Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
|
|
- Kaarina Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi
2 Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen
3 Entäs isäntäväki?
4 Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
5 Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014
6 Länsi-Suomen nurmiryhmätilojen tilakohtainen satotasovaihtelu 2013 (kuivana kasvukautena, paljon tiiviitä savimaita) Sadon määrä kg ka/ha tila ka Saman tilajoukon keskisato v oli n kg ka/ha ja 2014 n kg ka/ha (2014 tulokset parhaillaan laskennassa, nyt mukana 60 tilaa) Anu Ellä, Jarkko Storberg 2013, ProAgria Länsi-Suomi
7 Esim. tila 8; v nurmen perustaminen 70 ha v. 2011: 8400 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2012: kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2013: kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2014: kg ka/ha (punnitut tulokset) Myös laatu on tavoitteiden mukainen Sadon määrä kgka/ha ka Tila vaihtanut tuotantosuuntaa lihantuotantoon eli aloittanut nurmiviljelyn v > kaikki kasvustot 1-3.vuoden nurmia. Kolme satoa/v. Ajosilppuri. - Nurmen perustaminen harvahkossa suojaviljassa, seoksessa neljä nurmiheinälajia (tt-rn-nn-engl) ja kolme apilalajia, kuivimmilla lohkoilla punaapilan sijaan sini/rehumailasta - Täydennetään kaikki lohkot paitsi mailasnurmet joka kevät rikkaäkeellä; timotei + englanninraiheinä + valkoapila yht.10 kg/ha - Lannoitus seoksesta ja lohkosta riippuen; typpeä ensisijaisesti typensitojakasveista, mutta aina tarvittava maksimilannoitus huomioiden kokonaisuus - Laaja nurmipaketti, mm. kasvustokäynti 1-3 kertaa/kasvukausi ProAgrian nurmiasiantuntijan kanssa - Täsmälleen samalla kaavalla testattu toimintaa toisella saman nurmiryhmän uudella nurmitilalla v alkaen, jolloin 1.satovuoden keskisato oli kg ka/ha v. 2014
8 TIHEYS (syyskuu) TIHEYS (huhtikuu) Kasvukunto, ravinteet, vesitalous, ph SEOKSEN TASAPAINO (heinäkuu)
9 Esim. tila 24; v. 2011: 7500 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2012: 7900 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2013: 8681 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2014: 9206 kg ka/ha (punnitut tulokset) Säilöntäongelmia, ruokinnallinen laatu nyt ok, aiemmin heikko Sadon määrä kgka/ha ka Kahden robotin tila, noukinvaunu, biologinen säilöntä - Nurmen perustaminen satoisassa suojaviljassa/puhtaana nurmena - Seoksessa aiemmin timotei-nurminata. V.2012 alkaen timotei-ruokonatanurminata-puna-apila/osa lohkoista vain timotei-nurminata (apilapitoisuus 0-50%) - Täydennyskylvöä ei ole tehty ennen 2014, nyt aloitettu monilajilohkojen täydennys seosta tasapainottamaan. - Viljelykierto pitkä osalla lohkoista, jopa 6 vuotta. Heikommat lohkot uusitaan joka vuosi. Lohkot joissa kasvukunto paras (ei levitetä lietettä kuin perustettaessa), tuottavat 5-jopa 6 vuotta yli 7000 kg/ha. - Lannoitus perustuu tasaiseen lietemäärään muille paitsi parhaille nurmille. Lisäksi N ja/tai N-K väkilannoitusta maksimityppeen asti. - Laaja nurmipaketti, mm. kasvustokäynti 1-3 kertaa/kasvukausi ProAgrian nurmiasiantuntijan kanssa
10 - Hyvin valitut taktiikat, esim. lajiseos ja lannoitustapa lohkon mukaan - Jälkikasvukykyisimmät timoteit, useita lajikkeita - Tiheys hyvä - Kevätsato ollut suhteessa suuri, nyt jälkisadot kasvaneet seoksen muuttuessa - Ravinteet, ph ja vesitalous kunnossa Syyskuu, viidennen vuoden timotei-nurminata
11 Esim. tila Savosta; v. 2005: 4500 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2011: 7000 kg ka/ha (siilotulokset) v. 2012: 8200 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2013: 8300 kg ka/ha (kuormatulokset) v. 2014: 8800 kg ka/ha (kuormatulokset) Ruokinnallinen ja säilönnällinen laatu huippu - Yhden robotin tila, urakoitsijan ajosilppuri, happosäilöntä, 2-3 korjuuta - Nurmen perustaminen harvassa suojaviljassa - Perustamisseos: timotei-nurminata-ruokonata-engl.raiheinän.nurm-punaapila-valkoapila-alsikeapila, lajiketasolla mietitty seos - Täydennys joka kevät timotei + englanninraiheinä, tarpeen mukaan va+aa. - Viljelykierto 4 nurmivuotta- vilja/suojavilja-nurmi. - Liete ensisijaisesti kesäsadolle, vanhemmille kantaville lohkoille myös keväällä. Ravinnehuolto sisältää myös hivenet, korjattu mm. pahoja mangaaninpuutoksia. Säännöllinen kalkitus. - Laaja nurmipaketti, mm. kasvustokäynti 1-3 kertaa/kasvukausi ja talousseuranta ProAgrian nurmiasiantuntijan kanssa - Kokonaisuus hallussa ja tuotantokustannus alhainen
12 - Monipuolinen seos; ANNETAAN PELLON JA SÄIDEN VALITA PARHAAT LAJIT - Hyvä viljelykierto, täydennyskylvö, tiheä kasvusto - Vahva laadun hallinta täydennyskylvöllä - Tasapainoinen ja edullinen ravinnehuolto - Hyvä ph, vesitalous ja parantunut maan rakenne
13 Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (50 aktiivikarjatilaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) - Lisää tiheyttä (viljelykierto + täyd.kylvö)! - Joka sään, satovuoden ja korjuukerran superseos - Ravinteiden tasapaino - Laadun analysointi; viljelyn, korjuun ja ruokinnan suunnittelu sen pohjalta Anu Ellä ja Jarkko Storberg, Sataideaa hanke ja ProAgria Länsi-Suomi Satojen ja tulosten tarkempi mittaus - Kasvustojen säännöllinen havainnointi - Valinnat perustuvat kokonaiskustannusrakenteeseen ja tavoitteisiin - Tieto lisää tuskaa - ja molempia muokataan nurmiryhmissä - Motivaation ylläpito lisää työtehoa ja kehittymishalua - Nurmi on karjatilan pellon ehdoton ykkönen
14 Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (62 aktiivikarjatilaa, Etelä-Savo 2011) Mitä positiivisia toimintamuutoksia BM-nurmiryhmätoiminta käynnisti omassa maatilayrityksessäsi? yrittäjän itsearvio Yhteensä 226 tilatason käytännön muutosta 1. Nurmiseoksen laji- ja lajikevalinnat (42) (mm. timotein lajikevalinnan tarkentuminen, ruokonatapitoisuuden alentaminen ja apiloiden mukaanotto seokseen) 2. Nurmen perustamistapa (37) (mm. perustamistavan vaihtaminen, kevytmuokkauksesta kyntöön siirtyminen ja täydennyskylvön lisääminen) 3. Säilörehun laadun hallinta (36) (mm. säilönnän tarkentaminen sekä korjuuaikanäytteiden oton, satotason lohkokohtaisen määrittämisen ja kasvustojen havainnoinnin lisääntyminen) Nurmesta tankkiin hanke , ProAgria Etelä-Savo, Anu Ellä
15 1. TIHEYTTÄ LISÄÄ miten? Kylvötapa ei saa jättää aukkoja: - Miten kylvetään (nykyisellä koneella?) enemmän hajalleen? - Onko kylvösyvyys sopiva vai jääkö osa liian syvään/pintaan?
16 Täydennyskylvö lisää sadon määrää ja laatua jos täydennetty siemen saadaan itämään ja kylvetty lisäsiemen tasapainottaa pellon nurmiseosta! (Vaihtoehtoisesti lyhyt nurmikierto 2-3 v)
17 Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka
18 2. RAVINTEIDEN TASAPAINO Ravinteet edullisesti hallintaan - Laaja juuristo - Maan kasvukunto - ph - Typensitojakasvit - Lannan käyttö - Ravinteet maassa ja säilörehussa
19 Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään voiman puutteeseen typpeä ja onkin esim. Kalium vähissä Heikko maan rakenne Mangaanin puutos Niin auttaako lisätyppi?
20 3. SEOKSEN TARKENTAMINEN JA SADONTUOTTOKYKY Monipuolinen seos mahdollistaa tiheän kasvustorakenteen ja tasapainoisen laadun Monipuolinen juuristo mahdollistaa tehokkaan ravinteiden oton
21 Monipuolinen seos miksi? Joka säässä on mukana kasveja, jotka menestyvät hyvin Erimuotoisten kasvien tasainen massa -> tiheys Ruokinnalliset ominaisuudet: D- arvo, valkuainen, maittavuus, syöntiindeksi
22 Jos nurmikierto pitenee, monipuolinen seos lajittuu helpommin -> lähivuosien säissä kestävimmät lajit runsastuvat (aukkojen lisäksi) ja heikoimmat hiipuvat Esim. kylvetty timotei 70%-ruokonata 30% kasvustossa tt 20%-rn50%-rikat ja aukot 30 %
23 Esimerkkikasvustoja Sinimailanen viihtyy mahtavasti. Ilmava maa jossa vesi ei seiso, happi kulkee ja ph on korkeahko - Pelto sijaitsee Tanskassa Sinimailanen on pärjännyt heikommin mutta apilat, timotei ja englanninraiheinä viihtyvät. Kylvöjälki? Suojaviljan laon varjostus? Liian pohjoisessa mailaselle?
24 Täydellinen nurmiseos 1) Seos on kohtuullisen helppo hankkia ja käyttää 2) Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka (monen muotoiset kasvit) 3) Seoksella luodaan mahtava juuristo ja parannetaan maan kasvukuntoa, myös tuleville satovuosille 4) Seoksen avulla ravinteet hyödynnetään edullisesti ja tehokkaasti 5) Seos mahdollistaa sujuvan korjuun (kuiva-aine, säilönnällinen laatu ja D-arvo) 6) Seos mahdollistaa edullisen ja helpon ruokinnan (RV, D-arvo, NDF ym.) = Seoksella mahdollistetaan tasapainoinen laatu ja määrä joka satoerässä ja joka säässä MÄÄRÄ + LAATU + HINTA
25 Esim: Nurmisiemenen kustannustaso on keskimääräistä korkeampi korkean satotason tiloilla (viljelykiertorytmi ja täydennyskylvöt ovat huomioituna) Siemenkustannus eur/ha 70,00 60,00 50,00 euroa/ha 40,00 30,00 20,00 10,00 0, ka Siemenkustannus 26,40 38,78 45,63 67,13 43,41 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
26 Esim. Nurmiryhmien tilat hyödyntävät monipuolisen seoksen viljelyvarmuutta. Seoksen tarkentaminen on yksi oleellisimmista muutoksista nurmiryhmätiloilla. Siemenseoksissa käytetyt kasvit rehumailanen sinimailanen alsikeapila valkoapila puna-apila englanninraiheinä rainata ruokonata nurminata timotei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% käytti kasvia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
27 Tyypillisiä kylvöseoksia (%) nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla Seos 1 Seos 2 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Alsike-apila Valkoapila Sinimailanen Valkoapila Engl.raiheinä Timotei Ruokonata + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013
28 Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään kylvösiemenen määrää ja. Kylvösyvyys väärä Kylvötapa tekee 12 sentin rivivälit Maan rakenne tiivis (kasvuvoima heikko) Maalaji siemenelle väärä ph ei riitä valitulle kasville Niin auttaako lisäsiemenet?
29 KAIKKI SAMAAN SEOKSEEN = EI HUOLTA SÄÄSTÄ TAI MAASTA?
30 4. MITTAAMALLA JA VERTAILEMALLA VOIT PARANTAA Sadon määrä kgka/ha ka
31 Benchmarking-nurmiryhmistä saa lisää pelisilmää ja innostusta kehittämiseen-> taloudellista hyötyä Tulee otettua itsestä enemmän irti Havainnointitaktiikkani on parantunut. Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden ja tulosten mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä. Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta. Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut KOMMENTIT YHDESTÄ ESIMERKKIRYHMÄSTÄ, KYSYTTY
32 Helppoa kuin heinänteko, kun tietää mitä kannattaa muuttaa ja miten MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen
33 KIITOS! Anu Ellä Huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita
Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotLaadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti
Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa
LisätiedotSäilörehunurmet kg ka
Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotNurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät
Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta Maitoyrittäjät 16.12.2015 Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi 2015 Nurmiblogi RUOHONJUURELLA: https://lansisuomi.proagria.fi/blogit/272 Nurmiryhmävideo Tarvasjoelta, jossa
LisätiedotMonipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa
Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotKannattavan nurmituotannon perusteet. Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo
Kannattavan nurmituotannon perusteet Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Sisältö Tyypillinen lähtötilanne Tuotantokustannuksia Biologinen kokonaisuus ja viljely Parhaiden
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotNURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha
NURMIRYHMISTÄ >10 000 kg ka/ha Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 75 nurmitilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Nurmiryhmistä pelisilmää! Nurmipienryhmiä on koko Suomessa tällä hetkellä
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotUusia kasveja nurmiin maailmalta
Uusia kasveja nurmiin maailmalta Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi Miksi kokeilla uutuuksia, kun timotei on Suomessa laadukas, maittava ja varma? Kaksi tai kolme suurta ja laadukasta satoa myös savimailla
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotPeltobiomassan tuotanto
Peltobiomassan tuotanto Peltobiomassan tuotanto Syväjuuriset typensitojat arvokkaita viljelykasveja viljelykierrossa Vähentää viljojen tauteja Eivät vaadi typpilannoitusta ja jättävät runsaasti typpeä
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotKokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen
Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi Yleiskatsaus luomun tilanteeseen HAMK Mustiala 13.9.2018 ProAgria Etelä-Suomi / Kaija Hinkkanen Tavoite 2020: Luomutiloja 20% - tilanne
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Krister Hildén
Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotMAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
LisätiedotLimousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen
Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri 27.01.2017 Tuottava maa karjalle Ulla Maija Leskinen 1 Luento sisältää käytännön toimenpiteitä pellon parantamista, kunnossa pitämistä,runsaasti ja hyvän rehun
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
LisätiedotKerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke
Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään
LisätiedotAntero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko
Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko 2 robotin navetta v. 2012 32 lypsylehmäpaikkaa -> 152 Monialatilasta maitotilaksi Viljelyssä noin 140 ha sopimusaloineen Ruokinnan väkirehut poislukien rypsi/rapsirouhe
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotKarjatilan nurmen korjuuaikastrategiat
Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN HANKE TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA
PELLOT TUOTTAMAAN HANKE 27.1.2010 TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA Rehuntuotantokustannuksen alentaminen Satotaso ja kiinteät kustannukset vaikuttavat eniten nurmirehun tuotantokustannukseen.
LisätiedotValkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
LisätiedotREHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotVAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI
VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI 4.10.2018 Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo ja Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala VAIHTOEHTOJA
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotYmpäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
LisätiedotKaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi
Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotSekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana
Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Lisätiedot