Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Transkriptio

1 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto kasvoi 49 %. Lahteen on rakennettu enemmän asuintiloja kuin toimitilatiloja vuodesta 21 lähtien. (Kuvat 1 ja 2). Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan vuonna 214 Lahteen rakennettiin yhteensä 9 rakennusta, joista 258 oli uudisrakennuksia ja loput 51 rakennusta laajennus- ja muutoskohteita (taulukko 1). Kaikista valmistuneista rakennuksista oli 4 % pientaloja, 7 % asuinkerrostaloja, % rivitaloja ja 4 % teollisuusrakennuksia. Rakennustuotanto oli yhteensä kerrosneliömetriä, josta uudistuotantoa oli 17 krs-m2. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna tuotannosta 6 % oli asuinkerrostaloja 19 %, pientaloja ja 17 % liikenteen rakennuksia. Edellisvuoteen verrattuna rakennuksia valmistui vain viisi vähemmän, mutta kerrosneliömäärältään tuotanto oli kuitenkin edellisvuotta suurempi. Vuosina vuosittainen tuotanto oli yli rakennusta. Viiden vuoden aikana valmistui yhteensä noin 1 7 rakennusta eli liki 59 krs-m2. Rakennuksen luokittelu käyttötarkoituksen mukaisesti määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 1. Valmistuneiden rakennusten lukumäärä vuosina Kuva 2. Valmistuneiden rakennusten kerrosneliömetrimäärä vuosina

2 asuntojen lkm 2 Valmistuneet rakennukset kpl % muutos uusia rakenn Valmistuneet rakennukset krsm % muutos uusia rakenn Yhteensä , , Asuinrakennukset , , erilliset pientalot , , rivi- ja ketjutalot , , asuinkerrostalot , , Vapaa-ajan rak , , Liikerakennukset , , Toimistorakenn. 2 1, , Liikenteen rakenn , , Hoitoalan rakenn , , Kokoontumisrak , , Opetusrakenn , , Teollisuusrakenn , , Varastorakenn , , Pelastustoim. rak , , Muut rakennukset , , Taulukko 1. Lahteen vuosina valmistuneiden rakennusten lukumäärä ja kerrosala käyttötarkoituksen mukaan sekä valmistuneista rakennuksista uudet rakennukset. Rakennustuotannosta yli 8 % asuintaloja Lahden paikkatietojärjestelmästä tehtiin poiminta vuonna 214 valmistuneista uusista rakennuksista, joista jätettiin pois sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset. Tulokseksi saatiin 159 rakennusta, joista 19 (69 %) oli pientaloja, 15 (9 %) asuinkerrostaloja ja 1 (6 %) rivitaloja eli tuotannosta liki 85 % oli asuinrakennuksia. Pientalorakentaminen on keskittynyt Launeen, Kolava -Kujalan ja Ahtialan suuralueille ja asuinkerrostalotuotanto keskustaan. Uusista pientaloista yli 4 % rakennettiin Launeelle ja noin neljännes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Valmistuneista asuinkerrostaloista yli puolet sijoittui keskustaan. (Kuva ). Uusien rakennusten 1 22 kerrosneliömetristä 21 % sijoittui pientaloihin, 4 % asuinkerrostaloihin ja 4 % rivitaloihin eli asuintalojen osuus oli 65 %. Liikenteen rakennusten osuus oli 2 % ja pelastustoimen rakennusten 5 % Pientalot Rivitalot Kerrostalot Toimitilarakennukset Muut rakennukset Lahde: Lahden kaupunki Kuva. Valmistuneista rakennuksista uudet rakennukset suuralueittain tarkasteltuna vuonna 214. Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen mukaan. Tarkastelussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennukset, väestönsuojat ja yksinomaan maataloustuotannossa olevat rakennukset.

3 Asuntoja valmistui 859 Vuonna 214 valmistui yhteensä 859 asuntoa (kuva 4). Valmistuneista asunnoista 71 asuntoja sijoittui asuinrakennuksiin ja 128 ensisijaiselta käyttötarkoitukseltaan muihin kuin asuinrakennuksiin. Muilla kuin asuinrakennuksilla tarkoitetaan esimerkiksi palvelutaloja. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistuu kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 214 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 67 %, pientaloasuntoja 1 %, rivitaloasuntoja 5 % ja muihin rakennuksiin rakennettuja asuntoja loput 15 %. Tarkasteltaessa koko 2-luvun asuntotuotantoa voidaan havaita, että pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli alhaisin vuonna 214. Korkeimmillaan se oli vuonna 24, jolloin yli kolmannes asunnoista rakennettiin pientaloihin. Viime vuoden asuntotuotanto oli peräti 49 % enemmän kuin vuonna 21. Edellisvuoteen verrattuna kerrostaloasuntojen tuotanto lähes kaksinkertaistui samalla kun pientaloasuntojen tuotantomäärä supistui 1 %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi vuoden 21 tasolla. Muiden kuin varsinaisten asuintalojen asuntotuotanto kasvoi 42 %. Vuosina aikana rakennettiin yhteensä yli asuntoa, joista 62 % rakennettiin kerrostaloihin, 2 % pientaloihin, 9 % rivitaloihin ja 9 % muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin. Asuntotuotanto oli keskimäärin 67 asuntoa vuodessa a s u n t o a Pientalot Rivitalot Kerrostalot Ei asuinrakennukset Lähde: Lahden kaupunki Kuva 4. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina

4 4 Keskimääräinen pinta-ala 61 m 2 Vuonna 214 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä (kuva 5). Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 5 h-m2, rivitaloasunnot 8 h -m2 ja pientaloasunnot 152 h-m2. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden palveluasuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 26 h-m2. Valmistuneiden asuntojen keskimääräinen koko vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa asuntotuotannon jakautumista talotyypeittäin ja rahoitusmuodoittain. Vuonna 214 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 11 neliötä pienempi kuin edellisenä vuonna. Syinä laskuun on palvelutaloihin rakennettujen pienten asuntojen suuri määrä ja kerrostalovaltainen asuntotuotanto. Etenkin kerrostaloasuntojen keskipinta-ala näyttää kuitenkin olevan pienessä laskussa. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala pieneni edellisvuodesta kerrostaloasunnoissa 4 h-m2. Valtion tukea 471 asuntoon Vuonna 214 valmistuneesta 859 asunnosta 88 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna 2-luvulla. Vuoteen 21 verrattuna lisäys oli 246 asuntoa. (Kuva 6). a s u n t o a Valtion tukema Vapaarahoitteinen Lähde: Lahden kaupunki Kuva 6. Valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto vuosina h-m Pientalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Lähde: Lahden kaupunki Kuva 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina

5 5 Rakennus ja asuntokanta Lahdessa oli vuoden 214 lopussa rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 81 % (14 8) oli asuinrakennuksia, % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia. Asuinrakennuksista oli pientaloja 81 % (11 41), rivitaloja 6 % (876) ja kerrostaloja 12 % (1 71). (Taulukko 2). Oikean kuvan saamiseksi tulee rakennusten lukumäärän lisäksi tarkastella myös niiden neliömäärää. Rakennusten kerrosala oli yhteensä krs-m2. Kerrosneliöistä 56 % oli asuinrakennuksissa, 16 % teollisuusrakennuksissa, 11 % liikerakennuksissa, 4 % varastorakennuksissa ja % toimisto- ja opetusrakennuksissa rakennuksissa. (Taulukko ). Asuinkerrostalojen, toimisto- ja liikerakennusten sekä opetus- ja pelastustoimen rakennusten kerrosneliöitä oli eniten keskustassa. Launeelle sen sijaan oli sijoittunut eniten varastorakennusten pinta-alasta. Teollisuuskäytössä olevien rakennusten kerrosala oli suurin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Hoitoalan ja liikenteen rakennuksia sekä kokoontumisrakennuksia oli eniten Kärpäsen suuralueella. Asuinkerrostalojen kerrosneliömetreistä peräti 8 % sijaitsi keskustassa, kun taas oli pientalojen pintaalasta kolmannes ja rivitalojen neliöistä yli neljännes sijaitsi Launeella. Rekennusten lkm Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Yhteensä Pientalot Rivitalot Kerrostalot Vapaa-ajan rakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Pelastustoimen rakennukset Muut rakennukset Taulukko 2. Rakennusten lukumäärä käyttötarkoituksen mukaan vuonna 214. krs-m2 % yhteensä Yhteensä Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Yhteensä , 24, 5, 19,4 7,4 2,4 25,7 11,6,9 Pientalot , 1, 7, 9, 25,5 4,6,6 11,9 7, Rivitalot , 4,2 11,9 7,9 15,,7 2,5 16,5 17, Kerrostalot 121 1, 7,8 7, 2,4 2,6,1 19, 8,9 4, Vapaa-ajan rakennukset 125 1,, 7,4 1,8 55,8 19,8,7 6,2 5,4 Liikerakennukset , 42, 4,1 1, 1,1 4,2,6 4,,8 Toimistorakennukset , 6,7 1,6 16,9 1,,6 1, 5,7,1 Liikenteen rakennukset , 27,4 5, 15,9 4, 2,5 18,9 24,9 1,1 Hoitoalan rakennukset , 2,2,4 6,4 5,1, 1,7 4,8 1,4 Kokoontumisrakennukset ,, 6,7 5,7 1,8,4 18,2,4,5 Opetusrakennukset , 4,6 4,8 19, 5,1, 9,6 1,6 1, Teollisuusrakennukset , 9,7,2 42, 2, 2,2 1,4 12,1,1 Varastorakennukset , 1,9,2 26,,2 8, 42,1 15,,2 Pelastustoimen rakennukset , 68,7, 15,9 4,, 5,7 5,4, Muut rakennukset , 12,1 7,7 26,2 6, 4,9 6,8 4,5 1,5 Taulukko. Rakennusten kerrosala (k-m 2) käyttötarkoituksen mukaan vuonna 214.

6 6 Asuntokanta Vuoden 214 lopussa Lahden asuntokanta oli 62 77, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 68 % (42 92), rivitaloasuntoja 7 % (4 29) ja omakotitaloasuntoja 21 % 1 58). Lisäksi 1 75 asuntoja oli muissa kuin asuinrakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa. (Kuva 5). Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki 2 % Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella. Asuinkerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta oli keskustassa 91 %, Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi - suuralueella 8 %, Mukkulassa 62 %, Kärpäsessä ja Launeella 6 % ja Jalkarannassa 52 %. Pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kolava-Kujalan (69 %) ja Ahtialan (61 %) suuralueilla. Kolava-Kujalan asunnoista runsas viidennes ja Jalkarannan asunnoista viidennes oli rivitaloasuntoja. Rakennusten ikä Lahden kaikista rakennuksista 61 % ja asuinrakennuksista 59 % on rakennettu vuoden 197 jälkeen. Sodan jälkeisen vuosikymmenen lisäksi myös 198- luku oli voimakkaan rakentamisen aikaa ja 195 -luvuilla valmistui neljännes ja 198-luvulla 17 % nykyisestä rakennuskannasta. Pientaloista 29 % on rakennettu vuosina Kerrostalorakentaminen painottui vuosiin , jolloin rakennettiin 41 % nykyisistä kerrostaloista. Tällöin rakennettiin useimmat Lahden lähiöistä. Rivitaloja sen sijaan rakennettiin eniten 198-luvulla. Opetus-, toimisto- ja kokoontumiskäytössä ovat suhteellisesti tarkasteltuna vanhimpia rakennuksia. Esimerkiksi kouluista puolet ja toimisto- ja kokoontumisrakennuksista lähes puolet on rakennettu ennen 7- lukua. Tuoreinta rakennuskantaa edustavat ja varastorakennukset, joista 1 % on rakennettu 2-luvulla. lkm Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta Pientalot Rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Lahde: Lahden kaupunki Kuva 7. Asuntojen määrä suuralueittain vuonna 214.

7 7 Yhteenveto Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto kasvoi 49 %. Valmistuneista rakennuksista oli 4 % pientaloja, 7 % asuinkerrostaloja, % rivitaloja ja 4 % teollisuusrakennuksia. Pientalorakentaminen on keskittynyt Launeen, Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille ja asuinkerrostalotuotanto keskustaan. Uusista pientaloista yli 4 % rakennettiin Launeelle ja noin neljännes Kolava-Kujalan ja Ahtialan suuralueille. Valmistuneista asuinkerrostaloista yli puolet sijoittui keskustaan. Lahti on kerrostalovaltainen kaupunki, mikä edelleen vahvistuu kerrostalopainotteisen asuntotuotannon vuoksi. Vuonna 214 valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 67 %, pientaloasuntoja 1 %, rivitaloasuntoja 5 % ja muihin rakennuksiin rakennettuja asuntoja loput 15 %. Tarkasteltaessa koko 2-luvun asuntotuotantoa voidaan havaita, että pientaloasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli alhaisin vuonna 214. Korkeimmillaan se oli vuonna 24, jolloin yli kolmannes asunnoista rakennettiin pientaloihin. Vuoteen 21 verrattuna kerrostaloasuntojen tuotanto lähes kaksinkertaistui samalla kun pientaloasuntojen tuotantomäärä supistui 1 %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi vuoden 21 tasolla. Muiden kuin varsinaisten asuintalojen asuntotuotanto kasvoi 42 %. Vuonna 214 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 61 huoneistoneliömetriä. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 5 h-m2, rivitaloasunnot 8 h-m2 ja pientaloasunnot 152 h-m2. Muihin kuin varsinaisiin asuinrakennuksiin valmistuneiden palveluasuntojen keskipinta-ala oli ainoastaan 26 h-m2. Valmistuneesta 859 asunnosta 88 oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. Valtion tukema asuntotuotantoa oli suurempi kuin minään muuna vuonna 2-luvulla. Valmistuneet rakennukset ja asunnot vuonna 214: valmistuneet rakennukset kaikki rakennukset valmistuneista rakennuksista valmistuneet asunnot Yhteensä Asuinrakennukset erilliset pientalot rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot Vapaa-ajan rak. 1 1 Liikerakennukset Toimistorakenn. Liikenteen rakenn. 6 4 Hoitoalan rakenn. Kokoontumisrak. 2 1 Opetusrakenn. 1 Teollisuusrakenn Varastorakenn. 4 1 Pelastustoim. rak. 1 1 Muut rakennukset Lahdessa oli vuoden 214 lopussa rakennusta. Luvussa ei ole mukana sauna- ja talousrakennuksia, väestönsuojia ja yksinomaan maataloustuotannossa olevia rakennuksia. Rakennuskannasta 81 % oli asuinrakennuksia, % liikenteen ja teollisuuden rakennuksia sekä 2 % liike- ja varastorakennuksia asuinrakennuksesta oli pientaloja 81 %, rivitaloja 6 % ja kerrostaloja 12 %. Lahden asuntokanta oli 62 77, joista asuinkerrostaloasuntoja oli 68 %, rivitaloasuntoja 7 % ja omakotitaloasuntoja 21 %. Runsas neljännes asunnoista sijaitsi Keskustan suuralueella, yli viidennes Launeella ja liki 2 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella.

8 8