PÄLKÄNEEN KUNTA, KUNTAKESKUS AAPISKUKON ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 135 ja maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 135. KAAVASELOSTUS, 31.8.2011 Kaava-alueen sijainti ja voimassa oleva asemakaavatilanne. Kaavoituksen vireilletulo: Kaavaehdotus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2011 Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Liite 3 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03)2651 050, gsm 040 5576086 1
2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 7.12.2010 312. 2.2. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. 2.3. Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on noin 4,0 ha. 2.4. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 4000 kem². 2.5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 2
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä ja rakennettu ympäristö Pälkäneen Aapiskukko. Tervapirtti näkyy vasemmalla osittain mainostelineen takana. Kuva: GoogleMaps Asemakaavan muutosalueella sijaitsee liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalveluita tarjoava Pälkäneen Aapiskukko. Alueella sijaitsevat myös erilliset autopesularakennus ja myymälärakennus. Korttelin toteutunut rakennusoikeus on yhteensä 2261 kerrosalaneliömetriä. Kulttuuriympäristö ja maisema Aapiskukon pihan eteläosassa oleva myymälärakennus on ns. Tervapirtti, joka on entinen suojeluskunnan ampumamaja. Rakennus on sijainnut ennen nykyisen Aapiskukon paikalla ja ampumarata siitä pohjoiseen. Tervapirtin on suunnitellut professori Carolus Lindberg ja se valmistui 1925. Myöhemmin rakennus muokattiin ravintolaksi ja viereen rakennettiin majoitustiloja. Tervapirtti on tarkoitus siirtää uuden polttoaineen jakelun mittarikentän tieltä pois. Rakennuksesta laaditaan kaavan valmisteluvaiheessa rakennusinventointi, jossa sen kulttuurihistorialliset arvot selvitetään. Aapiskukkoa vastapäätä Tampere-Lahti-valtatien itäpuolella ja suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi määritetty alue (Pälkäneen pitäjänkeskus) ja aivan Aapiskukkoa vastapäätä valtatien toisella puolella Pälkäneen rauniokirkko. Aapiskukko sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere-Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. Yhdyskuntatekniikka ja liikenne Alueella on vesi- ja viemärilinja. Aapiskukolle on oma liittymä Tampere-Lahti valtatieltä ja valtatien rinnalla kulkee rinnakkaistie kuntakeskuksesta Aapiskukolle. Työpaikat ja asunnot Aapiskukon matkapalvelukeskuksessa on työpaikkoja n, 32 hotellihuonetta ja majoitushuonetta työntekijöille. Virkistysalueet Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Syrjänharjun alue, joka on merkittävä ulkoilualue. Aapiskukko palvelee myös ulkoilualueen käyttäjiä. 3
Maaperä ja pohjavesi Pohjoisosa kaavamuutosalueesta kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään I-luokan pohjavesialueeseen. Pälkäneen alueen merkittävimmät pohjavesivarat sijaitsevat Isokangas - Syrjänharjun alueella, missä harjujakso muodostuu laajoista hiekkakankaista ja selkeistä harjuselänteistä, joiden aines on paikoin karkeaa. Luonnonympäristö Syrjänharju-Isokangas on osa Tampereen saumamuodostumaa. Harjujono ulottuu Ylöjärven, Tampereen, Kangasalan ja Pälkäneen alueille. Syrjänharju-Isokangas on määritetty Pirkanmaan liiton tekemässä julkaisussa Pirkanman arvokkaat harjualueet maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi ja luonnehdittu seuraavasti: Taajaman ja maaseudun kulttuurimaisemiin, osaksi vesimaisemaan ja liikenneväylien maisema-alueeseen liittyvä, ympäristöstään selvästi erottuva - hallitseva, geologisesti ja maisemallisesti merkittävä - erittäin merkittävä, biologisesti ja monikäytön kannalta merkittävä harjualue. Tampereen saumamuodostoon kuuluva harju Pälkäneen kk:n luoteispuolella. Harju kohoaa ympäristöstään noin 50 m, kaakkoispäässään se on kapea, jyrkkärinteinen ja luoteispäässään se leviää laajaksi Isokankaan deltaksi. Harjun keskellä on peräkkäin lukuisia suppia, joista syvimmät ovat 25-35 m. Huomattava osa Syrjänharjusta on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Syrjänharjulla on vesi/näkötorni. Harjun poikki on rakennettu maantie, jonka varressa on matala metsittynyt sorakuoppa ja Taustin asuntoalue ja Kankaanmaan teollisuusalue. Luoteisimmassa supassa on ampumarata. Keskiosassa harjua on muinaisrantaa. Kasvillisuus on valorinteellä melko laajalti kuivahkoa puolilehtoa, kuivemmilla kohdilla puolukkatyyppiä, harjun laella ja laajemmalla lakitasanteella varsin runsaasti harjulehtoa (VRT), koillisrinteellä lihavaa puolukkatyyppiä, paikoin lähes puolilehtoa. Puusto on osaksi varsinkin lakitasanteella melko tiheää, kuusivaltaista sekametsää, puustossa myös mäntyä, pihlajaa ja koivua. Koillisrinteellä on harvennettua, vanhaa männikköä. Pensaskerroksessa on varsinkin valorinteen yläosassa komeita pähkinäpensaikkoja, lisäksi metsäruusua ja katajaa, laella myös paatsamaa. Kasvistoon kuuluvat harjulajeista mm. tunturikurjenherne, metsänätkelmä, keltamaite, häränsilmä, nuokkukohokki ja lisäksi mm. kevätlinnunherne, sormisara, mäkitervakko, metsäapila, kalliokielo varsin laajoina kasvustoina, lehtokuusama ja mahdollisesti lehtoneidonvaippa. Syrjänharju edustaa merkittävää kaunista maisemakuvaa ja sillä on luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Lisäksi se on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Arvoluokka 3, Mal-luokka 1-3, kulutuskestävyys 2-3, toimenpideluokka 2-3. Hoidetaan osaksi luonnonsuojelualueena lievin määräyksin, pääosin maisemansuojelualueena tiukahkoin määräyksin. Suunnittelualue sijoittuu Syrjänharjun koillisrinteelle ja rinteen juurelle, maakunnallisesti arvokkaan harjualueen rajalle. Suunnittelualueen pohjoisosa on määritetty kokonaisuuden kannalta arvokkaaksi harjunosaksi ja eteläosa erittäin arvokkaaksi harjunosaksi. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavamuutosalueen eteläosasta laaditaan luontoselvitys, jonka perusteella voidaan arvioida tarvetta luonnonympäristöä koskevien kaavamääräysten osoittamiseksi kaavassa. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 4
3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 21.10.1996. Siinä korttelin 135 pohjoisosa on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola-, huoltoasemarakennuksia ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellitoiminnan hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Rakennusoikeutta on 3300 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennuksen kellarikerroksesta saa käyttää rakentamiseen puolet ensimmäisen kerroksen pinta-alasta. Korttelin eteläosa on osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL). Rakennusoikeutta on 200 kerrosalaneliömetriä ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Asemakaavan muutosalueen eteläosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Korttelin 135 länsiosaan ja MU-alueen itäosaan on ohjeellisena osoitettu ulkoilureitti. Koko aluetta koskee määräys, jonka mukaan rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden ehdollinen muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Julkisivulinjan yhtenäinen pituus saa olla enintään 20 metriä. Kattokaltevuuden tulee olla yhtenäinen korttelissa. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Siinä suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri) ja maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (turkoosi vaakaraidoitus). Alueen pohjoisosa on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ja teknisen huollon kehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa 30.12.1985. 5
Huoltoasemaa koskeva lainsäädäntö Nestemäisten polttoaineiden jakelua ja varastointia säätelevät seuraavat lait ja säädökset: Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 7, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 62 ja luku 12. Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1 :n kohta 5a, 7 :n kohta 5a, 19 ja 30. Jätelaki 1072/1993 (JL): 6-8, 15, 51 ja 52. Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996). Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VNp 468/1996). Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNa 444/2010) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMa 1129/2001). KTM:n päätös 415/1998 ja standardi SFS 3352. Sijoitettaessa jakeluasemaa pohjavesialueelle tarvitaan ympäristölupa. Mikäli jakeluasema sijoitetaan pohjavesialueen ulkopuolelle, ei ympäristölupa ole tarpeellinen, mikäli hanke täyttää ympäristönsuojelulain ja standardin SFS 3352 asettamat ehdot. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Kiinteistöosakeyhtiö Pälkäneen tervamajan omistaja Mirja Merikari. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina hankkeessa on pidetty seuraavia: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja ympäristölautakunta Tampereen aluepelastuslaitos Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 7.12.2010 312. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 6
Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa on mahdollista tarkemmin määrittää suunnittelun reunaehtoja. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisilta kommentteja ja kaavaehdotuksesta lausuntoja. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville ja järjestetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa, tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänä olon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Palautteen merkitys harkitaan, tarvittaessa kirjoitetaan vastineet, järjestetään viranomaisneuvottelu ja tehdään vähäisiä tarkistuksia kaavaehdotukseen. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän- Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää mittarikenttä pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittäminen. 7
Nykyisellä polttoaineen jakelun mittarikentällä ei ole ympäristölupaa. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Kortteli 135 on kaavassa jaettu käyttötarkoitukseltaan kolmeen erilaiseen alueeseen. Pohjoisimpana on liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (KL-1). Korttelialueella sijaitsevat nykyisen Aapiskukon liikenne-, majoitus-, ravintola- ja pienmyymäläpalvelut. Suurin sallittu kerrosluku on ½ I. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta on varattu voimassa olevan kaavan mukaisesti 3500 kerrosalaneliömetriä. Alueelle saa rakentaa tiloja hotelli-, ravintola- ja liiketoimintaa varten. Sallitusta rakennusoikeudesta saa 10% käyttää asuintiloiksi hotellin henkilökuntaa varten. Rakennusalan raja on määritetty 5 metriä Tervapirtintien puoleisesta korttelin reunasta ja 20 metriä korttelin pohjois- ja länsireunasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie. KL-1 -korttelialue sijaitsee kokonaisuudessaan I-luokan pohjavesialueella. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia rakennuksia ja toimintoja, jotka voivat heikentää pohjaveden laatua tai määrää. Alueella ei saa varastoida palavia nesteitä tai muita pohjaveden pilaantumisvaaran aiheuttavia kemikaaleja. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilla puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. KL-1 korttelialueen eteläpuolelle on osoitettu huoltoaseman korttelialue (LH). Nykyinen mittarikenttä on tarkoitus siirtää tälle alueelle. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueella ei ole rakennusoikeutta huoltamorakennuksia varten. Alueen pohjoisosaan on varattu alue sähköjohtoa varten. Alueen kaakkoiskulmaan on osoitettu tiealueen osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Alueelle voidaan rakentaa ympäristösuojelulain vaatimukset täyttävä nestemäisten polttoaineiden jakeluasema. Korttelin eteläosaan on osoitettu uusi liikerakennusten korttelialue (KL). Alueen suurin sallittu kerrosluku on ½ I. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta on osoitettu 500 kerrosalaneliömetriä. Alueen Tervapirtintien 8
puoleiselle rajalle on osoitettu tiealueen osat, joiden kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Koko kaavamuutosalueella tulee autopaikkoja rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Lisäksi alueen rakennusten ja rakennelmien suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei niistä ole häikäisy- tai muuta häiriötä Tampere-Lahti valtatien liikenteelle. 5.3 Kaavan vaikutukset Yleistä Asemakaavan muutoksen toteutuminen mahdollistaa mittarikentän siirtämisen pois pohjavesialueelta ja lisäksi mahdollistaa alueen toimintojen kehittämisen. Alueen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää ja polttoaineen jakelu ovat olennainen osa Aapiskukon alueen toimintaa ja merkittävää Pälkäneen elinkeinotoiminnalle. Uusi liikerakennusten korttelialue parantaa mahdollisuuksia Aapiskukon ja alueen toimintojen kehittämiseksi. Alueen kehittyminen parantaa Syrjänharjun ulkoilualueen palvelutarjontaa. Asemakaavamääräyksillä pystytään vaikuttamaan alueen toimintoihin siten, ettei niistä synny haitallisia vaikutuksia pohjaveteen tai maaperään. Nestemäisten polttoaineiden jakeluaseman toimintaa säätelevät useat eri lait ja säädökset ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kaavoituksen yhteydessä. Uusi liikerakennusten korttelialue vähentää ulkoilualueen määrää. Kyseinen alue ei kuitenkaan ole Syrjänharjun ulkoilumahdollisuuksien kannalta merkittävä eikä alueella kulje ulkoilureittejä. Mittarikenttä ja uusi liikerakennus sijaitsevat maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Tampere-Lahti -valtatien varressa. Aapiskukko näkyy kauaksi itään Epaala-Kuulialan suuntaan ja vaikutusalue merkittävässä kulttuuriympäristössä ja maisemassa on siten laaja. Liikenneturvallisuuden kannalta rakennuksista ja rakennelmista johtuvaa haitallista häikäisytms. vaikutusta Tampere-Lahti valtatien liikenteeseen on ehkäisty kaavassa yleismääräyksellä. 9
5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Yleismääräykset: Autopaikkoja tulee rakentaa yksi kutakin 70 liikekerrosneliömetriä kohti. Alueen rakennusten ja rakennelmien suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei niistä ole häikäisy- tai muuta häiriötä Tampere-Lahti valtatien liikenteelle. 10
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Nokialla 31.8.2011 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 11
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 635 Pälkäne Täyttämispvm 29.08.2011 Kaavan nimi Aapiskukon asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 07.12.2010 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,0329 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,0329 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 4,0329 100,0 4000 0,10 0,0000 500 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 3,8101 94,5 4000 0,10 0,3392 500 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,2228 5,5 0,2228 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -0,5620 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 4,0329 100,0 4000 0,10 0,0000 500 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 3,8101 94,5 4000 0,10 0,3392 500 KL 3,8101 100,0 4000 0,10 0,3392 500 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,2228 5,5 0,2228 LH 0,2228 100,0 0,2228 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -0,5620 MU -0,5620 W yhteensä