 2011. Selvitysalueen aikaisemmat liito-oravahavainnot sijoittuvat selvitysalueen eteläosaan, jossa metsät ovat lehtipuuvaltaisia. Selvitysalueen pohjoisosassa puusto on enimmäkseen mäntyvaltaista, mutta joukossa on myös haapoja. Vuonna 2013 pohjoisosasta löytyi vähän vanhoja papanoita yhden kolohaavan alta. Pohjoisosan rantametsillä voi olla merkitystä myös lajin kulkuyhteytenä Huhtiniemen ja Sammonlahden välillä. Liito-oravalle elinympäristöiksi soveltuvat alueet on esitetty kartalla kuvassa 3-1. 3.3.2 Liito-oravakartoitus keväällä 2015 Keväällä 2015 liito-oravan papanoita löytyi eniten selvitysalueen itäosasta tervaleppiä kasvavalta ranta-alueelta. Lisäksi papanahavaintoja tehtiin eteläpuolelta kerrostalojen välisestä metsäsaarekkeesta ja pohjoisosasta altaiden länsipuoliselta mäeltä. Alueet on rajattu kuvassa 3-2. Tervalepikosta selvitysalueen puolella on vain rantaraitin ja rannan väliin jäävä kulma, josta liitooravan papanoita löytyi kuuden tervalepän alta. Niissä ei havaittu koloja. Tervalepikko jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle laskettelurinteen alastulorinteen alareunaan. Kevyenliikenteen väylän erottamissa kahdessa metsäsaarekkeessa oli myös terveleppien alla papanoita ja ainakin yhdessä puussa kolo ja toisessa liito-oravalle sopiva pönttö. Minkään puun alla papanoita ei ollut erityisen runsaasti. Tervalepikko rajattiin liito-oravaesiintymänä (kuva 3-2, alue a). Yksinään se on esiintymäksi pienialainen ja todennäköisesti sitä täydentävät ympäristön metsäalueet. Tennishallin pohjoispuolella olevasta metsiköstä (kuva 3-2, alue b) löytyi papanoita yhden tuomen alta ja lisäksi kadun ja kevyenliikenteen väylän välistä raidan alta. Lisäksi laskettelurinteen eteläpuolella selvitysalueen ulkopuolella on sekametsäinen rinne, jossa oli kolmen puun alla papanoita (kuva 3-2, alue c). Yhden kuusen alla talvipapanoita oli melko runsaasti. Aikaisemmin yksittäisiä papanahavaintoja on tehty myös tennishallin alapuolisesta kapeasta metsäkaistaleesta (kuva 3-2, alue d), kuntopolun keskelle jäävästä metsiköstä (kuva 3-2, alue e) ja selvitysalueen eteläosan supan alueelta (kuva 3-2, alue f). Keväällä 2015 niissä ei havaittu papanoita. Kerrostalojen välisen metsäsaareke papanahavainnot olivat selvitysalueen ulkopuolella kasvavan vaahteran ja yhden lähellä selvitysalueen reunaa kasvavan haavan alta. Myös tällä alueella papanoita oli vain niukasti, mutta kolohaapoja ainakin neljä (kuva 3-2, alue g). Alueelta on aikaisempia papanahavaintoja. Huhtiniemen pohjoisosassa haapoja kasvaa sekä mäen päällä että pohjoiseen viettävässä rantarinteessä. Mäen päällä papanoita oli niukasti kolmen kolohaavan alla (kuva 3-2, alue h). Rantarinteessä papanoita ei havaittu. Kevään 2015 ja aikaisempien havaintojen perusteella tervalepikon alue rajattiin liitooravaesiintymänä ja muut havaintopaikat liito-oravalle soveltuvina metsäalueina. Kaikilla alueilla on liito-oravalle pesäpuiksi sopivia kolopuita, joten liito-oravatilanne voi vaihdella alueella vuosittain. Liito-oravaesiintymänä rajatulla alueella puusto tulee säilyttää ja huolehtia myös puustoisten kulkuyhteyksien säilymisestä. Jälkimmäisten osalta on suositeltavaa tarkistaa liito-oravien esiintyminen, jos niiden maankäyttöön suunnitellaan muutoksia tai puustoa aiotaan poistaa. Yhdessä alueet muodostavat yhtenäisen metsäisen alueen, jolla on todennäköisesti merkitystä liitooravien kulkuyhteyksille Sammonlahden rantametsien ja Huhtiniemen välillä sekä muitakin luontoarvoja (luku 4.3). Liito-orava on uhanalainen, vaarantuneeksi (VU) arvioitu laji ja luontodirek-
4 tiivin liitteen IV(a) laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain (49 ) perusteella kielletty. Kuva 3-2 Kangasvuokko- ja liito-oravahavainnot keväällä 2015. Kuva: Pöyry Finland Oy. 4. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 4.1 Pinnanmuodot Selvitysalue sijoittuu I Salpausselän pohjoisreunalle. Alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, selvitysalueen rinteet viettävät pohjoiseen ja alueella sijoittuu kaksi suppaa (kartan 4-1 kuvioilla 1 ja 7). Selvitysalueella on Saimaan aikaisempien vesistövaiheiden muovaamia rantatörmiä ja kivikoita. 4.2 Luontotyypit Kuviot 1, 2, 3 ja 4 Lehtoalueita esiintyy selvitysalueella runsaasti. Vallitsevana tyyppinä ovat tuoreet keskiravinteiset lehdot (käenkaali-oravanmarjatyyppi, OMaT). Puusto on lehtipuuvaltaista (koivu, haapa, harmaaleppä) ja seassa kasvaa myös mäntyä. Paikoin männyt ovat huomattavan vanhoja; kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä. Alikasvoksena ja pensaskerroksen lajistona esiintyvät vaahtera, pihlaja, tuomi, raita ja taikinamarja. Kenttäkerroksen lajistoon lukeutuvat mm. oravanmarja, kielo, mustakonnanmarja, sudenmarja, lillukka, lehtopähkämö, metsäkurjenpolvi ja oravanmarja. Edustavimmat ja lahopuustoltaan rikkaimmat lehtoalueet sijoittuvat kuvioiden 1 ja 2 rinnealueille, kuviota 3 halkovat virkistyspolut ja tieyhteys.
5 Kuviolla 4 esiintyvä lehto on tyypiltään alueen muita alueita kuivempi. Aluskasvillisuuden valtalajina kasvaa kielo, ja pensaskerroksessa esiintyy vaahteran ja tuomen ohella myös lehtokuusamaa. Kokonaisuutena selvitysalueen lehdot ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneitä: puusto on monipuolista, ja myös vanhaa puustoa sekä lahopuuta esiintyy. Tuoreet keskiravinteiset lehdot ovat Etelä-Suomessa vaarantuneeksi (VU) luokiteltu luontotyyppi (Raunio ym. 2008). Metsikkökuviot täyttävät myös metsälain 10 :n määritelmän rehevästä lehtolaikusta. Kuva 4-1 Selvitysalueen kuviokartta. Kuva 4-2 Järeäpuustoisia lehtoalueilta. Vasemmalla kuviota 4, ja oikealla kuviota 3. Kuvio 5 Saimaaseen rajautuvalla rantakuviolla kasvaa huomattavan järeää tervalepikkoa. Tervalepikon aluskasvillisuus on erittäin niukkaa, pensaskerroksessa esiintyy tuomea ja pihlajaa. Kohde on puustoltaan edustava, alueella esiintyy myös lahopuuta. Kuviolla 5 voidaan nähdä rantalehdon
6 sekä tervaleppäkorven ominaispiirteitä. Tervalepikko rajautuu ruovikkoon, jonka ranta-alueella kasvaa myös mm. kurjenmiekkaa, terttualpia, rantakukkaa ja rentukkaa. Aluskasvillisuuden niukkuudesta johtuen kohde ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukainen luontotyyppi (tervaleppäkorpi). Luontotyyppinä tervaleppäluhdat on määritetty vaarantuneiksi (VU) (Raunio ym. 2008). Kohde on tulkittavissa myös metsälain 10 :n mukaiseksi reheväksi lehtolaikuksi. Kuva 4-3 Huomattavan järeäpuustoinen tervalepikko Kuvio 6 Kaupungin pohjavesialtaiden läheisyydessä kuviolla 6 kasvaa kuivahkon kankaan (VT) varttunutta männikköä. Aluskasvillisuudessa esiintyy mm. puolukkaa, variksenmarjaa, kultapiiskua ja kieloa, paikoin myös kanervaa. Kuviolla 6 kasvaa runsaasti myös kangasvuokkoa, joka on uhanalaisuudeltaan vaarantunut laji. Kangasvuokkoesiintymiä sijoittuu ulkoilupolkujen välittömään läheisyyteen, ja esiintymiä on rajattu kivireunuksin. Kuva 4-4 Kuvio 6 on kuivahkoa kangasta, jolla kasvaa vaarantunutta kangasvuokkoa. Kuviot 7, 8, 9, 10 ja 11 Kuviot ovat lehtomaista kangasta (OMT), jolla valtapuuna kasvaa mänty. Sekapuuna kasvaa lähinnä koivua, lehtisekapuuston osuus on kuitenkin verraten vähäinen. Puusto on varttunutta talousmetsää. Alikasvoksessa esiintyy mm. pihlajaa, koivua ja katajaa. Aluskasvillisuudessa runsaina esiintyvät mustikka, puolukka, kielo, lillukka, käenkaali, metsätähti ja paikoin myös sananjalka. Vaateliaammasta lajistosta paikoin esiintyy mm. näsiää.
7 Rantaan sijoittuvalla kuviolla 9 puusto on aukkoista, ja alueella esiintyy myös joutomaiden lajistoa. Alueen edustavampaan lajistoon lukeutuu metsänätkelmä. Kuva 4-5 Varttunutta lehtomaisen kankaan männikkö, jossa risteilee ulkoilupolkuja. Kuvio 12 Selvitysalueen pohjoiskärkeen sijoittuu laajahko yhtenäinen metsäalue. Vallitsevana tyyppinä on lehtomainen kangas (OMT), mutta paikoin esiintyy myös lehtolaikkuja. Puusto on enimmäkseen mäntyvaltaista, mutta lehtisekapuustoa esiintyy runsaasti. Haapa ja koivu ovat rantametsissä runsaat, ja myös lahopuuta esiintyy. Puuston järeys, lehtisekapuuston runsaus ja lahopuuston esiintyminen tekee metsäalueesta tavanomaista talousmetsää huomattavasti monimuotoisemman. Luonnontilaiset lehtomaisen kankaat ovat luontotyyppinä silmälläpidettäviä (NT) (Raunio ym. 2008). Kuva 4-6 Järeäpuustoista ja monimuotoista sekametsää kuviolla 12. Rantavyöhyke Eteläisin osa selvitysalueen rantavyöhykkeestä on tervalepikon edustalle lahden pohjukkaan sijoittuvaa rehevää ruovikkoa (ks. kappale 5.1). Pohjoisemmaksi kohti Huhtiniemen kärkeä siirryt-
8 täessä rantatyyppi muuttuu soraiseksi hiekkarannaksi, jota esiintyy kapeana vyöhykkeenä. Vesilaitoksen edustalla rantaa on paikoin muokattu, mutta muilta osin rantavyöhyke on luonnontilainen. Kapea hiekka/soraikkoranta on paikoin kasvipeitteetön, mutta alueella esiintyy myös tyypillistä rantakasvillisuutta, mm. rantaminttu, ukontulikukka, pietaryrtti, ahosuolaheinä, piharatamo, luhtavuohennokka, syyläjuuri ja ranta-alpi. Ranta ei täytä luonnonsuojelulain 29 luontotyypin (hiekkaranta) määritelmää, mutta luonnontilaisilta osiltaan ranta on paikallisesti arvokas. Kuva 4-7 Kapeana vyöhykkeenä esiintyvää hiekka/soraikkorantaa. Selvitysalueen pohjoiskärjessä ranta on kivikkoinen. Myös nykyistä rantaviivaa korkeammalla esiintyy vanhaa rantakivikkoa. Kuva 4-8 Kivikkoista muinaisrantaa selvitysalueen pohjoisosassa. Muut alueet Selvitysalueen keskiosiin sijoittuu liikuntahallirakenteita sekä avoimia urheilukenttiä. Kenttäalueet rajautuvat pohjavesialtaisiin ja imeytyskenttiin, vesilaitoksen rakennuskantaa ja hoidettuja pihapiirejä sijoittuu altaiden pohjoispuolelle Saimaan rantaan rajautuvalle alueelle. Luonnontilaltaan muutettuja alueita on myös selvitysalueen itäisimmässä osassa, jossa sijaitsee leirintäalueen minigolfrata. 4.3 Arvokkaat luontotyypit Selvitysalueen metsät ovat monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisina säilyneitä ja monimuotoisia. Luontotyyppeinä edustavimmat ovat lehtoalueet (kuviot 1-4), tervalepikko (kuvio 5), kangasvuokkojen kasvupaikka (kuvio 6) sekä sekapuustoinen rantametsä (kuvio 12). Myös selvitysalueen rantavyöhyke on enimmäkseen luonnontilaista hiekka/soraikkorantaa, joka on paikoin myös kasvillisuudeltaan edustava.
9 5. ELINYMPÄRISTÖPOTENTIAALI 5.1 Viitasammakot Selvitysalueen koillisosaan sijoittuu rehevä lahdenpohjukka, joka elinympäristönä voi olla viitasammakon kutupaikaksi soveltuva (luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka). Ruovikkoisen lahden sijainti on esitetty kartalla kuvassa 3-1. Viitasammakkoa ei kuultu 22.4., 5.5. ja 6.5.2015 tehdyillä tarkistuskäynneillä. Jälkimmäisen käynnin aikaan viitasammakoiden kutu oli käynnissä Lappeenrannan pienillä järvillä. Saimaan rannat Huhtiniemessä saattavat olla viitasammakon kutupaikoiksi liian suojattomia ja tuulisia. Kuva 5-1 Viitasammakoiden lisääntymispaikaksi soveltuva ruovikkoinen lahti. 5.2 Linnustolliset arvot Selvitysalueelta ei ole laadittu linnustoselvitystä. Selvitysalueella on aiemmin Pöyryn (2009) selvityksen yhteydessä havaittu mm. pikkutikkaa, joka on uhanalaisuudeltaan vaarantunut (VU) laji. Selvitysalueen rehevät metsät tarjoavat elinympäristöjä myös vaateliaalle lintulajistolle. Alueen metsien edustavuudesta ja monimuotoisuudesta johtuen linnustoselvityksen laatiminen on suositeltavaa, mikäli kaavassa osoitetaan metsäalueisiin kohdistuvia muutoksia. Kuva 5-2 Punarinta selvitysalueella. 5.3 Lepakot Alueelta ei ole laadittu lepakkoselvitystä. Kolopuustoinen varttunut metsä ja ranta-alueet tarjoavat myös lepakoille potentiaalisesti soveltuvia levähdyspaikkoja ja saalistusalueita. Myös lepakkoselvityksen laatiminen on suositeltavaa, mikäli kaavassa osoitetaan rantametsiin kohdistuvia merkittäviä maankäytön muutoksia.
10 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueen metsät ovat virkistyskäytössä, ja ne ovat säilyneet poikkeuksellisen monimuotoisina. Alueelta on aikaisempia havaintoja liito-oravista, ja lajille soveltuvaa elinympäristöä esiintyy edelleen laajalti. Kuvaan 3-1 on rajattu selvitysalueen edustavimmat metsäalueet, jotka on suositeltavaa säilyttää nykytilassaan. Selvitysalueella esiintyy myös vaarantunutta kangasvuokkoa, ja alueelle sijoittuu viitasammakon lisääntymispaikaksi soveltuvaa elinympäristöä. Alueen metsien edustavuudesta johtuen lisäselvitykset mm. linnustoon liittyen ovat suositeltavia, mikäli kaavassa osoitetaan alueen metsiin kohdistuvia maankäytön muutoksia. Selvitystä täydennettiin keväällä 2015 kangasvuokko-, liito-orava- ja viitasammakkokartoituksella. Kangasvuokkojen kasvupaikka-alue ja liito-oravaesiintymä ja liito-oravalle soveltuvat metsät on rajattu kuvaan 3-2. Viitasammakkoa ei havaittu. RAMBOLL FINLAND OY Kaisa Torri FM biologi Kirsi Lehtinen FM maantiede
11 7. LÄHTEET Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Pöyry Finland Oy 2009. Huhtiniemen asemakaava, ympäristöselvitys. Pöyry Finland Oy 2014. Lappeenrannan kaupunki, keskiosan yleiskaavan luontoselvitys. Rassi; P., Hyvärinen, E., Juslen, A. ja Mannerkoski, I.(toim.) Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Raunio A., Schulman, A. Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristö 8/2008. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä. Söderman, Tarja 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, luonto ja luonnonvarat, 196 s.