Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuudesta 2013

Transkriptio

1 Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuudesta 2013 Linkki: Pohjois-Savon ELY keskus Leila Kantonen

2 Miksi toimivuusarviointi? MRL:n toimivuutta on seurattu lain voimaantulosta vuodesta 2000 lähtien. Arviointeja tehty 2001 ja 2002 ja laajemmin Uuden kokonaisarvioinnin tekeminen on kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. perustuslain tulkinta edellyttää alueidenkäytön suunnittelun säännösten täsmentämistä ja asetuksenantovaltuuksien tarkentamista. Toimivuusarvioinnin toteuttaminen ohjelmoitiin syksyllä 2011 ja sen taustaksi on tehty lukuisia erillisiä kyselyjä ja selvityksiä. 2

3 Toimivuusarvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpiteet (1) MRL:n suunnittelujärjestelmä on lähtökohdiltaan ja keskeisiltä säännöksiltään edelleen toimiva: Kukin kaavataso huolehtii sille kuuluvista tehtävistä ja kaavat pidetään ajan tasalla. Jos näin ei ole, eri kaavatasot alkavat kuormittua asioilla, joita olisi tarkoituksenmukaista käsitellä muulla kaavatasolla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat pääosin toimineet lain tarkoittamalla tavalla. Kehittämistarpeet Maakuntakaava: maakuntakaavoituksen ohjaustehtävän selkeyttäminen ja tehostaminen ylikunnallisia alueidenkäytön yhteensovittamiskysymyksiä käsittelevänä kaavamuotona. Yleiskaava: Laaja-alaisempia ja strategisempia yleiskaavoja tulisi laatia nykyistä enemmän. Nyt yleiskaavat laaditaan melko suppeille alueille. Maakuntakaavojen ja yleiskaavojen tehtävää ja työnjakoa kaavajärjestelmässä on tarpeen selkeyttää => Käynnistetään selvitystyö maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistamismenettelynvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista suunnittelujärjestelmän toimivuuteen. 3

4 Toimivuusarvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpiteet (2) Suunnittelujärjestelmän keskeisenä piirteenä on sen hierarkkisuus. Ongelma: Jos asemakaavaa halutaan muuttaa yleiskaavan vastaisesti, tämä edellyttää yleiskaavan ja joissakin tapauksissa myös maakuntakaavan muuttamista. Tällaisia tilanteista syntyy erityisesti silloin, kun yleispiirteiset kaavat on laadittu yksityiskohtaisina. => Selvitetään kaavojen sisältövaatimuksiin liittyviä tarkistustarpeita siten, että sisältövaatimukset nykyistä selkeämmin suuntaavat eri kaavatasojen tehtäviä ja painottavat yleispiirteisten kaavojen strategista luonnetta. MRL mahdollistaa nopean asemakaavaprosessin ja myös tarkkuudeltaan joustavien kaavojen laatimisen, mutta kuntien väliset erot ovat suuria. Kuntien myönteisten lupapäätösten heikko muutoksenhakukestävyys on ongelmallista erityisesti luvanhakijoiden kannalta. => Laajennetaan kuntien poikkeamistoimivaltaa ja täsmennetään poikkeamispäätösten edellytyksiä. 4

5 Toimivuusarvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpiteet (3) Vähittäiskaupan ohjaus. Enimmäismitoituksen osoittaminen maakuntakaavoissa on koettu ongelmallisena Myös paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa koskevan siirtymäsäännöksen soveltaminen on aiheuttanut ongelmia. => Säännösten vaikutuksia ja toimivuutta on syytä jatkuvasti seurata ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli ongelmat korostuvat ja lakimuutoksen tavoitteet eivät toteudu käytäntöjen vakiintuessa. Asemakaavoitettujen taajamien ulkopuolisten alueiden alueidenkäytön ohjauksessa on syytä erottaa kaupunkiseutujen taajamien kehysalueiden ja kaupunkien läheinen maaseutu ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun ohjauksesta (vrt aluetypologia). Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuus sekä asuntotarjonnan riittävyys ovat maankäyttö- ja rakennuslain keskeisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta oleellisia asioita. Kehysalueilla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla tarvitaan tiukempaa rakentamisen ohjaamista kuin muilla maaseutualueilla. => Määritellään yleiskaavan laatimistarve siten, että se tukee tarpeellisten yleiskaavojen laatimista erityisesti kaupunkiseuduilla. Tarkistetaan kyläyleiskaavoitusta koskevaa säännöstä ja kehitetään yleiskaavoituksen mahdollisuuksia maaseudun rakentamisen suorassa ohjaamisessa 5

6 Toimivuusarvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpiteet (4) Suunnittelutarvealueet: Tarkistetaan suunnittelutarvealueita koskevia määrittelyjä sekä niitä koskevia edellytyksiä siten, että niitä tarkastellaan erikseen taajamien kehysalueella ja kaupunkisen läheisellä maaseudulla sekä ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. => Selvitystyö, jossa tarkastellaan kaavanlaatimista edellyttävän suunnittelutarpeen kynnyksen tarvetta ja määrittelyä. Maapolitiikan keinot: MRL tarjoaa kunnille mahdollisuuden aktiivisen maapolitiikan harjoittamiseen, rajoitteet käytölle tulee kunnallisessa päätöksenteossa. MRL:sta puuttuu säännös, jonka mukaan kunnan tulee huolehtia yhdyskuntien kehittämisen edellyttämän maapolitiikan harjoittamisesta. => Sisällytetään kuntien maapolitiikan harjoittamista koskeva säännös lakiin. => Selvitetään menettelyjen jouduttamiseksi mahdollisuudet kasvukeskuksissa ja niiden lievealueilla poistaa raakamaan lunastamisen luvanvaraisuus laadittavissa yleiskaavoissa osoitetuilta rajatuilta alueilta, joita koskisi erityinen kaavamääräys. Ilmastonmuutoksen hillintä: Toimintaympäristöt muuttuvat, jolloin täydennysrakentaminen ja elinympäristön laadun parantaminen korostuvat =>Selvitetään täydennysrakentamisen edistämisen keinoja ja mahdollisuuksia Leila Kantonen 6

7 Toimivuusarvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpiteet (5) Vuorovaikutus: MRL luo nykyisellään hyvät edellytykset vuorovaikutukselle, kun kaavoitukseen liittyvää osallistumista tarkastellaan yhden kaavaprosessin kuluessa tapahtuvana toimintana. Viranomaisyhteistyötä pitää suunnata entistä selkeämmin merkittävimpiin asioihin ja niihin kysymyksiin, joita valtion viranomaisten on perusteltua ohjata. => Selvitetään menettelytavat kaavaohjauksen keventämiseksi kaavoituksensa hyvin hoitavissa kunnissa Viranomaisneuvottelut: Neuvottelujen ajoitusta on syytä joustavoittaa kaavaprosessien sujuvan etenemisen turvaamiseksi => Tarkistetaan kaavojen viranomaisneuvottelujen ajoitukseen liittyvät säännökset siten, että turvataan kaavaprosessien sujuva eteneminen ja => tarkistetaan kaavojen selvityksiä ja vaikutusten arviointeja koskevaa säännöstä siten, että korostetaan kaavojen perustumista hyvään suunnitteluun ja sen edellyttämiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Kuntien ja valtion viranomaisten roolit: Roolit pääosin selkeät ja toimivat. Valtion yleisen kaavaohjaustehtävän sekä maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja koskevan vahvistusviranomaisen roolin välillä on kuitenkin myös ristiriitoja. => Toimenpideet? 7

8 Toimivuusarvioinnin keskeiset johtopäätökset Rakennusvalvonta => Rakennusvalvontatoimi tulisi jatkossa kattaa täysimääräisesti lupamaksuilla. Rakentamisen viranomaisvalvonnan toimintaedellytyksiä on parannettava. => Kootaan rakennusvalvontatoimi suuremmiksi yksiköiksi. Näin luodaan edellytykset nykyistä paremmalle palvelutasolle ja yhtenäisemmille käytännöille. Selvitystyö tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja siinä tulee hyödyntää sekä rakennusvalvontatoimen että muiden alojen alueellisesta yhteistyöstä saatuja kokemuksia. Eri vaihtoehtojen vaikutuksista on tehtävä arviot ennen lopullisten organisointipäätösten tekemistä. => Uudistetaan MRL 117 a-g :iin perustuvat rakentamista ohjaavat asetukset sekä selkeytetään säännöksiä, joilla edistetään kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisemistä. Rakennusten elinkaaren ajan käyttökelpoisina pitämiseksi ja käyttötarkoituksen muutosten toteuttamiseksi tarvitaan selkeitä? => Selvitetään säännöllisiä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, kiinteistönhoidon tason parantamista sekä vastuiden määrittämistä koskevaa sääntelyä ja ohjausta. Leila Kantonen 8

9 Toimintakäytäntöihin liittyviä kehittämistarpeita Uusitaan kaavoitusta ja kaavamääräyksiä koskevat ympäristöministeriön oppaat. Käsitellään viranomaisyhteistyön kehittämistä ja suuntaamista koulutustilaisuuksissa ja kehitetään tähän liittyvää ohjeistusta. Laaditaan ohjeistusta kilpailun toimivuuden arviointiin liittyviin menetelmiin. Laaditaan ohjeistusta ja järjestetään koulutusta liittyen maapoliittisen keinovalikoiman käyttöön ja maapoliittisten ohjelmien laatimiseen. Kehitetään kaavojen vaikutusten arviointiin liittyviä työkaluja ja ohjeistusta. Kehitetään VATtien käsittelyä ja huomioon ottamista valtion viranomaisten toiminnassa. Kehitetään ja yhtenäistetään valtakunnallisia kulttuuriympäristöä koskevia inventointeja. Laaditaan rakentamisen ohjaukseen liittyvää ohjeistusta sekä kehitetään koulutusta. Kehitetään valitusten käsittelyyn liittyviä menettelyjä. Kehitetään sähköisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen välineitä, kaavoitustilanteita koskevaa viestintää, neuvottelutaitoja ja ristiriitojen sovittelua