NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Transkriptio

1 NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä ProAgria Etelä-Pohjanmaa

2 NurmiArtturi-hankkeen tausta Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim. hengitys- ja varisemistappiot) Säilönnän ja varastoinnin aikana (puristeneste, hengitys, pilaantuminen) Ruokinnassa (jälkilämpeneminen, lajittelu, tähteet) Hävikki eri tutkimusten mukaan 8 40 % ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

3 NurmiArtturi-hankkeen taustaa Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan säilörehua vuosittain 910 miljoonaa kiloa (tuoresato) Esimerkki: Jos hävikki 8 %, Etelä-Pohjanmaalla korjatusta säilörehusta aiheutuu hävikkiä ~ 73 miljoonaa kiloa! Hyvälläkin satotasolla kg/ha hävikki on 2920 ha eli tuotantokustannus huomioiden 3,5 milj. euroa/vuosi Tilatasolla 50 hehtaaria nurmea 4 hehtaaria hävikkiä (8 %) Nurmentuotantokustannus keskimäärin 1200 /ha jolloin Hävikin hinta 4800 /vuosi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

4 NurmiArtturi-hanke tavoitteet Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla? Hävikin vähentäminen ja nurmentuotannon kehittäminen Käytännön välineet hävikin laskemiseen ja määrittämiseen Säilörehun laadun hallinta Kustannustehokas säilörehun tuotanto

5 NurmiArtturi-hanke Etelä-Pohjanmaalla pilottitilaa ympäri Etelä- Pohjanmaata Ajosilppuriketjuja (5kpl) Noukinvaunuketjuja (5kpl) Tarkkuussilppuriketjuja (2kpl) Kahdella tilalla lisäksi lihanautojen kasvatusta Yksi luomutila Kolme tilaa siirtymävaiheessa Nurmihavaintoja pellolla ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

6 Hävikki ruokinnassa Punnittiin yhteen siiloon korjattu sato, josta talvella otettiin kuutiopainot siilon ollessa syötössä. Tilalla seurattiin 5 päivän ajan rehun hävikkiä ruokinnassa. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

7 5. Päivän seurannat Eroteltu tunkioon % Eroteltu hiehoille % Jäi syömättä % Hukka-% Maitoa kg/pv Erottelun syy Tila 1 0,0 0,0 0,1 0,1 28,8 Tila 1 0,0 0,0 0,0 0,0 29,3 Tila 2 5,0 0,0 4,7 9,7 31,4 Tila 4 0,0 35,4 0,0 0,0 28,9 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 4 0,0 20,1 0,8 0,8 29,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 5 0,0 0,0 0,2 0,2 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 6 4,3 0,0 0,0 4,3 32,1 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään epäilyttävää 2,7 0,0 0,0 2,7 23,9 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään sekä anal. Tila 7 epäilyt. Tila 8 0,5 0,0 8,5 8,9 32,0 Hometta, väri tummaa ja rehu lämmenyttä 0,0 0,0 7,5 7,5 32,0 Lypsävien lehmien syömättä jäänyt rehu annettiin Tila 8 umpilehmille Tila 11 0,1 0,0 0,0 0,1 26,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 11 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 Tila 12 0,0 34,2 0,0 0,0 26,7 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

8 Tilaesimerkki 1.- Seosrehutilan säilörehun syönnin määrittäminen - valmis lypsyssä olevien lehmien seos - oljen osuus appeen karkearehusta noin 1,5-2 % (olkea laitettu seokseen noin 60 kg ja säilörehua 4500 kg)

9 Tilaesimerkki 1.- Seosrehutilan säilörehun hävikin määrittäminen - lehmät jättivät syömättä 200 kg lajittunutta seosta - syömättä jäänyt seos oljen osuus jätteessä % (olkea laitettu seokseen 60 kg ja säilörehua 4500 kg) 9

10 Tilaesimerkki 1.- Seosrehutilan säilörehun hävikit Lypsäviltä lehmiltä syömättä jäänyt seos jaetaan hiehoille, joiden rehussa lähes puolet kuiva-aineesta on olkea Seosrehun ruokintahävikki kuvan tilalla 7 kuukaudessa kg => 2 % siiloihin säilötystä rehusta Todellinen säilörehun osuus? 10

11 Tilaesimerkki 2. Säilörehun ruokintahävikit - säilörehua ruokintapöydältä ja väkirehut lypsyrobotista ja kioskeista Kevätsadon säilörehua * säilöttiin kg * siirrettiin ruokintapöydille kg =>hävikki 2750 kg (0,4 %) Syötössä ollut siilo 11

12 Tilaesimerkki 2. Säilörehun D-arvo 710 Säilörehua kului 13 kg kuiva-ainetta/lehmä pv Väkirehua lehmät söivät keskimäärin 8,8 kg/lehmä/pv => väkirehua 38 % kuiva-aineesta Maitotuotos 31,4 kg EKM Hyvällä säilörehulla tulosta! 12

13 Säilörehun sulavuus D-arvo Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen ,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 13

14 Peltoviljelyn tuloksia Kuormat punnittiin eri tiloilla eri sadoista,

15 Sadot 2012 kolme tilaa

16 Sadot Niitto 2.Niitto 3.Niitto kg/ha 3279 kg/ha 2916 kg/ha ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

17

18 Sadot 2012 kaksi tilaa Kg ka/ha kg /ha 5528 kg/ha 3 niitto 2 niitto 1 niitto ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

19 Sadon ja sulavuuden yhteys niitto raaka-ainenäytteitä y = -0,0035x + 732,74 R² = 0,0611 Sulavuus g ka/kg Sato kg ka/ha ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

20 Sadon ja sulavuuden yhteys niitto raaka-ainenäytteitä Sulavuus g ka/kg y = -0,0065x + 702,34 R² = 0, Sato kg ka/ha ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

21 Rehun muutos 2012

22 Säilörehun tukematon tuotantokustannus NurmiArtturi-tiloilla 2011 ja TILA NRO (n=11) Hehtaaria Satoa kg ka/ha Muuttuvat kustannukset /kg ka 0,26 0,13 0,04 0,08 0,10 0,07 0,05 0,13 0,12 0,04 0,05 Työ /kg ka 0,02 0,02 0,03 0,03 0,03 0,03 0,01 0,02 0,02 0,03 0,01 Kiinteät kustannukset /kg ka 0,09 0,11 0,06 0,13 0,07 0,10 0,11 0,03 0,12 0,07 0,07 Pelto ja ojitus /kg ka 0,04 0,05 0,02 0,06 0,08 0,07 0,04 0,06 0,01 0,05 0,05 Kaikki yhteensä /kg ka 0,40 0,31 0,16 0,29 0,28 0,27 0,21 0,24 0,27 0,18 0, TILANRO(n=7) Hehtaaria Satoa kg ka/ha Muuttuvat kustannukset /kg ka 0,03 0,07 0,16 0,14 0,15 0,06 0,09 Työ /kg ka 0,04 0,03 0,03 0,03 0,01 0,02 0,02 Kiinteät kustannukset /kg ka 0,08 0,12 0,19 0,11 0,10 0,07 0,04 Pelto ja ojitus /kg ka 0,08 0,06 0,04 0,08 0,06 0,05 0,04 Kaikki yhteensä /kg ka 0,24 0,27 0,42 0,36 0,32 0,20 0,19

23 Säilöntäaineen kulutus ja tilojen välinen ja sisäinen vaihtelu 2011

24 Säilöntäaineen kulutus tilojen välinen ja sisäinen vaihtelu 2012 Noukinvaunu

25 Tilaesimerkki todettiin ei happoa tarpeeksi Säilörehun laatuarvosana lähes poikkeuksetta 6 tai alle, ajosilppuritila. Huonoin rehu syötetty lihanaudat ja hiehot 2012 uusi hapotin, vieläkään ei mennyt ihan nappiin happoa mutta nyt arvosana aina 8-9! Meijeriin maitoa litraa Keskituotoksen nousu yli 500 kg

26 Säilöntäaine

27 Säilöntäaineen kulutus: lasketut ja mitatut Käyttömäärän perusteella kulutus l/tn Näytteiden perusteella kulutus l/tn Tila Vuosi Korjuuketju ajosilppuri 2,7 2, ajosilppuri 4,0 6, ajosilppuri 5,3 5, ajosilppuri 2,2 3, ajosilppuri 1,8 3, noukinvaunu 7,3 4, noukinvaunu 6,4 3, noukinvaunu 4,2 3, noukinvaunu 4,8 3, tarkkuussilppuri 4,6 5, tarkkuussilppuri 2,5 5,0

28 NurmiArtturi säilörehujen lämpötilat Kuutiopainojen yhteydessä lämpötilan mittaus rintamuksesta Yhteensä 163 mittaustulosta (noin 5 kpl per siilo/auma) Keskiarvo 12 o C (-1 o C o C, molemmat helmikuulla) Tuloksista 16 % alle 5 o C

29 Esim kuutiopainonäytteet laakasiilo Kuiva-aine 463, tiivistys kg 4,5 min/kuorma Ajosilppuri Säilöntäaine 5 l/t (AivÄssä) 4,24 l/tn mitattu 579 kg/m3 295 kg ka/m3 VHBI 400 kpl/g 701 kg/m3 328 kg ka/m3 VHBI <300 kpl/g 653 kg/m3 351 kg ka/m3 VHBI <300 kpl/g 876 kg/m3 344 kg ka/m3 VHBI <300 kpl/g 769 kg/m3 312 kg ka/m3 VHBI 900 kpl/g

30 Esim.2 kuutiopainonäytteet aumarehu Biologinen säilöntäaine, 5l/tn, tiivistys 5400 kg, 19 min/kuorma, kuiva-aine 261,noukinvaunu 631 kg/m kg ka/m3 VHBI 400 kpl/g 598 kg/m kg ka/m3 VHBI kpl/g 717 kg/m kg ka/m3 VHBI kpl/g 828 kg/m kg ka/m3 VHBI kpl/g 839 kg/m kg ka/m3 VHBI kpl/g

31 Tutki lisää Artturisivuilta NurmiArtturi! ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

32

33 Maitotuotto-rehukustannus säilörehun D-arvon muuttuessa, kun säilörehun tuotantokustannus 0 snt/kg ka laskettu säilörehuille, joista on tehty kuutiopainomääritykset 12, Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 Heikommin sulavalla säilörehulla ennuste todennäköisesti liian optimistinen, eli näin hyvää tulosta ei saavuteta Säilörehun D-arvo Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv - säilörehun hinta 0 snt/kg ka Säilörehun D-arvo D-arvon muuttuminen 680 -> 650, merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 8000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 33