ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta



Samankaltaiset tiedostot
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

Asuntotuotanto Vantaalla

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari Timo Koivisto

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

Kaupunginhallituksen iltakoulu

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

Talous- ja suunnittelukeskus

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa POY / Österby

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

ks.

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja

Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

rak.paikka 6 Työtie 18 AP 5454 *) ei myyntiä 816, ,39

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Kaavoituskatsaus 2014

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat:

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle ja )

MIELEN ASKE Työkokous Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus 2013

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Espoon kaupunki Pöytäkirja Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin tontti 1

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

Diaari 380/ /2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Kunnan osa ja kaava-alue Kortteli Tontti /rak.paikka. Kylä Tila Rek.nro. Rakennuksen pohja-ala m 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2014

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

Asianro 4539/ /2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

S i v u 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SINGSBY Trollkunibackin asemakaava

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

1. Keskusurheilukenttä

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

BRÄNDÖÖN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi

Transkriptio:

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto - Korjausrakentaminen 4. VUOKRA-ASUNTOTILANNE - Kärsämäen Asunnot Oy 5. ASUNTO-OHJELMAN STRATEGIA Liite: Asemakaavan vapaat tontit.

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 1. JOHDANTO Asumispalvelujen järjestämisen vastuu on kunnalla. Asumispalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille tarkoituksenmukainen asunto. Kunta voi vaikuttaa asuntopalvelujen järjestämiseen kaavoituksella, maankäytöllä, kunnan omalla rahoituksella asuntotuotantoon ja asuntojen hankintaan sekä valtion asuntorahoituksen tuen ohjaamisella. Hyvin hoidettu maankäyttö on edellytys tulokselliselle asunto-ohjelmalle. Asuntotuotannossa markkinaehtoisuus lisääntyy ja valtion tuki asuntotuotannossa on vähenemässä. Valtion tukema asuntotuotanto ohjautuu herkästi kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Työvoimasta on tullut elinkeino- ja yrityselämän tärkeä menestystekijä, tämä on johtanut siihen, että yritystoiminta luo pohjan työvoimalle ja sen tuomalle kasvulle ja kehitykselle. Tämä luo pohjan paikkakunnan asuntojen kysynnälle. Väestö ikääntyy ja yksinasuvien määrä lisääntyy. Tämä lisää pienten asuntojen kysyntää, joka myös ilmenee liikuntarajoitteisten erikoisasuntojen kysynnän lisäyksenä. Tämä myös ohjaa Kärsämäen asuntotuotantoa. Korjausrakentaminen lisääntyy edelleen painottuen asuntokannan ylläpitävään toimintaan. Asumiseen tulevat myös mukaan entistä enemmän korkeampitasoiset omakoti- ja rivitaloasunnot.

2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS MAANHANKINTA: Maanhankinnalla on tavoitteena turvata riittävä maareservi asuntorakentamiseen. Kunnassa on varauduttu tulevaan asuntorakentamisen maankäyttöön hankkimalla resurssien puitteissa kaavaja yleiskaava-alueilta maata kunnan omistukseen. Maanhankinnan tarvetta on erityisesti keskustassa ja keskustan lähialueilla. Myös hajaasutusalueilla ilmenee asuntomaan tarvetta. Haja-asutusalueiden asuntomaan hankinta on ollut asuntorakentajien varassa. KAAVOITUS: Kärsämäen keskustan yleiskaavan on valtuusto hyväksynyt 30.9.2113. Yleiskaavassa on huomioitu asemakaava-alueen, sekä yleiskaavan alueella oleva asuntorakentamisen maankäyttö. KESKUSTAN YLEISKAAVA: Keskustan yleiskaavassa asuntokäyttöön varattu maa-alue mahdollistaa noin 80 uuden asunnon rakentamisen. Asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle sijoittuu noin 35 uutta rakennuspaikkaa. Yhdessä kaava-alueet muodostavat noin 100-120 asunnon rakentamisen talotyypistä riippuen. Asemakaava- ja yleiskaava-alueiden pinta-ala on yhteensä 175 hehtaaria. ASEMAKAAVA: Asemakaavassa on toteuttamatonta kapasiteettia 79 tonttia, joista 23 on yksityisessä omistuksessa. Rivitalotontteja on toteuttamatta 11 kappaletta, joista on 4 yksityisessä omistuksessa. Kärsämäen asemakaava-alueelta luovutetaan vuosittain 1-3 tonttia uudisrakentamiseen. 3. ASUNTOTUOTANTO UUSI ASUNTOTUOTANTO: Kärsämäellä uusi asuntorakentaminen on 4-5 asuntoa vuodessa. Uusrakentaminen on omakotirakentamista. Uusien rivitaloasuntojen rakentaminen on menneinä vuosina ollut pientä, noin 0,5 asuntoa vuodessa. KORJAUSRAKENTAMINEN: Kärsämäen kaava- ja haja-asutusalueilla on tarvetta asuntojen korjausrakentamiseen. Asuntokanta, mikä on rakennettu 1980-luvulla ja sitä aikaisemmin tarvitsee peruskorjaamista.

KÄRSÄMÄEN ASUNNOTOY 1 PERUSPARANNUSOHJELMA Kiinteistö huoneis tot kpl Rakennettu / peruskorjattu Kerrosala lämmin+ kylmä, m² Puretaan vuonna Purettavia asuntoja kpl Lassinpiha 16 1984 / 1985 658,5 Miilupiha I 10 1988 629 Miilupiha II 10 1999 597,5 Nassu 11 1990 859 Korkatinkangas 11 1984 733 2018 11 Rihmankiertämö I 12 1980 898 Rihmankiertämö II 13 1981 898 Rihmankiertämö III 8 1991 647 Tähtelänhaka 9 1990 660,5 Ala-Lehtola 10 1993 713 Ruututalo 9 1978 / 2005 523 Vanha alakoulu 8 1923 / 1977 425 2018 8 Ala-Jukka 4 1976 / 1994 371 2018 4 Alava 11 1983 / 1984 802 Keskuskoulun rivit. 18 1968/1993/1995 1792 2018 18 Kuntala 5 1968 / 1991 471 Pellonpää ei käytös. 5 Ylä-Jukka 8 1976 / 1996 517 2018 8 Yhteensä 173 12649,5 6 kpl 49 Asunnoista puretaan 3838 k/m 2 31,5 %. Huoneistojen lukumäärästä puretaan 28,3 %. 3. VUOKRA-ASUNTOTILANNE KÄRSÄMÄEN ASUNNOT OY: Kärsämäen Asunnot Oy:llä on tällä hetkellä vuokra-asuntoja 173 kpl. Asunnot ovat pääsääntöisesti rivitaloasuntoja. Asunnoista vanhimpien ja heikoimpien kohdalla joudutaan pohtimaan purkamista, sekä korvaamista uusilla rivitaloilla. Uusilla nykyaikaisilla rivitalohuoneistoilla on myös kysyntää, etenkin asukkailla, jotka tahtovat tasokkaampaa asumismukavuutta.

4. ASUNTO-OHJELMAN STRATEGIA Kunnan palvelut ovat keskittyneet taajaman keskustaan. Tällä on myös vaikutusta asuntoohjelman toteuttamiseen. Keskustassa on tilaa lisätä asuntojen määrää. Tällöin saadaan asuntoja lähelle palveluja, millä on vaikutusta etenkin iäkkäämpien ja liikuntarajoitteisten ihmisten asumisen tasoon. Keskustassa palvelujen läheisyydessä on veteraanien talo Tammenlehvä. Tämä vapautuu lähivuosina veteraanien käytöstä. Näihin tiloihin on mahdollista saada vanhusten ja liikuntarajoitteisten asuntoja, jolloin saadaan terveydenhuollon palvelut asuntojen tuntumaan. Keskustan asuntotiheyttä voidaan lisätä kerrostaloasunnoilla. Tällöin voidaan lisätä asuntotiheyttä ja -mukavuutta, mikä edistää myös ikääntyvien ihmisten asumista. Tällöin voidaan myös saada näyttävyyttä keskustan ilmeeseen.

VAPAANA OLEVAT ASUNTOTONTIT