Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet.

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet Suosiola KAAVASELOSTUS KAAVOITUS

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet Suosiola Laatijan nimi: Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Janne Anttila Yhteystiedot: Hallituskatu 7, PL Rovaniemi puh / , vaihde Tekninen lautakunta: , 68 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat nähtävillä: Valmisteluvaiheen kuuleminen: Tekninen lautakunta: , 156 Kaupunginhallitus: , 595 Ehdotusvaiheen kuuleminen:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 9. kaupunginosassa, Suosiolan voimalaitoksen alueella ja ympäristössä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tonttien , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueiden asemakaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa Suosiolan voimalaitoksen aluetta. 3 R A

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo kaavaa liittyvistä asiakirjoista ja lähdeaineistosta TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-alueeseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet taviotteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaikutus ympäristöön ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Virkistysalueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo kaavaan liittyvistä asiakirjoista ja lähdeaineistosta -liite 1 asemakaavan seurantalomake -liite 2 voimassa olevava asemakaava -liite 3 asemakaavaehdotus -liite 4 asemakaavamerkinnät ja määräykset -liite 5 tonttijako -liite 6 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Napapiirin Energia ja Vesi hakee asemakaavan muuttamista Suosiolan voimalaitosalueen laajentamiseksi, siten että mm. tontit ja sekä Lampelankadun pääty liitettäisiin voimalaitosalueeseen. Tarkoituksena on hyödyntää lisäalueita energiantuotantoon liittyvässä toiminnassa ja tulevissa investoinneissa. Tekninen lautakunta päätti (68 ) saattaa vireille ko. asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin Lapin Kansassa sekä kirjeillä vuokralaisille, maanomistajille ja naapureille. Asemakaavamuutoksen vireille tulo pidettiin yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Asemakaava-asiaan on voinut tutustua myös kaupungin internet sivuilla, Kaavatorilla alkaen. Mielipiteitä ei ole jätetty. Asemakaava-aluetta on päädytty laajentamaan viereisille teollisuusraide (LRT)-, katu (kevyenliikenteen osuus)- ja virkistysalueille (PI) sekä tonteille ja 3. Laajennuksen tarkoituksena on varmistaa voimalaitosalueen tilantarve ja parantaa laitosalueen sisäistä liikennejärjestelyä. Em. LRT-, PI- ja katualueet eivät ole asemakaavan mukaisessa käytössä. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotettiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä vuokralaisille, maanomistajille ja naapureille. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisessa pidettiin asemakaavan muutosluonnos ja asiakirjat yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Mielipiteitä ei jätetty. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaavaehdotuksen (TEKLA , 156 ; KH , 595). Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen kuulemisesta tiedotettiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä vuokralaisille, maanomistajille ja naapureille. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisessa pidettiin asemakaavan muutosehdotus ja asiakirjat julkisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Muistutuksia ei jätetty Ympäristölautakunnalla ei ole kaavamuutoksesta huomautettavaa ( , 12). 2.2 Asemakaava Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (EN). Tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku III ja tehokkuus e=0.30. Tontti on teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL), jolla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on 7079 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.30. Myös suunnittelualueeseen sisältyvällä Lampelankadun osalla on voimassa em. asemakaava. 5

6 Tontti on TL -aluetta, tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Tontit ja 3 ovat yhdistettyä pienteollisuus- ja varastorakennusten ja laitosten korttelialuetta (TPV), jossa on voimassa hyväksytty asemakaava. Myös teollisuusraide- (LRT) ja puistoalueella (PI) sekä kevyenliikenteen osuudella on voimassa em. asemakaava. Tontin 2 pinta-ala on 3680 m 2 ja tontin m 2. Tonteilla kerrosluku on II ja tehokkuus e=0.40. Virkistysalueen (V) osalla on voimassa hyväksytty asemakaava. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tontilla sijaitsee Suosiolan lämpövoimalaitos. Tonteilla , ja on kolme varasto-/hallityyppistä rakennusta. Tontilla on varasto-/hallityyppinen rakennus. Näillä tonteilla rakennusoikeutta on käyttämättä alle puolet sallitusta rakennusoikeudesta. Muutoin alue on rakentamaton. 6

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 9. kaupunginosan teollisuusalueella, Lampelankadun päädyn ympäristössä Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita eikä pohjavesialuetta Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Alueella on massiivisia lämpövoimalaitosrakennelmia. Lähiympäristössä on pääasiassa yksi- ja kaksikerroksisia teollisuusrakennuksia ja niitä tukevia varastoja ja katoksia sekä ulkovarastointialueita. Maastonmuodoltaan alue on tasaista. Liikenne Suunnittelualueen liikenneväylinä ovat Lampelankatu ja Ahjotie. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan piirissä. Maanomistus Alue on suurimmaksi osaksi Napapiirin Veden ja Energian hallinnassa (kaupungin maanomistus) ja omistuksessa (tontti ). Yleiset alueet (mm. kadut, virkistysalueet ja teollisuusraidealue) ovat kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. 7

8 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alueeseen liittyvät suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alue on merkitty Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan teollisuus (T) ja taajamatoimintojen ja työpaikka-alueeksi (A-1). Yleiskaava Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2015, alue on merkitty energiahuollon (EN), palvelun- ja hallinnon alueeksi (P) ja virkistysalueeksi (V). Voimassa oleva yleiskaava ja aluerajaus Alueidenkäytön strategia Rovaniemen alueiden käytön strategia esityksessä (päivitetty KV ) suunnittelualue on osoitettu kaupan ja teollisuuden alueeksi. 8

9 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava ja aluerajaus Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (EN). Tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku III ja tehokkuus e=0.30. Tontti on teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL), jolla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on 7079 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.30. Myös suunnittelualueeseen sisältyvällä Lampelankadun osalla on voimassa em. asemakaava. Tontti on TL -aluetta, tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Yhdistetyn pienteollisuus- ja varastorakennusten ja laitosten (TPV) tonttien ja 3 pinta-alat ovat 3980 m 2 ja 1334 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Em. tonteilla sekä teollisuusraidealueella (LRT), istutettavalla puistolla (PI) ja kevyenliikenteen alueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Virkistysalueen (V) osalla on voimassa hyväksytty asemakaava. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa olosuhteita

10 Suunnitelmat ja hankkeet Alue sisältyy vireillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan. Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole suojeltavia rakennuskohteita eikä voimassa rakennuskieltoja. 10

11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Napapiirin Energia ja Vesi hakee asemakaavan muuttamista Suosiolan voimalaitosalueen laajentamiseksi, siten että mm. tontit ja sekä Lampelankadun pääty liitettäisiin voimalaitosalueeseen. Tarkoituksena on hyödyntää lisäalueita energiantuotantoon liittyvässä toiminnassa ja tulevissa investoinneissa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta päätti (68 ) saattaa vireille Suosiolan voimalaitosalueen ja lähiympäristön asemakaavamuutoksen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa Vireille tulo Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja vuokralaisille sekä naapureille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavamuutoksen vireille tulo pidettiin yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Asemakaava-asiaan on voinut tutustua myös kaupungin internet sivuilla, Kaavatorilla alkaen. Mielipiteitä ei ole jätetty. Asemakaava-aluetta on päädytty laajentamaan viereisille teollisuusraide (LRT)-, katu (kevyenliikenteen osuus)- ja virkistysalueille (PI) sekä tonteille ja 3. Laajennuksen tarkoituksena on varmistaa voimalaitosalueen tilantarve ja parantaa laitosalueen sisäistä liikennejärjestelyä. Em. LRT-, PI- ja katualueet eivät ole asemakaavan mukaisessa käytössä. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotettiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä vuokralaisille, maanomistajille ja naapureille. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisessa pidettiin asemakaavan muutosluonnos ja asiakirjat yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Mielipiteitä ei jätetty. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät kaavaehdotuksen (TEKLA , 156 ; KH , 595). Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen kuulemisesta tiedotettiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä vuokralaisille, maanomistajille ja naapureille. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuulemisessa pidettiin asemakaavan muutosehdotus ja asiakirjat julkisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Muistutuksia ei jätetty 11

12 Ympäristölautakunnalla ei ole kaavamuutoksesta huomautettavaa ( , 12) Viranomaisyhteistyö Ilmoitus vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa tiedoksi Lapin ELY -keskukseen. Asemakaavamuutoksessa ei ole vaikutuksiltaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita (MRL 18 ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid.,s.12) Kaavio oppaan sivulta 15. Asemakaavamuutoksella ei ole valtakunnallisia vaikutuksia (MRL 22 ). Maakuntakaava ja yleiskaava Alue on merkitty Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan teollisuus (T) ja taajamatoimintojen ja työpaikka-alueeksi (A-1). 12

13 Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2015, alue on merkitty energiahuollon (EN), palvelun- ja hallinnon alueeksi (P) ja virkistysalueeksi (V). Asemakaavamuutos on maakunta- ja yleiskaavan mukainen. Asemakaava Asemakaavamuutoksessa laajennetaan olevaa EN korttelialuetta lisäalueeksi energiatuotantoon liittyvässä toiminnoissa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavamuutoksen alkuperäisenä tavoitteena oli liittää nykyiseen EN kortteliin tontit , sekä osa Lampelankadun päätyä. Prosessissa on päädytty liittämään kortteliin myös vireiset LRT-, virkistys- kevyenliikenteen alueet sekä tontit ja Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0 : Alueen asemakaava säilyy entisellään. Vaihtoehto 1 : Laaditaan asemakaavan muutos, jossa energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeseen (EN) liitetään tontit , , ja3, teollisuusraidealuetta (LRT), virkistysalue (PI) ja kevyenliikenteen alue. Vaihtoehto 2 : Jokin muu prosessin aikana esille tuleva vaihtoehto. Asemakaavaehdotukseksi on valittu vaihtoehto 2, jossa vaihtoehto 1 mukaiseen EN alueeseen on lisätty viereiset teollisuusraide (LRT)-, katu (kevyenliikenteen osuus)- ja virkistysalueet (PI) sekä tontit ja 3. Alueet eivät ole asemakaavan mukaisessa käytössä. Laajennuksen tarkoituksena on varmistaa voimalaitosalueen tilantarve ja parantaa laitosalueen sisäistä liikennejärjestelyä Vaikutus ympäristöön Nykyisen tontin alueella olevaa rakennusta on tarkoitus käyttää varastokäytössä ja tontin piha-aluetta pysäköintiin. Tontin aluetta ja sinne sijoitettavia rakennuksia/rakennelmia on tarkoitus käyttää mm. kiinteän polttoaineen käsittelytilana, konehallina sekä kuljetuskaluston punnitusalueena. Tontit ja 3 ovat sekä niiden viereiset virkistysalue ja kevyenliikenteen osuus ovat voimalaitosalueen lisäaluevarauksina. Teollisuusraidealuetta on tarkoitus käyttää alueen liikenteelle. Kaavamuutoksen myötä mahdollistuu Suosiolan voimalaitosalueelta Hallitielle. Alueen rakennusoikeus ei merkittävästi nouse. Kaavamuutoksen myötä mahdollistuvat toimenpiteiden vaikutukset eivät ylitä Suosiolan voimalaitokselle myönnettyjä ympäristölupia. 13

14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on m 2, joka muodostuu energiahuoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueesta. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Pinta-ala: m 2 Rakennusoikeus: e=0.30 => k-m 2 Kerrosluku: III Virkistysalueet Pinta-ala: 2199 m Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksessa rakennusoikeuden määrä ei nouse merkittävästi. Asemakaavamuutoksen vaikutukset rakennettuun ympäristöön kohdistuvat lähinnä ympäristöään kerrosta korkeamman rakentamisen mahdollistamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole alueen teollisuustyyppisessä ympäristössä merkittävästi poikkeavaa. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää haittaa alueen liikennejärjestelyihin. Tulvauhka (1/100) on huomioitu määräyksellä alimmasta sallitusta rakentamiskorkeudesta ( N2000), jonka yläpuolelle kastuvat rakenteet tulee perustaa Vaikutukset kulttuuriympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. 14

15 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutos ei aiheuta haittaa linnustolle ja eläimistölle. Kaava-alueella ei ole pohjavesialuetta. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Merkintöjen ja määräysten selitykset esitellään kaavakartan sekä selostuksen liitteenä. 5.5 Nimistö Alueen nimistöön ei tule muutoksia. Alueen kiinteistötunnuksiin tulee muutoksia uuden tonttijaon myötä. 15

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutoksen tullessa voimaan, voidaan suorittaa tarvittavat kiinteistötoimitukset ja päivittää alueen vuokrasopimukset. Kaavan toteuttamista seurataan mm. kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmällä. Rovaniemellä Päivitetty Markku Pyhäjärvi Kaavoituspäällikkö Janne Anttila Kaavasuunnittelija 16

17 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm Kaavan nimi Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa tontit , ja -10, ja -3 sekä katu-, teollisuusraide- ja virkistysalueet Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 10,4870 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 10,4870 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 10, , ,29 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -2, V yhteensä 0,2199 2,1-0,3265 R yhteensä L yhteensä -1,1594 E yhteensä 10, , ,30 3, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 17

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 10, , ,29 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -2, TL -1, TPV -0, V yhteensä 0,2199 2,1-0,3265 V 0, ,0-0,2667 PI -0,0598 R yhteensä L yhteensä -1,1594 Kadut -0,3055 Kev.liik.kadut -0,0414 LRT -0,8125 E yhteensä 10, , ,30 3, EN 10, , ,30 3, S yhteensä M yhteensä W yhteensä 18

19 Liite 2 19

20 Liite 3 Asemakaavan muutos 20

21 Liite 4 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 21

22 Liite 5 Tonttijako 22

23 Liite 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS tontit , , , ja 3 sekä teollisuusraide-, katu- ja virkistysalueet Suosiola Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus Päivitetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. 23

24 SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee 9. kaupunginosassa Lampelankadun päädyssä, Suosiolan voimalaitoksen alueella ja lähiympäristössä. Suunnittelualueen sijainti on esitetty alla olevalla opaskartalla. Vaikutusalue sisältää lähiympäristön kortteli-, katu-ja virkistysalueet. Suunnittelualueen sijainti MAANOMISTUS Tontti on yksityisessä omistuksessa. Tontit ja -10 ovat kaupungin omistamia vuokratontteja. Katu- ja virkistysalueet ovat kaupungin omistuksessa. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Tarkoituksena on laajentaa Suosiolan voimalaitoksen aluetta (nykyinen tontti ). Laajennusalueilla olevia rakennuksia (tontti ) on tarkoitus hyödyntää varastokäytössä. Lisäksi rakennetaan uusia energiatuotantoon liittyviä toimitiloja. Alustavana tavoitteena on tutkia, voidaanko hakemuksen mukainen tai muu vaihtoehtoinen muutos tehdä. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Maakuntakaava Alue on merkitty Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan teollisuus (T) ja taajamatoimintojen- ja työpaikka-alueeksi (A-1). Yleiskaava Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2015, alue on merkitty energiahuollon (EN), palvelunja hallinnon alueeksi (P) ja virkistysalueeksi (V). 24

25 25 Asemakaava ja suunnittelualueen rajaus Tontti on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (EN). Tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku III ja tehokkuus e=0.30. Tontti on teollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TL), jolla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on 7079 m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.30. Myös suunnittelualueeseen sisältyvällä Lampelankadun osalla on voimassa em. asemakaava. Myös tontti on TL -aluetta, tontilla on voimassa hyväksytty asemakaava. Tontin pinta-ala on m 2, kerrosluku II ja tehokkuus e=0.40. Virkistysalueen (V) osalla on voimassa hyväksytty asemakaava. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0: Asemakaavaa ei laadita eikä muuteta. Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja alueen rajaus. VE 1: Laaditaan hakemuksen mukainen asemakaavan muutos VE 2: Jonkin muu suunnitteluprosessin aikana esille tullut vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 : mukaisilla tavoilla. Lisäksi Suunnittelutyö laaditaan mahdollisia olemassa olevia selvityksiä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa täydentäen. Tulva Alueen alin sallittu rakentamiskorkeus on N2000 järjestelmässä +77,48 m.

26 26 OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja -vuokralaiset ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osalliset alustavan tarkastelun perusteella: Viranomaiset: - Lapin ELY-keskus - Lapin Pelastuslaitos - Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: - Kaava-alueen maanomistajat/-haltijat - kaava-alueen viereisten kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Muut - alueen teleoperaattorit - muut asukkaat ja kaupunkilaiset. Osallisten määrää täydennetään tarvittaessa prosessin aikana. SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe (MRL 51 ) Tekninen lautakunta käynnisti asemakaavamuutoksen (68 ). Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään kaavan vireille tulon nähtävillä pidon yhteydessä Lapin ELY keskukseen. Vireilletulo (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Nähtävillä olosta ilmoitettiin Lapin Kansassa ja palvelupiste Osviitan ilmoitustaululla sekä kirjeitse kaava-alueen maanomistajille, -haltijoille ja naapureille. Valmisteluvaihe (MRL 62 ) Valmisteluvaiheen kaavaluonnos ja muut kaava-asiakirjat asetetaan nähtäville palvelupiste Osviittaan. Osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Lapin Kansassa ja palvelupiste Osviitan ilmoitustaululla sekä kirjeitse kaava-alueen maanomistajille, -haltijoille ja naapureille Ehdotusvaihe (MRL 65 ) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan myöhemmin julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Lapin Kansassa ja palvelupiste Osviitan ilmoitustaululla sekä kirjeitse kaava-alueen maanomistajalle, haltijoille ja naapureille. Hyväksymisvaihe (MRL 52 ) Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

27 27 PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (myös myöhemmin erikseen järjestettävien valmisteluvaiheen kuulemisen mielipiteet sekä ehdotusvaiheen kuulemisen muistutukset) Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteeseen: Rovaniemen kaupunki kirjaamo PL Rovaniemi YHTEYSHENKILÖT Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh Kaavasuunnittelija Janne Anttila puh