Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi
Valtakunnallinen nurmen satotason kehitys. Paras neljännes korjaa tuplasadon verrattuna heikoimpaan neljännekseen. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014 Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan
Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Koneketjut rehunäytteiden perusteella koko Suomi 2013 70 60 50 % rehunäytteistä 40 30 20 Kaksoissilppuri Kelasilppuri Noukinvaunu Tarkkuussilppuri Paalain Ajosilppuri 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 2012 2013 ARTTURI rehunäytetulokset, Valio
Mitä muuttamalla tilan tulos paranisi? MÄÄRÄ + LAATU + KUSTANNUKSET = HINTA MITKÄ OVAT KRIITTISET KOHDAT? MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph Pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen
BM-nurmipienryhmissä on 6-10 tilaa/ryhmä Kokoonnutaan 4-5 kertaa vuodessa (useita vuosia/ryhmä) Ryhmänohjaajina toimivat ProAgrian nurmen-, maidon- ja lihantuotannon sekä talouden asiantuntijat Ohjaaja on ryhmän moottorina ja koko ryhmän asiantuntemus ja kokemukset nousevat yhteiseksi hyödyksi Ryhmätoiminnan tukena on tilakohtainen asiantuntijatyö ja ryhmien yhteiset asiantuntijakoulutukset ja opintomatkat
Esimerkkiohjelman ammattiteemoja sovelletaan ja tarkennetaan eri ryhmissä tilojen kriittisten kohtien ja parhaiden käytäntöjen pohjalta BM-pienryhmien tavoitteena on toiminnan, talouden ja jaksamisen parantaminen ryhmässä määriteltyjä kriittisiä kohtia parantamalla sekä yhdessä tekemisen kautta lisääntyvä motivaatio ja kehittämishalu
Miten BM-nurmipienryhmissä on analysoitu ja parannettu tilakohtaisia tuloksia? Valtakunnallisesti nurmipienryhmiä on tällä hetkellä n. 30 kpl Esimerkkiryhmien kustannustiedot 2013 on koottu viidestä BMnurmipienryhmästä Länsi-Suomessa Länsi-Suomessa toimii yhteensä seitsemän BM-nurmipienryhmää, joissa on mukana yhteensä 65 karjatilaa Mukana pienryhmissä on sekä maitotiloja, sonnitiloja että emolehmätiloja Nurmiryhmätoiminnan ideoijina ja vetäjinä ovat esimerkkiryhmissä nurmen huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg sekä maitotila-asiantuntija Paula Kohijoki, ProAgria Länsi-Suomi
1. TIHEYTTÄ LISÄÄ JA TARKEMPI SADON MITTAUS Kylvötapa ei jätä isoja rivivälejä Täydennyskylvö ja/tai lyhyt (2-3v) viljelykierto lisäävät määrää ja laatua
Nurmiryhmäläisillä oli myös vuonna 2013 hyvät säilörehusadot, vaikkakin kuiva kesä alensi satotasoa erityisesti Varsinais-Suomessa n. 30 % normaalista 12000 Kuiva-ainesato neljänneksittäin 10000 8000 Kuiva-aine kg 6000 4000 2000 0 1 2 3 4 5 sadon määrä kgka/ha 4761 6911 7783 10119 7399 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
2. SEOKSEN TARKENTAMINEN JA SADONTUOTTOKYKY Monipuolinen seos mahdollistaa tiheän kasvustorakenteen ja tasapainoisen laadun Monipuolinen juuristo mahdollistaa tehokkaan ravinteiden oton
Nurmisiemenen kustannustaso on keskimääräistä korkeampi nurmiryhmäläisillä (viljelykiertorytmi ja täydennyskylvöt ovat huomioituna) Siemenkustannus eur/ha 70,00 60,00 50,00 euroa/ha 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 1 2 3 4 ka Siemenkustannus 26,40 38,78 45,63 67,13 43,41 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
Nurmiryhmien tilat hyödyntävät monipuolisen seoksen viljelyvarmuutta. Seoksen tarkentaminen on yksi oleellisimmista muutoksista nurmiryhmätiloilla. Siemenseoksissa käytetyt kasvit rehumailanen sinimailanen alsikeapila valkoapila puna-apila englanninraiheinä rainata ruokonata nurminata timotei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% käytti kasvia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
Tyypillisiä kylvöseoksia (%) nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla 2012-2013 Seos 1 Seos 2 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Alsike-apila Valkoapila Sinimailanen Valkoapila Engl.raiheinä Timotei Ruokonata + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
3. RAVINTEIDEN TASAPAINO Riittävästi ravinteita edullisesti hallintaan - Laaja juuristo ja huomio biologiseen typensidontaan - Maan kasvukunto, ph - Lannan järkevä käyttö - Ravinteet maassa ja säilörehussa
Lannoitustaso satotasoluokittain. Suurimman sadon korjanneet käyttivät väkilannoitusta hieman vähemmän kuin alhaisemman satotasoluokan tilat. Korkeimman sadon tiloilla oli enemmän apiloita ja mailasia käytössä, joiden satopotentiaali korostui kuivana kesänä. Ostolannoituskustannus eur/ha 250,00 200,00 Kustannus euroa /ha 150,00 100,00 50,00 0,00 1 2 3 4 ka lannoituskustannus eur/ha 205,00 223,20 165,00 182,83 193,48 Satotasoluokka 4760 6911 7783 10119 kg ka/ha Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
4. SÄILÖREHUN LAADUN ANALYSOINTI ja tulosten hyödyntäminen viljelyssä ja ruokinnassa Säilörehujen laatu 2011-2013 Nurmiryhmäläiset ProAgria Länsi- Suomi Vuosi NDF, g/kg ka D-arvo, g/kg ka Raakavalkuainen, g/kg ka Syönti-indeksi Yhteensä näytteitä, kpl/v/tila 2011 538 647 139 102 4,6 2012 524 670 138 105 6,0 2013 517 661 140 103 6,7 ARTTURI rehunäytetulokset, Valio
Säilörehunäytteiden määrän kehitys koko Suomi 3 2,5 Säilörehunäytteitä kpl/tila 2 1,5 1 0,82 0,84 1,06 1,1 1,05 1,31 1,33 1,35 1,41 1,53 1,66 1,85 syksy kevät 0,5 0 0,45 0,42 0,49 0,56 0,6 0,65 0,78 0,76 0,71 0,79 0,97 1,08 ARTTURI rehunäytetulokset, Valio
Säilörehujen D-arvo maakunnittain 1.8.2013-24.1.2014
Säilörehunäytteiden D-arvo keskimäärin, g/kg ka 2003-2013, koko Suomi ARTTURI rehunäytetulokset, Valio
Miten säilöntä on onnistunut valitulla aineella suhteessa tehdyn korjuu- ja säilöntätyön laatuun? Säilöntäaineiden käyttö rehunäytteiden perusteella 1997-2013 koko Suomi ARTTURI rehunäytetulokset, Valio
Säilörehujen laatu vuosina 2010-2013 (2013: 1.8.2013-24.1.2014) 2013 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi 2011 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Kevät 142 550 671 107 Kevät 145 557 668 106 Kesä 141 521 673 104 Kesä 144 533 654 100 Syksy 150 485 691 108 Syksy 152 511 662 99 Ei tietoa 136 528 663 108 Ei tietoa 138 541 653 105 2012 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi 2010 NDF g/kg ka D-arvo g/kg ka Raakavalkuaine n g/kg ka Syöntiindeksi Kevät 137 558 683 108 Kevät 142 540 680 109 Kesä 133 533 668 101 Kesä 147 533 646 99 Syksy 139 519 670 101 Syksy 156 489 673 104 Ei tietoa 131 539 668 107 Ei tietoa 139 527 653 107 ARTTURI rehunäytetulokset, Valio
5. KAIKKIEN REHUNTUOTANNON KUSTANNUSERIEN TARKEMPI TILAKOHTAINEN SEURANTA JA ARVIOINTI Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Muut nurmiryhmässä maksavat tästä eri summan ja käyttävät eri verran työaikaa. Miksi? 250 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET EUR/HA 200 193,5 150 100 112,3 50 0 43,4 4,2 51,7 Tilojen keskiarvo 38,3 82,2 Kylvöt Lannoitus Kasvinsuojelu Säilöntäaine Muovit Urakointi Työkustannus Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
Mitä muut vastaavan korjuualan tilat maksavat urakoinnista ja millaista on tuotettu laatu? Paljonko kannattaa tehdä itse, jos käyttää urakoitsijaa? Työkustannuksen suhde urakointikustannukseen 250,00 200,00 euroa 150,00 100,00 50,00 0,00 1 2 3 4 ka rahtikulut eur/ha 213,80 148,10 11,50 46,50 110,50 työkustannus eur/ha 20,72 67,66 88,46 151,60 82,21 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
ja kuinka kokonaisuus on hallinnassa? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
Parhaita käytäntöjä esimerkkinurmiryhmistä 2013-2014 - Lisää tiheyttä! - Satojen ja tulosten tarkempi mittaus - Joka sään, satovuoden ja korjuukerran superseos - Ravinteiden tasapaino - Laadun analysointi; viljelyn, korjuun ja ruokinnan suunnittelu sen pohjalta - Valinnat perustuvat kokonaiskustannusrakenteeseen ja tavoitteisiin - Motivaation ylläpito lisää työtehoa ja kehittymishalua - Nurmi on karjatilan ykkönen
Yhteenveto Säilörehuun liittyviä tunnuslukuja on runsaasti tarjolla Benchmarking-pienryhmä auttaa yrittäjää hahmottamaan kirkkaammin oman nykytilanteen ja tavoitteet Vertailutiedot ja vertaistuki tehostavat toiminnan kehittymistä ja nopeuttavat muutoksia tilatasolla Tavoitteellinen toiminta sekä ryhmän ja ohjaajan tuki motivoivat ylläpitämään parempaa seurantaa tuloksista Motivaation ja tuloksen kehittyminen Enemmän rehuanalyysejä Keskittymistä olennaiseen Enemmän talousseurantaa
Kiitos!