PARAINEN BRÄNNSKÄR RANTA-ASEMAKAAVA



Samankaltaiset tiedostot
PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

PARAISTEN KAUPUNKI HOUTSKARI TRÄSK, BRÄNDHOLM RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Brännskärin ranta-asemakaava osalle tilasta 1:0 Brännskär Brännskärin kylässä Nauvossa

HANKO, VESTERVIK RANTA-ASEMAKAAVA

INKOO, ÄNGÖ RANTA-ASEMAKAAVA

INIÖN YLEISKAAVAN MUUTOS PERKALA, HEMGÅRDEN KAAVASELOSTUS

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

LOVIISA, LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

ETELÄSAARISTON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HEISALA, NEDERGÅRD KAAVASELOSTUS

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

SILLSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki ja Rantamäki

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

KORPPOON ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS BJÖRKÖ-ÅNSÖREN

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, ja Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

Kehvonsalon kartanon ranta-asemakaavan kumoaminen. Selostus kv hyväksynyt

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Alue sijoittuu Kirjaisten saaren pohjoisrantaan Pikku-Nauvon eteläpuolella.

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

PADASJOKI KEULAINMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Keulainniemi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

ELORANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

VIHTI MOKSKOSKI RANTA-ASEMAKAAVA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio ( ) Nosto Consulting Oy

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

RUISSAARI-VARTSAARI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI NAARAJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA JURVA

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA / /2017 Tela Luonnosvaihe nähtävillä

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E Turku,

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: Turku, , tark.

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: Kaavaehdotus: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

LOVIISA, TJUVÖ-ÖSTERSKOG RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

Kailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II: KORTTELIT 214 JA 215

Transkriptio:

PARAINEN BRÄNNSKÄR RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2014

KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu... Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa... 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Kaava-alue käsittää Nauvon Brännskärin kiinteistön Brännskär RN:o 1:0, kiinteistötunnus 445-536-1-0. Kiinteistöön sisältyy kaksi määräalaa (Brännskär saaren länsiosa, M602 ja Hamngrundet, M601), joita ei vielä ole lohottu ja jotka eivät sisälly kaavaan. Kaava-alue sijaitsee Kirjaisten saaren ja Pikku-Nauvon eteläpuolella. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti Kirjaisten eteläpuolella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Brännskärin ranta-asemakaava Kaavan tarkoitus Brännskärin saaristolaistila on hankittu nykyomistukseen tarkoituksena luoda edellytykset säilyttää tila vakituisesti asuttuna ylläpitäen aktiivisia saaristolaiselinkeinoja sekä perinteisessä muodossa että uusia elinkeinomuotoja kehittämällä ja sillä tavalla edistää elävää saaristoa.

Asumisen ja elinkeinojen harjoittamisen edellyttämää rakentamista ei ole mahdollista toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan puitteissa. Perinteinen rakennusoikeus on muunneltava tavalla, joka mahdollistaa matkailutarkoituksiin liittyvän rakentamisen. Tämä vaatii yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa tilan toimintaedellytykset tarkoituksenmukaisella tavalla otetaan huomioon. Omistajat ovat 22.6.2011 vuokranneet kaavoituksen kohteena olevan alueen yrittäjälle, joka on sitoutunut asumaan kiinteistöllä ja harjoittamaan elinkeinotoimintaa edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin... Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä... 2.2 Ranta-asemakaava Kaavaan osoitetaan asumisen ja elinkeinotoimintojen korttelialue, jossa ympäristö säilytetään (AP-1/s) sekä matkailutoimintojen korttelialue (RM). Kyläsatamaan osoitetaan palvelu- ja yhdyssatama (LV/s) ja saaren koillispuolelle pienvenesatama (LV-1). Muilta osin alue merkitään samoilu- ja retkeilyalueeksi (VR-1). Kaava-alueen rantoja ympäröivä vesialue on mukana kaavassa (merkinnällä W). AP-1/s alueen rakennusoikeus on 1600 kerrosala-m2 ja LV-alueen rakennusoikeus 400 k-m2, mistä noin puolet on käytetty tilan nykyisessä rakennuskannassa. RM alueen rakennusoikeus on 800 k-m2. AP-1/s alueelle saadaan sijoittaa 3 asuinrakennusta sekä erinäisiä elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia. RM alueella matkailua palvelevien rakennusten enimmäiskoko on 100 m2. VR-1 alueelle saadaan rakentaa pieni sauna alueen luoteisosaan. 2.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen tapahtuu elinkeinotoiminnan kehittämisen sanelemassa aikataulussa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Brännskär on ollut asuttuna pitkään, todennäköisesti satoja vuosia.saari on antanut elannon yhdelle perheelle eri sukupolvineen perinteisenä kalastustilana. Kansikuva on näkymä kyläsatamasta. Eri-ikäisiä rakennuksia on seuraavasti: ASUINRAKENNUS 1950-LUVULTA SAUNARAKENNUS PUUSEPÄNVERSTAS VERKKOVAJA SAVUSTAMO VANHA ASUINRAKENNUS 1800-LUVULTA NAVETTA RANTAVAJA KANALA VENEVAJA Yhteensä 132,5 m2 29 m2 68 m2 80 m2 95 m2 89,5 m2 95 m2 24 m2 21 m2 88 m2 722 m2 Rakennuskannan lisäksi alueella on erinäinen määrä laitureita ja laiturirakenteita: Kalastuslaituri, yhdyslaituri ja venevajalaituri. Kesäkauteen 2012 on asennettu kokonaan uusi matkailu- ja vapaa-ajan veneille tarkoitettu vierailulaituri.

Kuva 2. Olemassa oleva asutus. Kuva 3. Puusepänverstas, rantavaja ja asuinrakennus kesäasussaan. Kuva 4. Venevaja.

Kuva 5. Uusi vieraslaituri asennettiin kesäksi 2012. Kuva 6. Verkkovaja. Kuva 7. Vanha asuinrakennus.

3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Turunmaan maakuntakaava on hyväksyttty maakuntavaltuustossa 13.12.2010. Maakuntakaavassa ei ole muita Brännskäriä koskevia merkintöjä kun kyläsataman kohdalla yhdysvenesatama. 3.22 Yleiskaava Alueella on voimassa Eteläisen Nauvon osayleiskaava. Yleiskaavassa ranta-asemakaava-alue on merkitty kyläkeskusalueeksi (AT), yhdysliikennealueeksi ja/tai kyläsatamaksi (LV) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Yleiskaavan muuttaminen on vireillä. Yleiskaavassa Brännskär tullaan muuttamaan rantaasemakaavan mukaisesti. Yksi rakennusoikeus tullaan poistamaan RA-8 alueelta siten, että alue osoitetaan pienemmällä rakennusoikeudella. Tämä rakennusoikeus sisältyy ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeuteen. Kuva 8. Ote voimassa olevasta Eteläisen Nauvon osayleiskaavasta. 3.23 Pohjakartta Kaava-alueelle on laadittu uusi pohjakartta. Kartan on hyväksynyt Paraisten kaupungingeodeetti. 3.3 Luonnonolot Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2011. Siinä luonnonolot on selostettu seikkaperäisesti. Inventointiraportti sisältää valokuvia, jotka antavat hyvän kokonaiskuvan luonnonloista. Inventoinnin mukaan alueella ei ole sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät erityisiä suojeluvarauksia tai -määräyksiä. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Kaava-alueen omistavat Åbolands skärgårdsstiftelse ja Svenska småbruk och egna hem Ab. Ranta-asemakaava on tullut vireille kaupungin kaavoituskatsauksessa 2011. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu...

Työkokous kaavaluonnoksesta pidettiin ELY-keskuksen kanssa 28.11.2011. Viranomaisneuvottelu pidettiin 2.5.2012. Naapurit kiinteistöillä Byskärin saarella ja Hamngrundetilla on kuultu valmisteluvaiheessa. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä... 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Omistajat ovat syksyllä 2010 ostaneen kiinteistön tarkoituksena pitää se ympäri vuoden asuttuna. Tila vuokrataan yrittäjäperheelle, joka harjoittaa saaristo- ja matkailuelinkeinoja tilan kehittämismahdollisuuksien pohjalta taloudellisesti ja pitkäaikaisesti kestävällä tavalla. Elinkeinotoiminnan edellyttämä rakentaminen ei voida toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan puitteissa. Olemassa oleva rakennusoikeus tulee muuntaa siten, että matkailua palveleva rakentaminen tulee mahdolliseksi. Tämä edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua, jossa tilan toimintamahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla otetaan huomioon. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Kaava-alueen pinta-ala on 15,4 hehtaaria ja rantaviivan pituus 1,4 km. Kaavan rakenne on sellainen, että olemassa olevaa asutusta, vanha kalastajatila, tullaan kehittämään asumista, elinkeinotoimintaa, perinteisiä ja uusia saaristolaiselinkeinoja varten. Keskeinen osa elinkeinoja on venematkailu. Saaren koillisosaan osoitetaan alue yksinomaan matkailutoimintoja lyhytaikaista ja määräaikaista asumista - varten. Pohjoisrannalle osoitetaan myös pitopaikka vapaa-ajan veneitä varten. Muilta osin kaava-alue on monipuolista samoilu- ja retkeilyaluetta. Voimassa olevassa osayleiskaavassa kyläkeskusten rakennusoikeutta ei ole tarkemmin mitoitettu. Tarkoituksena on että kyläkeskuksia yleisesti tulee voida kehittää kulloisenkin kylän erityistarpeiden ja edellytysten mukaisesti. Brännskärin osayleiskaavan mukainen kyläkeskus (AT) on ranta-asemakaavaan muunneltu ja tarkennettu yhdeksi AP alueeksi ja yhdeksi RM alueeksi. Yleiskaavan rakennusoikeus tulee näin määritellyksi. Kokonaisrakennusoikeuteen sitältyy yksi Brännskärin länsialueelle olevan RA-8 alueen rakennusoikeuksista. RA-8 alueen rakennusoikeus vähennetään 7:ksi meneillään olevassa yleiskaavamuutoksessa. 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Inventoinnin mukaan alueella ei ole sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät erityisiä suojeluvarauksia tai -määräyksiä. 6.3 Aluevaraukset Kaavassa on osoitettu yksi asumisen ja elinkeinotoimintojen kortteliaalue (AP-1/s). Alueelle saadaan rakentaa 3 asuinrakennusta sekä yritystoiminnan tuotantorakennuksia ja matkailutoiminnan palvelu- ja talousrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on 1600 kerrosala-m2. Olemassa olevat rakennukset osoitetaan sitovalla rakennusalalla ja uusille rakennuksille osoitetaan ohjeellinen paikka. AP alueen ja vesialueen yhteyteen osoitetaan palvelu- ja yhdyssatama (LV/s). Alueelle saadaan rakentaa ranta-asemakaava-alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueella on yhtäläinen luonne AP alueen kanssa, mutta tällä alueella rakentaminen on välittömässä yhteydessä rantaan. Rakennusoikeus on 400 k-m2. Alue on kokonaisuutena kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas. Tämän takia rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuurihistorialliseen ja maisemalliseen luonteeseen. Tämä koskee eritoten väritystä, materiaaleja, erillisten rakennusten mitoitusta ja muotoja sekä rakennusten ja laitteiden yksityiskohtaista sijoittelua.

Toinen korttelialue on osoitettu matkailutoimintoja varten (RM). Alueelle saadaan rakentaa vapaa-ajan- ja palvelurakennuksia matkailutoimintoja varten. Asuinrakennuksen enimmäiskoko on 100 kerrosala-m2. Varaus on tarkoitettu erityyppisiä vuokra- ja yöpymismökkejä varten. Mökkien kirjon tulee olla laaja pienistä yöpymismajoista, esimerkiksi 10 m2 vähäisellä eristyksellä, ympärivuotisiin vuokramökkeihin. Kaavaehdotuksessa on esimerkki miten suuruusluokaltaan 30 m2:n mökit voitaisiin ryhmittää. Koska markkinoita 10-20 vuoden tähtäyksellä on vaikea ennakoida, rakennusten määrää ja kokoa koskevien määräysten tulee olla mahdollisimman joustavia. Ehdotus käsittää vain rakennuskohtaisen enimmäisrakennusoikeuden ja rakennusalan. Alueen rakentamisen tulee noudatta yhtenäistä ja rakennustapaa ja hillittyä väritystä. RM alueen itäosassa on rakennusalavaraus venerakennusverstasta varten (t). Niissä kohdin missä RM alueet rajoittuvat rantaan och osoitettu saunavaraus, kaksi rakennusoikeudella 40 k-m2 ja yksi rakennusoikeudella 20 k-m2. Niiden tulee palvella RM aluetta, mutta ne voivat myös täydentää muiden asiakastahojen kysyntää tarpeen mukaan. Kuva 9. RM alueen näkymä itään kaipaa avoimempaa ja siistempää maisemaa. Kuva 10. Edellisen kuvan paikka mereltä käsin.

Kuva 11. RM alue on kasvanut umpeen ja on tiheä. Nykyiset rakennukset säilytetään, peruskorjataan ja otetaan aktiiviseen käyttöön kaavamääräysten mukaisesti. Sitova rakennusala tarkoittaa, että rakennus eräin täydennyksin tarpeen mukaan säilyy. Rakennuksen ohjeellinen sijoittelu osoittaa kaavakartalla vaihtoehto uuden rakennuksen sijainnille. Suunnitelmia on sijoittaa uusi asuinrakennus ja palvelurakennus sekä puusepänverstas alueelle. Kaavan tarkoituksena ei ole sitovasti ottaa kantaa rakennuksiin ja laitteisiin (mitkä ja mihin), vaan antaa joustavat puitteet tarpeille, jotka ajan mittaan syntyvät. Rakennusoikeus on mitoitettu tätä joustavuutta silmällä pitäen. RM alueen yhteyteen on itärantaan osoitettu venevalkama. Sen tarkoituksena on varata lisätilaa tilanteessa jossa eteläpuolinen satama sesonkiaikana on täynnä. Vaihtoehtoisesti se voi myös palvella RM alueen asiakkaita. Itäranta on pohjois- ja itätuulille alttiimpi kuin eteläpuolen satama. Metsäalueet on osoitettu samoilu- ja retkeilyalueeksi (VR-1). Alueelle voidaan rakentaa pienmuotoisia alueen käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. Alue palvelee vierasveneiden ja mökkivieraiden tarpeita liikkua luonnossa, mutta on tarkoitettu myös sellaisia toimintoja varten, jotka eivät edellytä rakentamista: leiritoimintaa, kiipeilyä, erimuotoisia luontoelämyksiä. Grillipaikkoja ja vastaavia tulee voida rakentaa. Luotoisosassa on saunavaraus, jossa erämaaluontoinen saunominen on mahdollista (ilman sähköä ja juoksevaa vettä). Kuva 12. Kyläsaaren pohjoispuolella oleva luoto on merkitty VR-1.

Brännskärissä on aikoinaan harjoitettu luontaistaloutta. Kaikkinainen likenevä maa oli viljelysja eläintalouskäytössä. Kaavaan on kaksi entistä peltoalaa osoitettu puutarhaviljelyyn. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Yleistä Uusi omistaja ja uuden vuokralaisen asettuminen Brännskäriin edistää elävää saaristoa. Edellytykset saada elantonsa ja asua saaristossa ovat jatkuvan muutoksen kohteena. Kun voimassa oleva osayleiskaava laadittiin 1990-luvulla, kiinnitettiin huomiota kylien pääsaarten suunnitelmallisten olojen aikaansaamiseksi siten, että kaikkinaisille elinkeinotoiminnoille luotaisiin myönteiset kehittämismahdollisuudet yhteiskunnan myötävaikutuksella. Yleiskaavan tavoitteiden ja konkreettisten määräysten ajantasaistaminen tällä rantaasemakaavalla luo edellytykset lähiajan kehitykselle Brännskärissä ja myötävaikuttaa pitkällä tähtäyksellä saariston elävänä pitämiseen. Ranta-asemakaavan sosiaaliset, taloudelliset ja rakenteelliset vaikutukset ovat tässä mielessä erittäin myönteiset. Alue on inventoitu erillisessä luontoinventoinnissa. Siinä arvioidaan, ettei erityisiä suojelutarpeita ole olemassa. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti Brännskär on tärkeä. Kaava on laadittu siten, että nämä arvot otetaan huomioon. Brännskär on maisemallisesti aikaisemman eläinpidon seurauksena ollut huomattavasti avonaisempi. Uudisrakentaminen ja umpeenkasvaneiden alueiden avaaminen palauttaa ja edistää kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. 7.2 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 7.3 Liikenne ja vesihuolto Etäisyys Kirjaisten Österuddenin kiinteään tieyhteyteen on n. 4 km, ajassa vartti tunti. Julkinen yhteysliikenne toimii. Jätevesiä ei saa johtaa mereen, vaan ne on käsiteltävä kaupungin ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesikäymälää ei saa asentaa. 7.4 Vaikutus luonnonympäristöön Kuten edellä on todettu kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Kaavan toteuttaminen tulee palauttamaan kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Hanko, 22.10.2014 Sten Öhman dipl.ins.