Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät

Transkriptio

1 Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta Maitoyrittäjät Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi 2015

2 Nurmiblogi RUOHONJUURELLA: Nurmiryhmävideo Tarvasjoelta, jossa puhutaan myös nurmen perustamisesta ja seoksista Suomessa ja Englannissa:

3 EIP Agri Seminar Knowledge Transfer Dublin Maidontuottaja Denis Finigan, Irlanti

4 Esim: Tavoitteena on tuottaa vuodessa kg ka säilörehua eli noin 60 lehmän maitotilalle Keskisato: Tarve: Tuot.kust. * Yht. euroa 4000 kg ka/ha: 113 ha 33 snt/kgka kg ka/ha: 75 ha 25 snt/kg ka kg ka/ha: 56 ha 19,5 snt/kgka kg ka/ha: 45 ha 17 snt/kgka AE & JS, ProAgria Länsi-Suomi 2015

5 Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

6 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

7 Ote blogista , Sara Gregson, UK So what makes a successful grassland farmer? Well do not be afraid to do something different to your neighbour or even your father! Believe in the power of grass to produce amazing meat and milk and a profitable business. Benchmark your performance against yourself and the best operators in the industry. Measure, set targets and monitor grass growth continually. Surround yourself with positive people and finally, listen to good advisers just like Anu and Jarkko! Thank you to everyone I visited on my trip to Finland this year, it was an honour. And keep on growing the new mixtures and taking part in your discussion groups! Sara Gregson, UK

8 - Suomessa toimii tällä hetkellä 20 ProAgrian viljelijänurmiryhmää ympäri Suomen. Näistä 9 on Länsi-Suomessa - Benchmarkingpienryhmätoiminta on kansainvälisesti merkittävä tapa kehittää tilojen prosesseja - Suomalainen nurmiryhmämalli oli esittelyssä Dublinissa joulukuun alussa osana eurooppalaisia menestystarinoita

9

10 Benchmarking-nurmiryhmistä saa lisää pelisilmää ja innostusta kehittämiseen-> taloudellista hyötyä Tulee otettua itsestä enemmän irti Havainnointitaktiikkani on parantunut. Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden ja tulosten mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä. Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta. Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut KOMMENTIT YHDESTÄ ESIMERKKIRYHMÄSTÄ, KYSYTTY

11 Säilörehunurmen keskimääräinen satotaso kg ka/ha Nurmiryhmät Satakunta + Varsinais-Suomi Koko Suomi Nurmiryhmät Koko Suomi Suomi: ProAgria Lohkotietopankki Nurmiryhmät: Anu Ellä päivitetty , kun 2015 satotasolaskenta vielä kesken

12 Tavoite kg ka/ha? V oli kuiva vuosi lännessä, mutta n. 10 tilaa pääsi yli kg ka/ha satotasoon V märkänä vuonna näitä tulee olemaan runsaasti, ennen virallisia laskentoja tiedossa ainakin 20 kymppitonnin kerholaista nurmiryhmäläisissä Kolmen vuoden keskisadon keskiarvo on luotettava ajatus tilan keskisadosta! Nurmiryhmätiloissa nousua keskimäärin yli 3000 kg ka/ha Vuodelle 2016 yleisin satotasotavoite on kg ka/ha (ruokinnan tavoitteiden mukaisella laadulla) Korkein mennessä mitattu keskisato on kg ka/ha

13 TIHEYS: Koko kasvustokuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka

14 Ongelma: Vanha nurmi, riveihin kylvetty, seos lajittunut Tiheys 40 % Satotaso 4000 kg ka/ha

15 4.vuoden nurmi Tiheys % Ongelma: vesitalous, pintarakenne, heikosti talvenkestävä apilalajike Satotaso kg ka/ha

16 Esimerkkejä nuorempien nurmien tiheydestä ja satotasoluokasta Tiheys 20-70% Ongelma: suojaviljan varjostus ja sinimailasen kuolema Satotaso 5000 kg ka/ha

17 Tavoite Vertailun vuoksi tyypillinen nurmikasvusto Tiheys 60% Ongelma: isot rivivälit kylvötavassa Satotaso kg ka/ha (apilatasoitus)

18 Tiheys % (ongelma: yksipuolinen seos) Satotaso kg ka/ha

19 Tiheys 90 % Satotaso kg ka/ha

20 Tiheys 100 % (Suomessa) Satotaso kg ka/ha

21 1. Tilan keskisato kg ka/ha neljä vuotta peräkkäin: Nuoret nurmet, hajakylvö, täydennyskylvö, seos TIHEYS (syyskuu) TIHEYS (huhtikuu) Kasvukunto, ravinteet, vesitalous, ph SEOKSEN TASAPAINO (heinäkuu)

22 2. Tilan keskisato tuplaantunut > 9000 kg ka/ha viidessä vuo ja D-arvon alhaisuuden ongelma poistunut kakkosniitosta - Monipuolinen seos; ANNETAAN PELLON JA SÄIDEN VALITA PARHAAT LAJIT - Hyvä viljelykierto, täydennyskylvö, tiheä kasvusto - Vahva laadun hallinta täydennyskylvöllä - Tasapainoinen ja edullinen ravinnehuolto - Hyvä ph, vesitalous ja parantunut maan rakenne

23 Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 1) Nurmen tiheys ja muhkeus - Paljon nuoria nurmia ja/tai onnistunut täydennys - Kylvötapa hajakylvömäinen/suojaviljassa perustetun nurmen täydennys jo 1. keväänä - Kasvukunto ja ravinnetasapaino 2) Nurmiseoksen valinta - Joka sään, korjuukerran ja satovuoden superseos on usein monipuolinen: monta nurmiheinää ja apilaa. - Tasapainoinen rehumassa: Syväjuurisuus + ravinteiden otto, typensidonta, valkuainen, kuitu, kasvurytmi, sulavuus, talvenkestävyys, maittavuus 3) Mittaamisen ja vertailun lisääminen - Enemmän rehuanalyysejä kivennäisineen, jotka ruokinnan, mutta myös lannoituksen ja seoksen suunnittelussakin perustana - Satotason ja laadun tarkempi mittaus ja vertailu nurmiryhmissä parantavat suunnittelua ja motivoivat lisäämään tehokkuutta Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014

24 Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 4) Hävikin hallinta - Säilöntäaine + kuiva-aine - Rehurintamuksen eteneminen - Hävikkipaikkojen tiedostaminen 5) Kokonaisuuden hallinta - Pelisilmää nurmiryhmistä - Asiat tärkeysjärjestykseen - Vertailutietojen hyödyntäminen - Kustannusrakenne + päätöksenteko Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014

25 Mikä on Maitoyrittäjien porukan nurmitilanne? Satotaso? Syönti-indeksi? Rehuanalyysien määrä/vuosi? Nurmen lannoituskustannus euroa/ha? Säilörehun tuotantokustannus snt/kg ka? Tiheys kasvustomassassa? Tavoitteet lähivuosille rehuntuotannossa? Kehityskohteet kirkkaat rehuntuotannossa?

26 Nurmiryhmätilojen tavoitteet lähivuosille (vastaajina 52/75 lännen nurmiryhmätilasta ) 1. Tilan kannattavuuden parantaminen 2. Nurmen satotason nostaminen 3. Ruokintakustannusten alentaminen 4. Oman tilan johtamisen parantuminen 5. Maidon keskituotoksen/eläinten päiväkasvujen parantaminen 6. Vapaa-ajan suurempi määrä

27 Tärkeää nurmiryhmässä Ohjaajan ammattitaito ammattiasioissa Ohjaajan innostavuus Uusimpien käytännön tietojen saaminen ohjaajalta Ryhmän tunnelma Käytännön kokemusten vaihto/keskustelu omassa Toisten ideoiden kuuleminen ryhmässä Taloudellinen hyöty omalla tilalla ryhmässä ideoiduista Toisten viljelijöiden tapaaminen Vapaamuotoinen ajatustenvaihto Kustannusten seuranta ja vertailu ryhmässä Tutkimustiedon kuuleminen ryhmän luento-osuuksissa Kokoontumispäivät/vierailut ryhmän tiloilla käytännössä Kahvit ja ruokailut keskusteluineen Keskiarvo 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4

28 Itsearvio: Mikä sujuu ja missä on haasteita? Parhaalla tasolla: 1. Oma motivaatio peltotöissä 2. Oma motivaatio koko tilan pyörittämisessä 3. Oma työteho 4. Kokonaisuuden hallinta rehuntuotannossa 5. Töiden sujuvuus yhdessä muiden kanssa Haasteita: 1. Oma jaksaminen 2. Riittävä vapaa-aika ja nukkuminen 3. Rahojen riittäminen 4. Töiden suunnittelu 5. Ajankäytön hallinta kotieläintöissä

29 Kiinnostaa pienryhmissä jatkossa 1) Nurmiviljely 2) Rehuntuotannon kustannukset 3) Ruokinnallinen laatu ja ruokinta 4) Tilakokonaisuuden hallinta 5) Talouden ja riskien hallinta