Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Transkriptio

1 Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p Pirkko Tuominen Luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo, p

2 Ruokinko maata, kasvia vai lehmiä? Luomuviljelyn ravinnetalous perustuu maan ja sen eliöstön hyvään toimintaan Tavanomaisessakin tuotannossa jopa 70% väkilannoitteiden ravinteista kiertää maamikrobiston kautta pelto ei ole lasivillaa Maamikrobien hyvinvoinnista kannattaa siis huolehtia

3 Hyvä rakenne Maan toiminnan edellytyksiä => kaasunvaihto ja kosteus Ravinteikkuus eloperäinen aines saviaines, biotiitti turve- ja hiekkamaille Kationinvaihtokapasiteetti (Lämpötila)

4 Kuinka selvitän kasvien Kolme näkökulmaa ravinnepuutokset? 1. Viljavuusanalyysi maasta Sillä hetkellä kasveille saatavissa olevat ravinteet 2. Näkyvät ravinnepuutosoireet kasvissa Myöhäistä korjata sinä kasvukautena 3. MegaLab-kasviravinneanalyysi Ei ohjearvoja palkokasveille Kokonaisuuden seuranta

5 Miksi palkokasveja viljellään rehuksi? Rehunäkökulma Kotovaraista valkuaisrehua valkuainen usein kallein ostorehu Herne g/kg, härkäpapu g/kg, sinilupiini g/kg Suurempi rehun syönti, kun palkokasveja heinien tai kokoviljan seassa Hyvä lihan- ja maidon tuotantovaikutus Hyvä K/(Ca+Mg)-suhde Tanniinipitoiset kasvit estävät puhaltumista, tehostavat typenkäyttöä ja vähentävät loisia

6 Miksi palkokasveja viljellään rehuksi? Kasvinviljelynäkökulma Typpiomavaraisuus biologisella typensidonnalla

7 Typensidonnan määrään vaikuttaa 1. Palkokasvin kasvu Hyvin kasvava kasvi yhteyttää tehokkaasti, muodostaa sokereita typensidonnan energiaksi sitoo myös tehokkaasti typpeä 2. Kasvun vaihe Typensidontateho suurimmillaan kukinnan alkaessa 3. Toimiva symbioosi Rhizobium -bakteerin ja kasvin välillä Sopiva ja tehokas bakteeri, varmistetaan ymppäyksellä

8 Typensidonnan määrään vaikuttaa 4. Maan happamuus Palkokasvi säätää happamuuden nystyrässä sopivaksi Happamuudella onkin enemmän vaikutusta palkokasvin ja seoskasvien viihtyvyyteen Eri palkokasveilla eri optimi-ph:t 5. Maan rakenne Hyvärakenteisessa maassa kaasut vaihtuvat ja vesi liikkuu 6. Maan kosteus liika kuivuus haittaa sekä itse kasvia että nystyröitä liika kosteus puolestaan estää typen ja hapen kulkeutumista.

9 Typensidonnan määrään vaikuttaa 7. Maan ravinnepitoisuus symbioosi vaatii P, K, Ca, Mo, Fe, B ja Co symbioosi on arka korkeille Al- ja Mnpitoisuuksille korkea ammoniumtypen pitoisuus maassa alentaa typensidontaa 8. Seoskasvustojen viljely (seoksessa myös heiniä ja viljakasveja) maan liukoisen typen pitoisuus alenee ja typensidonta lisääntyy

10 Miksi palkokasveja viljellään rehuksi? Kasvinviljelynäkökulma Typpiomavaraisuus biologisella typensidonnalla Lannoitussäästö Lannoitusvaikutus seuraavalle kasville Parantaa maan rakennetta Hyvä sadontuotto Joustoa korjuuaikaan

11 Korjuuajankohta, 1. niitto % 100 astetta kertyy noin viikossa korjuun aikaan

12 Toinen ja kolmas sadonkorjuu Vararavintojen kerääminen talvehtimista varten Mailasen kukittava kerran kesässä Vuohenherneelle 70 vrk 1. ja 2. niiton väliin Apiloiden viimeinen niitto 3 viikkoa ennen kasvukauden loppua Käytännössä syyskuussa ei pitäisi niittää

13 Mitä palkokasvit vaativat viljelyltä? Optimi-pH eri kasveilla Lupiinit >5 Valko- ja alsikeapila >5,5 Puna-apila 5,7-6,3 Herne >6 Mailaset >6 (>6,5) Vuohenherne 6,5-7,5 Härkäpapu >7

14 Mitä palkokasvit vaativat viljelyltä? Typpeä vain pieni starttityppi keväällä (25 kg/ha) Fosforia palkokasvit rapauttavat maaaineksesta itse (apilat) Kalium on tärkeä ravinne talvehtimisen kannalta, sinimailasella erityisesti Boori usein alhainen ja vaatii siis lannoitusta

15 Mitä palkokasvit vaativat viljelyltä? Maalajisuosituksia Sinimailanen: karkeammat kivennäismaat Herne: hietasavi, hieno hieta Härkäpapu: savimaat Lupiinit: hiekka ja hieta Alsikeapila ja ruisvirna menestyvät myös turvemaalla Herne ja valkoapila kuivuuden arkoja Puna-apila, mailaset ja lupiinit kestävät kuivuutta

16 Palkokasvien haasteet ruokinnassa Puhaltumisriski ja kasviestrogeenit Korkea valkuaispitoisuus, alhaisempi typen hyväksikäyttö (ruokinnassa huomioitava pötsin energia-valkuaissuhde) Kivennäistasapaino (Ca/P) Alhainen NDF-kuitupitoisuus Seoskasvin valinta ja sen kasvuoloista huolehtiminen

17 Seosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen määrä jälkikasvukyky Niittoaikaikkuna: korjuu nopeasti tai pidemmällä aikavälillä Kasvurytmi aikainen vs. myöhäinen Satoisuus Talvenkestävyys Maalaji Rehuarvo käyttötarkoituksen mukaan

18 Seosten koostamisesta nurmissa Kovat talvehtimisolosuhteet, vähemmän niittoja Palkokasvit: Diploidit apilat, vuohenherne Heinät: pohjoisen timotei, nurminata Enemmän niittoja Palkokasvit: diploidit ja tetraploidit apilat esim. seoksena Heinät: eteläinen timotei ja lisäksi ruokonataa Useita niittoja (3-4) ja hyvät talvehtimisolosuhteet Palkokasvit: apiloiden lisäksi mailasia Heinät: edellisten lisäksi englannin raiheinää (koiranheinä?)

19 Korjuuajankohta, 1. niitto % 100 astetta kertyy noin viikossa korjuun aikaan

20 Toinen ja kolmas sadonkorjuu Vararavintojen kerääminen talvehtimista varten Mailasen kukittava kerran kesässä Vuohenherneelle 70 vrk 1. ja 2. niiton väliin Apiloiden viimeinen niitto 3 viikkoa ennen kasvukauden loppua Käytännössä syyskuussa ei pitäisi niittää

21 Timotei Varma talvehtija Lajikevalinnassa huomioon kehitysrytmi: alkukehitysnopeus ja jälkikasvukyky Kuivuudenarka matalan juuriston vuoksi Nurminata Hyvä jälkikasvukyky, hyvä laatu kaikissa niitoissa Ruokonata Runsas juurimassa: kestää kuivuutta, parantaa maan rakennetta. Kestää hyvin niittoja ja odelman kasvu nopea, mutta sulavuus laskee. Koiranheinä Nopea alkukehitys -> seoksiin mailasten kanssa Runsas juurimassa: kestää kuivuutta, parantaa maan rakennetta Englannin raiheinä Heinien valinta seoksiin Satoisa ja maittava, usean korjuun kasvi Lämmin kasvupaikka, hyötyy kosteudesta, vaatii ravinteita (N,P,K) Vaatinee täydennyskylvön 1-2 vuoden välein

22 Kasvien ominaisuuksia 1-vuotisissa säilörehuseoksissa Sadon määrä Sulavuus, maittavuus Korren vahvuus Syysruis Valkuaispitoisuus Taimettumisnopeus Herne Härkä papu Rehu virna Ruisvirna Valkolupiini Ohra Vehnä Kaura Kevätruis +++ +(+) ++ ++? Jälkikasvu

23 Sulavuus eri kasveilla suhteessa tehoisaan lämpösummaan D-arvo, g/kg ka Herne Syysruis Rehuvirna Ohra Härkäpapu Valkolupiini 550 Ruisvirna 500 Kaura, Vehnä Kevätruis Lämpösumma

24 Valkuainen eri kasveilla suhteessa tehoisaan lämpösummaan Valkolupiini

25 Johtopäätökset Ruokitaan maata ensisijaisesti Kasvia ruokitaan maan kautta, paitsi puutostilanteissa lehtilannoksilla Luodaan kasveille hyvät kasvuedellytykset Eläinten ruokinnan optimointi: Kasvilaji ja lajikeseosvalinnat Oikea korjuuaika tuotannon vaiheen ja eläinlajin mukaan Täydennysruokinta