Kannattavan nurmituotannon perusteet. Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Transkriptio

1 Kannattavan nurmituotannon perusteet Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

2 Sisältö Tyypillinen lähtötilanne Tuotantokustannuksia Biologinen kokonaisuus ja viljely Parhaiden tilojen käytäntöjä ja tavoitetaso rehun määrälle ja laadulle Toimenpidesuosituksia Tiheyden arviointi Ravinnehuolto Siemenseokset Täydennyskylvö Maan rakenne Palvelut

3 Tyypillinen kehittämisen lähtötilanne Viimeisen 5-10 vuoden sisällä laajentaneita tiloja Raivioita ja rehuntuotantosopimuksia Satotaso noin 6000 kg ka/ha ( kg ka/ha) D-arvot g RV g Säilönnällinen laatu vaihtelee Biologinen säilöntä Eniten laatuvaihtelua, kun ei käytetä säilöntäainetta Kaksi korjuukertaa (tai osin kolme korjuuta ei aktiivisesti) Lihatiloilla pyöröpaalaus, maitotiloilla noukinvaunurehu

4 Valtakunnallinen nurmen satotason kehitys. Paras neljännes korjaa tuplasadon verrattuna heikoimpaan neljännekseen. Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

5 Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

6 Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

7 Tonneja rehusadossa tonneja uroissa Korjuu A Korjuu B Ero Yksikkö Sato kg ka/ ha D-arvo g kg/ ka Rehunkulutus, 390 pv:n loppukasvatus 200 sonnia (620 g/pv) Hehtaareita 56,94 49,53-7,41 Ha Urakointityön säästö (2 korjuuta a 200 /ha) 2900 Oma työaika x Lannoitus, muovit, säilöntä 1480

8 Maan kasvukunto SÄÄ Lämpö Valo Sade Tieto Taito Motivaatio Töiden ajoitus V I L J E L I J Ä Fysikaaliset tekijät - maalaji - rakenne - muruisuus - ilmavuus - vesitalous Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet - pieneliöt - eloperäinen aine Kemialliset tekijät - happamuus - ravinteet - ravinteiden varastointikyky - suolapitoisuus V I L J E L Y T E K N I I K K A Kasvinvuorotus Muokkaus Lannoitus lanta komposti viherlannoitus kivijauheet Kasvinsuojelu Maan kivennäisaineksen - mineraalikoostumus - rapautumisherkkyys Rajala J. Maan kasvukunto maitotilalla Suo Turve Lähde: Rajala 2006 HY/Mikkeli, Rajala/TK/LH 2010

9 Parhaiden tilojen lähtötaso Yli 7000 kg ka/ha Nurmen perustamisvaiheessa panostetaan lohkojen kunnostukseen Ojitus Lohkojen yhdistäminen ja pinnanmuotoilu Peltoliittymät ja peltoliikenne ph valtaosin tyydyttävä tai hyvä, P ja erityisesti K pääosin punaisella Napakka nurmikierto, noin 4 vuotta (ohra+ns/sr/sr/sr)

10 Tavoitetaso rehun määrälle ja laadulle Lähtötaso noin > tavoitetaso 8000 kg ka/ha ->uusi tavoitetaso kg ka/ha D-arvo 690 ( g), emolehmätiloilla umpikauden rehu alle 650 g. RV 140 ( g) Syönti-indeksi yli 100

11 Toimenpidesuositukset Esim. 3 korjuuta Lajikevalinnat (Nurmikasvit ja apilatrio) Täydennyskylvö Kalkitus ja ravinteiden riittävyys Nopeavaikutteiset ja hidasvaikutteiset kalkitusaineet, Ca-Mg tasapaino, varastokalium ja liukoinen kalium, N- lannoitus Säilönnällisen laadun varmistaminen Lähde: Luke P-Savo, virallinen lajikekoe

12 Ravinnehuolto ph vihreään luokkaan (välttävä-hyvä). Nopeavaikutteiset mineraalilannoitteet varmistamaan kasvuunlähtöä NPK viljavuusluokan mukaan. Keväällä roudaton maa kuivuu ja lämpenee nopeasti Kesällä mineraalilannoitus heti korjuun jälkeen + lanta. Varastokaliumin merkitys! Karjanlannan orgaanisesta aineesta vapautuvat ravinteet tukevat 3. sadon kasvua + mineraalilannoitus! Hivenet; Mangaani, boori

13 Tyypillisiä kylvöseoksia (%) Länsi-Suomen nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla Seos 1 Seos 2 Timotei Ruokonata Alsike-apila Nurminata Puna-apila Valkoapila Sinimailanen Engl.raiheinä Ruokonata Valkoapila Timotei + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014

14 A Pohdi vieruskaverin kanssa, mikä on nurmen tiheys kuvassa A ja B. B Lähde: P. Kurki, 2014 (Pellot tuottamaan-hanke)

15 Tiheyden merkitys 3. korjuun tekniikassa D-arvo tavoite 665 g:sta 685 g:aan. Miten käy harvahkon nurmen kasadon? Lähde: en_satotason_arviointi_ohje.pdf

16 Kg ka/ha Jälkiversomiskyky tuo lisäsatoa Grindstadin ero muihin erittäin merkitsevä (***) Noin 2 pv. Aikaisemmin tähkälle 8000 Erinomainen jälkikasvukyy (Eteläisen tyypin lajike) Satoero Switchiin -419 kg ka Lähde: Laine ym Virallisten lajikekokeiden tuloksia

17 Sulavuuden laskunopeudessa on eroja Kuva: /864E7619BC1B7253E040A8C0023C67D6 Hyvä sulavuus (D-arvo) D-arvon säilyvyys (Hidas lasku antaa aikaa sadonkorjuuseen urakoitsijoiden käyttö)

18 Nurmen perustaminen Monivuotisten rikkojen ruiskutus/(pikakesannointi) ennen vanhan nurmen kyntöä Perustamisvuoden suojakasvusto Varjostus pois (rikat keväällä, suojakasvin korjuu ajoissa) Mailasilla suojakasvi pois jo heinäkuussa ellei suojakasvi ole erittäin harva. Nurmisiemenen tasainen kylvö Ristikylvö suorakylvökoneilla tai hajakylvö, jyräys

19 Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään kylvösiemenen määrää ja. Kylvösyvyys väärä Kylvötapa tekee 12 sentin rivivälit Maan rakenne tiivis (kasvuvoima heikko) Maalaji siemenelle väärä ph ei riitä valitulle kasville Niin auttaako lisäsiemenet? Anu Ellä ProAgria Länsi- Suomi 2015

20 Täydennyskylvön kolme sääntöä 1. Maakosketus Kuloheinä pois Ei sammalta tai kylänurmikkaa 2. Maa kosteus Lumen sulamiskosteuteen (apilat) Syyskosteuteen (ei apilat) 3. Kilpaileva varjostus pidetään poissa Leveälehtisten rikkojen poisto Kova N-lannnoitus ->vanhan heinän voimakas kasvu ja lakoutuminen Lähde: ield/news/croptalk/2011/ct-1111a3.htm

21 Täydentämisee käytetty seos 10 kg/ha A. Täydentäminen herneiden alle perustetussa tai harvan rivivälin nurmissa 1. vuonna B. (Apilan lisäys alsike ja valkoapila 1. nurmivuonna, aukkoisissa nurmissa myös puna-apila) C. Täydennys vuosittain jos käytetään seoksessa englanninraiheinää tai rainataa D. Täydentäminen 2. (tai 3.vuonna) E. Täydentäminen nurmen lopettamisvuonna raiheinillä Apilan täydennyskylvö onnistuu keväällä roudan päälle hyvin. Heinät onnistuvat heikoimmin. Sinimailasta ei pääsäntöisesti voida täydennyskylvää.

22 Fysikaalinen ja Biologinen ulottuvuus ja sään ääriilmiöt Hyvärakenteisessa maassa on ¼ vettä ja ¼ ilmaa. Loput kiintoainesta 1 % orgaanista ainetta pidättää 5 mm sadevettä /_files/ /default/luomu_maan_rakenne_ pdf

23 Maan rakenteen ylläpito ja korjaustarpeet

24 tässä ei kasva mikään, yritä sinä - todella tiukka ja kuiva savimaa Maan rakenteen tiiviys ja heikko vesitalous rajoittavat kasvua. Va ja valkoapila kasvavat. Renkaan jäljissä pelkkä valkoapila. Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi 2015

25 Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään voiman puutteeseen typpeä ja onkin esim. Kalium vähissä (huulisolujen toiminta -> yhteyttäminen, valkuaisaineiden muodostuminen) Heikko maan rakenne (ravinteiden ja veden otto ja typensidonta) Mangaanin puutos (valk. aineiden muodostuminen, yhteyttäminen, typen hyväksikäyttö, ligniinin muod.) Niin auttaako lisätyppi?

26 Osaamisen tueksi - ProAgria Nurmipaketit NurmiToiminta (560 +alv) Kasvustohavainnot Yhteydenpito Palautekeskustelu NurmiTuotto (960 +alv) Kasvustohavainnot Yhteydenpito Rehuntuotannon kehityskeskustelu Kasvintuotannon talouslaskelma NurmiKasvu Räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan Suunnitelmien tarkentaminen Viljely-suunnittelu Tuotantokustannus-laskelma Kehityskeskustelu Kasvustokäynti

27 Käytännön kokemus jakoon - Nurmet nousuun BM-pienryhmät P-Savossa 2 Maitotilojen ryhmää meneillään ja tulossa lihatilojen ryhmät ProAgria Länsi- Suomessa 7 ryhmää kokoontumut jo 3 vuotta 1. vuoden aikana 4-5 päivää ryhmän valitsemista teemoista