MRL-uudistus Rajapinnat. Marko Nurmikolu

Samankaltaiset tiedostot
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ulla Koski

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelujaostojen asettaminen

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

MRL:n toimivuusarviointi

MRL:n kokonaisuudistus

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

MRL:n kokonaisuudistus

Lammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Arkeologisten kohteiden huomioon ottaminen ympäristön lupa asioissa

Vähittäiskaupan ohjaus

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Täydennysrakentaminen onnistuu

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa

MRL-kokonaisuudistus. PKS-yhteistyöryhmä Matti Vatilo, YM

Kuntaliiton alustavia näkemyksiä MRL-uudistukseen

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistumassa

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

ELY-keskuksen rooli kaavoituksessa ja metsänkäsittelyssä. Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Rakennetun ympäristön yksikkö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Metsätalouden huomioiminen kaavoituksessa. Metsäkeskus SEINÄJOEN KAUPUNKI JYRKI KUUSINEN YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Maanmittauspäivät 2019 Ympäristöministeriö Antti Irjala

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Digitaalisen maankäytön suunnittelun kehityksen tilanne. Missä mennään, digikaava? -seminaari Juha Nurmi, ympäristöministeriö

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Maa Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Rakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Valtioneuvoston päätöksen

Purkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen

Laajuus 1. alle 20 pykälää pykälää pykälää 4. yli 100 pykälää. TAE-sidonnaisuus. Tyyppi 1. EU-direktiivin täytäntöönpano

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Lupaprosessien sujuvoittaminen

J u k k a S i m i l ä Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies

Kaavajärjestelmän uudistaminen

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset. ELY-keskuksen muuttunut rooli

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Kaavoituksen metsäapu

Turvetuotannon sijoittaminen

Vireillä oleva maantielain uudistus. Siltatekniikan päivät, Marita Luntinen, Liikennevirasto

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi / - keskeisiä johtopäätöksiä

Ympäristönsuojelulain uudistaminen

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela

LVM:n hallinnonalan uudistukset. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Eeva Ovaska

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuudesta 2013

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle

Maa-ainesten kestävä käyttö oppaan päivitys

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen - hallitusohjelman tavoitteet

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Transkriptio:

MRL-uudistus Rajapinnat Marko Nurmikolu 14.5.2019

Rajapinnat valmistelujaoston tehtävä Jaostolle kuuluvat maankäyttö ja rakennuslain rajapinnat muun lainsäädännön kanssa. Jaostossa tarkastellaan maankäyttö ja lainsäädännön kytkennät alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kannalta oleelliseen lainsäädäntöön. Tarkastelun näkökulmina ovat yhtäältä maankäyttö ja rakennuslain mukaisten suunnitelmien ja lupien huomioon ottaminen muun lainsäädännön mukaisessa valmistelussa ja päätöksenteossa ja sekä toisaalta muun lainsäädännön huomioon ottaminen maankäyttö ja rakennuslain mukaisessa suunnittelussa ja luvissa. Jaoston työskentelyssä valmistellaan tarvittavat säännökset sekä maankäyttö ja rakennuslakiin sekä muuhun lainsäädäntöön.

Jaoston kokoonpano Jäsenet: Ulla Koski, puheenjohtaja Hanna Lena Fallenius Tuurihalme / Matleena Haapala Katariina Haavanlammi Hanne Lohilahti Sari Rapinoja Pysyvät asiantuntijat: Ari Ahonen, Kilpailu ja kuluttajavirastovirasto Mikko Härö, Museovirasto Eeva Ovaska, liikenne ja viestintäministeriö Marko Nurmikolu, Kuntaliitto Jari Salila, oikeusministeriö Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus Christell Åström, maa ja metsätalousministeriö

Jaoston työskentelyn perusjäsennys Kartoitetaan MRL:n rajapintojen kannalta keskeiset lait hyödyntäen tehtyjä kartoituksia Tarkastellaan laeittain / lakiryhmittäin niiden kytkennät kaavoitukseen ja rakentamisen ohjaukseen Määritetään näiden lakien ja MRL:n välisten kytkentöjen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Analysoidaan sääntelyn tarve ja tapa havaittujen kehittämistarpeiden pohjalta ottaen huomioon uudistettavan suunnittelu ja ohjausjärjestelmän mukaiset välineet Luonnostellaan ehdotettavat säännökset

Rajapinnat erilaisia Rajapinnat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Tähän vaikuttaa eri lakien tavoitteiden ja tarkoituksen erilaisuus. Lupalait Ympäristönsuojelulaki, maa aineslaki, vesilaki Oleellista kaavan ja luvan suhde; kaavan asema ja merkitys lupaharkinnassa; eri lupien ja ilmoitusmenettelyjen keskinäinen suhde Suunnittelulait Ratalaki, laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Menettelyjen keskinäinen marssijärjestys ja yhteensovittaminen; lakien välinen työnjako voidaan määritellä myös uudella tavalla Reunaehtoja asettavat lait Muinaismuistolaki, pelastuslaki, ilmailulaki, luonnonsuojelulaki Liikkumatila varsin pieni Muut lait

Jaostossa tarkastellut lait Luonnonsuojelulaki Maa aineslaki Ympäristönsuojelulaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta Muinaismuistolaki Metsälaki Kaivoslaki Vesilaki Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Ratalaki Erämaalaki Ulkoilulaki Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä Maastoliikennelaki Hallintolaki Kuntalaki Kotikuntalaki Kilpailulaki

Luonnonsuojelulaki Esimerkkejä alustavista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Maankäyttö ja rakennuslailla ei pystytä riittävästi turvaamaan luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten alueiden luonnon monimuotoisuutta. MRL ei turvaa riittävästi viherrakenteen kokonaisuutta, alueiden kytkeytyneisyyttä ja näiden mahdollistamien ekosysteemipalvelujen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Ei suojeltujen luonnonarvojen huomioimista osana viherrakennetta on syytä kehittää. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien painoarvoa alueidenkäytön suunnittelussa tulisi lisätä. Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tulisi nykyistä vahvemmin edellyttää vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ja niiden vaikutusten aitoa selvittämistä.

Huomioita rajapintaan LSL MRL 197 Suhde muuhun lainsäädäntöön: Kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. MRL 1 ja 5 Tavoitteet MRL 9 ja MRA 1 Vaikutusten selvittäminen MRL 22 VAT:it MRL 28, 39, 54 ja 73 Sisältövaatimukset 8

Metsälaki Esimerkkejä alustavista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Jaostossa on ollut kuultavana MMM:n, YM:n, ELY keskuksen, Luonnonsuojeluliiton, Metsäkeskuksen ja MTK:n asiantuntijat. Esillä mm. seuraavat näkökohdat: Metsät ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta Erityislakien (LSL, ML, VL) nykyiset keinot ovat riittämättömiä Eri lakien välinen työnjako ja kaavoituksen rooli suojelussa tarpeen selkeyttää Kaavamerkintöjen ja määräysten oltava selkeitä ja yksiselitteisiä maanomistajien oikeuksien ja oikeusturvan varmistamiseksi Digitalisaation hyödyntäminen tärkeää, tarvitaan velvoittavampaa sääntelyä

Huomioita rajapintaan metsälaki MRL 128 Maisematyölupa Yleiskaavassa maisematyölupa voidaan määrätä maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen (MRL 43.2 ). Voidaanko maisematyöluvalla voidaan turvata myös luontoarvoja esim. liito-oravan esiintyminen. Luontoarvojen turvaamisessa ei ole kyse maisemaa muuttavasta toimenpiteestä. Tulkinnoissa huomattavia eroja. Asemakaava-alueen M-alueilla sovelletaan myös metsälakia. Metsälain 2 Soveltamisala Metsänkäyttöilmoitukseen liittyy tietyissä tilanteissa neuvottelumenettely, jossa tutkitaan, onko ilmoituksessa esitetty hakkuu metsälain säännösten mukainen, ja joka voi johtaa käsittelykieltoon. Kaavoitus voi aiheuttaa sen, että jollakin tosiasiallisessa metsätalousmaakäytössä olevalla alueella metsälakia ei kuitenkaan sovelleta, koska metsälaki ei ole voimassa yleiskaavan alueella lukuun ottamatta kaavan M ja V -alueita. Mikäli metsälakia ei sovelleta, metsän käytön periaatteet ja metsän uudistaminen tai uudistamatta jättäminen jäävät tilanteesta riippuen maisematyöluvan ja sen ehtojen varaan tai jopa ilman sääntelyä. 10

Huomioita rajapintaan metsälaki Metsälain 2 Soveltamisala Ovatko metsälain 7a ja 10 riittäviä metsän monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luonnonsuojelulain kohteiden turvaamisessa auttaa metsälain 7a pykälän mukainen prosessi. Metsälain 10 :n erityisen tärkeiden elinympäristöjen ovat pienialaisia tai taloudellisesti vähämerkityksisiä. Yleiskaavan M- ja VL-alueet Kemera-rahoitus ja metsätuholaki on sidoksissa metsälain soveltamisalaan. 11

Ympäristönsuojelulaki Esimerkkejä alustavista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä YSL 12 :n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Kielto on osoittautunut eräissä tilanteissa hankalaksi. Alueen käyttötarkoitusta koskeva kaavamerkintä sekä sitä koskevat kaavamääräykset ovat erityisesti vanhojen asemakaavojen osalta osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi. Kaavaa laadittaessa aluetta ei ole välttämättä varattu jollekin tietyntyyppiselle toiminnalle, vaan käyttötarkoitus on määritelty yleisemmällä tasolla. YSL 12 on epämääräinen maakunta ja yleiskaavan osalta siinä, mitä tarkoitetaan sillä, että on katsottava ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun toimintaan.

Huomioita rajapintaan YSL MRL 58 Asemakaavan oikeusvaikutukset MRL 134 Rakennuslupahakemuksen käsittely MRL 153 Loppukatselmus YSL 11,12 ja 13 Toiminnan sijoittaminen YSL 28 ja 30 Luvanvaraisuus pohjavesialueella 13

Esimerkkejä rajapintoja koskevista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä ratalaki Jaostossa on ollut kuultavana LVM:n, YM:n, Liikenneviraston ja ELY keskuksen asiantuntijat. Esillä mm. seuraavat näkökohdat: Alueidenkäytöllä on merkittäviä vaikutuksia liikennejärjestelmään ja sen kehittämiseen Alueiden käytön suunnittelun ja väyläsuunnittelun kytkentä tarpeen säilyttää Alueidenkäytön suunnittelulla yhteen sovittava näkökulma Alueidenkäytön suunnittelussa keskeistä demokraattinen päätöksenteko Liikenneväylien kannalta on tärkeää varmistaa riittävä maankäytön ja rakentamisen ohjaus valtakunnallisella ja alueellisella tasolla Oikeusvaikutteisia päätöksiä tarvitaan kuntatasoa edeltävillä tasoilla Alueiden käytön valtakunnallisen ohjauksen suhde valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan määriteltävä

Väylän suunnittelu ja alueiden käytön suunnittelu (LjMTL 17, RataL 10 ) Yleissuunnitelman ja tie/ratasuunnitelman tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien/rautatien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Alueella, jolla on laadittavana tai muutettavana oikeusvaikutteinen kaava, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin kaavan tavoitteisiin perustuvan suunnitelman laatimiseksi. Poikkeusmahdollisuus, jos hankkeen luonne huomioon ottaen väylän sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön voidaan ilman kaavaakin riittävästi selvittää yhteistyössä liikenneviranomaisten, kunnan, maakunnan liiton ja ELY:n kesken Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaava ja yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään Yleissuunnitelmaa tai tie/ratasuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta (ja ELY) sitä puoltaa. Tie/ratasuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin asemakaavaa, jos kyse on vaikutuksiltaan vähäisestä poikkeuksesta ja kunta ja ne kiinteistönomistajat, joihin poikkeus välittömästi vaikuttaa, sitä puoltavat. Otettava huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) ja sen nojalla säädetään.

Nykyisiä ja tulevia haasteita liikenneväylien rajapinnassa [Paljon] liikennettä tuottavien toimintojen sijoittaminen Ajoituskysymykset - liikenneratkaisun toteutus vs. muun maankäytön toteutuminen, maanomistajan asema Väylien palvelutasojen huomiointi ja vaikutukset Liikenteestä aiheutuvien haittojen torjunnan huomiointi (melu, tärinä, liikenneturvallisuus, päästöt) Lisäksi olemassa olevien ongelmakohteiden haittojen vähentäminen (esim. meluasiat, pohjavesi) sekä vanhojen syntien vaikutus uusissa hankkeissa Osallistumismahdollisuuksien turvaaminen eri vaiheissa Vähäisten kaavasta poikkeamien mahdollistaminen ja sujuva menettely MRL 93 : maanteiden omistus asemakaava-alueilla kunnalla ja tienpitäjällä tieoikeus. Onko säännös enää tarkoituksenmukainen? Työnjako alueidenkäytön ja väyläsuunnittelun välillä - prosessi ja sisältö? Esim. nykyinen yleiskaava ja yleissuunnitelma

Esimerkkejä rajapintoja koskevista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Laki rakennusperinnön suojelemisesta ja muinaismuistolaki Jaostossa on ollut kuultavana OKM:n, Museoviraston, ELY keskuksen ja Oulun kaupungin asiantuntijat. Rakennusperintölain osalta esillä mm. seuraavat näkökohdat: Pääsääntönä se, että asemakaava alueella sovelletaan maankäyttö ja rakennuslakia rakennusperintölailla suojelu voi olla päällekkäin vireillä kaavoituksen kanssa rajapinta on epäselvä mm. sisätilojen suojelun osalta, päällekkäiset suojeluratkaisut mahdollisia Maakunta ja yleiskaavan suojelumääräykset eivät oikeuta korvaukseen millaisia määräyksiä voidaan käyttää? mihin purkamisluvan epääminen johtaa? Purkamis ja poikkeamislupasääntelyt eivät riittävästi ohjaa suojeluasian ratkaisemiseen kaavalla, vaan asia ajautuu rakennusperintölain mukaiseen menettelyyn

Esimerkkejä rajapintoja koskevista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Muinaismuistolain osalta esillä mm. seuraavat näkökohdat: MRL ja muinaismuistolain 13 mukaisten menettelyjen yhteensovittamisen tarpeet vaikutus selvitysvelvollisuuteen neuvottelun ajankohta muutoksenhaku / alistamismenettely Muinaisjäännösten erityisen tutkimisen tai suojaamisen kustannusten huomioiminen osana yhdyskuntarakentamisen kustannuksia Sekä rakennusperintölakia että muinaismuistolakia koskien esillä: Maailmaperintökohteiden suojelu vaatii monimuotoista huomiointia, jossa alueidenkäytön suunnittelu on hyvin keskeistä, mutta kohteilla ei ole erityistä asemaa MRL:n järjestelmässä

Kaivoslaki Esimerkkejä rajapintoja koskevista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Jaostossa on ollut kuultavana TEM:n, TUKES:n, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kaivosteollisuus ry:n asiantuntijat. Esillä mm. seuraavat näkökohdat: selventämistarpeita malminetsintälupaa ja kaivoslupaa koskevissa kaivoslain säännöksissä siltä osin kuin kunnalla on mahdollisuus kaavoituksen tai muun alueidenkäyttöön liittyvän pätevän syyn perusteella estää lupa epäselvyyttä erityisesti siitä, mikä on kaivoslain 46 :ssä tarkoitettu pätevä syy ja mikä kaivoslain 47 :ssä tarkoitettu kaavoitukseen verrattava riittävä selvitys malminetsintäluvan myöntämisen jälkeen kunnalla ei näytä olevan tosiasiallisia mahdollisuuksia estää kaivoslupaa kaavoituksen roolin vahvistamisen tarve HUOM Kaivoslain arviointia koskeva Pekka Vihervuoren selvitys valmistuu kesäkuussa

Esimerkkejä rajapintoja koskevista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Maa aineslaki Jaostossa on ollut kuultavana YM:n asiantuntija. Esillä mm. seuraavat näkökohdat: Asemakaavalla tai oikeusvaikutteisella yleiskaavalla on oikeudellisesti sitovia vaikutuksia maa ainesten ottoon, mutta maakuntakaavalla vastaavaa vaikutusta ei ole. Maakuntakaavan ohjausvaikutus eroaa arvokkaiden harjualueiden ja vastaavien kallioalueiden osalta. MRL 128 :n mukaisella maisematyöluvalla on erityinen suhde maa aineslain mukaiseen lupajärjestelmään. MAL turvaa maa ainestenoton ja MRL muiden toimien maisemavaikutukset. MRL 128 mukaan mm. rakennuspaikan kohdalla olevan maa aineksen poistaminen jää maa aineslain sääntelyn ulkopuolelle. lakien välisiä tulkintaongelmia syntyy toimenpideluvan, rakennusluvan tai yleis tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamisesta. lakien välisiä tulkintaongelmia syntyy myös tilanteissa, joissa hankekokonaisuus sisältää erilaisia toimenpiteitä

Vesilaki Esimerkkejä rajapintoja koskevista havainnoista ei vielä jaoston näkemyksiä Esillä olivat mm. seuraavat näkökohdat: Vesilain ohjauskeinoja yleiskäyttöoikeudet, lupajärjestelmä, ilmoitusmenettely, normatiivinen ohjaus, ojitusasioiden käsittely, kulkuväylien määrääminen; vesilaissa ei varsinaisia suunnittelujärjestelmiä, vaan nämä sisältyvät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin Kaavatason merkitys; asemakaava eri asemassa kuin yleispiirteiset suunnitelmat: Lupa asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupa asiaa ratkaistaessa on katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Kaavaratkaisu vesilain lupaharkinnassa huomioon otettava seikka muiden joukossa Hankkeiden rinnakkaiset, sekä MRL:n että VL:n mukaiset luvan vaativat hankkeet: vesirajalaitteet (mm. sillat ja laiturit), maalämpökaivot MRL:n ja VL:n yhdyspinta myös vesijohdon ja laitteiston sijoittamisilla sekä ojituksilla ja hulevesien hallinnalla

Huomioita rajapintaan ilmastolaki Maankäytöllä ja rakentamisella on selvä yhteys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen esimerkiksi maankäytön suunnittelun ja yhdyskuntarakenteiden kautta sekä myös esim. nielupolitikkaan. Maankäyttö- ja rakennuslaista puuttuu kuitenkin nykytilanteessa kokonaan nimenomainen säädösperustainen rajapinta ilmastolakiin (609/2015) sekä yleisemminkin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. YM on teettänyt asiasta selvityksen jo vuonna 2013 (Kansallisen ilmastolain kytkemismahdollisuuksista ja soveltamissuhteista muuhun lainsäädäntöön / Ekroos, Warsta, Väänänen ja Wallgren). Selvityksen johtopäätöksissä on todettu, että ilmastoasioita koskeva rajapinta tulisi luoda useisiin MRL:n säännöksiin. Tämä koskee mm. lain yleisiä tavoitteita, alueiden käytön suunnittelun tavoitteita sekä kaavojen sisältövaatimuksia koskevia säännöksiä 22

Huomioita rajapintaan vesienhoitolaki 23

Huomioita rajapintaan kuntalaki Tapauskohtainen yhteistoiminta Tulee miettiä kuntalain mukaisuus / vastaisuus 24

Ilmastolaki-MRL Maankäytöllä ja rakentamisella on selvä yhteys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen esimerkiksi maankäytön suunnittelun ja yhdyskuntarakenteiden kautta sekä myös esim. nielupolitikkaan. Mrl:sta puuttuu nimenomainen säädösperustainen rajapinta ilmastolakiin (609/2015) sekä yleisemminkin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. YM on teettänyt asiasta selvityksen jo vuonna 2013 (Kansallisen ilmastolain kytkemismahdollisuuksista ja soveltamissuhteista muuhun lainsäädäntöön / Ekroos, Warsta, Väänänen ja Wallgren). Selvityksen johtopäätöksissä on todettu, että ilmastoasioita koskeva rajapinta tulisi luoda useisiin MRL:n säännöksiin. Tämä koskee mm. lain yleisiä tavoitteita, alueiden käytön suunnittelun tavoitteita sekä kaavojen sisältövaatimuksia koskevia säännöksiä. 25

Kesä elokuussa tarkasteltavat lait Jätelaki Kemikaalilaki Terveydensuojelulaki Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta Ydinenergialaki Ilmailulaki Sähkömarkkinalaki Ilmastolaki

Muissa jaostoissa tarkasteltavat lait Laki rakennusten energiatodistuksesta Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta Kiinteistönmuodostamislaki Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta Yksityistielaki Etuostolaki Laki sähköisen viestinnän palveluista Asuntokauppalaki Kuluttajansuojalaki Pelastuslaki Työturvallisuuslaki Postilaki Laki varojen arvottamisesta verotuksessa Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista

Jaoston tämän hetken työvaihe Meneillään on eri lakien ja MRL:n välisten rajapintojen ongelmakohtien ja kehittämistarpeiden määrittäminen Tarkastelua tehdään suhteessa nykyisen lain mukaiseen alueidenkäytön ja rakentamisen sääntelyyn Tämä työvaihe kestää elokuuhun

Jatkovalmisteluun liittyviä näkökohtia Kesän jälkeen rajapinnat valmistelujaosto ryhtyy analysoimaan sääntelyn muutostarpeita ja valmistelemaan ehdotuksiaan. Keskeisenä näkökohtana sen punnitseminen, millainen rooli alueidenkäytön suunnittelulla tulee tulevaisuudessa olemaan erityislainsäädännön mukaisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Nykyiseen sääntelyyn tarvittavat muutokset on sovitettava uuden lain mukaiseen alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen järjestelmään ja välineisiin. Tehdään tarpeen mukaan kyselyjä sidosryhmäfoorumille ja käydään keskusteluja sidosryhmäfoorumin työpajoissa.

Rajapintojen tutkiminen jatkuu Marko Nurmikolu Onnistuva Suomi tehdään lähellä kuntaliitto.fi PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki