Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Transkriptio

1 Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja , Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö, kaupunkisuunnittelu

2 Maanomistus Vantaalla Kaupungin maanomistus 2010: n. 33% Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2

3 Sopimuspolitiikkaa Vantaalla Lähtökohdat: 1. Aktiivinen elinkeinopolitiikka (kuntastrategia) 2. Vantaan asunto-ohjelma : S2: Kaavoituksella ja maapolitiikalla varmistetaan, että uudet asuinalueet ja täydennysrakentamiskohteet liittyvät luontevasti nykyiseen kaupunkirakenteeseen, muodostavat elinympäristöltään laadukkaita kokonaisuuksia ja tarjoavat monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja, talotyyppejä ja asunnon hallintamuotoja 3. Kilpailukykyohjelma (elinkeinopolitiikka) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3

4 Sopimuspolitiikkaa Vantaalla Vantaan asunto-ohjelma : Maapolitiikka - Kaupunki hankkii maata vapaaehtoisin kaupoin, sopimuksin, etuostooikeutta käyttäen sekä lunastuksin. - Kaavoitussopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset ensisijaisesti tonttimaana - Kaupunki edellyttää yksityisen maan kaavoitussopimuksissa alueelle myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa -Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit ensisijaisesti myymällä, toissijaisesti vuokraamalla - Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit vuokraasuntotuotantoon enintään ara-hintaisina - Kaupunki luovuttaa omakotitontteja omatoimirakentajille n. 50 kappaletta vuosittain - Osa kaupungin omistamista julkisille palveluille ja hallinnolle osoitetuista rakentamattomista tai vajaasti rakennetuista tonteista muutetaan asuntokäyttöön. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4

5 Sopimuspolitiikkaa Vantaalla Aktiivinen elinkeinopolitiikka (kuntastrategia) Kilpailukykyohjelma: - Kumppanuushankkeilla ja muulla yhteistyöllä kumppaneiden kanssa varmistetaan palveluiden sujuvuus ja rakentamisen jatkuvuus - Kaupungin ja kumppaneiden maanomistus strategisilla alueilla - Kestävän kehityksen tukeminen Asunto-ohjelman toteuttamisella - Monipuolinen asuntotuotanto - Laadukkaan Marja-Vantaan kehittäminen ja toteuttaminen Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 5

6 Sopimuspolitiikkaa Vantaalla - Yhteistoiminta- ja aiesopimuksilla ohjataan laajamittaista rakentamista - toteuttamissopimuksia ja kunnallistekniikan sopimuksia n /vuosi. sopimuksilla ohjataan asemakaavan muutoksiin perustuvaa rakentamista pyrkimyksenä turvata kaavan toteuttamisen aikataulu, sisältö ja talous Sopimus, jos rak.oikeus lisääntyy tai käyttötarkoitus muuttuu yli 500 k-m 2 Sovitaan kunnallistekniikan (kadut, torit, viheralueet, johto- ja linjasiirrot, vesihuolto) suunnittelusta ja rakentamisesta Korvaukset määritetään kustannusperusteisesti - vesihuollon osalta kustannukset peritään liittymismaksuina - yleiskaavan C-alueilla luovutaan siltä osin kunnallistekniikan ulkoisesta maksusta, kun tuottava liike-/toimistotila muutetaan asunnoiksi - ulkoisen kunnallistekniikan kustannusosuutta voidaan kohtuullistaa perusteena esim. kaavan sisältämät rakennussuojeluvaatimukset (vrt. maanomistajan saama merkittävä hyöty) - yleisten alueiden luovutus kaupungille korvauksetta - mahdolliset maakaupat ja maanvaihdot - Sovitaan tarvittaessa rakentamisvelvoitteista, rakentamisohjeiden ja lähiympäristösuunnitelman laatimisesta ja seurantaryhmän perustamisesta Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6

7 Sopimuspolitiikkaa Vantaalla Kunnallistekniikasta perittävät korvaukset: Sisäinen kunnallistekniikka Sisäisellä kunnallistekniikalla tarkoitetaan niitä asemakaavan tai korttelin kustannuksia, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta kyseisellä sopimusalueella. Tyypillisiä ovat asuntokatu, teollisuuskatu, liikennevalot uuteen risteykseen, hulevedet, kevytväylän silta, sopimusalueen puiston suoja-alue tontteja vastaan, puistoväylä. Näiden osalta sopijakumppanin kanssa sovitaan toteutettavasta kunnallistekniikasta, sen laadusta, toteuttamisaikataulusta ja korvauksista. Korvauksen perusteena ovat suoraan hankkeille kohdistuvat rakennuskustannukset. Ulkoinen kunnallistekniikka Ulkoinen kunnallistekniikka koostuu kustannuksista, joita syntyy varsinaisen sopimusalueen ulkopuolella tehdyistä, tai tehtävistä hankkeista. Tyypillisiä ulkoisen kunnallistekniikan hankkeita ovat pääkadut, kokoojakadut, rampit, asemat ja muut joukkoliikennejärjestelyt, sillat, tukimuurit, liikennevalot, hulevedet ja puistot. Näiden hankkeiden kustannusten pohjalta syntyy alueen hinta, joka kohdistetaan kerrosneliömetreihin. Tältä pohjalta määräytyy ulkoisen kunnallistekniikan korvaus (sopimusalueen rakentaminen osaksi yhdyskuntaa). Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 7

8 Kaavavarantotietojen ylläpito Vantaalla Kaavavaranto: asemakaavavaranto laskennan perusteena HSY:n SeutuRamava, johon PKS:n kaupungit luovuttavat kaavayksikkötasoiset varantotiedot sisältää lainvoimaiset ja vireillä olevat asemakaavat käytetään yhdessä sovittuja seudullisia laskentaperiaatteita yleiskaavavaranto laskennan perusyksikkönä yleiskaavan 2007 ja Marja-Vantaan osayleiskaavan 2006 aluegeometriat, joista on poistettu jo asemakaavoitetut alueet (asemakaavavaranto) alueissa on mukana ennakoitu täydennysrakentaminen myös asemakaavoitetuilla alueilla (tilanne elää koko ajan) sisältää vireillä olevat asemakaavat (myös asemakaavan muutokset) sekä vielä asemakaavoittamattomat alueet (tässä päällekkäisyyttä Ramavan kanssa, jota nyt korjataan manuaalisesti) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8

9 SeutuRamava / HSY Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 9

10 Asemakaavavaranto: SeutuRamava / HSY Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10

11 Rakennusvarantotiedon ylläpito ja laskeminen käytännössä Case: Vantaa Kaavan sallima rakennusoikeus yhteensä: kem Rakennusoikeutta jäljellä 0 kem -> Täyteen rakennettu Rak. oikeus: 6110 kem Rak. yht: 6351 kem Rak. oikeus: 8390 kem Rak. yht: 8390 kem Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 11

12 Vantaan yleiskaavojen yhdistelmä 2012 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12

13 Asuntorakentamisen varanto 10/2010 Yleis- ja asemakaavavarannot 2010 Asuminen: noin 4,6 milj. k-m² ( asuntoa) (kerrostalot: 1,7 milj. k-m², pientalot 2,9 milj. k-m²) Työpaikat: noin 11 milj. k-m² 2010: : Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 13

14 Yleiskaavavarannon ylläpito Vantaalla Yleiskaavavaranto, asuminen: YK_eheytys.tab aluekohteina (yli 300) Mapinfon tab-muodossa jokaisella yksilöivä ID = 2 ekaa numeroa kaupungin osan numero, kaksi seuraavaa juokseva numerointi varannon laskenta perustuu aluekohteiden pinta-alaan, oletettuun korttelitehokkuuteen ja korttelimaan osuuteen pinta-alasta pinta-ala * k_tehokkuus * as_kort_osuus = pot_rak_oikeus sisältää asuntorakentamisennusteen (aloitus- ja lopetusvuosi) sisältää periaatteessa tiedon siitä, onko aluekohde osa vireillä olevaa asemakaavaa Yleiskaavavaranto, työpaikat (muu kuin asuminen): työpaikkavaranto.tab - sisältää aluemaisia kohteita, jotka kuvaavat työpaikkojen ja työpaikkarakentamisen varantoa ja sijaintia voimassa olevissa asema- ja yleiskaavoissa. - tietokannassa on karkea arvio varantojen käytöstä vuosille 2015 ja alueet on muodostettu käsin digitoimalla Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 14

15 Yleiskaavavaranto: ylläpitosovellus MapInfo Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 15

16 Yleiskaavavaranto Vantaalla 8/2011 Kaavavaranto laskettuna yleiskaavan aluekohteille Akvaranto_AK = asemakaavavaranto: kerrostalot Akvaranto_AP = asemakaavavaranto: pientalot Akvaranto_TP = asemakaavavaranto: työpaikkarakentaminen Ykvaranto_AK = yleiskaavavaranto: kerrostalot Ykvaranto_AP = yleiskaavavaranto: pientalot Ykvaranto_TP = yleiskaavavaranto: työpaikkarakentaminen Tot_2015_AK = rakentamisennuste vuoteen 2015: kerrostalot Tot_2015_AP = rakentamisennuste vuoteen 2015: pientalot Tot_2015_TP = rakentamisennuste vuoteen 2015: työpaikkarakentaminen Tot_2020_AK = rakentamisennuste : kerrostalot Tot_2020_AP = rakentamisennuste : pientalot Tot_2020_TP = rakentamisennuste : työpaikkarakentaminen. Varanto_AK_2021 = yleiskaavavaranto, kerrostalot, jäljellä 2011 Varanto_AP_2021 = yleiskaavavaranto, pientalot, jäljellä 2011 Varanto_YHT_2021 = yleiskaavavaranto jäljellä, yhteensä 2011 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 16