Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, Keskusta kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, Keskusta kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2 KAAVASELOSTUS 4.1.2019 KAAVOITUS 2019

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-322 6282 tekninen lautakunta 22.5.2018, 82 vireilletulosta ilm. päivämäärä 13.06.2018 valmisteluvaiheen kuuleminen 15.-29.10.2018 tekninen lautakunta 30.1.2019, 15 kaupunginhallitus 11.2.2019, 33 julkisesti nähtävillä 25.2.-26.3.2019 kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskustassa 1. kaupunginosassa, osoitteessa Rovakatu 2. Suunnittelualue käsittää korttelin 34 tontin 15. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet.

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2. Teknisen toimialan johtoryhmä on kokouksessaan (12.4.2018) päättänyt ehdottaa tekniselle lautakunnalle tontin asemakaavamuutoksen käynnistämistä. Kaavamuutosprosessissa on tarkoitus tutkia tontin asemakaavan muuttamista vastaamaan viereisten tonttien käyttötarkoitusta, mittakaava sekä rakennustapaa.

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireille tulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 12 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 4.5.1 1. valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 14 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 15 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.3.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 17 5.3.4 Kaavan suhde yleiskaavaan... 17 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 18

5 5.5 Nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 18 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutoskartta 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 6. Rakentamistapaohjeet 7. Valmisteluvaiheen vuorovaikutuslomake

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on 22.5.2018 (82 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 1. kaupunginosan korttelin 34 tontilla 15. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa 13.6.2018 sekä kirjeillä naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä 14.-27.6.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos pidettiin 15.- 29.10.2018 valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, kauppakeskus Rinteenkulma 2 krs. Koskikatu 25. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa 12.10.2018 ja kirjeillä naapureille. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen 30.1.2019, 15. Kaupunginhallituksen päätöksellä 11.2.2019, 33 asemakaavan muutosehdotus asetetaan 25.2.-26.3.2019 julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, kauppakeskus Rinteenkulma 2 krs. Koskikatu 25. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä naapureille Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella yleisten rakennusten korttelialue (Y), rakennusoikeudella 4350 k-m² ja kerrosluvulla IV, muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-10), jonka rakennusoikeus on 3000 k-m² ja kerrosluku on viisi (V), kellarikerroksessa saa käyttää puolet suurimman kerroksen alasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Rovakatu 2:ssa sijaitsee vuonna 1963 valmistunut Rovaniemen maalaiskunnan kunnantalona toiminut rakennus. Rakennus on toiminut kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen Rovaniemen kaupungin toimistorakennuksena. Rakennuksessa on toiminut mm. perhe- ja sosiaalipalveluiden toimistotiloja. Toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa. Rakennuksen pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksen kuntoluokka (68 %) on alle suosituksen (75 %) ja rakennuksella on korjausvelkaa noin 400 000. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde kuuluu 1. kaupunginosaan, Keskusta. Keskustatoimintojen tilastoalueella oli asukkaita vuoden 2015 lopussa noin 4580. Etäsyyttä ydinkeskustaan tulee muutosalueelta vain noin 500 metriä. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Maisemakuvaltaan suunnittelualueen ympäristö on rakennettua, keskustalle tyypillistä asuin-, liike- ja toimistorakennusaluetta. Muutosaluetta ympäröivät tontit ovat rakennettuja, joissa puustoa ja istutuksia on niukasti. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualuetta ympäröivät rakennukset ovat pääosin 4-6 kerroksisia pis-

8 temäisiä asuin-/liikerakennuksia, lukuun ottamatta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus sekä kaavamuutosalueen viereisellä tontilla sijaitsevaa vanhaa Ounaskosken yläasteen koulukiinteistöä ja opettajien asuinrakennusta. Kortteliin 33 on vaiheittain rakentumassa yhtenäinen koko korttelin kattava asuinkerrostaloalue. Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa selvityksessä kaupunkikuvaa on analysoitu jakamalla keskusta-alue vyöhykkeisiin. Suunnittelualue sijaitsee sinisellä kaupunkikuvavyöhykkeellä. Sinistä vyöhykettä kuvaillaan selvityksessä mm. seuraavasti: Sininen rajaus osoittaa alueet, joissa kaupunkikuva on ehyt ja muotoutunut pitkän ajan kuluessa melko valmiiksi ja pysyväksikin. Ote kaupunkikuva-analyysistä Piirteitä Rovaniemen kaupunkikuvasta, Sito Oy 2010 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla monipuolisten palveluiden läheisyydessä. Kaupungin ydinkeskustaan on vain muutaman sadan metrin matka Rovakatua pohjoiseen. Kaupungin hallinnollinen ja kulttuurinen keskus sijaitsee vastapuolella Hallituskatua. Rovakadun varren rakennusten katutasossa toimii useita eri yrityksiä. Virkistys Kaavamuutosalueeseen ei liity virkistysalueita. Suunnittelualueen lähellä virtaava Kemijoki ja sen ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Rovakadun liikenne on keskustan pääkadulle tyypillistä vilkasta heiluriliikennettä. Läheisen Ruokasenkadun kautta kulkevat lukuisat paikallisliikenteen linjat eri kaupun-

9 ginosiin. Rovakadun saneerauksen myötä kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat keskustan alueella parantuneet. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistokohteita. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Ounaskosken koulurakennukset on niin ikään merkitty museoviraston vuonna 2009 laatimaan Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventointiin osana arkkitehti Ferdinand Salokankaan tuotantoa. Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan piirissä. Alla on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta. Hulevesiviemärit ja -kaivot näkyvät kartalla vihreällä värillä, vesijohdot sinisellä, viemäri punaisella ja energiahuollonjohdot turkoosilla. Ennen rakennustöihin ryhtymistä johtolinjojen tarkka sijainti pyydetään verkon omistajilta.

10 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Oikealla on ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on 19 21 metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Asemakaava Alueen asemakaava on hyväksytty 21.3.2016. Alue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Kerrosluku tontilla on neljä (IV) ja rakennusoikeutta on osoitettu 4350 k-m² (e=2.67). Tontin pinta-ala on 1631 m². Rakennusoikeudesta on käytetty 2210 k-m². Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 )

11 uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyisiä olosuhteita. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rovakatu 2:ssa sijaitsevan vanhan Rovaniemen maalaiskunnan kunnantalon pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksessa on toiminut mm. perhe- ja sosiaalipalveluiden toimistotiloja. Toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 34 tontin 15 käyttötarkoituksen muuttamista asuin- ja liikerakentamiselle sopivaksi noudattaen korttelin 34 voimassa olevan kaavan mukaista mittakaavaa ja rakennustapaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä 22.5.2018 ( 82) 1. kaupunginosan korttelissa 34 tontilla 15. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavamuutoksen aloitteen tekijä: Rovaniemen kaupunki Kaava-alue ja sen ympäristö: Maanomistajat, viereiset ja vastapuoliset naapurit, Rovaniemen keskustan asukasyhdistys ry, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, Muut: Napapiirin Energia ja Vesi, alueella toimivat teleoperaattorit, Rovaniemen verkko

4.3.2 Vireille tulo 12 Asemakaavan muutoksen vireilletulo on kuulutettu 13.6.2018 Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua 14. 27.6.2018 palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. Kaavaasiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla palvelupiste Osviitassa, Rinteenkulmassa. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos pidettiin 15.- 29.10.2018 valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, kauppakeskus Rinteenkulma 2 krs. Koskikatu 25. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa 12.10.2018 ja kirjeillä naapureille. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen 30.1.2019, 15. Kaupunginhallituksen päätöksellä 11.2.2019, 33 asemakaavan muutosehdotus asetetaan 25.2.-26.3.2019 julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, kauppakeskus Rinteenkulma 2 krs. Koskikatu 25. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä naapureille Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksella ei ole valtakunnallisia tai maakunnallisia vaikutuksia (MRL 13 ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen 13.11.2008. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.

13 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on 19 21 metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa kunkin alueen sisällä korttelialue- ja rakennuskohtaisesti. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kunnan kaavalle asettamat tavoitteet Kaavamuutostontilla sijaitsevan toimitilarakennuksen toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupungin omassa palvelutuotannossa. Rakennuksen pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksen kuntoluokka (68%) on alle suosituksen (75%) ja rakennuksella on korjausvelkaa noin 400 000. Teknisen toimialan johtoryhmä on kokouksessaan (12.4.2018) päättänyt ehdottaa tekniselle lautakunnalle tontin asemakaavamuutoksen käynnistämistä. Kaavamuutosprosessissa tutkitaan tontin asemakaavan muuttamista vastaamaan viereisten tonttien käyttötarkoitusta, mittakaava sekä rakennustapaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen. 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennuksen on sopeuduttava

14 hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Asemakaavaan liitettävillä rakentamistapaohjeilla varmistetaan arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 1. valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu VE0 käyttötarkoitus Y Yleisten rakennusten korttelialue kerrosluku IV rakennusoikeus 4 350 k-m² (e=2.67) maanalainen pysäköinti VE1 käyttötarkoitus AL-10 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa tiloja yksityisille ja julkisille palveluille sekä kokoontumistiloja. kerrosluku ½k V rakennusoikeus 3 000 k-m² (e=1.84) pysäköinti maan alla

15 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen myötä suurin sallittu kerrosluku neljä (IV) muuttuu ehdottomasti noudatettavaksi kerrosluvuksi viisi (V), jossa saa kellarin tasolla rakentaa puolet (½k) suurimman kerroksen alasta kerrosalaan luettavaksi rakennusoikeudeksi. Asemakaavaan merkitty rakennusoikeuden määrä pienenee 1 350 k-m²:llä. Vaikutukset talouteen Kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Insinööritoimisto H. Kylmäsen 4.12.2013 päivätyn raportin mukaan rakennuksen korjaaminen kuntoluokituksen mukaiseen tasoon 72.3 % kustantaisi 3 184 000. Rakennukselle ei ole kaupungin omassa palvelutuotannossa enää käyttöä, joten rakennukseen investoimisen sijaan rakennusoikeus voidaan kaavamuutoksen myötä vuokrata tai myydä eteenpäin osana korttelin 33 Kiela kokonaisuutta. 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavamuutosalueen tontti 34-15 liittyy kortteleiden 33 ja 34 Kielakokonaisuutena tunnettuun alueeseen. Korttelin 34 toteutuessa suunnitelman mukaisesti, tulee sillä olemaan merkittävä vaikutus alueen kaupunkikuvaan. Viereisen kuvan ylälaidassa näkyy uudistunutta korttelia 33 yhdistettynä Ounaskosken koulun ja Rovakatu 2 alueelle suunniteltuun rakentamiseen. Tontin 34-15 tehokkuus laskee kerrosalamuutoksen myötä 1350 k-m²:iä. Voimassa olevan asemakaavan tehokkuus on e=2.67 ja asemakaavamuutoksessa e=1.84. Kerrosluku nousee yhdellä kerroksella (IV à V ). 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisuksi valittiin luonnosvaihtoehto 1, joka parhaiten, sijainti ja ympärillä oleva rakennuskanta huomioon ottaen, toteuttaa asemakaavalle asetetut tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuuden.

16 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavamuutokseen liittyen on saapunut kaksi mielipidettä, toinen vireilletulon kuuluttamisen jälkeen ja toinen valmisteluvaiheen kuulemisen aikana. Saapunut palaute ja siihen liittyvä vastine on esitetty vuorovaikutuslomakkeela. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu keskustan korttelin 34 AL-tontista 15. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 0,1631 ha. Rakennusoikeutta tontilla on 3000 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=1.84. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosmerkintä AL-10 (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) sallii palvelut kaava-alueella. Rakennuksen 1. kerroksen kadunpuoleiselle sivulle on sijoitettava liike- ja/tai toimistotiloja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuksen on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa. Tarpeen vaatiessa kaupunkikuvatyöryhmä arvioi rakennuslupia kaupunkikuvan kannalta merkittävissä hankkeissa ja antaa niistä lausunnon ympäristölautakunnalle. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos kokonaisuutena muun korttelinosan kanssa tiivistää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta, vaikka kaavamuutosalueella rakennusoikeus laskee 1350 k-m²:llä (4350 à 3000 k-m²). Kerrosluku muuttuu suurimmasta sallitusta kerrosluvusta neljä ehdottomasti noudatettavaan kerroslukuun viisi, jossa kellarin tasolla saa käyttää rakennusalaan laskettavaksi tilaksi puolet suurimman kerroksen alasta. Paikoituksen sijoittaminen maanalle mahdollistaa, että piha-alueella jää riittävästi tilaa leikkiin ja oleskeluun.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön. 17 5.3.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavamuutoksessa tunnistetaan soveltuvin osin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohta 2: 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavaratkaisu eheyttää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa on huomioitu myös hulevedet. 5.3.4 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaratkaisun rakennustehokkuus ei ylitä keskustan osayleiskaavassa tutkitusta rakentamisesta. Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on 19 21 metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Erityisistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista syistä asemakaavassa voidaan osoittaa yleiskaavamääräyksenä esitettyjä korkeampia korttelitehokkuuksia, mikäli pihatilat, asukkaiden oleskelualueet, autopaikoitus ja muut toiminnot ja ympäristön kannalta keskeiset vaatimukset voidaan osoittaa toteutettaviksi. Kaavan toteutumista on havainnoitu yleiskaavan mukaisesti 3D-kuvilla ja malleilla.

5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö 18 Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto eikä muiden alueiden nimiä 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. Rovaniemellä 4.1.2019 Nicholas Coull kaavasuunnittelija Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö

Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 01.10.2018 Kaavan nimi Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 13.06.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 698 2018-7 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1631 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1631 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1631 100,0 3000 1,84 0,0000-1350 A yhteensä 0,1631 100,0 3000 1,84 0,1631 3000 P yhteensä Y yhteensä -0,1631-4350 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,1631 100,0 3000 1,84 0,0000-1350 A yhteensä 0,1631 100,0 3000 1,84 0,1631 3000 AL-10 0,1631 100,0 3000 1,84 0,1631 3000 P yhteensä Y yhteensä -0,1631-4350 Y -0,1631-4350 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LIITE 2 20.4.2018 asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa kortteli 34 tontti 15, Rovakatu 2 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 Seuraa suunnitteluhanketta: www.rovaniemi.fi/kaavatori

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. MAANOMISTUS Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee keskustassa 1. kaupunginosassa, osoitteessa Rovakatu 2. Suunnittelualue käsittää korttelin 34 tontin 15. Vaikutusalueen piiriin kuuluvat lähialueen kortteli-, katu- ja puistoalueet. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Rovakatu 2:ssa sijaitsevan vanhan Rovaniemen maalaiskunnan kunnantalon pidempiaikainen käyttö edellyttäisi rakennuksen laajamittaista peruskorjausta. Rakennuksessa on toiminut mm. perhe- ja sosiaalipalveluiden toimistotiloja. Toimintoja on tarkoitus sijoittaa muualle eikä rakennukselle ole enää käyttöä kaupunginomassa palvelutuotannossa. Kuva 3. Rovaniemen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartta. Keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Suunnittelualue on yleiskaavassa tiiviiden keskustatoimintojenalueella ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK), jossa kadun tasoon tulee sijoittaa liike- ja työskentelytiloja (/p). Rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on 19 21 metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 34 tontin 15 käyttötarkoituksen muuttamista asuin- ja liikerakentamiselle sopivaksi noudattaen korttelin 34 voimassa olevan kaavan mukaista mittakaavaa ja rakennustapaa. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Tontilla sijaitsee vuonna 1963 valmistunut tiiliverhoiltu 4-kerroksinen vanha Rovaniemen maalaiskunnan kunnantalo. Tontilla ei ole puustoa eikä istutuksia, asfalttipintainen piha-alue on varattu pysäköintiin. Kuva 4. Rovaniemen yleiskaava 2015.

3 Asemakaava Alueen asemakaava on hyväksytty 21.3.2016. Alue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Kerrosluku tontilla on neljä (IV) ja rakennusoikeutta on osoitettu 4350 k-m² (e=2.67). Tontin pinta-ala on 1631 m². Suunnittelun edellyttämä viranomaisyhteistyö järjestetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset - Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö - Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat - Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat - Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 1. kaupunginosan asukasyhdistys) Muut - Napapiirin Energia ja Vesi, Rovaniemen Verkko, teleoperaattorit Kuva 5. Voimassa oleva asemakaava TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0: Voimassa olevan asemakaavan mukainen tilanne VE 1: Asemakaavamuutoksella tutkitaan tontin käyttötarkoituksen (Y) muuttamista asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). ASEMAKAAVAN LAATIMINEN Asemakaavamuutoksen laatii Rovaniemen kaupungin kaavoitus. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe (MRL 62 ja 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan teknisen lautakunnan 22.5.2018 ( 82) päätöksellä nähtäville, jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää mielipiteitä siihen asti kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan julkisesti nähtäville. Valmisteluvaihe (MRA 30 ) Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville palvelupiste Osviittaan. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä kuulutuksella Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe (MRL 65 ja MRA 27 ) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaavaalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa että virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä syksyllä 2018 ja asemakaavan muutosehdotus kesän 2019 aikana. Tavoitteena on, että

4 asemakaava tulisi voimaan vuoden 2019 loppuun mennessä. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteeseen: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, 96101 Rovaniemi. Aloite kaavamuutokselle TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) päätös kaavoituksen käynnistämisestä VIREILLETULO OAS nähtävillä väh.14 vrk (mielipiteet) 2/2018 5/2018 kesä/2018 TEKNISET PALVELUT / KAAVOITUS Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemen kaupunki www.rovaniemi.fi YHTEYSHENKILÖT kaavasuunnittelija Nicholas Coull p. 040 7665679, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi p. 040 5789283, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi VALMISTELUVAIHE kaavaluonnos nähtävillä 14 vrk (mielipiteet) TEKNINEN LAUTAKUNTA (TEKLA) esitys kaupunginhallitukselle KAUPUNGINHALLITUS (KH) kaavaluonnoksen hyväksyminen EHDOTUSVAIHE kaavaehdotus julkisesti nähtäville 30 vrk (muistutus) syksy/talvi 2018 talvi 2019 (arvio) talvi 2019 (arvio) kevät 2019 (arvio) KAUPUNGINHALLITUS (KH) esitys kaupunginvaltuustolle kevät syksy 2016 2019 (arvio) KAUPUNGINVALTUUSTO (KV) kaavaehdotuksen hyväksyminen syksy 2019 (arvio) MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois Suomen hallinto-oikeus 30 vrk

LIITE 3 p IV 1/1k V ma420 IV ma-ajo p p 3/4k IV p ma ma-ajo IV p le VI (1-34-15,16) II sr-30 IV VI 1/2 IV 1/2 k IV (1-34-15,16) map le 1ap/80m2/yk100m2 VI +88.1 KIELA-AUKIO +88.1 IV LILÄNPUISTO IV IV pp/t (IV) VI +88.1 1/2 IV p p

p IV 1/1k V ma420 LIITE 4 IV ma-ajo p p 3/4k IV p ma ma-ajo IV p le VI (1-34-15,16) II sr-30 IV VI 1/2 IV 1/2 k IV (1-34-15,16) map le 1ap/80m2/yk100m2 VI +88.1 KIELA-AUKIO +88.1 IV (IV) PUISTO IV pp/t VI +88.1 1/2 IV p p

LIITE 5 ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA TILOJA YKSITYISILLE JA JULKISILLE PALVELUILLE SEKÄ KOKOONTUMISTILOJA. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. RISTI MERKINNÄN PÄÄLLÄ OSOITTAA MERKINNÄN POISTAMISTA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. ROVAKATU KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ALLEVIIVATTU ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA EHDOTTOMASTI KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. RAKENNUKSEN JULKISIVUPINNAN JA VESIKATON LEIKKAUSKOHDAN YLIN KORKEUSASEMA MERENPINNASTA. RAKENNUSALA. MAANALAINEN PYSÄKÖINTITILA. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA.

KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. SULUISSA OLEVAT NUMEROT OSOITTAVAT KORTTELIT, JOIDEN AUTOPAIKKOJA SAA ALUEELLE SIJOITTAA. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAON TULEE OLLA ERILLINEN. TONTILLA TULEE OLLA AUTOPAIKKOJA VÄHINTÄÄN SEURAAVASTI: ASUNNOT VÄHINTÄÄN 1 AP/100 M2 KERROSALAA JA ENINTÄÄN 1 AP/80 M2 KERROSALAA. TOIMISTOT LIIKEHUONEISTOT JA NIIHIN VERRATTAVAT 1 AP/50 M2 KERROSALAA. TONTEILLA ON VARATTAVA LEIKKIIN JA ASUKKAIDEN MUUHUN OLESKELUUN SOPIVAA YHTENÄISTÄ ALUETTA VÄHINTÄÄN 20% ASUINHUONEISTOJEN YHTEENLASKETUSTA KERROSALASTA. KORTTELIALUEELLA SAADAAN RAKENTAA KAKSI KELLARIKERROSTA. MAANTASOKERROKSESSA ASUINHUONEEN LATTIAPINNAN TULEE OLLA VÄHINTÄÄN 0.7 M AJONEUVOLIIKENTEELLE VARATUN KADUN PINTAA YLEMPÄNÄ. RAKENNUKSEN 1. KERROKSEN KADUNPUOLEISELLE SIVULLE ON SIJOITETTAVA LIIKE- JA/TAI TOIMISTOTILOJA. TÄMÄN ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA 20.09.2018 PÄIVÄTTYJÄ RAKENTAMISTAPAOHJEITA. TONTILLA TULEVAT HULEVEDET TULEE VIIVYTTÄÄ TONTILLA VIIVYTYSRAKENTEIN JA JOHTAA PURKUPAIKKAAN VIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄN ERILLISSUUNNITELMAN MUKAAN. TONTILLA TULEVISTA HULEVESISTÄ, PUHTAITA KATTOVESIÄ LUKUUN OTTAMATTA, ON EROTETTAVA ÖLJY JA HIEKKA. ALUEITA SUUNNITELTAESSA TULEE KOVIEN PINTOJEN MÄÄRÄ PITÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIENENÄ. ROVAKATUUN RAJOITTUVALLA RAKENNUKSEN SIVULLA PARVEKKEET ON TOTEUTETTAVA SISÄÄNVEDETTYINÄ.

LIITE 6 20.09.2018 Rovaniemen 1. kaupunginosan korttelin 34 tontti 15 RAKENTAMISTAPAOHJEET Kuva 1. Täydennysrakentamisen tarkastelua korttelin 34 tonttien 15 ja 16 osalta. (Arkkitehtitoimisto Laatio Oy/ Rovaniemen tekniset palvelut - kaavoitus)

YLEISTÄ Suunnittelualueen tontti 15 on osa korttelia 34. Kortteli 34 on tärkeä osa Rovaniemen ydinkeskustan korttelirakennetta. Sen näkyvä sijainti yhden keskustan pääväylän - Hallituskadun - varrella, sekä Alvar Aallon suunnittelemien kulttuurirakennusten läheisyys asettaa haasteen uusien rakennusten suunnittelulle ja miljöön muodostamiselle. Alueen toteutukselta edellytetään korkeaa arkkitehtonista laatua ja kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä. Tavoiteltuun rakentamisen laatutasoon pyritään asemakaavan lisäksi näillä rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeissa on määritelty ne suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan korttelin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuva 2. Havainnekuva, korttelin 34 tontit 15 ja 16. (Arkkitehtitoimisto Laatio Oy) Alue liittyy Kiela-kokonaisuuteen (korttelin 34 tontit 15 ja 16 sekä kortteli 33) ja alueesta tulee vaiheittaisesta toteutuksesta huolimatta muodostua yhtenäinen kokonaisuus rakennusten massoittelun, ulkoarkkitehtuurin, materiaalien ja värien sekä piha- ja viherrakentamisen osalta. Ennen ensimmäisen rakennusluvan hakemista on laadittava ja hyväksytettävä korttelin 34 tontit 15 ja 16 kattava tontinkäyttösuunnitelma (1:500), jossa esitetään korkeusasemat, kunnallistekniset verkostot, liittymät ja pelastustiet sekä luonnosmaiset pihasuunnitelmat. Suunnitelmaan liitetään myös selvitys alueen vaiheittaisesta toteuttamisesta (vaiheistussuunnitelma). Kuva 3. Näkymä Maakuntakadun kevyenliikenteen raitilta. (Arkkitehtitoimisto Laatio Oy)

RAKENNUKSET Korttelin ulkolaidat Hallituskadulle, Rovakadulle ja Maakuntakadulle muodostavat koko aluekokonaisuuden julkisivun, jonka arkkitehtoniseen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin rakennukset vaihtelevat kerrosluvuiltaan 4-6:een kerrokseen. Rakennusten kattomuodon tulee olla tasakattomainen. Katto voidaan toteuttaa loivana pihan puolelle laskevana pulpettikattona (kattokaltevuus 1:30). Katujulkisivulle ei saa rakentaa räystäitä. Kattomateriaalina käytetään tummaa bitumikermiä. Kuva 4. Kerroskorkeuden ja korttelin mittakaavan tarkastelua korttelien 33 ja 34 kohdalta. (Arkkitehtitoimisto Laatio Oy) JULKISIVUT Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Toisaalta monotonisuutta ja liiallista toistoa julkisivusommittelussa tulee välttää. Katujen puoleisten julkisivujen jäsennöintiin esimerkiksi ikkuna-aukotuksella ja vähäisillä pääjulkisivumateriaalista poikkeavilla osilla tulee kiinnittää erityistä huomiota. Julkisivujen päämateriaali on vaalea kiviaines. Puhtaaksimuurattua tiilijulkisivua käytettäessä saumalaastin on oltava tiilen värinen. Pihan puolella julkisivussa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja; kuten puuta, levyä tai peltiä siten, että julkisivun selkeänä päämateriaalina on kuitenkin kiviaines. Parvekkeet tulee kaavassa määrätyiltä osin toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Sisäänvedettyjen parvekkeiden kaiteet tehdään lasista. Pihan puolella parvekkeet voidaan tehdä joko sisäänvedettyinä tai ulokeparvekkeina. Arkkitehtonisesti suositeltavin tapa on käyttää ns. ripustettuja parvekkeita, jotka liittyvät suoraan rakennukseen ilman kantavia pilareita. Ulokeparvekkeissa tulee tavoitella kepeää yleisilmettä. Kaidemateriaalina tulee käyttää pääosin lasia.

PIHA Korttelipihojen suunnittelun lähtökohtana on, että korttelin yhteisestä piha-alueesta muodostuu yksi kokonaisuus, jota ei rajata rakennus- tai tonttikohtaisesti. Pihoista suunnitellaan yleisilmeeltään huoliteltuja, reheviä ja puistomaisia. Kulkureittien pinnoitteena tulee käyttää pääosin betonikiveystä. Esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota ja pihalla oleskeluun varataan hyvät mahdollisuudet esimerkiksi muodostamalla suojaisia istuskelualueita. Korttelin sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. Tontteja ei saa aidata myöskään Maakuntakadun kevyenliikenteen raitin varrelta. Piha- ja vihersuunnittelussa on suotavaa suosia tavanomaisesta poikkeavia toteutuksia esimerkiksi piharakenteiden ja istutettavien lajikkeiden osalta. Pihakannelle tulee varata riittävästi istutusmahdollisuuksia puille. Pihavalaistus toteutetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan molempien kortteleiden piha-alueilla. Kuva 5. Pihoista suunnitellaan yleisilmeeltään huoliteltuja, reheviä ja puistomaisia. PIHAVARASTOT, JÄTEKATOKSET Jäteastiat sijoitetaan mielellään jätekatoksiin ja -huoneisiin. Mikäli käytetään syväkeräysastioita, ne on sijoitettava siten, ettei ympäröiviltä asuntoparvekkeilta ole suoraa näköyhteyttä jäteastioihin. Korttelin sisäpihalle tehtävien pihavarastojen, sekä polkupyörä- ja jätekatosten julkisivut ovat maalattua puuta, ja katemateriaalina tumma bitumikermi tai pelti.

LIITE 7 Vuorovaikutuslomake VIREILLETULON KUULEMINEN 14.-27.6.2018 # palaute vastine/toimenpide 1 1. kaupunginosayhdistys, 26.6.2018 * VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN 15.-29.10.2018 # palaute vastine/toimenpide 2 1. ja 3. kaupunginosayhdistys, 29.10.2018 *Asemakaavamuutos toteuttaa yleiskaavan tavoitteita, suunnittelualue on merkitty tiiviiden keskustatoimintojenalueelle ja sijoittuu käyttötarkoitukseltaan kerrostalovaltaiselle asuntoalueelle (AK). Yleiskaavassa rakennuksen likimääräinen korkeus kadun pinnasta on 19 21 metriä, korttelin tehokkuusluku on e=2.0. Asemakaavoitettavan alueen rakennusoikeus pienenee muutoksen myötä 1350 k-m:llä. Asemakaavamuutoksen tehokkuus ja suunniteltu rakennustapa on sopusoinnussa ympäröivän rakentamisen kanssa.