Talous- ja suunnittelukeskus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet

2 Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina Helsinkiin rakennetaan useita kokonaan uusia kaupunginosia. Uusien asuinalueiden rakentaminen ranta-alueille sekä hyvien liikenneyhteyksien varsille monipuolistaa kaupungin asuntotarjontaa sekä eheyttää kaupunkirakennetta. Vuosien asuntotuotannosta noin 70 prosenttia toteutuu kaupungin omistamalle maalle, jolloin maankäytön ohjausta voidaan toteuttaa kestävällä tavalla. Väkiluku kasvaa tasaisesti Helsingin väestö kasvaa voimakkaasti maahanmuuton sekä maan sisäisen muuttoliikkeen johdosta. Väkiluku on ylittänyt asukkaan rajan, ja väestön ennustetaan kasvavan noin uudella asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Samalla asuntokuntien koko jatkaa yhä pienentymistään, mikä vaikuttaa asuntokysynnän kasvuun.

3 Kaupunkiasumista kerros- ja pientaloissa Helsingin asuntokanta käsittää noin asuntoa. Kaupungin asuntokanta painottuu pieniin asuntoihin ja yksiöiden ja kaksioiden osuus on lähes 60 prosenttia asuntokannasta. Asunnoista 86 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin ja 14 prosenttia pientaloihin. Asuntokannan monipuolistuminen taataan asettamalla asuntotuotannossa tavoitteet sekä vuokra- että omistusasuntotuotannolle. Myös asuntojen kokojakaumaa ohjataan, jotta erikokoisille asuntokunnille on tarjolla laadukkaita ja kiinnostavia asumisvaihtoehtoja. Asuntokanta uudistuu Helsingin asuntokannasta merkittävä osa on rakennettu luvuilla. Vanhassa asuntokannassa peruskorjaustarve kasvaa, kun voimakkaan esikaupungistumisen aikana rakennetut asuinkerrostalot tulevat korjausikään. Sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

4 Helsingissä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön pitkäjännitteistä suunnittelua ohjaa valtuustokausittain laadittava toteuttamisohjelma. Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. MAANKÄYTTÖ Maankäytön päämääränä on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Tehokkaan ja kestävän maankäytön tukemiseksi kaupunki hankkii aktiivisesti maata omistukseensa, huolehtii asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä sekä luovuttaa tontteja asuntotuotantoon myymällä tai vuokraamalla. ASUNTOTUOTANTO Asuntotuotannon päämääränä on vastata kasvavan kaupungin tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Kaupungin ohjauksella varmistetaan asuntotuotannon monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä erikokoisten asuntojen tarpeenmukainen toteuttaminen.

5 ASUINALUEET Asuinalueiden rakentamisen ja kehittämisen päämääränä on, että erilaisista kaupunginosista muodostuu toiminnallisesti eheä ja tasapainoinen kaupunki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella, ja asuinalueiden negatiivista eriytymiskehitystä ehkäistään poikkihallinnollisin toimin. ASUNTOKANTA Asuntokannan kehittämisen päämääränä on huolehtia asuntokannan kunnosta ja energiatehokkuudesta. Asuntokannan soveltuvuutta elinkaariasumiseen parannetaan esteettömän uustuotannon kautta sekä rakentamalla hissejä vanhempiin taloihin. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten tiiviiseen kaupunkiympäristöön soveltuvien talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. ASUKASRAKENNE Kaupungin päämääränä on monipuolinen asukasrakenne. Erilaisten kotitalouksien asumismahdollisuuksia tuetaan houkuttelevilla asumisen vaihtoehdoilla sekä kohdennetulla asuntotuotannolla. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun.

6 Helsingin kotitaloudet henkilöluvun mukaan % 3 % 10 % 31 % 49 % 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä tai enemmän Lähde: Tilastokeskus. Helsingin asuntokanta ,6 % 21,3 % 2,2 % 38,8 % 23,5 % Valtion tukemat vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Hitas-omistusasunnot Vapaarahoitteiset omistusasunnot Muu/tuntematon 5,6 % Lähde: Tilastokeskus ja kiinteistöviraston asunto-osasto. Alkanut ja valmistunut asuntotuotanto Helsingissä asuntoja Alkanut Valmistunut Lähde: talous- ja suunnittelukeskus, asuntotuotantorekisteri.

7 Ohjelmakauden keskeiset tavoitteet Vuosina Helsingissä laaditaan uusi yleiskaava, jonka tavoitteena on tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja elinvoimainen monikeskuksinen kaupunki. Kaupungin omistamaa maata luovutetaan vuosittain vähintään kerrosneliömetriä asuntotuotantoon. Asuntotonttien varauskannan tulee pyrkiä vastaamaan neljän vuoden asuntotuotantoa. Asemakaavoja laaditaan asuntotuotantoon vuosittain keskimäärin kem². Asemakaavavarannon tulee mahdollistaa vähintään viiden vuoden asuntotuotanto. Kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään asuntoa uudisrakentamisena sekä käyttötarkoituksen muutoksin. Asuntorakentamisesta 30 % toteutetaan täydennysrakentamisena. Asuntotuotannosta 20 % toteutetaan valtion tukemana aravuokra-asuntotuotantona, josta vuosittain vähintään 750 asuntoa toteutuu tavallisina vuokra-asuntoina ja 250 erityisryhmille kohdennettuina vuokra-asuntoina. Asuntotuotannosta 40 % toteutetaan vuosittain opiskelija- ja nuorisoasuntoina (300 asuntoa) sekä Hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntotuotantona. 40 % toteutetaan sääntelemättömänä vuokraasuntotuotantona (700 asuntoa) ja omistusasuntotuotantona (1 300 asuntoa). Kaupungin omana asuntotuotantona toteutetaan asuntoa vuosittain, joista 50 % rakennetaan valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona.

8 Julkaisija: Talous- ja suunnittelukeskus, kehittämisosasto Kansi ja kuvitus: Ilja Karsikas. Valokuvat: Annina Ala-Outinen, Simo Karisalo. Taitto: Mainostoimisto Visuviestintä Oy. Paino: Kirjapaino Uusimaa, Kotikaupunkina Helsinki asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma Lisätietoja asumisen strategisesta suunnittelusta Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell Puh. (09) Talous- ja suunnittelukeskus, kehittämisosasto